KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2001 vp Suomen siirtäminen toiseen aikavyöhykkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Vuonna 1884 pidettiin Washingtonissa konferenssi, jossa sovittiin maapallon jakamisesta aikavyöhykkeisiin. Maapallo jaettiin kahteenkymmeneenneljään 15 pituusastetta leveään kaistaan. Perusajaksi sovittiin Englannin kuninkaallisen tähtitornin Greenwichin keskiaurinkoaika (GMT), ja aika pienenee 0 o pituuspiiriltä länteen päin mentäessä ja kasvaa itään päin mentäessä. Aikavyöhykkeiden rajat eivät kartalla katsoen ole lainkaan pituuspiirejä noudattelevia suoria viivoja, vaan ne mutkittelevat paikoin suurestikin. Suomen aikavyöhykkeeksi määriteltiin pituuspiirin perusteella GMT+2 eli aikamme on kaksi tuntia edellä Greenwichin normaaliaikaa. Euroopan unionin jäsenvaltioista ainoastaan Kreikka kuuluu samaan Itä-Euroopan aikavyöhykkeeseen kuin Suomi; muissa EU-maissa aikavyöhyke on joko GMT+1 (Belgia, Espanja, Hollanti, Italia, Itävalta, Luxemburg, Ranska, Ruotsi, Saksa ja Tanska) tai GMT (Iso-Britannia, Irlanti, Portugali). Muista eurooppalaisista valtioista samaan aikavyöhykkeeseen Suomen kanssa kuuluvat muun muassa Latvia, Viro, Romania, Bulgaria ja Kypros. Sen sijaan esimerkiksi Liettua, Puola, Unkari ja Albania kuuluvat Keski-Euroopan aikavyöhykkeeseen (GMT+1). Euroopan unioniin kuulumattomien maiden osalta todellinen aikaero ei kuitenkaan välttämättä noudata aikavyöhykerajoja, sillä kesäajan noudattamisessa on valtioiden välisiä eroja. Euroopan unionin jäsenmaana Suomi on yhä keskeisempi osa keskistä ja läntistä Eurooppaa, joten olisi perusteltua harkita Suomen siirtämistä Keski-Euroopan aikavyöhykkeeseen. Tämä helpottaisi huomattavasti elinkeinoelämän ja julkishallinnon kontakteja niihin eurooppalaisiin valtioihin, joiden kanssa suomalaiset asioivat runsaasti. Aikavyöhykkeen muutoksella muun muassa poistettaisiin aikaerosta johtuvat ongelmat toimistoaikojen ja lentoaikataulujen yhteensovittamisessa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä valtioneuvosto aikoo tehdä siirtääkseen Suomen Keski-Euroopan aikavyöhykkeeseen (GMT+1)? Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 2001 Timo Seppälä /kok Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Seppälän /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 440/2001 vp: Mitä valtioneuvosto aikoo tehdä siirtääkseen Suomen Keski-Euroopan aikavyöhykkeeseen (GMT+1)? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Suomen siirtämistä Keski-Euroopan aikavyöhykkeeseen (Greenwichin keskiaika, GMT+1 tunti) on selvitetty perusteellisesti vuonna 1988 Teollisuuden Keskusliitto ry:n ja 12 muun järjestön aloitteesta. Valtioneuvoston kanslia pyysi aloitteesta lausunnot mm. kaikilta ministeriöiltä, rekisteröidyiltä puolueilta, eri viranomaisilta sekä työntekijäjärjestöiltä ja kuljetusalan yrityksiltä. Valtioneuvosto käsitteli aloitetta ja siitä saatuja lausuntoja tammikuussa 1989 ja katsoi, ettei lausuntojen perusteella ollut edellytyksiä siirtää ainakaan siinä vaiheessa Suomea Keski- Euroopan aikavyöhykkeeseen. Asiaa on selvitetty myös pohjoismaisen yhteistyön yhteydessä tehtyjen aloitteiden pohjalta. Myös näiden selvitysten pohjalta on päädytty pysymään nykyisessä aikavyöhykkeessä. Tilanteen ei voida katsoa muuttuneen aikaisempien kannanottojen jälkeen, vaikka Suomi on niiden jälkeen liittynyt Euroopan unionin jäseneksi. Maantieteellisesti Suomi kuuluu edelleen ns. Itä-Euroopan