Oppimateriaali on tuotettu yhteistyössä Espoon kulttuuritoimen kanssa

Fighter, Tanska 2007 OPPIMATERIAALI Oppimateriaali on tuotettu yhteistyössä Espoon kulttuuritoimen kanssa Ohjaus: Natasha Arthy Käsikirjoitus: Natasha Arthy ja Nikolaj Arcel Näyttelijät: Aicha (Semra Turan), Ali (Nima Nabipour), Omar (Behruz Banissi), Emil (Cyron Bjørn Melville), Sofie (Molly Blixt Egelind), Jasmin (Ozlem Saglanmak), Aishan isä (Sadi Tekelioglu), Sifu, kung fu opettaja (Xian Gao), Aichan äiti (Denize Karabuda) Kesto: 97 min Genre: draama, toimintaelokuva Synopsis: Aicha on lukiolainen ja hänestä tulee lääkäri, kuten veljestään niin sanoo Aichan isä, joka on ensimmäisen sukupolven turkkilainen siirtolainen Tanskassa. Mutta Aicha on kiinnostuneempi kamppailulajeista, kuin lukemisesta tai läksyistä. Hän uhmaa sekä vanhempiensa kieltoa että islamilaista perinnettä aloittamalla salaa ammattimaisen kung fun harjoittelun seurassa, missä miehet ja naiset harjoittelevat yhdessä. Hiipivä tiikeri, piilotettu lohikäärme-elokuvasta tuttu näyttelijä, Xian Gao, on elokuvassa ammattimaisen kung fu-koulun opettaja ja mestari, joka opettaa Aichaa keskittymään ja kohtaamaan vastustajansa katsomalla häntä silmiin. Aisha tapaa kung fun parissa myös tanskalaisen Emilin, jonka kanssa he alkavat harjoitella yhdessä. Heidän ystävyytensä syvenee ihastukseksi, mutta Aichan suku ja maanmiehet eivät hyväksy heidän seurusteluaan. Turkkilainen yhteisö Kööpenhaminassa on perinteikäs ja tiivis. Pian Aicha joutuu huomaamaan, että säännöt elämässä eivät ole yhtä yksinkertaisia kuin ne ovat kamppailulajeissa. Vanhempi veli on menossa naimisiin rikkaaseen ja hyvin perinteikkääseen turkkilaiseen sukuun kuuluvan tytön, Jasminin kanssa. Koko perheen on osoitettava olevansa moitteeton, ja heidän täytyy myös käyttäytyä kunnolla. Kun Aichan harrastus paljastuu, hän joutuu tilanteeseen, jossa hänen on valittava joko perhe tai urheilulaji, jota hän rakastaa yli kaiken. Oppimateriaalin teemoja: Kulttuuriset ja uskonnolliset eroavaisuudet, rakkaus eri kulttuuri- ja uskontotaustaisten nuorten välillä, kung fu, taisteleminen oman identiteetin löytämiseksi ja identiteetin kehittyminen, toimintaelokuvan genre ja stunt-näyttelijöiden käyttö. Oppimateriaalin tehtävät on suunniteltu peruskoulun 6.-9. luokkalaisille. VIHJEITÄ ELOKUVAN KÄSITTELYYN OPPILAIDEN KANSSA

ENNEN ELOKUVAN KATSOMISTA Eri kulttuurien ja uskontojen kohtaaminen a. Etsikää lehdistä tai internetistä muslimeja tai maahanmuuttajataustaa käsitteleviä uutisia. Entä mitä islamilaisuudesta Tanskassa tai muualla Euroopassa on uutisoitu? Mitä tarkoittaa sekularismi? Selvittäkää, mikä eroa on pakolaisella, siirtolaisella ja maahanmuuttajalla. b. Lukekaa Liite 1: Tietoa islamista, sivut 1-2. Millainen ero on protestanttisella uskonnolla ja islamilaisuudella? Mitä yhteistä, mitä eroa huomaatte? c. Miten paljon usko ja uskonnollisuus vaikuttavat teidän elämäänne? Onko teillä eri uskonto- tai kulttuuritaustaa omaavia koulu- tai harrastuskavereita? Vaikuttaako erilainen uskonto- tai kulttuurinen tausta mielestänne kaveruussuhteiden solmimiseen? Perustelkaa mielipiteenne. ELOKUVAN KATSOMISEN JÄLKEEN 1. Elokuvan päähenkilö a. Kuvailkaa elokuvan päähenkilöä, Aichaa. Millaiselta hän näyttää? Millainen hän on luonteeltaan? Millaisista asioista hän pitää tai haaveilee? b. Sopeutuminen yhteiskuntaan. Suomessakin usein juuri maahanmuuttajataustaiset, islamilaistaustaisista maista kotoisin olevat tytöt, joutuvat luovimaan oman kulttuurinsa asettamien sääntöjen ja suomalaisen yhteiskunnan tapojen välimaastossa. Lukekaa seuraava teksti ja keskustelkaa sen pohjalta Aichan elämästä muslimityttönä Kööpenhaminassa. Monesti vanhemmat eivät ole kotoutuneet maahan samalla tavalla kuin nuoret. Heiltä puutuu kielitaito, koulutus tai työ. He suhtautuvat epäilevästi vapaamieliseltä näyttävään elämään, ja heistä tuntuu turvalliselta