Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto

Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014

SISÄLLYS TIIVISTELMÄ... 3 1 VERKOSTON TAVOITTEET JA ORGANISOITUMINEN... 4 2 PERUSKOULUTUSYHTEISTYÖ... 5 3 ERIKOISSOSIAALITYÖNTEKIJÄN KOULUTUS... 7 4 TOHTORIKOULUTUSYHTEISTYÖ... 8 4.1 Tavoitteet ja toiminnan organisoituminen... 8 4.3 Toiminta vuonna 2014... 9 4.4 The Nordic-Baltic Doctoral Network in Social Work (NBSW) -verkoston toiminta... 10 5 VERKOSTON KANSAINVÄLINEN TOIMINTA... 11 6 VERKKO-OPETUS... 13 6.1 Sosnetin verkko-opetuksen tausta ja toteuttaminen... 13 6.2 Verkko-opetustarjonta ja suoritetut opintopisteet lukuvuonna 2013 2014... 14 6.3 Johtamisopintojen kehittäminen... 16 6.4 Sosnetin verkko-opetuksen arviointi ja kehittäminen... 16 7 VERKOSTON TUTKIMUSYHTEISTYÖ... 17 8 VERKOSTON ORGANISAATIO JA TAPAHTUMAT VUONNA 2014... 19 8.1 Johtoryhmä... 19 8.2 Työvaliokunnat... 20 8.3 Erikoistumiskoulutuksen opettajat... 21 8.4 Koordinaatioyliopiston henkilöstö... 22 8.5 Verkoston tapahtumat... 22 9 VERKOSTON YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMISTOIMINTA... 23 9.1 Verkoston edustajat kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä... 23 9.2 Lausunnot ja muu vaikuttamistoiminta... 23 9.3 Yhteistoiminta alan toimijoiden kanssa... 24 10 VERKOSTON RAHOITUS JA SEN KOHDENTUMINEN... 25 LIITE 1. ERIKOISOSIAALITYÖNTEKIJÄN KOULUTUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2014... 25 2

TIIVISTELMÄ Sosnetin tehtävänä on valtakunnallisena yhteistyönä järjestää jatkokoulutuksena suoritettava sosiaalityön erikoistumiskoulutus, toteuttaa valtakunnallista tohtorikoulutusyhteistyötä ja edistää peruskoulutukseen liittyvää yhteistyötä. Verkostossa tuotetaan verkkopohjaisia opetusratkaisuja, kehitetään sosiaalityön koulutusta ja sen laatua, parannetaan tutkimuksen kansainvälistymistä sekä tehdään tutkimusyhteistyötä. Ammatillisena lisensiaatintutkintona suoritettava erikoissosiaalityöntekijän koulutus on sosiaalityöntekijän kelpoisuuden tuottaneen maisterin tutkinnon pohjalta suoritettava ammatillisesti painottunut tieteellinen jatkokoulutus, joka johtaa yhteiskunta- tai valtiotieteiden lisensiaatin tutkintoon valitulla sosiaalityön erikoisalalla (Asetus 568/2005). Koulutuksessa opiskeli vuoden 2014 aikana yhteensä 96 opiskelijaa viidellä erikoisalalla. Aiemmista koulutusryhmistä valmistui yhteensä seitsemän lisensiaattia. Erikoistumiskoulutuksesta vastasi yhdeksän osa-aikaista professoria ja yliopistonlehtoria. Vuonna 2014 verkostossa valmistauduttiin tulevaan erikoistumiskoulutuksen järjestelmän uudistukseen mm. ottamalla kantaa lainsäädännön valmisteluun sekä neuvottelemalla sosiaalityön erikoistumiskoulutuksen jatkoon liittyvistä asioista verkoston jäsenyliopistojen kesken sekä yhteistyössä Psykonetin ja täydennyskoulutuksen edustajien kesken. Erikoissosiaalityöntekijän koulutuksen yksityiskohtainen toimintakertomus on Sosnetin toimintakertomuksen liitteenä. Verkosto on koordinoinut Sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden valtakunnallista tohtoriohjelmaa vuodesta 1995. Tohtoriohjelmalla on kaudella 2012 2015 kaksi rahoitettua tohtorikoulupaikkaa, jotka on jaettu yhteensä neljän opiskelijan kesken väitöskirjatutkimusten vaiheen perusteella. Toimintavuonna verkoston tohtorikoulutusyhteistyö organisoitiin uudelleen yliopistojen tohtorikoulutuksen muutoksista johtuen laatimalla suunnitelma verkostomaisesta tohtorikoulutusyhteistyöstä. Sosnetin yliopistot nimesivät tohtoriopiskelijoita ja ohjaajia neljään temaattiseen pienryhmään, joiden toiminta käynnistyi syksyllä 2014. Sosnetin tohtorikoulutusyhteistyön piirissä on yli 30 sosiaalityön tohtorikoulutettavaa. Sosnet käynnisti vuonna 2013 yhteistyön kiinalaisen Graduate School of Chinese Academy of Social Sciencesin (GSCASS) kanssa. Yhteistyö painottuu erityisesti tohtorikoulutukseen. Toimintavuonna toteutettiin CIMO:n rahoittamaa kaksivuotista hanketta, jonka tavoitteena on kehittää yhteinen opintokokonaisuus tohtorikoulutukseen. Hankkeessa järjestettiin intensiiviseminaari 20. 27.9. Helsingissä. Sosnet on tukenut tutkijakoulutettavien kansainvälistymistä myös osallistumalla Nordic-Baltic Doctoral Network in Social Work (NBSW) -verkoston toimintaan. NBSW on seitsemän maan ja 28 yliopiston ja tutkimuslaitoksen tutkijakoulutusyhteistyötä tekevä verkosto. Verkosto järjesti kesäkoulun 18. 22.8. Tanskan Aalborgissa. Sosnetin nimittämät edustajat osallistuvat pohjoismaiseen, eurooppalaiseen ja muuhun kansainväliseen toimintaan sekä kansainvälisten järjestöjen toimintaan. Verkoston yliopistot kehittävät sosiaalityön yliopistokohtaista profiloitumista ja tarkoituksenmukaista työnjakoa yhteisesti sovittavalla tavalla sekä toteuttavat yhteisvalintaa. Yhteisvalinta on merkittävä osa verkoston toimintaa hyödyttäen kaikkia mukana olevia yksiköitä, ja vuonna 2014 yhteisvalinnasta vastasi Jyväskylän yliopisto. Verkosto kehitti aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamiseen (AHOT) liittyviä hyviä käytäntöjä sekä teki niitä koskevia linjausesityksiä. Yhteisten linjausten käsittelyä on tarkoitus jatkaa vuonna 2015. Verkko-opetusyhteistyö keskittyi erityisesti olemassa olevien kurssien päivittämiseen, kurssialueiden siirtoon yliopistojen ympäristöihin ja avoimen yliopiston yhteistyön tarkasteluun sekä valtakunnallisen verkko-opetuksen toteuttamiseen. Valtakunnallisessa opetuksessa oli lukuvuonna 2013 2014 tarjolla 12 verkkokurssia (yhteensä 60 op) ja suoritettuja opintopisteitä kertyi yli 3045. Sosnet teki vuoden aikana tiiviisti yhteistyötä keskeisten yhteistyökumppaneiden, mm. sosiaalialan amkverkoston, sosiaalialan osaamiskeskusten, Talentian ja Sosiaalityön tutkimuksen seuran kanssa. Verkosto valmisteli yhdeksän asiantuntijalausuntoa lainsäädäntövalmisteluhankkeista. Vaikuttamistyötä tehtiin erityisesti sosiaalihuollon koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan erityisvaltionosuusjärjestelmän aikaansaamiseksi. 3

1 VERKOSTON TAVOITTEET JA ORGANISOITUMINEN Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkoston (Sosnet) alkujuuret ovat 1990-luvulla, jolloin aloitettiin yliopistoyksiköiden välinen yhteistyö mm. opetusvaihdon merkeissä. Sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden valtakunnallinen tutkijakoulu käynnistyi vuonna 1995. Sosnet perustettiin toukokuussa 1999 ja keväällä 2000 yliopistot allekirjoittivat yhteistyösopimuksen verkoston toiminnasta. Samana vuonna käynnistettiin lisensiaatintutkintona suoritettava sosiaalityön erikoistumiskoulutus. Valtakunnalliseen sosiaalityön yliopistoverkostoon kuuluvat Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitos, Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitos, Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Tampereen yliopiston yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö sekä Turun yliopiston sosiaalitieteiden laitos. Verkostoa koordinoi Lapin yliopisto. Verkoston toiminnan perusta on yliopistojen rehtoreiden allekirjoittamassa sopimuksessa, joka uusittiin vuonna 2010. Sopimuksessa määritellään muun muassa verkoston tehtävät, voimavarat, hallinto ja koordinaatio. Perussopimuksen mukaan verkoston tehtävänä on sosiaalityön valtakunnallisena yhteistyönä: järjestää jatkokoulutuksena suoritettava sosiaalityön erikoistumiskoulutus toteuttaa valtakunnallista tutkijakoulutusta edistää yhteistyötä peruskoulutuksessa tuottaa yhteistyössä verkkopohjaisia opetusratkaisuja kehittää ja parantaa koulutusta ja sen laatua parantaa tutkimuksen kansainvälistymistä tehdä tutkimusyhteistyötä. 4

