VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Hämeen verkostopäivä Lammin biologinen asema, 20.1.2016
Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. POIMINTOJA VERKOSTOPÄIVÄN TAUSTATYÖNÄ TEHDYISTÄ HAASTATTELUISTA...2 2.1. Hämeen kilpailuetu perustuu suurten ja pienempien kasvukeskusten läheisyyteen..2 2.2. Hankerahoituksen onnistumisia ja haasteita...3 2.3. Byrokratia ja raskas hallinto karkottavat toimijoita...4 2.4. Kehittämistoiminnassa tarvitaan uudistumista...4 2.5. Kommentteja verkostopäivään valituista teemoista...5 3. VERKOSTOPÄIVÄN TYÖPAJOJEN TUOTOKSET...6 3.1. Työpajojen keskeisimmät tuotokset...6 3.2. Ruokaketju...7 3.3. Metsä- ja puuala...9 3.4. Uusiutuva energia ja energiatehokkuus... 12 3.5. Matkailu... 13
1. JOHDANTO Alueellisten maaseutuverkostopäivien tavoitteena oli tukea maakunnan maaseutuohjelman toimeenpanoa ja kehittää sitä alueelliset erityispiirteet huomioiden: verkostopäivillä pyrittiin kuvaamaan, mitä konkreettisia toimenpiteitä ja tekemistä ohjelman onnistunut toteuttaminen vaatii. Lisäksi verkostopäivät linkittivät alue- ja paikallistason tarpeita valtakunnantason strategioihin ja tähtäsivät alueellisten verkostojen toiminnan tehostamiseen, verkostojen edelleen vahvistamiseen sekä uusien verkostojen syntymisen edistämiseen. Tapahtumat loivat myös jatkumon maaseutu-ohjelmaprosessin tulevaisuustyöpaja -työskentelyyn. Hämeen, Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pirkanmaan tilaisuudet järjestivät Capful Oy yhdessä maaseutuverkostopalveluiden ja alueen ELY -keskuksen kanssa. Hämeen verkostopäivään 20.1.2016 Lammin biologisella asemalla osallistui yhteensä 53 maaseudun kehittämisessä mukana olevaa toimijaa. Aamupäivän aikana kuultiin alustuksia verkostopäivään valituista neljästä teemasta, eli ruokaketjun, metsä- ja puualan, uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden sekä matkailun kehittämisestä alueella. Teemojen alustajina toimivat: Ritva Toivonen, Toimitusjohtaja, Tapio Oy Heidi Valtari, Kehittämispäällikkö, Turun yliopiston Brahea-keskus Maarit Kari, Kehityspäällikkö, ProAgria Tapani Pöykkö, Johtaja, Biotalouden yhteiset palvelut, Hämeen ammattikorkeakoulu Jukka Oresto, Kehitysjohtaja, Lahden ammattikorkeakoulu 1 Iltapäivällä osallistujat jakautuivat ryhmiin, joissa käsiteltiin kehittämisteemojen nykytilaa, tarvittavia jatkotoimenpiteitä sekä haasteita ja mahdollisuuksia alueella. Työskentelyn pohjana ja keskustelun herättäjinä toimivat aamupäivän alustukset sekä verkostopäivän taustatyönä tehdyistä haastatteluista esitetyt poiminnat. Verkostopäivää edeltäneissä haastatteluissa muutamaa toimijaa oli pyydetty arvioimaan alueellista maakunnan kehittämistyötä ja näitä haastattelutuloksia hyödynnettiin työpajojen lähtöaineistona. Ryhmän työskentelyn pohjalta tehtiin johtopäätöksiä siitä, millaisia kehittämistoimenpiteitä alueella jatkossa tarvittaisiin ja millaiset hankkeet parhaiten tukisivat teeman kehittymistä. Maaseutuverkostopäivien tulosten tarkoitus on toimia syötteenä ja yhtenä lähtökohtana maaseudun tulevan kehittämisen suuntaamisessa. Työpajoissa syntyneet tulokset ovat tilaisuuteen osallistuneiden henkilöiden näkemys alueen maaseudun kehittämisestä.