vahtia erityisesti tyttöjä ja estää heitä osallistumasta harrastuksiin ja liikkumasta vapaasti toisten nuorten kanssa. Nuoret ovat erittäin tiukasti vedettyjä omaan kulttuuriinsa. Kaikki kasvatus- ja päätösvalta on perheen isällä. Perheen äiti ei yleensä pysty vaikuttamaan asioihin. Toisinaan tyttöjen elämä on niin rajoitettua, että he saavat käydä vain koulussa, ja heitä vahtimassa on oma veli. Ongelmaksi muodostuu myös se, että veljet jäävät ilman koulutusta, kun heidän tehtävänään on vahtia siskojaan. Tytöt joutuvat punnitsemaan oman elämänsä ja suvun tahdon välillä. Monet alistuvat, mutta toiset kapinoivat, alkavat seurustella, kouluttautuvat ja pyrkivät itsenäiseen elämään. Tässä vaiheessa mukaan saattaa tulla kunniaan liittyvä väkivalta. Perheen isä kokee olevansa huono kasvattaja. Maineen puhdistamiseen voi olla yllyttämässä isompi joukko sukulaisia. Syntipukiksi saattaa joutua myös perheen äiti. Väkivalta voi olla pahoinpitelyä, elämän täydellistä rajoittamista neljän seinän sisälle tai pahimmassa tapauksessa jopa kunniamurha. Joskus on ollut myös tapauksia, jossa isällä on ollut lentoliput ja passit piilossa kesälomaa varten, ja lomamatkalla tytär pakotetaan naimisiin. Suomessa on perustettu Monika-Naiset Liitto, tyttöjen ja naisten kotouttamiseksi sekä väkivaltakierteen katkaisemiseksi. Se tarjoaa koulutusta ja tukiryhmiä, sekä ylläpitää mm. turvakotia. Lähde: Väestöliitto/ Sirpa Kurvinen c. Aichan ja perheen suhde Millainen on Aichan perhe? Mitä vanhemmat toivovat hänestä ja mitä he ovat suunnitelleet hänen tulevaisuutensa varalle? Miksi Aichan perhe haluaa niin tarkoin suunnitella tyttärensä

tulevaisuutta? Mitä hän itse toivoo tulevaisuudeltaan? Miten perhe suhtautuu Aichan harrastukseen? Miksi he vastustavat Aichan haaveita? Miksi hän taistelee vanhempiensa toiveita vastaan? Millaisten valintojen eteen hän joutuu? Pitäisikö hänen mielestänne tyytyä vanhempiensa ratkaisuun? Miten Aicha näyttää elokuvassa sen, että hänelle perhe on tärkeä? Millaiset arvot perheessä vallitsevat? Palatkaa liitteen 1 tekstiin ja pohtikaa, miten islamilaisuus näkyy elokuvassa. d. Millainen on Sofien perhe? Vertailkaa Aichan ja Sofien perheitä. Mitä yhtäläisyyksiä tai eroja perheissä on? Entä kodeissa? Millainen on kalustus, musiikki, jota kuunnellaan tai muu elämäntyyli? Miten tyttöjen kulttuurinen ja uskonnollinen tausta vaikuttavat heidän käyttäytymiseensä? 2. Kung fu a. Tutustukaa elokuvaan liittyviin taistelulajeihin. Etsikää tietoa eri kamppailulajeista. Millaisia taitoja niiden avulla harjoitellaan? Wushu ja Kungfu Jo Kiinan muinaishistoriaa käsittelevässä kirjoituksissa kerrotaan taistelijoiden esityksistä hallitsijoille. Taistelijat esiintyivät turuilla ja toreilla ja erilaisissa juhlatilaisuuksissa ansaitakseen leipänsä. Esityksiin kuului, varjonyrkkeilyä ja monenlaisia liikesarjoja, paljain käsin tai asein taistelua. Esityksistä kehittyi sirkustemppujen kaltaisia taitonäytöksiä. Kiinalaiset lajit voidaan nykyään jakaa kahteen osaan: jingsai wushu (kilpa-wushu), joka tunnetaan myös nimellä xiandai wushu (moderni wushu) sekä minjian wushu (kansan wushu). Xiandao wushu on urheilumuoto, jossa kilpaillaan liikesarjoissa (taolu) ja kehäottelussa (sanshou). Vaikka kilpaliikesarjat on kehitetty perinteisen liikesarjojen pohjalta, niiden perimmäinen tarkoitus on kokonaan muuttunut. Liikesarjat eivät ole enää harjoittelumetodeja, joilla opitaan kamppailutaitoja, vaan niistä on kehittynyt vaikeita ja akrobaattisia voimistelunomaisia sarjoja, jotka muistuttavat kamppailua. Urheiluotteluita (sanshou) varten harjoitteleminen ei myöskään liity näihin liikesarjoihin millään tavalla, vaan niitä varten opetellaan sekä potkunyrkkeilyä että painia. Taolu ja sanshou ovat siis kaksi erilaista urheilulajia, joita harjoitellaan aivan eri tavoin. Perinteisen kung fun (gongfu) eri tyylit ovat hyvin moninaisia ja perustuvat