2 PERUSKOULUTUSYHTEISTYÖ Verkostossa tehtävä peruskoulutusyhteistyö on tiivistynyt. Keskeisimmiksi yhteistyön osa-alueiksi ovat muodostuneet sosiaalityön koulutukseen liittyvien ratkaisujen valmistelu valtakunnallisesti, käytännön opetuksen ja valintayhteistyön kehittäminen. Peruskoulutusyhteistyön tiivistämistä tukee peruskoulutusyhteistyön työvaliokunnan työskentely. Sen tehtäviä ovat: Perustutkinto-opetuksessa tehtävän yhteistyön kehittäminen, esim. verkoston yhteisen opetuksen kehittäminen ja opetusyhteistyöhön liittyvien ratkaisujen valmistelu Sosiaalityön yhteisvalintaan liittyvät suunnittelu-, kehittämis- ja arviointitehtävät Sosiaalityön käytännön opetukseen liittyvä kehittämistyö ja valtakunnallisen yhteistyön koordinointi Peruskoulutukseen kiinnittyvien hankkeiden valmistelu ja seuranta Vuoden 2014 aikana peruskoulutukseen liittyvä kehittämistyö kohdentui erityisesti verkkovälitteisten ratkaisujen avulla tuotettavien oppimateriaalien suunnitteluun ja verkko-opetuksen kehittämiseen. Verkkovälitteiseen opetukseen liittyvä kehittämistyö on kuvattu tarkemmin toimintakertomuksen luvussa 6. Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisen kehittämistyö Sosnet on osallistunut aktiivisesti aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisen (AHOT) kehittämistyöhön. Vuosina 2012 2013 toteutettiin ESR-rahoitteinen AHOT-korkeakouluissa -hankkeen Sosiaalialan osahanke yhteistyössä ammattikorkeakoulujen kanssa. Sosiaalialan osahankkeen yleisenä tavoitteena oli yhteisten AHOT-käytäntöjen hahmottaminen sosiaalialan ja sosiaalityön korkea-asteen koulutukseen. Hankkeen päätyttyä AHOT-toiminta jatkui edelleen vuonna 2014 Sosnetin yliopistojen keskinäisenä yhteistyönä. Hankkeen aikana yliopistot pitivät tärkeänä, että opintojen hyväksilukuihin liittyvät käytännöt olisivat mahdollisimman yhteneväisiä. Alkuvuodesta peruskoulutuksen työvaliokunta kokosi yliopistojen käytäntöjä, osin teki niitä koskevia linjausesityksiä sekä nosti yhteiseen keskusteluun asioita, joista olisi tarpeen muodostaa yhteinen näkemys. Lisäksi siinä on määritelty jatkoselvittelyä edellyttäviä asioita. Paperin valmistelussa hyödynnettiin ESR-hankkeen aikaansaannoksia. Linjauspaperia käsiteltiin sosiaalityön koulutusyksiköiden kevätseminaarissa 20.5.2014 Jyväskylässä ja sen käsittelyä on tarkoitus jatkaa vuonna 2015. Yhteisvalinta Aloite sosiaalityön valintayhteistyöhön käynnistyi vuonna 2005, jolloin Tampereen yliopistosta opetusministeriön rahoittamasta hankkeesta opiskeluprosessien kehittämiseksi yhteiskuntatieteellisellä alalla tuli aloite sosiaalityön valintayhteistyön kehittämiseksi. Yhteistyön tavoitteena on vähentää opiskelijavalintoihin liittyvää päällekkäistä työtä, välttää päällekkäishakua eri yksiköiden kesken sekä kehittää valintakoetta sisällöllisesti ja rakenteellisesti siten, että sosiaalityön koulutukseen saataisiin valikoitua alalle motivoituneita ja hyviä hakijoita. Sosiaalityössä yhteisvalinta on merkittävä yhteistyön alue, joka on tärkeä osa koulutuksen ja alan profiilin kehittämistä. Sosiaalityön yhteisvalintaa koordinoi Tampereen yliopisto. Yhteisvalinnalla on valtakunnallinen ohjausryhmä ja oppiaineryhmät, joiden puheenjohtajat ovat myös ohjausryhmän jäseniä. Sosiaalityön oppiaineryhmän puheenjohtajana on toiminut lehtori Jorma Hänninen Jyväskylän yliopistosta. Yhteisvalinnan periaatteista ja työnjaosta yksiköiden kesken sekä valintakokeeseen liittyvästä kehittämisestä sovitaan kuuden yliopistoyksikön kesken. Valintakokeen suunnittelussa apuna toimii oppiaineryhmä, mutta valintakokeen konkreettisesta suunnittelusta ja tarkastuksesta vastasi vuonna 2014 Jyväskylän yliopisto. Valintakoekirjana käytettiin Kirsi Juhilan teosta Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina. Sosiaalityön yhteiskunnalliset tehtävät ja paikat. Sosiaalityön yhteisvalinnassa oli 2212 hakijaa, joista 939 osallistui valintakokeeseen. Valintakokeiden tarkastustyötä helpotettiin jo kolmannen kerran siten, että aineistokoe korjattiin vain hakijoilta, jotka saivat kirjakokeen keskiarvosta vähintään 60 %. Näin ollen aineistokoe korjattiin 707 hakijalta. Kriteeri vaikutti edelleen toimivan hyvin. Taulukossa on esitetty yhteisvalintaan osallistunei- 5

den ja pääsykokeissa mukana olleiden hakijoiden määrät yliopistoittain eriteltyinä. Hakijoista valintakokeeseen osallistui 42 %. Sosiaalityön hakijamäärä kasvoi vuodesta 2010 vuoteen 2013 yli 52 %. Vuonna 2015 hakijamäärä tasaantui monen vuoden kasvun jälkeen. Eduskunnan osoittama lisärahoitus sosiaalityön koulutukseen lisäsi aloituspaikkojen määrää kahtena vuonna peräkkäin sadalla aloituspaikalla, mikä on saattanut vaikuttaa siihen, että hakijoita kesän perusvalinnassa oli vuonna 2014 hiukan vähemmän kuin edellisenä vuonna. Hakijat (= hakemuksia, sama henkilö on voinut hakea useampaan yliopistoon) Ensisijaiset hakemukset yliopistoittain (= henkilöitä) Pääsykokeisiin osallistuneet ensisijaisesti hakeneista yliopistoittain (= henkilöitä) Helsingin yliopisto 590 457 188 Itä-Suomen yliopisto 614 329 151 Jyväskylän yliopisto 620 251 105 Lapin yliopisto 458 272 109 Tampereen yliopisto 923 535 235 Turun yliopisto 626 368 151 Yhteensä 3831 2212 939 Vuonna 2014 päätettiin, että vuoden 2015 valintakokeen suunnittelusta ja tarkastamisesta vastaa Lapin yliopisto. Ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustaminen Peruskoulutustyövaliokunnan alainen kelpoisuuskoetyöryhmä käsittelee ulkomailla suoritettujen, sosiaalityöntekijän pätevyyden tuottaneiden tutkintojen vastaavuutta suomalaiseen tutkintoon Opetushallituksen esityksestä. Työryhmän tehtävänä on määritellä hakijalta suomalaiseen sosiaalityöntekijän kelpoisuuteen edellytettävän sopeutumisajan kesto ja sille vaihtoehtoisen kelpoisuuskokeen sisältö ja laajuus. Hakijalle määrättävät kelpoisuuskokeet tai täydentävät opinnot järjestetään sosiaalityön koulutusta antavissa yliopistoissa, jota koskevan ohjeistuksen kelpoisuuskoetyöryhmä ja Opetushallitus ovat laatineet yhteistyössä. Vuoden 2014 aikana kelpoisuuskoetyöryhmä laati kaksi asiantuntijalausuntoa ulkomailla suoritetuista sosiaalityöntekijän pätevyyden tuottaneesta tutkinnosta. Molemmat tutkinnot oli suoritettu EU- ja ETA-maiden ulkopuolella. Tunnustamiseen liittyviä lausuntomenettelyitä oli aiempia vuosia vähemmän, koska Opetushallitus ja Sosnet ovat yhteistyössä kehittäneet tunnustamiskäytäntöä siten, että Opetushallitus voi tehdä itsenäisesti päätökset EU- ja ETA-maissa suoritetuista tutkinnoista aiempiin vakiintuneisiin päätöksiin perustuen. Lisäksi vuonna 2014 sovittiin yhteistyössä Opetushallituksen kanssa, että se voi jatkossa tehdä päätökset ilman Sosnetin vastaavuuslausuntoa myös Venäjällä suoritettujen tutkintojen osalta niissä tapauksissa, jotka ovat rinnastettavissa Sosnetin aiempiin päätöksiin. Yhteistyö Sosnetin ja Opetushallituksen Tutkintojen tunnustamisen ja vertailun yksikön välillä toimii hyvin. Opetushallitus maksaa verkostolle pienen asiantuntijapalkkion lausunnoista. 6