2. POIMINTOJA VERKOSTOPÄIVÄN TAUSTATYÖNÄ TEHDYISTÄ HAASTATTELUISTA Haastattelujen avulla kartoitettiin viiden toimijan näkemyksiä alueen maaseudun kehittämisestä. Haastattelujen huomioita hyödynnettiin verkostopäivän työpajoissa ja keskusteluissa. Hämeen verkostopäivää varten haastatellut henkilöt olivat: Jari Parkkonen, Maakuntajohtaja, Päijät-Hämeen Liitto Juha Haukka, Toimitusjohtaja, Hämeen Yrittäjät Krista Mäkelä, Asiakkuuspäällikkö, LADEC Sami Sulkko, Kaupunginjohtaja, Forssan kaupunki Vesa Harmaakorpi, Professori, Lahden yliopistokeskus ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto 2.1. Hämeen kilpailuetu perustuu suurten ja pienempien kasvukeskusten läheisyyteen Kasvukeskusten läheisyys Etelä-Suomen suurten kasvukeskusten läheisyys Logistisesti erittäin hyvä sijainti Tiivis rakenne, lyhyet etäisyydet ja hyvä saavutettavuus Osaavaa ja ammattitaitoista työvoimaa on hyvin saatavilla Maaseutu ei ole autioitunut, elinvoimaisia paikallisyhteisöjä ja kohtuullisen vireitä kaupunkikeskustoja löytyy Hämeen kolminapaisuus on rikkaus, joka tulee säilyttää kehittämällä maakuntaa kokonaisuutena 2 Muita kilpailuetuja Luonnonmaantieteellisesti hyvät edellytykset maa- ja metsätaloudelle Keskeisintä viljan tuotanto- ja jalostusaluetta Puhdas, näyttävä luonto ja vesistöt sekä rauhallisuus ja turvallisuus lisäävät Hämeen maaseudun houkuttelevuutta Etenkin bio- ja kiertotaloudessa on hyvää kehitystä ja toimintaa Kilpailuetujen kehittäminen Hämeessä: Nopeat ja kattavat tietoliikenneyhteydet varmistettava Liikenneinfrastruktuurin kapasiteettia on lisättävä ja sen kunnosta pidettävä huolta, mm. alemman tieverkon kunto ja läpimenoliikenteen parantaminen Palveluverkosto säilytettävä kohtuullisella tasolla Julkisen liikenteen ratkaisuja parannettava
Verkostoitunutta yhteistyötä, verkostojen parempaa hyödyntämistä ja yhdessä tekemistä on lisättävä Moniammatillista, toimialarajat ylittävää vuoropuhelua on lisättävä uusien innovaatioiden aikaansaamiseksi Innovatiivisissa lähiruokaprosesseissa, biotaloudessa ja hyvinvointipalveluissa on paljon vahvuuksia, joita tulee kehittää eteenpäin Matkailuelinkeino voisi hyödyntää luonnon tarjoamia mahdollisuuksia vielä paremmin 2.2. Hankerahoituksen onnistumisia ja haasteita Positiivista Positiivista on, että maaseutuohjelmassa on jaettavana sellaista rahoitusta mikä on muissa rahoitusmuodoissa estetty ja siten tuetaan erilaista toimintaa. Rahoitusta on myös hyvin saatavilla. Investointeihin kohdistuva tuki tulee mahdollistaa jatkossakin. Kehitettävää Pysyviä tuloksia ei synny ja hankkeet eivät jää elämään rahoituskauden jälkeen. Hankkeiden suurempaa vaikuttavuutta, vaikutusten pysyvyyttä ja tehokkaampaa rahoituksen kohdentumista on edistettävä. tukemalla isompia hankekokonaisuuksia, mikä voisi ohjata toimijoita yhteistyöhön ja yhdistämään voimavaransa. tukemalla pienempiä hankkeita, joissa saadaan tehokkaammin tuloksia aikaan. Muodolliset vaateet ja hallintorakenteet luovat kilpailua vääristäviä elementtejä, esim. maantieteelliset rajat on paikoin vedetty turhan tarkasti. Ohjelmaa tulkitaan paikoin hyvin tiukasti ja jyrkästi, jolloin hyviä hankkeita jää ulkopuolelle. 