usein toisistaan poikkeaville periaatteille. Perinteisen tyylin opetteleminen ei tarkoita vain liikesarjojen ja muiden vastaavien harjoitteiden opettelemista, vaan yhdistävänä tekijänä on teoria, jota opitaan erilaisten harjoitusten kautta, jotka kaikki pyrkivät samaan päämäärään, kamppailun eli sandan oppimiseen. Harjoitukset nivoutuvat yhteen kyseessä olevalle tyylille ominaisen teoriapohjan kautta. Tätä teoriapohjaa kutsutaan usein termillä nyrkkiperiaate (quanli). Oppilas oppii tyylinsä askel askeleelta harjoitusten kautta, päästen koko ajan lähemmäksi periaatteiden ymmärtämistä joko ymmärtämällä tai tiedostamattaan käytännössä soveltamalla niitä. Parhaassa tapauksessa oppiminen tapahtuu sekä tiedostaen että soveltaen: oppilas ymmärtää teorian ja osaa soveltaa sitä kamppailussa. Tähän vaaditaan useita vuosia ahkeraa harjoittelua tyylin mestarin silmien alla. Kaikki osaset liittyvät toisiinsa ja tämän ymmärtäminen on pitkä prosessi. Alkuperäisen kung fun pyrkimys on aina ollut taistelutaitojen kehittäminen ei liikesarjojen näyttävä imitointi ja suorittaminen. Liikesarjat eivät ole olemassa vain kilpailuja varten, vaan niitä harjoittelemalla on mahdollista oppia sekä kamppailemista että tyylin periaatteita, joiden pohjalta jokainen liikesarja onkin kehitetty. Oppimalla uuden liikesarjan oppilas oppii kung fu tyylistään uusia teorioita ja käytännön mahdollisuuksia ja täten syventää lajinsa ymmärtämistä. Lähde: www.potku.net/kirjasto/tri S awomir Milczarek

b. Miten Aicha harjoittelee? Mikä merkitys harjoittelulla on hänelle? Tehkää yhteinen lista niistä asioista ja taidoista, joita Aicha oppii harjoittelussa? Katsomaan vastustajaa silmiin. Hän oppii mm. kunnioittamaan vastustajiaan, miehiä ja naisia. Hän oppii rauhaa, mielen- ja kehon hallintaa ja oman elämänsä hallintaa. Millainen positiivinen vaikutus harjoittelulla on Aichalle ja hänen itsenäistymiseensä ja/tai itsensä etsimisessä? c. Näyttelijä Xian Gao Hiipivä tiikeri piilotettu lohikäärme elokuvasta tuttu näyttelijä Xian Gao on lahjakas taiteilija, monitaituri kung fu taitaja ja -opettaja. Hän on kokemusta myös elokuva-alalta koreografina ja kouluttajana. Hän on syntynyt Kiinassa Xaon kaupungissa, jossa on yli kahden vuosituhannen perinteet kamppailulajien hallinnassa. Gao on opiskellut yliopistossa urheiluun ja liikuntaan liittyviä opetusmenetelmiä, fysiologiaa ja liikuntaa. Hän on ansioitunut myös Wushu kilpailuissa joissa hän on tehnyt tuomaristoon vaikutuksen kokonsa, nopeutensa, voimistelutaitojensa ja urheilullisten kykyjensä perusteella. Hän sanoo, että jos ruumis on kova ja tiukka, lihakset ja nivelet ovat kuolleet, eivätkä pysty reagoimaan voimakkaasti ja nopeasti. Hänen näkemyksensä mukaan pehmeys ja nopeus ovat avainsana kehon hallintaan. Perinteisen tyylin ymmärtäminen vaatii paljon omistautumista ja harjoittelua. Jonkin tyylin liikesarjojen harjoittelu ilman sovellusharjoittelua on hyvin pinnallista eikä liity tyylin periaatteiden ymmärtämiseen millään tavoin. Gao kuvailee eroa perinteisen ja nykyaikaisen wushun välillä käyttäen metaforana kalligrafiaa. Moderni wushu on kuin painettua sanaa: standardoitua, puhdasta ja tarkaa, mutta siitä puuttuu tunne. Käsin kirjoitetussa kalligrafiassa on lukuisia muunnelmia, jotka loihtivat esiin erilaisia tunnelmia ja ilmauksia. Lähde: Bob Feldman, www.potku.net/kirjasto/tri S awomir Milczarek d. Selvittäkää kung fun harrastusmahdollisuuksia omalla paikkakunnallanne. 