3 ERIKOISSOSIAALITYÖNTEKIJÄN KOULUTUS Ammatillisena lisensiaatintutkintona suoritettava erikoissosiaalityöntekijän koulutus on sosiaalityöntekijän kelpoisuuden tuottaneen yhteiskunta- tai valtiotieteiden tai muun vastaavan maisterin tutkinnon pohjalta suoritettava ammatillisesti painottunut tieteellinen jatkokoulutus, joka johtaa yhteiskunta- tai valtiotieteiden lisensiaatin tutkintoon valitulla sosiaalityön erikoisalalla (Asetus yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä, yliopistojen koulutusohjelmista ja erikoistumiskoulutuksista 568/2005). Koulutus käynnistyi vuonna 2000. Yliopistojen tutkintoasetuksen (794/2004) 24 :ssä säädetään erikoistumiskoulutuksista yleensä ja opetusministeriön tarkentavassa asetuksessa (Opetusministeriön asetus yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä, yliopistojen koulutusohjelmista ja erikoistumiskoulutuksista 568/2005) erikoissosiaalityöntekijän koulutuksesta. Koulutuksen lähtökohtana on sosiaalityön ammattikäytäntöjen tieteellisen perustan vahvistaminen ja tutkivaan työotteeseen perustuvan ammattitaidon edistäminen. Koulutus antaa valmiuksia toimintaympäristön muutosten analysointiin sekä sosiaalityön käytännön kehittämiseen tutkimuksen keinoin. Koulutuksen tarve nousee nopeasti muuttuvan yhteiskunnan sosiaalityöhön kohdistuvista haasteista, sosiaalityön erityisosaamisen syventämisen vaateista sekä hyvinvointipalveluiden uudelleen organisoitumisen paineista. Ajankohtaiset muutoshaasteet liittyvät muuttuvaan palvelujärjestelmään, väestön palvelutarpeen muutoksiin, työn organisointiin ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteissa tapahtuviin muutoksiin. Koulutus vahvistaa sosiaalityöntekijöiden mahdollisuuksia toimia sosiaali- ja terveysalan työn kehittäjinä moniammatillisissa verkostoissa eri väestöryhmien hyvinvoinnin edistämiseksi ja sosiaalisten ongelmien ratkaisemiseksi. Koulutuksesta valmistuu erikoissosiaalityöntekijöitä (Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 272/2005; 9 Sosiaalihuollon erityistyöntekijä). Koulutus toimii osaltaan väylänä tohtorikoulutukseen, ja sitä vahvistetaan jatkossa entisestään. Erikoissosiaalityöntekijän koulutusta toteutettiin 2014 kaikilla viidellä asetuksen määrittämällä sosiaalityön erikoisalalla: kuntouttava sosiaalityö, lapsi- ja nuorisososiaalityö, marginalisaatiokysymysten sosiaalityö, yhteisösosiaalityö ja hyvinvointipalveluiden erikoisala (568/2005). Erikoistumiskoulutus käynnistyi vuoden 2012 alussa Lapsi- ja nuorisosiaalityön erikoisalalla neljännen kerran, Yhteisösosiaalityön erikoisalalla kolmannen kerran ja Hyvinvointipalveluiden erikoisalalla toisen kerran. Vuoden 2013 alussa käynnistyivät neljännen kerran Kuntouttavan sosiaalityön ja Marginalisaatiokysymysten sosiaalityön erikoisalat. Vuonna 2014 meneillään olevissa erikoistumiskoulutuksissa oli yhteensä 96 opiskelijaa: kullakin erikoisalalla 18 opiskelijaa, paitsi hyvinvointipalveluiden erikoisalalla 24 opiskelijaa. Jokaisessa Sosnetin yliopistossa opiskelee 16 opiskelijaa. Koulutus rakentuu lähiopetuspäivien (3 pv) varalle, joita on neljä kertaa vuodessa eri puolilla Suomea. Lähiopetusjaksoilla käsitellään erikoisalaan liittyviä teemoja opetussuunnitelman mukaisesti sekä tutkimusmetodologisia kysymyksiä ja lisensiaatintutkimusta. Lähiopetusjaksoille osallistuminen on pakollista. Ne koostuvat luennoista, yhteisistä keskusteluista, ryhmätyöskentelystä ja tenteistä. Vierailevat luennoitsijat ovat sosiaalityön tutkimuksen ja alan käytännön parhaimpia asiantuntijoita. Lisäksi koulutukseen sisältyy mm. esseitä, kirja-arvosteluja ja luentopäiväkirjoja. Koulutuksessa hyödynnetään Sosnetin verkko-oppimisympäristö Moodlea. Koulutuksen käytännön toteuttamisessa erikoisalat toimivat osittain yhdessä opetussuunnitelmien mahdollistamissa rajoissa. Koulutukseen on ennen vuosien 2012 ja 2013 opiskelijavalintoja valittu 333 opiskelijaa, joista 137 on valmistunut vuoden 2014 loppuun mennessä. Vuonna 2014 erikoistumiskoulutuksesta valmistui yhteensä seitsemän opiskelijaa. Tarkempi raportointi valmistuneista sisältyy tämän toimintakertomuksen liitteenä olevaan Erikoistumiskoulutuksen toimintakertomukseen (Luku 1.3 Koulutuksesta valmistuneet). Yksityiskohtainen toimintakertomus erikoistumiskoulutuksen toteuttamisesta vuonna 2014 on tämän toimintakertomuksen liitteenä 1. 7

4 TOHTORIKOULUTUSYHTEISTYÖ 4.1 Tavoitteet ja toiminnan organisoituminen Sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden valtakunnallinen tohtoriohjelma perustettiin vuonna 1995. Tutkijakoulun perustamisen jälkeen sosiaalityön tutkimus on vahvistunut sekä määrällisesti että laadullisesti. Tutkijakoulusta on valmistunut lähemmäs 50 väitöskirjaa vuodesta 1995 lähtien. Tohtoriohjelman tavoitteena on: 1) Sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden tutkimuksen valtakunnallinen edistäminen sekä laadun ja tason edelleen nostaminen 2) Sosiaalialan tutkijakoulutuksen tehostaminen, kasvavaan tohtoritarpeeseen vastaaminen ja väittelyiän alentaminen 3) Alan tutkijakoulutuksen ja tutkimuksen kansallinen sekä kansainvälinen verkostoituminen 4) Naisvaltaisen alan tutkijanurien edistäminen, huomioiden kuitenkin molemmat sukupuolet. Tavoitteisiin on edetty lisäämällä tieteellisen jatkokoulutuksen tarjontaa ja tutkimuksen ohjausta, keskittämällä taloudellisia resursseja yhteiseen tohtorikoulutukseen sekä edistämällä kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Tohtoriohjelman muodostavat kaikki kuusi sosiaalityön koulutusyksikköä Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Lapin, Tampereen ja Turun yliopistoissa sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Tohtoriohjelmaa koordinoidaan Lapin yliopistosta osana Sosnet-verkoston koordinaatiota. Vuosina 2013 2014 tohtoriohjelman johtajana on toiminut professori Juha Hämäläinen Itä-Suomen yliopistosta. Tohtoriohjelman koordinaattorin tehtävää on vuoden 2014 aikana hoitanut Sosnetin koulutuspäällikkö Sanna Lähteinen. Sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden valtakunnallisen tohtoriohjelman keskeinen hallinnollinen elin on Sosnetin johtoryhmä, joka täydennettynä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen edustajalla toimii tohtoriohjelman johtoryhmänä. Sen tehtäviin kuuluu: Hyväksyä opiskelijavalinnat Kehittää jatkokoulutusohjelmaa, tutkijakoulutettavien ohjausta ja tohtoriohjelman kansallisia ja kansainvälisiä yhteyksiä Hyväksyä tohtoriohjelman vuosittainen toiminta ja opetussuunnitelma Seurata sosiaalityön tieteellisen koulutuksen tilannetta ja sopia jatkokoulutuksen valtakunnallisesta koordinoinnista Pitää yhteyttä alan keskeisiin toimijoihin tieteellisen jatkokoulutuksen kehittämiseksi. Sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden valtakunnallinen tohtoriohjelma jatkaa toimintaansa tohtoriohjelmien siirtymäkauden ajan vuosina 2014 2015. 4.2 Verkoston tohtorikoulutusyhteistyön uudistaminen Sosnetin johtoryhmä on valmistellut sosiaalityön valtakunnallisen tohtorikoulutusyhteistyön rakentumista vuodesta 2014 eteenpäin. Yliopistojen tohtorikoulutusjärjestelmän rakentuessa uudelleen Sosnetin yksiköt ovat pitäneet tärkeänä jatkaa sosiaalityön valtakunnallista tohtorikoulutusyhteistyötä hyviksi osoittautuneiden käytäntöjen pohjalta. Sosiaalityön tohtorikoulutuksen yhteistyörakennetta koskeva suunnitelma hyväksyttiin Sosnetin johtoryhmän kokouksessa 17.12.2013. Suunnitelmassa tohtorikoulutusverkoston tavoitteeksi asetettiin tarjota korkeatasoista sosiaalityön tohtorikoulutusta, edistää tohtoriopiskelijoiden kansainvälistymistä sekä vahvistaa tutkijoiden kansallista ja kansainvälistä verkottumista ja toisilta oppimista. Tavoitteena on edistää sosiaali- 8