aikavyöhykkeeseen. Unionin jäsenmaat kuuluvat kolmeen eri aikavyöhykkeeseen lähinnä aurinkoajan mukaisesti, mistä sinänsä ei ole aiheutunut erityistä haittaa viranomaisten EU-yhteistyössä. Edellytyksiä kansainväliseen yhteistyöhön on Suomen EU-jäsenyyden aikana parannettu muun muassa työaikajärjestelyillä. Suomen kuuluminen nykyiseen aikavyöhykkeeseen mahdollistaa suomalaisten osallistumisen EU:n toimielinten kokouksiin saman työpäivän aikana. Muutoinkin nykyisestä aikavyöhykkeestä aiheutuva "ylimääräinen" tunti helpottaa Suomen liikenneyhteyksien järjestämistä Länsi-Euroopan maihin. Vastaavasti Suomen siirtyminen Keski-Euroopan aikaan aiheuttaisi hankaluuksia Suomen ja Venäjän välisessä liikenteessä. Erityisesti ilmailun kannalta asiaan liittyy useita selvästi kielteisiä näkökohtia. Liikenneyhteyksien aikataulujärjestelyissä aikavyöhykkeen vaihtaminen saattaisi aiheuttaa ennalta arvaamattomia ongelmia erityisesti lentoliikenteessä ottaen huomioon useiden Euroopan lentoasemien ruuhkaisuus ja ylikuormitus. Tehokkaiden yhden päivän virka- ja liikematkojen mahdollisuuden menettämisestä aiheutuisi niin valtionhallinnolle kuin suomalaiselle liike-elämällekin huomattavia lisäkustannuksia ja ajanhukkaa. Televiestinnälle tai muulle viestinnälle aikavyöhykkeen vaihtamisesta ei aiheutuisi erityisiä etuja tai haittoja. Tietoliikenne on maailmanlaajuista ja joka tapauksessa valtakuntien ja aikavyöhykkeiden rajat ylittävää. Merenkululle aikavyöhykkeen muutos ei olisi ongelmallinen. Länsi-Euroopan meriliikenneyhteyksien osalta voitaisiin saavuttaa eräitä aikatauluetuja. Siirtymisestä Keski-Euroopan aikavyöhykkeeseen aiheutuvana merkittävänä haittana on pidettävä suurta poikkeamista ihmiselle luonnollisesta aurinkoajasta, mikä ilmenisi muun muassa valoisan vapaa-ajan lyhentymisenä. Vaikka Suomen siirtämisellä Keski-Euroopan aikavyöhykkeeseen voitaisiin jossain määrin parantaa kansainvälisen yhteistyön hoitamisen 2
Ministerin vastaus KK 440/2001 vp Timo Seppälä /kok edellytyksiä muun muassa toimisto- ja virastoaikojen nykyistä laajemmalla yhtenäistämisellä Keski-Euroopan toimisto- ja virastoaikoihin, niin vastaavaa vaikutusta ei saavutettaisi Pohjois- Amerikkaan tai Kaakkois-Aasiaan suuntautuvassa kansainvälisessä yhteistyössä. Liikenne- ja viestintäministeriö katsoo edellä esitettyyn viitaten, ettei tässä vaiheessa ole riittäviä perusteita aikavyöhykkeen vaihtamiseen. Suomen nykyinen aikavyöhykkeen valinta on maantieteellisesti oikea. Suomi sijaitsee maantieteellisesti lähes sataprosenttisesti nykyisen aikavyöhykkeen rajojen sisäpuolella. Mahdollinen aikavyöhykkeen vaihtaminen edellyttäisi joka tapauksessa tarkempaa selvittämistä ja riittävän pitkää siirtymäaikaa. Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 2001 Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Timo Seppälä /saml undertecknade skriftliga spörsmål SS 440/2001 rd: Vad avser regeringen göra för att Finland från sin nuvarande tidszon övergår till mellaneuropeisk tid (GMT+1)? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Ett byte från Finlands nuvarande tidszon till mellaneuropeisk tid (Greenwich tid, GMT+1 timme) utreddes grundligt år 1988 på initiativ av Industrins Centralförbund rf och 12 andra organisationer. Statsrådets kansli bad om utlåtanden om initiativet av bl.a. samtliga ministerier, registrerade partier, olika myndigheter och arbetstagarorganisationer samt företag inom transportbranschen. I januari 1989 behandlade regeringen initiativet och de utlåtanden man fått om det och man ansåg då att det på basis av utlåtandena inte fanns förutsättningar för Finland att åtminstone i det skedet övergå till mellaneuropeisk tid. Saken har även utretts utgående från initiativ som förts fram i samband med samarbetet mellan de nordiska länderna. På basis av nämnda utredningar har man även beslutat att stanna inom den nuvarande tidszonen. Situationen kan inte anses ha förändrats efter regeringens tidigare ställningstagande i frågan, även om Finland efter det har anslutit sig till Europeiska unionen. Geografiskt hör Finland fortfarande till tidszonen för Östeuropa. Unionens medlemsländer hör till tre olika tidszoner, närmast enligt soltiden, vilket i sig inte förorsakat några direkta svårigheter i EU-samarbetet mellan ländernas myndigheter. Förutsättningarna för ett internationellt samarbete har under Finlands EU-medlemskap förbättrats bl.a. genom arbetstidsarrangemang. Den tidszon som Finland nu hör till gör det möjligt för finländare att delta i möten vid EU:s institutioner samma arbetsdag. Även annars underlättar den "extra" timme som den nuvarande tidszonen ger, ordnandet av Finlands trafikförbindelser till länder i Västeuropa. På motsvarande vis skulle en övergång till mellaneuropeisk tid förorsaka svårigheter i trafiken mellan Finland och Ryssland. Framförallt när det gäller flygtrafiken är flera negativa aspekter knutna till saken. Vid planeringen av tidtabeller för trafikförbindelser skulle ett byte av tidszon kunna förorsaka oförutsägbara problem framförallt i flygtrafiken med beaktande av rusningen och överbelastningen på flera av Europas flygplatser. Om möjligheten till effektiva endagars tjänste- och affärsresor försvinner skulle detta förorsaka såväl statsförvaltningen som det finländska affärslivet betydande merkostnader och tidsförlust. I fråga om telekommunikation och annan form av kommunikation skulle ett byte av tidszon medföra varken särskilda förmåner eller problem. Telekommunikationen är global och den överskrider alltid riksgränserna och gränserna för tidszonerna. För sjöfarten skulle ett byte av tidszon inte vara problematiskt. För Västeuropas sjöfartsförbindelser kunde man få en del förmåner när det gäller tidtabellerna. Den mesta betydande nackdelen med en övergång till mellaneuropeisk tid måste anses vara den avvikelse från den för människan naturliga 4
Ministerns svar KK 440/2001 vp Timo Seppälä /kok soltiden. Detta skulle visa sig bl.a. genom att den del av fritiden då det är ljust skulle förkortas. Även om en övergång för Finland till mellaneuropeisk tid till vissa delar kunde förbättra förutsättningarna att sköta internationellt samarbete genom att bl.a. kontors- och tjänstetiderna i Finland skulle stämma överens med kontors- och tjänstetiderna i Mellaneuropa, uppnås motsvarande effekt inte i det internationella samarbetet med Nordamerika eller Sydostasien. Kommunikationsministeriet anser, med hänvisning till det som anförts ovan, att det i detta skede inte föreligger tillräckliga motiveringar för byte av tidszon. Valet av Finlands nuvarande tidszon är geografiskt sett riktigt. Geografiskt ligger Finland nästan till hundra procent inom den nuvarande tidszonens gränser. Ett eventuellt byte av tidszon skulle i vilket fall som helst förutsätta noggrannare utredningar och en tillräckligt lång övergångstid. Helsingfors den 20 april 2001 Kommunikationsminister Olli-Pekka Heinonen 5