3. Yhteentörmäyksiä - Taistelua oman identiteetin löytämiseksi a. Aicha ja isän odotukset Aicha uhmaa isänsä toiveita ja aloittaa salaa kung fun harjoittelun. Isä ilmoittaa, ettei hän halua nähdä tytärtään enää koskaan. Asettautukaa Aichan rooliin ja kirjoittakaa kirje hänen isälleen välirikon jälkeen. Miettikää kirjettä kirjoittaessanne sitä, että olette turkkilaisen perheen tytär ja olette ihastunut tanskalaiseen poikaan ja harrastatte kung fua vastoin vanhempienne tahtoa. Pohtikaa myös Aichan mahdollisuuksia päättää omista asioistaan. b. Aicha ja Emil Aicha on nuori turkkilaistaustainen musliminainen ja Emil nuori tanskalainen protestantti. Miten he tutustuvat? Millä tavoin he harjoittelevat yhdessä? Miten heidän yhteistyötään ja suhteensa kehittymistä on kuvattu elokuvassa? Onko Emilin helppo ymmärtää Aichaa eri tilanteissa? Miten Emil suhtautuu Aichan myöhästelyihin? Tietääkö tai ymmärtääkö hän syitä Aichan myöhästelyihin? Aicha kertoo Emilille, että he eivät koskaan voisi seurustella. Miksi hän sanoo niin? Millaisia ongelmia heidän seurustelunsa aiheuttaa? Millainen tulevaisuus heidän suhteellaan voi olla? Seurustelu Emilin kanssa voi olla tasavertaisempaa kuin hänen seurustelunsa turkkilaistaustaisen muslimipojan kanssa. Miksi näin? Kuvitelkaa tilanne, jossa Aicha esittelee Emilin perheelleen. Entä tilanne, jossa Emil esittelee Aichan perheelleen.

c. Aicha ja Omar Missä ja miten he kohtaavat ensi kertaa? Millaisissa tilanteissa he kohtaavat? Mitkä asiat luovat ristiriitaa heidän välilleen? Miten suhde kehittyy elokuvan aikana? Millainen on kilpailu Aichan ja Omarin välillä? Kumpikin voitti turnajaisten finaalissa. Perustelkaa miksi. Jakaantukaa pareittain ja kirjoittakaa elokuvan tapahtumista Aichan, hänen veljensä, isän, Emilin, tai Omarin näkökulmasta. d. Omat demonit Keskustelkaa kohtauksista, joissa Aicha juoksee ja taistelee pimeissä tunneleissa mustan, häntä seuraavan hahmon kanssa. Millainen tunnelma, musiikki tai värejä kohtauksissa on? Kuka / keitä / mitä tämä musta hahmo mielestänne kuvaa? Miten Aichan suhde hahmoon muuttuu tai kehittyy elokuvan edetessä? Pakeneminen muuttuu taistelemiseksi ja voittamiseksi. Elokuvan nimi on Fighter taistelija. Pohtikaa, mitä asioita ja keitä henkilöitä vastaan Aicha joutuu taistelemaan elokuvassa? 4. Juonen käänne Keskustelkaa yhdessä elokuvan juonesta. Mikä on mielestänne elokuvan käännekohta? Kesken kihlajaisten tapahtunut Omarin ja Aichan tappelu sekä taustojen paljastuminen lisää päähenkilön ahdinkoa. Viimein kaikki kääntyvät häntä vastaan. Elokuvan juonen käännekohtana voidaan pitää Alin pahoinpitelyä Jasminin raskauden paljastuttua, jolloin Aicha isänsä kanssa rientää veljen apuun. Tämä käänne antaa eri perheenjäsenille mahdollisuuden lähentyä uudelleen ja niin Aicha kuin Alikin lähtevät tahoillaan viimeiseen taistoon oman tavoitteensa puolesta; Aicha turnaukseen tavoittelemaan unelmaansa ja Ali pelastamaan kihlauksensa. 5. Elokuvan lajityyppi eli genre a. Elokuvat voidaan luokitella niille tyypillisten ominaisuuksien mukaan eri lajeihin. Mitä eri elokuvien lajityyppejä teidätte? Lajityyppejä ovat mm. draama, piirroselokuva, musikaali, komedia, rakkauselokuva, lännenelokuva eli western, rikoselokuva, jännityselokuva, tieteiselokuva eli scifi, toimintaelokuva, dokumentti, seikkailuelokuva, historiallinen elokuva. Valitkaa muutamia elokuvan lajityyppejä. Kirjoittakaa ne taululle otsikoksi. Yrittäkää löytää jokaisen otsikon alle elokuvia, etsikää elokuvatietoa internetistä tai tutkikaa lehtiä ja meneillään olevia elokuvia. Tehkää kysely luokassanne, mitkä lajityypit ovat suosituimpia. Miettikää, miksi joku lajityyppi on suosittu. Miksi joku lajityyppi ei kiinnosta lainkaan? Onko joillakin tapana katsella vain yhden lajityypin elokuvia? b. Fighterin genre on draama, mutta se sisältää useita toimintaelokuvalle tyypillisiä elementtejä. Toimintaelokuva voidaan määritellä mm. seuraavalla tavoin: Elokuva on tapahtumarikas, roolihahmoista sankari on kekseliäs, rohkea ja ylivoimainen ominaisuuksiltaan ja päähenkilö kohtaa vaativia ja vaarallisia tilanteita. Ominaispiirteitä on hyväpaha-asetelma, takaa-ajot, räjähdykset, tappelut. Tapahtumapaikka ja -aika kuvaavat yleensä nykyaikaa. Vastaavat, menneisyyteen liittyvät aiheet yhdistetään seikkailun genreen. Tarkastelkaa Fighter-elokuvaa ja keskustelkaa, mitkä elokuvan kohtaukset ja muut asiat sopivat mielestänne edellä mainittuun määritelmään? Takaa-ajot, taistelukohtauksia ja tappeluja. Pohtikaa myös, miksi Fighteria ei voi pelkästään määritellä toimintaelokuvaksi. Perinteisesti toimintaelokuvissa päähenkilöä vastassa on jokin paha, jota vastaan hän raivoisasti taistelee läpi räjähdysten ja taistelujen. Tarinan keskiössä on näyttävyys ja vaarallisuus, ei päähenkilön henkinen kasvu tai kehittyminen.