työn tutkimuksen laatua ja tasoa sekä tehostaa sosiaalityön tohtorikoulutusta, johon on yhteiskunnallisesti merkittävä tarve sosiaalialan ainoana yliopistollisena oppiaineena. Tohtorikoulutusyhteistyön toimintojen läpileikkaaviksi periaatteiksi määriteltiin sosiaalityön tutkimusperustan vahvistaminen sekä kansainvälisyyden tukeminen sosiaalityön tohtorikoulutuksessa. Verkoston toiminta koostuu valtakunnallisista seminaareista ja temaattisista työpajoista. Vuosittain järjestetään 1 2 verkkoseminaaria, jotka ovat avoimia kaikille sosiaalityön tohtorikoulutettaville, sekä 1 2 temaattista työpajaa verkoston omille tohtorikoulutettaville. Verkoston ohjelmaan sisältyvät Valtakunnalliset sosiaalityön tutkimuksen päivät (helmikuu) sekä sosiaalityön jatko-opiskelijoiden metodologinen kesäkoulu (elokuu). Em. toimintojen ohella tohtorikoulutusverkoston toiminta sisältää temaattisten pienryhmien toiminnan, joka tukee väitöskirjaprosessien etenemistä ja tutkimuksen ohjausta. Tohtorikoulutusyhteistyötä toteutetaan suomen, ruotsin ja englannin kielillä. Tapahtumat pyritään toteuttamaan niin, että ainakin osa ohjelmasta olisi englannin kielellä tai useammalla kielellä. Ryhmien toiminta järjestetään tarpeen mukaan niin, että ainakin yksi ryhmä toimisi englannin kielellä. Vieraalla kielellä toimiminen harjoittaa opiskelijoiden kielitaitoa ja madaltaa kynnystä osallistua kansainvälisiin seminaareihin sekä kirjoittaa vieraskielisiä julkaisuja. Samalla käytäntö mahdollistaa ulkomaalaisten jatkokoulutettavien osallistumisen Sosnetin tohtorikoulutusyhteistyöhön. Yhteistyön käynnistymiseen liittyvää suunnittelutyötä tukemaan Sosnetin johtoryhmä nimesi 19.5.2014 työryhmän, johon kuuluvat Aino Kääriäinen Helsingin yliopistosta, Leo Nyqvist Turun yliopistosta, Anu Muuri Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta ja Elina Virokannas Jyväskylän yliopistosta sekä Sosnetin koulutuspäällikkö Sanna Lähteinen. Työryhmä vastasi temaattisten pienryhmien kokoonpanojen valmisteluun liittyvästä suunnittelutyöstä. Lisäksi laadittiin verkostolle ohjelma vuosille 2014 2017, joka tuodaan johtoryhmän kokouksen hyväksyttäväksi helmikuussa 2015. 4.3 Toiminta vuonna 2014 Tohtoriohjelman toiminta organisoitiin uudelleen vuoden 2014 aikana. Toiminta keskittyi aiempien vuosien tapaan valtakunnalliseen seminaariin, metodologiseen kesäkouluun, pienryhmissä tapahtuvaan tutkimuksen ohjaukseen, henkilökohtaiseen ohjaukseen ja kansainvälistymisen tukemiseen. Opetusministeriö rahoitti kaudella 2012 2015 kaksi (2) uutta nelivuotista tohtorikoulupaikkaa, jotka jaettiin valtakunnallisessa haussa neljän opiskelijan kesken Helsingin, Jyväskylän, Lapin ja Tampereen yliopistojen tohtorikoulutettaville. Lisäksi mukana oli kaudelta 2010 2013 joitakin tohtorikoulutettavia, joiden kausi oli siirtynyt mm. perhevapaiden vuoksi. Opetusministeriön rahoittamien tutkijakoulupaikkojen lisäksi mukana oli muita muun työn ohessa tai muulla rahoituksella väitöskirjaansa tekeviä tohtorikoulutettavia ns. oheispaikoilla. Yhteensä tohtorikoulutusverkostossa opiskeli vuoden 2014 aikana 33 tutkijaopiskelijaa verkoston kuudesta yliopistosta. Tohtoriohjelmakaudella 2010 2013 toimineet teemaryhmät uudistettiin. Alkuvuodesta 2014 tohtoriohjelmassa jatkavat tohtorikoulutettavat koottiin kahteen teemaryhmään väitöskirjatöiden ohjaamisen turvaamiseksi. Jatkavia teemaryhmiä olivat 1) Sosiaalialan asiantuntijuuden ja osaamisen tutkimus ja 2) Social work research, jonka työskentelykieli on englanti. Teemaryhmät koostuvat vastaavista professoriohjaajista, post doc -ohjaajista ja tohtorikoulutettavista. Vuosille 2014 2017 teemaryhmiksi määriteltiin seuraavat neljä ryhmää: 1) Viimeistelyryhmä (pitkällä olevien jatkava ryhmä), 2) Social Work Research (jatkava englanninkielinen ryhmä), 3) Lapsi- ja perhesosiaalityö (uusi ryhmä) ja 4) Sosiaalityön menetelmät ja asiantuntijuus (uusi ryhmä). Teemaryhmissä on yhteensä 33 sosiaalityön tohtorikoulutettavaa, joiden tukena toimii 13 ohjaajaa. Tohtorikoulutusverkoston koulutustapahtumat vuonna 2014: 9

Valtakunnalliset sosiaalityön tutkimuksen päivät 13. 14.2.2014 Itä-Suomen yliopistossa Metodologinen kesäkoulu 28. 29.8.2014 Tampereen yliopistossa Tohtorikoulutuskauden 2014 2017 aloitusseminaari 3.10.2014 Helsingin yliopistossa Teemaryhmien kokoontumiset (3 tapaamista, 4 teemaryhmää) Kansainväliset konferenssimatkat, joiden kustannuksiin tutkijakoulu on osallistunut Nordic-Baltic Doctoral Network in Social Work -verkoston järjestämä kesäkoulu Qualitative Methods in Social Work Research in New Perspectives Tanskan Aalborgissa 18 22.8.2014 Tohtoriohjelman kansainvälistymisen tukea myönnettiin vuoden 2014 aikana seitsemälle tohtorikoulutettavalle kansainvälisten seminaarien ja konferenssien matka- ja majoituskustannuksiin. Tohtorikouluohjelma on ollut mukana käynnistämässä Sosnetin Kiina-yhteistyötä. 4.4 The Nordic-Baltic Doctoral Network in Social Work (NBSW) -verkoston toiminta Sosnet on tukenut tutkijakoulutettavien kansainvälistymistä myös koordinoimalla ja hallinnoimalla The Nordic-Baltic Doctoral Network in Social Work (NBSW) -verkoston toimintaa. NBSW on seitsemän maan ja 28 yliopiston ja tutkimuslaitoksen tutkijakoulutusyhteistyötä tekevä verkosto, jota Nordforsk rahoitti vuosina 2009 2013. Verkostoa koordinoi ko. aikana Sosnetin tohtoriohjelma. Vuosina 2009 2013 verkosto järjesti vuosittain sosiaalityön teoriaa käsittelevän laajan kesäkoulun ja tutkijaseminaarin, joiden lisäksi yliopistot tarjosivat omia englanninkielisiä jatkokoulutusseminaarejaan verkoston opiskelijoiden käyttöön. Verkoston toiminnot ovat olleet hyvin merkityksellisiä sosiaalityön tohtoriopiskelijoille Pohjoismaissa ja Baltiassa ja tarjonneet mahdollisuuden kansainvälistymiseen lähellä kotia. Erityisesti vuosittain toteutettu kesäkoulu on koettu tärkeäksi. Vuoden 2013 jälkeen verkoston toimintaa on toteutettu kesäkouluina, joihin haetaan mahdollisesti erillinen rahoitus. NBSW-verkoston koordinoinnista vastaa Aalborgin yliopisto. Verkoston kuudes kesäkoulu järjestettiin Tanskan Aalborgissa teemalla 18. 22.8.2014 teemalla Qualitative Methods in Social Work Research in New Perspectives Tanskan Aalborgissa. Kesäkoulussa oli yhteensä 17 osallistujaa. Palautteen perusteella osallistuvat olivat tyytyväisiä kesäkoulun ohjelman sisältöihin ja järjestelyihin. Vuonna 2014 päätettiin, että vuoden 2015 kesäkoulu pidetään 17. 21.8.2015 Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa. Kesäkoulun teemana on Connecting the global and local: the challenge for social work research. Järjestelyistä vastaavat Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistot. NBSW-kesäkoulun yhteydessä järjestetään myös Sosnetin metodologinen kesäkoulu. Verkosto etsii edelleen toiminnalleen rahoitusmuotoja. On mahdollista, että jatkossa tohtorikoulutusverkoston toimintaa suunnataan tohtorikoulutuksen ohella myös tutkimusyhteistyöhön. 10

5 VERKOSTON KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Sosnetissa on panostettu kansainvälistymisen kehittämiseen kaikilla sen toiminta- ja tehtäväalueilla. Vuonna 2013 Sosnet teki merkittävän yhteistyöavauksen kiinalaisen Graduate School of Chinese Academy of Social Sciences -tutkijakoulun kanssa. Aloite yhteistyölle tuli vuonna 2012 Kiinasta, jossa laajasta ja korkeatasoisesta yhteiskuntatieteellisestä koulutuksesta huolimatta ei ole toistaiseksi vielä sosiaalityön oppiaineen omaa tohtorikoulutusta. Yhteiskumppani pitää suomalaista sosiaalityön tutkimusta ja koulutusta korkeatasoisena, ja on siksi kiinnostunut kehittämään yhteistyötä erityisesti tohtorikoulutuksessa. Tampereen yliopiston emeritusprofessori Jorma Sipilä neuvotteli loppuvuodesta 2012 yhteistyösopimuksen sisällön Kiinan vierailun aikana. Yliopistojen rehtorit allekirjoittivat yhteistyösopimuksen kevään 2013 aikana. Sosnetin ja GSCASS:n yhteistyö sisältää: 1) akateemiset seminaarit ja konferenssit, 2) vierailevat professorit, 3) tohtorikoulutus ja siihen liittyvä opiskelijavaihto, 4) maisterin tutkintoon sisältyvät opiskelijavaihdot ja 5) tutkimusyhteistyön. Verkosto käynnisti vuonna 2014 Sosnetin ja Graduate School of Chinese Academy of Social Sciences (GSCASS) kanssa tehtävää yhteistyötä vahvistamaan hankkeen, jonka tavoitteena on sosiaalityön koulutuksen, erityisesti tohtorikoulutuksen vahvistaminen Kiinassa sekä suomalaisen tohtorikoulutuksen kansainvälisten yhteyksien vahvistaminen. Tarkoituksena on luoda yhteinen vertailevaa tutkimusta painottava opintokokonaisuus. Hankkeessa järjestettiin ensimmäinen intensiiviseminaari 20. 27.9.2014 Helsingissä, johon osallistui kahdeksan tohtorikoulutettavaa ja kaksi professoria GSCASS:sta sekä kahdeksan Sosnetin yliopistojen tohtorikoulutettavaa ja kuusi professoria. Seuraava intensiiviseminaari järjestetään toukokuussa 2015 Pekingissä. Yhteistyön tarkoituksena on, että lähivuosien aikana Kiinasta hakeutuu suomalaisiin yliopistoihin opiskelijoita suorittamaan tohtorin tutkintoa. Vuonna 2014 Jyväskylän yliopistoon valittiin suorittamaan tohtorin tutkintoa GSCASS:sta valmistunut sosiaalityön jatko-opiskelija. Lisäksi toinen tohtorikoulutettavakandidaatti jätti hakemuksensa Helsingin yliopistoon. Vuonna 2014 Sosnetin kansainvälisen toiminnan keskeinen osa painottui tohtorikoulutukseen. NordForskin hankerahoitus The Nordic Baltic Doctoral Network in Social Work -tutkijakoulutusverkostoon päättyi vuoden 2013 lopussa, mutta verkosto on päättänyt järjestää edelleen vuosittain kesäkoulun, jonka ohella mukana olevat yliopistot pitävät osaa järjestämistään kursseista avoimina verkoston jatko-opiskelijoille. Suomen ohella verkostossa ovat mukana Ruotsin sosiaalityön tutkijakoulu ja yliopistoja Norjasta, Tanskasta, Virosta, Latviasta ja Liettuasta. Nordic-Baltic Doctoral Networkin toiminta on raportoitu muualla tässä toimintakertomuksessa. Sosnetin edustajia osallistuu pohjoismaiseen, eurooppalaiseen ja muuhun kansainväliseen toimintaan sekä yhteisten verkostojen työskentelyyn. Sosnetilla on edustukset kansainvälisissä sosiaalityön koulujen verkostoissa: Anna Metteri Tampereen yliopistosta toimii pohjoismaisten sosiaalityön koulujen järjestön NASSW:n puheenjohtajana. Hänen varajäsenenään toimii Anu-Riina Svenlin Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksesta. NASSW:n puheenjohtajuuden myötä Anna Metteri on myös kansainvälisen sosiaalityön koulujen järjestön IASSW:n hallituksen jäsen. Professori Synnöve Karvinen-Niinikoski Helsingin yliopistosta on IASSW:n Member at Large -jäsen. Vuonna 2013 professori Aila-Leena Matthies Jyväskylän yliopiston Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksesta valittiin EASSW:n hallituksen jäseneksi. Vuoden 2014 aikana Sosnetissa jatkettiin kansainvälisen toiminnan työvaliokunnan työskentelyä. Työvaliokunta kokoontui kaksi kertaa. Kansainvälisen työvaliokunnan tehtäviin kuuluu: Sosnetin kansainvälisten yhteyksien rakentaminen, ylläpito ja kehittäminen Yhteistyö sosiaalityön koulutuksen kansainvälisissä järjestöissä Laitosten kansainvälisten yhteyksien kokoaminen ja hyödyntäminen valtakunnallisesti Kansainvälisten tutkimushankkeiden suunnittelu Yhteistyö sosiaalityöntekijän kelpoisuuskoetyöryhmän kanssa (kuvattu luvussa 2 Ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustaminen) 11

Englanninkielisen oppimateriaalin suunnittelu (kuvattu luvussa 5.5 Sosnetin verkko-opetuksen arviointi ja kehittäminen). Kansainvälinen yhteistyö kiinnittyy Sosnetissa vahvasti jatkokoulutukseen ja tutkimukseen. Työvaliokunnassa on linjattu, että jatkossa yksiköt tekevät systemaattisemmin yhteistyötä siinä, että Suomeen tulevat vierailijat ovat muiden yksiköiden tiedossa. Lisäksi laaditaan tiedotteita pari kertaa vuodessa kansainvälisistä kysymyksistä ja pohditaan myös muita tapoja ja muotoja levittää tietoa eri yksiköihin. Työvaliokunnan puheenjohtaja Anna Metteri vastaa yliopistoihin lähetettävistä tiedotteista. Yksi keskeinen yhteistyön alue on sopia yksiköiden kesken työnjaosta kansainvälisissä järjestöissä (NASSW, IASSW, EASSW). Sosnetin kansainvälisen yhteistyön työvaliokunta teki keväällä 2014 Sosnetin johtoryhmälle ehdotuksen maahanmuuttajataustaisten sosiaalityön opiskelijoiden rekrytoinnin helpottamisesta sosiaalityön koulutukseen. Taustalla on havainto siitä, että ammattikorkeakouluissa on kohtuullisen runsaasti maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita, mutta yliopistoissa ei. Kyseeseen tulisi suomenkielinen koulutus, mutta siinä olisi sosiaalityön opetuksen rinnalla myös suomen kielen opetusta. Silloin kielitaidon taso koulutuksen alkaessa ei olisi samalla tavalla kynnyskysymys kuin esimerkiksi pääsykokeen kautta sisään pyrkivillä on. Esimerkiksi Kanadassa ja Ruotsissa on varattu sosiaalityön koulutukseen aloituspaikkoja eri väestöryhmille. Sosnetissa päätettiin selvittää asian eteenpäin viemistä ensisijaisesti hankkeena (esim. ESR-hanke), jossa selvitettäisiin aihetta ja toteutettaisiin räätälöity koulutuskokonaisuus ko. kohderyhmälle. Mukana voisi olla myös koulutuksen markkinointikysymysten työstämistä. Mahdollisen hankevalmistelun ohella asiaa viedään eteenpäin tiedekunnissa osana perusvalintojen kehittämistä. Kyse ei ole vain sosiaalityön koulutuksesta, vaan sitä kannattaisi selvittää laajemminkin. Esimerkiksi psykologikoulutuksessa voisi olla vastaavaa kiinnostusta. Aihetta käsitellään vuoden 2015 kevätseminaarissa Turussa. 12

6 VERKKO-OPETUS 6.1 Sosnetin verkko-opetuksen tausta ja toteuttaminen Sosnetin verkko-opetuksen yhteistyöperusta on luotu Suomen virtuaaliyliopiston (SVY) hankemäärärahan turvin vuosina 2001 2006. Hankerahoituksen päätyttyä yliopistot ovat jatkaneet aktiivisesti sosiaalityön verkko-opetusyhteistyötä. Yksiköt tarjoavat vuosittain verkkokursseja valtakunnalliseen opetustarjontaan ja ovat toteuttaneet vuonna 2008 aloitettua Sosiaalityön johtamisen, hallinnon ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen opintokokonaisuutta (25 35 op). Sosnetin verkko-opetusta on toteutettu osittain Mediamaisterit-yrityksen palvelimella olevassa Moodleoppimisympäristössä. Erikoissosiaalityöntekijän koulutuksen erikoisalat (5) ja tohtorikoulutusverkosto ovat käyttäneet verkkoalustaa omien opiskelijoidensa työskentely-ympäristönä. Moodlea on käytetty myös eri yliopistojen edustajista koostuvien työvaliokuntien aineistojen tallentamiseen ja tarvittaessa kirjalliseen kommunikointiin. Vuonna 2014 päätettiin luopua Sosnetin omasta Moodle-oppimisympäristöstä ja siirtää toiminnot eri yliopistojen verkko-oppimisympäristöihin, joihin Sosnetin yliopistojen opettajien ja opiskelijoiden on mahdollista kirjautua omilla yliopiston käyttäjätunnuksilla. Toiminta on lakkautettu erillisellä Moodle-alueella 31.12.2014 ja materiaalit on joko siirretty uusille alustoille tai arkistoitu. Vuonna 2014 kursseja on toteutettu Tampereen ja Itä-Suomen yliopiston Moodlessa ja Jyväskylän yliopiston Optima-ympäristössä sekä monikanavaisesti blogialustaa (blogspot) ja Facebook-ryhmiä hyödyntäen. Vuoden 2014 lopussa on siirretty erikoistumiskoulutuksen alueet, loput verkkokurssit sekä tohtorikoulutusverkoston alusta eri yliopistojen Moodle-ympäristöihin. Siirrot on tehty järjestävän yliopiston tai vastuuopettajan mukaisesti. Sosnetin koulutuspäällikkö, työvaliokunnan puheenjohtaja ja verkko-opetuksen koordinaattori valmistelevat työvaliokunnan kokoukset. Vuonna 2014 työvaliokunta on pitänyt viisi verkkovälitteistä kokousta. Vuoden 2014 työskentelyssä keskeisinä olivat opetustarjontaan liittyvän valmistelun ohella verkko-opetuksen kehittäminen, opetusyhteistyön tiivistäminen, avoimen yliopiston yhteistyön kehittäminen ja uudenlaisten, verkkovälitteisten pedashop-tilaisuuksien järjestäminen. Verkko-opetukseen liittyvä kehittämistyö on jatkunut koko 2000-luvun keskittyen erityisesti uusien verkkokurssien luomiseen ja niiden sisällölliseen päivittämiseen. Vuonna 2014 on jatkettu verkkovälitteisyyden kehittämistä erityisesti kurssialueiden päivittämisessä, pedagogisen tuen tarjoamisessa ja hyvien käytäntöjen tarkastelussa (esim. pedashop-tapahtumat) sekä yhteistyön pilotoinnissa avoimen yliopiston osalta. Vuonna 2014 on vakiintunut verkkosivusto Soppi, josta löytyvät kaikki valtakunnalliseen verkko-opetukseen liittyvät tiedot. Kursseille ilmoittautumisessa käytetään webropol-lomaketta, joka on sujuvoittanut valtakunnallista kursseille ilmoittautumisesta. Soppi-sivustolla on tarjolla myös oppimateriaaleja ja pedagogista tukea niin opettajille kuin opiskelijoille. Lisäksi perustettiin Facebook-ryhmä Sosiaalityön koulutuksen pedafoorumi/sosnet, jossa vuoden 2014 lopussa oli 26 jäsentä. Jäseninä on pääasiassa opetus- ja tutkimustyössä olevia verkoston kaikista yliopistoista. Vuoden aikana toteutettiin kysely avoimille yliopistoille yhteistyön kehittämisestä avointen yliopistojen kanssa. Erityisesti avoimen yliopiston puolelta valtakunnallisesti nähdään tarpeellisena yhteistyön selkeyttäminen ja erilaisten yhteistyön muotojen kehittäminen. Vuoden aikana pilotoitiin yhteistyötä Helsingin yliopiston avoimen yliopiston ja Yunet-verkoston kanssa pienimuotoisesti lapsuuden- ja nuorisotutkimuksen sivuainekokonaisuudessa. Lisäksi Helsingin yliopiston avoimella yliopistossa on ollut mahdollisuus hyödyntää Asiakastyön dokumentointi sosiaalityössä -materiaalia opetuksessa. Yhteistyön muotoja ja sen toimivuutta arvioidaan ja kehitetään edelleen. Esimerkkeinä yhteisesti tuotetuista ja yhteistoiminnallisista oppimista edistävistä materiaaleista ovat Lapin yliopistossa tuotettu Sosiaaliturvan historia -verkkokurssin materiaalit, Helsingin yliopistossa tuotettu materiaali Asiakastyön dokumentoinnista Helsingin yliopiston Moodlessa ja perusopintojen, erityisesti perus- 13