Tässä elokuvassa päähenkilön elämäntilanne ja kulttuurinen tausta ajavat häntä taisteluihin, joka päättyy henkiseen kasvuun. Erimielisyydet käsitellään taistelulajin keinoin. Keskustelkaa keistä tai mistä takaa-ajokohtauksissa tai taistelukohtauksissa oli oikeastaan kyse? c. Kirjoittakaa elokuvasta lyhyt esittely nuorten lehteen. Kertokaa elokuvan teemoista, tyylistä, genrestä, tarinasta ja näyttelijöistä ym. Lisätkää esittelyyn omia ajatuksianne ja mielipiteitänne elokuvasta perusteluineen. 6. Stunt-näyttelijöiden käyttö elokuvassa a. Kuinka elokuvan taistelukohtaukset tai näyttävät hypyt tehdään? Elokuvissa stunt eli sijaisnäyttelijä tekee vaaralliset tai erityistaitoja vaativat kohtaukset näyttelijöiden puolesta. Elokuvien lisäksi stuntteja tarvitaan mainoksiin, televisiosarjoihin ja musiikkivideoihin. Osa stunttien ammattitaitoa on osata näytellä aito reaktio: esimerkiksi ottaa luontevan näköisesti isku kasvoihin/vatsaan tai luoti sydämeensä. Stuntkohtauksia voi olla esimerkiksi putoamiset, ihmisen syttyminen palamaan, rajut tappelut, lasin läpi syöksyminen, kaahaukset autolla, kaatuminen pyörällä - kaikki sellainen, missä näyttelijän turvallisuus olisi vaarassa tai tämä ei muuten pystyisi kohtausta tekemään, joko yhtä turvallisesti tai yhtä näyttävästi. Suomalainen stuntmies Henry Korhonen kertoo työstään: En edes pysty laskemaan, kuinka monta kertaa olen kuollut kuvauksissa. Ehkä sata. Yleensä olen aina pahojen puolella ja pahat kuolevat. Stuntin apuvälineitä ovat muun muassa ilmapatjat, vaijerit, trampoliinit, palopuvut, suojageelit, köydet, valjaat ja autohyppyramppi. Esimerkiksi kohtauksessa, jossa ammutaan stuntia vatsaan, saatetaan käyttää kiskaisulaitetta, jolla stuntti nykäistään nopeasti taaksepäin, samaan aikaan kuin paidan alla räjähtänyt tekoveripussi hajoaa. Sijaisnäyttelijän käyttö ei aina vaadi vaarallista kohtausta. Esimerkiksi taitava pianisti voi korvata soittotaidottoman näyttelijän kädet. Samoin elokuvien laulukohtauksissa näyttelijän oman laulun päälle leikataan usein ammattilaulajan ääni. Näissä tapauksissa ei yleensä puhuta stunteista. Elokuvien alastonkohtauksissa käytetään toisinaan sijaisnäyttelijöiden vartaloita ja nykytekniikalla on myös mahdollista vaihtaa stuntin kasvojen tilalle näyttelijän kasvot. Lähde:Wikipedia Vaaralliset kohtaukset kuvataan aina mahdollisimman turvallisesti. Rämäpäitä ei edes haluta stuntmiehiksi. Yleensä temput ovat turvallisia, vaikka ne näyttävät vaarallisilta. Joskus mukana voi olla huonoa onnea: Pieleen mennyt erikoiskohtaus on vaatinut stunttinäyttelijän hengen ja aiheuttanut kuudelle muulle henkilölle sairaalamatkan Pekingissä. Kansainvälisesti tunnettu elokuvaohjaaja John Woo filmaa siellä parhaillaan Red Cliff -nimistä historiallista eeposta. Haaveri sattui, kun tahallisesti sytytetty pikkualus laitettiin törmäämään isompaan alukseen. Hallinnasta ryöstäytynyt tuli yllätti niin näyttelijät kuin kuvaushenkilökunnan ja tuhosi molemmat alukset. Lähde: HS 25.6. -08, Elisa.net/uutiset/viihde/12.6.2008 b. Kuinka todellisia elokuvan taistelukohtaukset ovat? Miten ne on tehty? Millaisia välineitä tarvitaan esim. hyppyissä ja taistelukohtauksissa? Osoitteessa www.mwfeedia.com/entry/xian-gao-danish-kung-fu-drama-fighter on nähtävissä noin 10 minuutin videotaltiointi elokuvan stunttityöskentelystä ja taistelukohtausten harjoitteluista mestari Xian Gaon johdolla.