kurssin materiaali, joka sijaitsee Itä-Suomen yliopiston Moodlessa. Peruskurssin materiaali sisälsi vuoden 2014 lopussa 11 luentotallennetta, joita on hyödynnetty opetuksessa Itä-Suomen, Lapin, Helsingin ja Tampereen yliopistojen opetuksessa. Lisäksi yksittäisiä luentotallenteita on luennoitsijoiden luvalla ollut käytössä avoimessa yliopistossa. Vuoden aikana on työstetty eteenpäin sosiaalityön työmenetelmäoppikirjaa, joka julkaistaan vuonna 2015. Englanninkielinen materiaalipankki on työstetty osin valmiiksi ja valmiit osiot on julkaistu Soppioppimisympäristössä. Vuonna 2014 toteutettiin uusi verkkokurssi Social Work Action mediavälitteisen rakenteellisen sosiaalityön teoria ja toiminta. Lapin yliopiston tuottama kurssi toteutettiin monikanavaisesti ja sulautuvaa opetusta hyödyntäen. Kurssin aikana opiskelijat toteuttivat erityyppisiä mediatempauksia, esimerkiksi lehti- ja blogikirjoituksia sekä multimediaesityksiä. Rikosseuraamukset asiakkaan, asiakastyön ja tutkimuksen näkökulmia -opintojaksolla jatkettiin opetusyhteistyötä KRIS-Tampere ry:n kanssa. Romanit etnisenä vähemmistönä Euroopassa -opintojaksolla yhteistyötä tehtiin Lounais-Suomen alueellisen romaniasiain neuvottelukunnan kanssa. Verkko-opetuksen koordinaatuovastaavana toimi vuonna 2014 yliopisto-opettaja YTM Mari Suonio Itä- Suomen yliopistosta. Suonio työskenteli 50 % työpanoksella osallistuen myös valtakunnalliseen opetukseen koordinoinnin ja kehittämisen lisäksi. Koordinaattorin tehtävinä ovat mm.: Valtakunnallisesti toteutettavien verkkokurssien järjestämisen koordinointi Pedagoginen ja tekninen tuki opettajille valtakunnallisilla kursseilla Opetuksen kehittäminen Verkko-opetuksen työvaliokunnan kokousten valmistelu, esittelijänä ja sihteerinä toimiminen Verkkovälitteiseen ja sulautuvaan opetukseen liittyvien tapahtumien (Pedashop) koordinointi ja järjestelyt Sosnetin koordinoimien Verkko-ympäristöjen ylläpito eri yliopistojen verkko-oppimisalustoilla Viestintätehtävät ja Soppi-sivuston ylläpito. 6.2 Verkko-opetustarjonta ja suoritetut opintopisteet lukuvuonna 2013 2014 Yksiköt ovat sitoutuneet opettamaan vähintään yhden kurssin Sosnetin valtakunnallisessa verkkoopetuksessa lukuvuosittain. Lisäksi yksiköt ovat sitoutuneet osoittamaan opettajien työpanosta kursseihin. Kalenterivuoden 2014 aikana Sosnet tarjosi sosiaalityön perustutkinnon eri opintovaiheiden opiskelijoille ja jatkokoulutettaville 9 kurssia. Näistä yksi kurssi toteutettiin kaksi kertaa. Lukuvuoden 2013 2014 aikana toteutettiin 12 kurssia. Vuonna 2014 pidetyistä kursseista kaksi oli englanninkielisiä ja kolme kurssia oli osa Sosnetin tuottamaan Sosiaalityön johtaminen, hallinto ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen - opintokokonaisuuden tarjontaa. Kalenterivuoden aikana kursseja oli tarjolla yhteensä 45 opintopistettä. Kursseista yksi (Social Work Action mediavälitteisen rakenteellisen sosiaalityön teoria ja toiminta 5op) oli tarjonnassa ensimmäistä kertaa. Vuoden aikana uudistettiin ja yhdenmukaistettiin opintojaksokuvauspohja ja tehtiin esimerkiksi kurssille valitsemisen kriteereitä läpinäkyvimmiksi. Ilmoittautumiseen otettiin käyttöön Webropol-lomakepohja, joka on nopeuttanut ilmoittautumisten käsittelyä. Sosnetin koulutussihteeri ja verkko-opetuksen koordinaattori hoitavat ilmoittautumisia yhteistyössä. Kurssi-ilmoittautumisten määrä on edellisten vuosien lisääntymisen jälkeen vakiintunut. Tarjonnassa olevat kurssit ovat järjestävissä yliopistoissa pääosin osa tutkintorakennetta. Lisäksi kursseja on kehitetty niin, että kursseille on voitu valita enemmän opiskelijoita. Lukuvuoden sykli on muotoutunut viime vuosina niin, että valtakunnallisten verkkokurssien tarjonta painottuu periodiin IV (maalis-toukokuu). Vaikuttaa siltä, että 14

ajankohta on sekä opettajien ja opiskelijoiden kannalta hyvä, koska kontaktiopetus painottuu taas enemmän lukukausien alkuvaiheeseen. Lukuvuonna 2013 2014 Sosnetin tarjoaman verkkokurssin suoritti noin 600 opiskelijaa ja opintopisteitä kertyi yhteensä 3045. Oheisessa taulukossa on eritelty kursseittain ja yliopistoittain opiskelijoiden suorittamat opintopisteet, jotka vaihtelevat yliopistoittain useasta tekijästä johtuen. Yliopistojen opiskelijamäärät ylipäänsä vaihtelevat, jonka ohella verkko-opetuksen kysyntään ja suoritettuihin opintopisteisiin vaikuttaa, kuinka monta kurssia ko. yliopisto tarjoaa yhteiseen opetukseen ja onko tarjolla olevat kurssit pakollinen osa opiskelijoiden tutkintoa. Pääpiirteittäin opiskelijamäärät ovat kuitenkin suhteessa yliopistojen yhteisen opetuksen panostukseen. Kalenterivuonna 2014 alkaneiden kurssien suoritettu opintopistemäärä on vuoden loppuun mennessä 2070. Kurssien tarkastelu lukuvuosittain on kuitenkin selkeämpää, koska esimerkiksi periodilla II alkavien kurssien opintopisteet merkitään pääsääntöisesti seuraavalle kalenterivuodelle. KURSSIN NIMI, OPINTOPISTEET JA TUOTTAJAYLIOPISTO (2013-2014) HY UEF JY LaY TaY TY YTH. 1 International Social Work and Health Care (ISY, 5 op) 35 65 0 20 30 10 160 2 Knowledge Production and Research in Social Work (5 op, HY) 5 5 5 0 5 0 20 3 Muutosjohtaminen sosiaalityössä (5 op, LaY) 75 85 65 275 45 45 590 4 Lasten oikeudet ja osallistuminen (5 op, JY) 10 70 10 30 30 10 160 5 Lapsi-, perhe- ja holhousoikeus (5 op, ISY) 35 135 20 105 50 50 395 6 Romanit etnisenä vähemmistönä Euroopassa (3-5 op, TY) 25 45 10 64 57 120 321 7 Sosiaalityön vuorovaikutuksen tutkimus (5 op, TaY) 0 45 0 10 55 0 110 8 Osaamisen johtaminen ja asiantuntijuuden kehittäminen (5 op, HY) 55 75 10 20 5 15 180 9 Suorituksen johtaminen (5 op, JY) 10 45 20 10 10 10 105 10 Terveydenhuollon ja kuntoutuksen sosiaalityö (5 op, ISY) 35 275 50 70 35 30 495 11 Rikosseuraamukset - asiakkaan, asiakastyön ja tutkimuksen näkökulmia (5/3 op, TaY) 25 103 38 43 180 30 419 12 Social Work Action - mediavälitteisen rakenteellisen sosiaalityön teoria ja toiminta (5 op, LaY) 25 10 15 25 15 0 90 YHTEENSÄ 335 958 243 672 517 320 3045 Lisäksi Itä-Suomen ja Lapin yliopistoissa on hyödynnetty Lapin yliopiston tuottamaa Sosiaaliturvan historia - verkkomateriaalia (2 op). Verkossa olevana oppimateriaalina tarjolla on ollut Asiakastyön dokumentointi - verkkokurssi Helsingin yliopistosta. Opintomateriaali on ollut käytössä Itä-Suomen yliopistossa aineopintojen käytännön opetuksessa. Perusopintojen, erityisesti peruskurssin materiaali on ollut käytössä Itä- Suomen, Helsingin, Lapin ja Tampereen yliopistoissa. Opiskelijoiden opintosuoritukset kyseisistä materiaaleista eivät ole mukana tässä Sosnetin verkko-opetuksen tilastoinnissa, mutta kaikki peruskurssia tai johdantokurssia suorittaneilla opiskelijoilla materiaali on ollut osana opintoja. Sosnetin verkkokurssien toimintaperiaatteena on alusta lähtien ollut sosiaalityön oppiaineiden yhteistoiminta. Verkkokursseille on haettu opettajia eri yliopistojen opettajista, tutkijoista ja jatko-opiskelijoista. Yliopistoissa meneillään olevissa muutoksissa oppiaineiden henkilökunnan työmäärät ja käytettävissä olevat resurssit ovat niukentuneet, mistä johtuen opettajien saaminen kursseille on haastavaa. Verkko-opetuksen laadun ja kehittämisen kannalta on painotettu sitä, että opettajana työskentelyn tulee sisältyä työaikasuunnitelmiin myös yhteisen valtakunnallisen opetuksen osalta. Lisäksi on selkeytetty valtakunnallisten verkkokurssien paikkaa tutkintorakenteessa. Lukuvuoden 2013 2014 aikana opettajien määrä johtuu esimerkiksi siitä, että Rikosseuraamukset-kurssilla yliopistokohtainen opettaja huolehtii kurssin arvioinnin oman yliopiston opiskelijoiden osalta. Lisäksi määrää nostaa Muutosjohtaminen sosiaalityössä -kurssin opettajien määrä ja työn jakaminen. Muiden kuin vastuuopettajien määrät jakautuivat seuraavasti: 3 opettajaa Tampereen yliopistosta 3 opettajaa Jyväskylän yliopistosta 1 opettaja Turun yliopistosta 2 opettajaa Itä-Suomen yliopistosta 8 opettajaa Lapin yliopistosta 1 opettaja Helsingin yliopistosta Kursseista viisi on toteutettu pelkästään vastuuopettajan työpanoksella. 15

6.3 Johtamisopintojen kehittäminen Sosnetissa käynnistyi vuonna 2008 Sosiaalityön johtaminen, hallinto ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen - opintokokonaisuuden (25 35 op) verkko-opinnot. Opintokokonaisuuden tuottamisen taustalla oli opetusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä, joka esitti johtamiskoulutuksen lisäämistä kaikkiin sosiaali- ja terveysalan koulutuksiin. Sosiaali- ja terveysministeriö on tämän jälkeenkin korostanut sosiaalityön koulutuksen johtamiseen liittyviä opintoja. Opintokokonaisuuden merkitys sosiaalityön pääaineopiskelijoille on kiistaton. Vuoden 2013 aikana selvitettiin opintokokonaisuuden tarjoamisen mahdollisuudet eri yksiköissä ja päädyttiin siihen, että opintokokonaisuus säilytetään 25 opintopisteen laajuisena. Vuonna 2014 opintokokonaisuudesta on ollut tarjolla 15 opintopistettä. Lukukaudella 2014 2015 opintopistemäärä laski kymmeneen (10). Erikoistumiskoulutuksen opiskelijat suorittavat yhden kurssin Sosnetin tarjoamista johtamisen opinnoista. 6.4 Sosnetin verkko-opetuksen arviointi ja kehittäminen Sosnet on tarjonnut valtakunnallista verkko-opetusta vuodesta 2004. Vuonna 2011 toteutettiin arviointikysely Sosnetin verkko-opetukseen osallistumisesta, osallistuneiden kokemuksista ja koulutustarjonnan kehittämistarpeista (Päykkönen, Kirsi 2011: "Kehittäkää verkko-opetusta joutuisasti!" Sosnetin verkko-opetus opiskelijoiden ja opettajien kokemuksissa. SOSNET Julkaisuja 4.). Keskeisimpiä tuloksia oli, että verkkoopetusta tulisi kehittää tarkoituksenmukaisen kurssitarjonnan osalta. Vuonna 2014 kehittäminen keskittyi erityisesti olemassa olevien kurssien päivittämiseen, kurssialueiden siirtoon yliopistojen ympäristöihin ja avoimen yliopiston yhteistyön tarkasteluun. Vuoden aikana toteutettiin yksi uusi kurssi ja siinä otettiin käyttöön erityisesti opetuksen monikanavaisuutta hyödyntäen esimerkiksi blogia ja Facebook-ryhmiä. Lisäksi vietiin aikaisemmin aloitettuja kehittämishankkeita eteenpäin. Haasteena on ollut saattaa keskeneräisiä kehittämistöitä eteenpäin osana koordinaattorin työtä. Sosiaalityön pedashop -tilaisuuksia järjestettiin kolme ja niiden paikka vakiintui valtakunnallisessa toiminnassa. Tilaisuuksissa oli verkkovälitteisesti osallistujia jokaisesta yliopistosta ja osallistujamäärä vaihteli 20 40 välillä. Ne striimattiin myös verkkoon ja kussakin oli muutamia etäseuraajia. Lisäksi tilaisuuksista on videotallenteet ja materiaalit Soppi-sivustolla. Palaute tilaisuuksista on ollut positiivista ja ne ovat rohkaisseet kokeilemaan oman opetuksen monimuotoistamista. Tilaisuuksissa oli aiheina esimerkiksi massakurssien järjestäminen verkossa, tilan merkitys oppimisessa ja sosiaalisen median mahdollisuudet opetuksessa. 16

7 VERKOSTON TUTKIMUSYHTEISTYÖ Sosnetissa toimivat yliopistot ovat tiivistäneet yhteistyötä myös tutkimuksessa. Hallitusohjelmassa nostettiin esille sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimuksen vahvistaminen ja erityisesti vaikuttavuustutkimuksen lisääminen. Lisäksi hallitusohjelman mukaan sosiaalihuollon tutkimusta sekä EVO-tutkimus- ja - koulutusrahoitusta uudistetaan osana palvelujärjestelmän uudistamista. Tämän edistämiseksi sosiaali- ja terveysministeriö teetti vuonna 2013 selvityksen sosiaalihuollon koulutuksen ja tutkimuksen erityisvaltionosuuden toteuttamisesta (Kananoja 2013). Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) yhtenä osaohjelmana kuudesta on Tieto ja tietojärjestelmät asiakkaiden ja ammattilaisten tueksi. Sosiaalityön tutkimuksen merkitys sosiaalihuollon uudistamisessa on nostettu keskeiseksi kehittämisen kohteeksi. Alan tutkimusta ollaan valtakunnallisesti vahvistamassa. Sosnetissa laadittiin vuonna 2010 sosiaalityön valtakunnallinen tutkimusohjelma, jota pidettiin tärkeänä sosiaalityön tutkimuksen profiloimiseksi, tutkimuksen katvealueiden paikantamiseksi sekä alan tutkimusrahoitusmahdollisuuksien parantamiseksi. Pohjatyötä tälle tehtiin Sosnetin kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen liittyvässä jatkokoulutuksen kehittämistä koskevassa valmistelutyössä (ns. Jatkis-työryhmä: Karvinen- Niinikoski & Hoikkala & Salonen 2007: Tutkintorakenneuudistus sosiaalityössä. Sosiaalityön valtakunnallinen hanke 2003 2006. Sosnet julkaisuja 1). Tutkimusohjelman tarpeellisuus nostettiin esille muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön Sosiaalityö hyvinvointipolitiikan välineenä 2015 -toimenpideohjelmassa, Sosiaali- ja terveysalan kehittämisohjelmassa (KASTE) ja sosiaali- ja terveysministeriön Sosiaalialan tietoteknologiahankkeessa (Tikesos). Myös sosiaalialan osaamiskeskusneuvottelukunta on tehnyt aloitteen ja opetusministeriön asettama sosiaalialan korkeakoulutusta pohtinut työryhmä (Sosiaalialan korkeakoulutuksen suunta 43/2007) ovat korostaneet ohjelman tärkeyttä. Sosiaalityön valtakunnallisessa tutkimusohjelmassa paikannetaan sosiaalityön tutkimuksen tarpeita ja teema-alueita sekä otetaan kantaa siihen, mitä sosiaalityössä tulisi tutkia ja mihin tutkimusta suunnata. Tavoitteena on, että ohjelma toimisi sosiaalityön tutkimusta ohjaavana ja kehittävänä tukena tutkimuksen rahoittajien suuntaan. Tarkoituksena on ajankohtaistaa tutkimusohjelma sote-uudistuksen yhteydessä vastaamaan sosiaalihuollon tietotarpeita. Tutkimusohjelma löytyy Sosnetin verkkosivuilta. Yhteistyö sosiaalityön tutkimuksen seuran kanssa on ollut luontevaa ja tarpeellista erityisesti tieteellisten julkaisujen luokitukseen liittyvässä työssä. Verkoston tutkimusyhteistyön edistämisestä vastaa tutkimusyhteistyön työvaliokunta. Työvaliokunnan sihteerinä toimii Sosnetin koulutuspäällikkö. Työvaliokunnan tehtäviä ovat yhteisten tutkimushankkeiden suunnittelu ja rakentaminen, sosiaalityön tutkimustoiminnan kokoaminen ja valtakunnallisen tutkimuskokonaisuuden jäsentäminen ja sosiaalityön valtakunnallisen tutkimusohjelman valmistelu. Sosnetin johtoryhmä on linjannut tutkimusyhteistyön osalta seuraavat toimenpiteet: Väitöskirjojen lähettäminen muille laitoksille aiemmin sovitun käytännön mukaisesti. Edistetään erikoistumiskoulutuksessa valmistuvien lisensiaatintutkimusten julkaisemista Sosnetin verkkosivuilla. Edistetään tutkimuksen läpinäkyvyyttä kehittämällä Sosnetin ja laitosten tutkimussivuja verkossa, mm. kokoamalla sinne meneillään olevia ja jo tehtyjä tutkimuksia (esim. sosiaalityössä tehtyjen väitöskirjojen listat Sosnetin sivuille). Edistetään laitosten välisenä yhteistyönä erityisesti tutkimuksen kansainvälistymistä. Laaditaan Suomen Akatemialle tutkimusohjelma-aloite. Toimitaan Sosnetissa yhteisesti ja muiden tahojen (mm. osaamiskeskusjohtajat) kanssa yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön suuntaan sosiaalityön tutkimuksen edistämiseksi mm. EVO-rahoituksen kautta. Työvaliokunta on osallistunut Tieteellisten seurain valtuuskunnan Julkaisufoorumi-hankkeen tieteellisten julkaisujen laatuluokitukseen vaikuttamiseen sosiaalityön tieteenalan näkökulmasta. Sosnetissa on tehty sosiaalityön koulutuksen kehittämistyötä ja yliopistoyksiköiden yhteyteen on perustettu opetus- ja tutkimuskeskuksia opetusministeriön työryhmän esityksen mukaisesti (ks. Sosiaalialan korkeakoulutuksen suunta 2007). Keskukset ovat tarpeellisia vahvistamaan alueilla tehtävää käytäntöihin kiinnittyvää tutkimusta. Kukin sosiaalityön yliopistoyksikkö on laatinut suunnitelman sosiaali- ja terveydenhuollon 17