c. Liikkeen piirtäminen Elokuvassa esitetään näyttävän näköisiä taistelukohtauksia ja parkour-tyylistä liikkumista kaupungin kaduilla ja yli kattojen. Aicha ja Emil eivät näytä näkevän kaupungin kaiteita ja muureja rajoitteina liikkeelle, vaan pikemminkin mahdollisuuksina. Heidän harjoitusratanaan tai leikkikenttänään toimii koko kaupunki. Parkour Parkour on 1980-luvulla Ranskassa kehitetty liikuntalaji, jossa pyritään liikkumaan mahdollisimman suoraan paikasta A paikkaan B. Parkourissa pyritään innovatiiviseen ja katkeamattomaan sulavaan liikkeeseen. Olennaista on niin sulava siirtyminen kuin suinkin mahdollista. Parkouraaja eli traceur saattaa jopa hyödyntää esteitä ja käyttää esimerkiksi kaiteita, kattoja ja parvekkeita "ponnahduslautoina. Parkour on kaupunkilaisen harrastuksen maineessa, mutta yhtä hyvin sitä voi soveltaa vaikka metsässä. Lähde: www.parkour.fi, wikipedia Lukekaa lisää parkourista, sen synnystä ja harrastamisesta lajin omilta sivuilta osoitteesta www.parkour.fi. Lajin omilla sivuilla ja YouTubessa on mm. videoita lajista. Tutkikaa ihmisen rakennetta esim. taidekirjoista. Perussääntöjä ihmisen piirtämisestä, kun puhutaan aikuisen ihmisen rakenteesta, ovat seuraavat: puoliväli on lantion paikkeilla. Reisi on yhtä pitkä kuin sääri. Kädet sivuilla sormet ulottuvat reiden puoliväliin. Pään pituus mahtuu ihmisen kokonaispituuteen 7 1/2 kertaa. Tehkää nopeita hahmotelmia, croquis-piirroksia ihmisistä huomioiden edellä mainitut mittasuhteet. Joku voi olla mallina eri asennoissa. Varatkaa kullekin oppilaalle voimapaperia metrin verran ja piirustuslyijykyniä ja hiiltä. Menkää liikuntasaliin ja jakaantukaa noin viiden hengen ryhmiin. Sopikaa ryhmästä joku, joka hyppii temppuillen esim. trampoliinilla tai heittelee pitkällä matolla kuperkeikkoja. Piirtäkää luonnokset liikkeen eri vaiheista. Liikkeen hahmottaa paremmin, jos kokeilee sitä itse tai näkee jonkun liikkuvan. Hahmojen ei tarvitse olla kovin tarkkoja ja yksityiskohtaisia, mutta varjostuksella ja apuviivoilla saa korostettua liikkeen ja kolmiulotteisuuden vaikutelmaa. Lähde:http://oppiminen.yle.fi/ihminen liikeessä, parkour/jussi-eno Oppimateriaalin ovat laatineet luokanopettajat Annika Henriksson ja Tuula Niiniranta

Liite 1 sivu 1 Tietoa islamista Synty Islam on syntynyt 600-luvun alussa jkr. Arabian niemimaalla. Sen syntyyn vaikuttivat Muhammedin ilmestykset, muinaisarabialainen uskonto, juutalaisuus ja kristinusko. Islam on maailmanuskonto, jonka piiriin kuuluu yli miljardi ihmistä eli viidennes maapallon asukkaista. Länsi-Euroopassa elää noin 21 miljoonaa muslimia, joista Suomessa yli 30 000. Valtaosa Suomen muslimeista on viime vuosikymmeninä maahan muuttaneita pakolaisia ja siirtolaisia. Suomessa islaminuskoisten osuus väestöstä onkin kasvanut selvästi vasta 1980-luvulta lähtien. Suurimman yksittäisen muslimiryhmän muodostavat somalit, joista seuraavaksi suurimmat ryhmät ovat irakilaiset, kurdit, albaanit ja pohjois-afrikkalaiset. Yli tuhannen hengen vähemmistöt muodostavat myös turkkilaiset, iranilaiset ja bosnialaiset muslimit. Islamilaiset suuntaukset Islam on jakaantunut kahdeksi suureksi ryhmäksi sunnalaisiksi ja shiialaisiksi. Shiialaiset korostavat pappien ja imaamien asemaa. Heitä on eniten Iranissa, Irakissa ja Etelä-Libanonissa. Kaikista muslimeista noin 90 % on