yhteisiin tutkimusrakenteisiin valmistautumisesta sekä työstänyt alueellista tutkimusohjelmaa huomioiden erityisesti sosiaalialan toimijatahojen tiedontarpeet ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisten rajapintojen tutkimustarpeet sote-uudistuksessa. Sosnet on käynnistänyt yhteistyössä Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston kanssa sosiaalialan osaamisen ennakointihankkeen, SOTENNA II -hankkeen valmistelun. Hanke on jatkoa vuosina 2003 2005 toteutetulle Sosiaalialan osaamis-, työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointihankkeelle (SOTENNA). Hankkeen valmistelussa ovat lisäksi olleet mukana toisen asteen sote-verkoston toimijat sekä edustajia sosiaalialan työntekijä- ja työnantajaverkostosta, sosiaali- ja terveysministeriöstä ja sosiaalialan osaamiskeskuksesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus, lainsäädännön ja toimintaympäristön muutokset nostavat esille uudella tavalla laadullisen ennakointitiedon tarpeen: minkälaisia sosiaalialan osaajia tuleva yhteiskunta tarvitsee, jotta on mahdollista vastata kansalaisten ja asiakkaiden tarpeisiin sekä palvelurakenteiden tuottamiin haasteisiin. Sosiaalihuollon tehtävä- ja koulutusrakenteiden kehittämistyötä on tarkoitus jatkaa käynnistämällä SOTENNA II -hanke, jossa jäsennetään lähihoitajan, sosionomin (AMK) ja sosiaalityöntekijän koulutuksen suorittaneiden osaamista sekä sitä, miten kansalaisten tarpeisiin vastataan koulutusten tuottamalla osaamisella. Hankkeessa kysytään, miten nykyinen koulutusrakenne ja tutkintojen tuottama osaaminen vastaavat palvelujärjestelmän tarpeisiin. Kysymys on tulevien tehtävärakenteiden ja työtehtävien ennakoinnista ja osaamisen hyödyntämisestä. Hankkeen rahoitusvaihtoehtoja selvitetään parhaillaan. 18

8 VERKOSTON ORGANISAATIO JA TAPAHTUMAT VUONNA 2014 8.1 Johtoryhmä Yliopistoverkoston toimintaa ohjaa johtoryhmä (ks. kuvio 1), jossa on edustus jokaisesta sosiaalityön koulutusyksiköstä. Johtoryhmän rooli ja tehtävät yliopistoverkostossa ovat: yliopistoverkoston toiminnan kehittämisestä vastaaminen (yleiset periaatteet ja käytännöt) sekä budjettivastuu esitysten valmistelu yliopistojen hallintoon yhteydenpito eri sidosryhmiin asiantuntijalausuntojen antaminen peruskoulutuksen yhteisten osa-alueiden kehittäminen erikoissosiaalityöntekijän koulutusta koskeva jatkosuunnittelu, toimeenpano, valtakunnallinen opiskelijavalinta, resurssien allokointi, toiminnan seuranta ja arviointi valtakunnallisen sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden tohtorinkoulutusohjelman resurssien allokointi, opiskelijavalinta, toiminnan suunnittelu, seuranta ja arviointi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen edustaja ja tohtoriohjelman johtaja osallistuivat päättävinä jäseninä johtoryhmään tohtorikoulutusta käsittelevien asioiden osalta. Johtoryhmään kuuluvat läsnäolo- ja puheoikeudella erikoistumiskoulutuksen edustajana varsinainen jäsen ja hänen varajäsenensä. Johtoryhmän sihteerinä ja esittelijänä toimii verkoston koulutuspäällikkö. Kuvio 1. Sosnetin organisoitumiskaavio. Yliopistot HY, ISY, JY, LaY, TaY, TY Sosiaalityön koulutusyksiköt Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto SOSNET *kevätseminaari ja yleiskokous Johtoryhmä *koulutusyksiköiden edustus *työvaliokunta Peruskoulutusyhteistyö *kelpoisuuskoetyöryhmä Erikoissosiaalityöntekijän koulutus *viisi erikoisalaa *työvaliokunta Tohtorikoulutus *neljä teemaryhmää *tohtoriohjelman johtoryhmä *työvaliokunta Kansainvälinen toiminta * työvaliokunta Verkkoopetus Tutkimusyhteistyö *työvaliokunta Sosnetin johtoryhmän puheenjohtajana vuonna 2014 toimi professori Juha Hämäläinen Itä-Suomen yliopistosta ja varapuheenjohtajana professori Marjo Kuronen Jyväskylän yliopistosta. 19

Sosnetin johtoryhmässä ovat toimineet vuonna 2014 seuraavat henkilöt: Yliopisto Jäsen Varajäsen Helsingin yliopisto Maritta Törrönen 31.7.2014 saakka Mirja Satka Timo Harrikari 1.8.2014 alkaen Ruotsinkielinen sosiaalityön Ilse Julkunen Helena Blomberg-Kroll koulutus Itä-Suomen yliopisto Juha Hämäläinen, puheenjohtaja ja Riitta Vornanen tohtoriohjelman johtaja Jyväskylän yliopisto Marjo Kuronen, varapuheenjohtaja Aila-Leena Matthies Lapin yliopisto Anneli Pohjola, Merja Laitinen verkoston koordinaatiovastaava Tampereen yliopisto Kyösti Raunio 31.7.2014 saakka Arja Jokinen 1.8.2014 alkaen Ilmari Rostila 31.7.2014 saakka Tarja Pösö 1.8.2014 alkaen Turun yliopisto Katja Forssén Leo Nyqvist Tutkijakouluasioissa laajennettu kokoonpano: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Anu Muuri Erikoistumiskoulutuksen edustajina Marketta Rajavaara Riitta Vornanen Vuoden 2014 aikana Sosnetin johtoryhmä kokoontui yhteensä 10 kertaa, joista seitsemän pidettiin kasvokkaisina kokouksina ja kolme puhelinkokouksina. Kasvokkaiset kokoukset pidettiin kevätseminaarin ja muiden yhteisten kokouksien yhteydessä. Vuoden aikana johtoryhmän kokouksissa käsiteltiin muun muassa seuraavia asioita: Verkoston toimintakertomus vuodelta 2013 ja toimintasuunnitelmaa vuosille 2014 2017 Verkoston toteutuneet kustannukset vuodelta 2013 Verkoston rahoitukseen liittyvät sopeuttamistoimenpiteet ja taloussuunnitelma vuosille 2014 2016 Tutkijakoulun toteutuneet kustannukset vuodelta 2013 ja taloussuunnitelma vuodelle 2014 Verkostomaista tohtorikoulutusyhteistyötä koskevan suunnitelman laadinta sekä temaattisten pienryhmien ohjaajien ja tohtorikoulutettavien nimeäminen kaudelle 2014 2017 Erikoistumiskoulutuksen uudistukseen vaikuttaminen ja siihen valmistautuminen sekä sosiaalityön erikoistumisen tarpeiden turvaaminen koulutusjärjestelmän uudistuksessa Valtakunnallisen verkko-opetuksen toteuttaminen ja kehittäminen Yhteistyö kiinalaisen Graduate School of Chinese Academy of Social Sciences -tutkijakoulun kanssa sekä CIMO-rahoitteisen hankkeen toimeenpano Sosnetin lausuntojen valmistelu Johtoryhmän ja työvaliokuntien jäsenten nimeäminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen edustaja osallistui päättävänä jäsenenä johtoryhmään tutkijakoulua käsittelevien asioiden osalta. Vuonna 2013 johtoryhmän kokoonpanoon lisättiin läsnäolo- ja puheoikeudella erikoistumiskoulutuksen edustajina varsinainen jäsen ja hänen varajäsenensä. Johtoryhmän sihteerinä ja esittelijänä toimi verkoston koulutuspäällikkö YTM Sanna Lähteinen. 8.2 Työvaliokunnat Johtoryhmän ohella asioita valmistellaan verkoston työvaliokunnissa, joita ovat peruskoulutus, erikoistumiskoulutus, verkko-opetus, kansainvälinen yhteistyö ja tutkimusyhteistyö. Työvaliokunnat raportoivat toiminnastaan Sosnetin johtoryhmälle. Työvaliokuntien puheenjohtajat osallistuvat tarvittaessa vierailevina asiantuntijoina johtoryhmän kokouksiin. Työvaliokunnat hyödyntävät toiminnassaan monipuolisesti video- ja puhelinkokouksia sekä Moodle-oppimisympäristöä. Ne voivat myös tarvittaessa työskennellä yhdessä siltä osin kuin työstettävät asiat ovat yhteisiä. 20