sunnalaisia. He korostavat perimätiedon, sunnan merkitystä, joka yhdessä koraanin kanssa antaa elämälle ohjeistuksen. Heille imaamien merkitys ei ole niin suuri, sillä ihminen on pieni Allahin eli Jumalan rinnalla. Suufilainen pienehkö islamin suuntaus, joka korostaa henkilökohtaista hurskautta, heidän joukossaan on mystikoita ja askeetteja. Lisäksi on muita suuntauksia, kuten druusilaisuus ja radikaali islamilaisuus. Ihmiskäsitys Ihminen on Jumalan luoma, pohjimmiltaan hyvä ja vastuussa teoistaan. Uskonkappaleet Hyvän elämän perusta islamissa on usko yhteen Jumalaan, profeettoihin, enkeleihin ja tuomiopäivään. Käytännön velvoitteita on viisi, ns. peruspilaria: 1. Uskontunnustus eli Šahada tarkoittaa islamin keskeisimmät uskonkappaleet sisältävää lausetta, jolla muslimi tunnustaa uskonsa. Uskontunnustus koostuu sunnalaisuudessa kahdesta osasta, joista ensimmäinen määrittelee islamin monoteiseksi uskonnoksi ja toinen osa sitoo Muhammadin Jumalan sanan välittäjäksi: "Ei ole muuta jumalaa kuin Jumala, ja Muhammad on hänen lähettiläänsä". 2. Rukous eli salat. Islamilaisten velvollisuus on rukoilla viisi kertaa päivässä Mekan suuntaan. Rukoushetkissä on tietyt kiinteät rukoukset sekä myös henkilökohtainen vapaamuotoinen osa. Rukousnauhassa on yleensä 11, 33 tai 99 helmeä, joita sormillaan läpikäydessään muslimi muistelee Jumalan 99 kauneinta nimeä eli ominaisuutta. Rukousmatto on maahan levitettävä matto, vaate tai mikä tahansa suoja, jonka päällä muslimi suorittaa rukouksensa. 3. Paasto eli saum tapahtuu pääsäntöisesti pyhän kuukauden eli ramadanin aikoihin. Koska islamilainen kalenteri on kuukalenteri, ramadan siirtyy joka vuosi 11 päivää aikaisemmaksi. Paaston aikana muslimien tulee välttää syömistä, juomista, tupakoimista ja sukupuolista kanssakäyntiä aamunkoiton ja auringonlaskun välisenä aikana. Paastoon kuuluu myös sisäinen puhdistautuminen pahoista ajatuksista. 4. Almut eli zakat maksetaan periaatteessa kerran vuodessa yksityiskohtaisten sääntöjen mukaan eri omaisuudesta lajeista maksetaan erisuuruisia määriä almuveroa. Muslimin tulee ryhtyä maksamaan almuveroa, kun hän on mennyt naimisiin. Almut voidaan antaa myös islamin yhteiseksi hyväksi, kuten moskeijan rakentamiseen. 5. Pyhiinvaellus eli hadž Mekkaan. Kaaban temppeli Mekassa on islamilaisuuden keskus, jossa sijaitsee musta kivi, Aabrahamin perustaman pyhäkön jäännös. Pyhiinvaellus sinne kerran elämässä on jokaisen muslimin velvollisuus, mikäli hänellä on siihen varoja. Pyhiinvaelluksen aikana noudatetaan säädettyjä tapoja, joihon kuuluu yhtenäinen pukeutuminen. Tapahtuma korostaa muslimien yhteenkuuluvuutta ja samanarvoisuutta Jumalan edessä. Perhe Miehen tehtävä on tuoda perheeseen rahaa, hoitaa kodin ulkopuolisia ja yhteiskunnallisia asioita sekä

Liite 1 sivu 2 uskonnollisia velvollisuuksia. Nainen on erityisen suojelun kohteena ja miehen alamainen. Islamilaisuudessa opetetaan tasa-arvoa, mutta korostetaan miesten ja naisten välistä erilaisuutta. Heillä on erilaiset velvollisuudet ja tehtävät. Naisen tehtävä on huolehtia kodista. Perheessä lasten tulee kunnioittaa vanhempiaan ja muita suvun aikuisia. Ensisijainen kasvatusvastuu on äidillä, mutta koulutusvastuu on isällä. Yli 7-vuotiaat lapset oppivat käytännössä säännöt ja tavat oman sukupuolensa edustavalta vanhemman kanssa. Islamilaisissa maissa tytöillä ja pojilla on myös eri koulut. Tytöt ja pojat Siveellisen puhtauden vaatimuksiin kuuluu seksuaalisuuden ehdoton rajoittaminen avioliitttoon ja sopiva käytös. Tyttöjen ja poikien välinen kanssakäymisen tulisi rajoittua melko vähäiseksi. Erityisesti tyttöjen siveydestä riippuu koko perheen maine. Esiaviolliset suhteet ja avioliiton ulkopuoliset suhteet ovat erityisen tuomittuja. Läheinen seurustelu ei ole suotavaa, vaikka nykyisin saattavat tytöt ja pojat tosin kulkea myös samoissa porukoissa. Avioliitto Musliminainen saa avioitua vain muslimin kanssa, miehet sen sijaan saavat naida myös juutalaisen tai kristityn. Uskonto periytyy isän mukaan. Kaikkien toivotaan menevän naimisiin, sillä perheessä toteutuu parhaiten yhteiskunnalliset ja uskonnolliset velvollisuudet. Avioliitossa nainen ja mies ovat suojassa synniltä ja levottomalta elämältä, siksi monet haluavat naittaa lapsensa mahdollisimman nuorena. Modernit muslimit valitsevat puolisonsa itse, mutta valinnalle hankitaan edelleen perheen ja suvun hyväksyntä. Puolison tärkeitä ominaisuuksia ovat mm. usko, moraali ja samanlainen elämäntapa. Avioliitossa solmitaan avioliittosopimus, jossa sovitaan rahan käytöstä, tai siitä, saako mies ottaa muita vaimoja. Perinteisiin häihin voi kuulua jopa morsiamen neitsyyden tarkistaminen. Miesten sukupuolielämää ei ole ollut tapana valvoa yhtä tarkkaan. Joissakin maissa tyttölapsia pidetään aikuisina ja näin ollen täysin valmiina avioliittoon ja seksuaalisuhteeseen heidän saatuaan ensimmäiset kuukautisensa. Pukeutumismääräyksiä Koraani ei mainitse kasvoja peittävän hunnun käyttöä, vaan kehottaa sekä miehiä että naisia pukeutumaan säädyllisesti. Joissakin islamilaisissa maissa annetaan kuitenkin hyvin ankaria määräyksiä pukeutumisesta. Naisten on peitettävä itsensä burkhalla, koko vartalon peittävällä kaavulla, myös pää ja kasvot on peitettävä vieraiden katseilta. Muslimit eivät saa näyttäytyä alastomana edes samaa sukupuolta olevan henkilön seurassa. Tyttöjen ei ole suotavaa esiintyä liikuntatunneilla voimisteluasussa poikien ja miesten nähden. Myös miehillä on pukeutumismääräyksiä: Heidän on peitettävä vartalonsa navasta polviin. Esim. Afganistanissa ankarien uskonnollisten määräysten mukaan muslimien on peitettävä päänsä lakilla ja heidän on kasvatettava pitkä parta. Siellä kulkevat erityiset partapoliisit valvomassa partavaatimusten toteutumista. Uskonnollisia tapoja Pojat ympärileikataan 3-13-vuotiaina. Ankarien islamilaisten uskonnon tulkintojen mukaan, erityisesti Pohjois-Afrikassa, ympärileikkauksia tehdään myös tytöille. Erityisesti tyttöjen ympärileikkauksia pidetään yleisesti ihmisoikeuksien vastaisena. Ruokailu Ruokamääräysten mukaan ruokaillessa käytetään vain oikeaa kättä. Sianlihaa ei syödä. Halal tarkoittaa sääntöjä ravinnoksi tarkoitettujen eläinten rituaaliteurastuksesta. Kalenteri ja juhlapäivät Islam käyttää kuukalenteria, jolloin paasto- ja juhla-ajat osuvat eri maissa vuorotellen kaikkiin vuodenaikoihin. Muslimit käyvät perjantaisin moskeijassa. Perjantai ei ole varsinaisesti pyhäpäivä, vaan varsinaiset pyhäpäivät ovat suuret juhlapäivät, kuten Ramadin päättävä Id-ut-Fitr ja pyhiinvaelluksen päättävä juhla Id-ul-Adha. Lähde Suvielise Nurmi: Katsomukset kohtaavat, Wikipedia, Jaakko Hämeen-Anttila: Islam-taskusanakirja.