3 Kehityspanosten suuntaamisen ehdotuksia: Maataloutta voisi painottaa vähemmän ja muuta maaseudun kehittämistä enemmän Tuotekehitys ja innovaatiot tärkeitä panostusten kohteita Kansainvälistymiseen ja vientiin tähtäävät hankkeet Toimintaa tulisi suunnata voimakkaasti uudistumiseen täysin uudentyyppisiä ja innovatiivisia hankkeita tukemalla, eikä vain maaseudun elinvoimaisuuden säilyttämiseen Yritysten tarpeet tulisi nostaa keskiöön ja edellyttää myös yrityksen omaa rahoitusta Työpaikat ovat tärkein tekijä joka auttaa säilyttämään maaseudun elävänä ja loiventaa keskittymistrendiä kaupunkialueille, joten niiden lisäämiseen tähtääviin hankkeisiin tulisi panostaa voimakkaasti
2.3. Byrokratia ja raskas hallinto karkottavat toimijoita Nykyiset ja uudet potentiaaliset toimijat kokevat maaseutukehittämisen epäselväksi, hankalaksi ja monimutkaiseksi. EU-tasolta ja lainsäädännöstä lähtevään byrokratiaan on paikallisesti vaikea vaikuttaa, mutta sitä voidaan vähentää myös omalla toiminnalla. Hallinto ja ohjelmat tuntuvat olevan usein itse tarkoitus. Toiminta on instrumenttilähtöistä, eikä kehittämisen kohteesta lähtöisin olevaa. Keskitytään paljon ympärillä tapahtuvaan toimintaan ja hallinnon työllistämiseen. Rahoitus ei suuntaudu aina todelliseen tarpeeseen. Hyvien hankkeiden hakeutumista maaseuturahoituksen piiriin edistää asioiden ymmärrettäväksi ja selkeäksi tekeminen. Tietoisuus mahdollisuuksien olemassaolosta on yksi suurimmista haasteista resurssien käyttämisessä. Kehittämisinstrumentteja ei osata hyödyntää. Uudenlaista parempaa viestintää ja markkinointia tarvitaan tietoisuuden lisäämiseksi ja kokonaisuuden selkiyttämiseksi. Byrokratian vähentämisen keinoja Ministeriöön vaikuttaminen ja muiden vaikutusmahdollisuuksien käyttäminen Helpomman ja asiakaslähtöisemmän järjestelmän luominen rahoituksen hakemiseksi Hakuprosessin keventäminen, selkiyttäminen ja yksinkertaistaminen Yhden luukun palveluperiaatteen luominen asiakaslähtöisyyden lisäämiseksi Uusien, toimivampien ja tehokkaampien ratkaisujen tuominen hallinnolliseen rajapintaan Byrokratian vähentäminen ohjelmia valmisteltaessa ja seurattaessa Eri tukimahdollisuuksien selkiyttäminen (mitä, mistä ja milloin tukea on haettavissa) Prosessien nopeuttaminen Tietojärjestelmien toimivuuden varmistaminen 4 2.4. Kehittämistoiminnassa tarvitaan uudistumista Kehittämistoiminnan yhteistyössä ja koordinoinnissa parannettavaa Maaseudun kehittämisen kokonaisuus tulisi koordinoida paremmin. Toimijoiden suuri määrä aiheuttaa tehottomuutta ja monimutkaistaa toimintaa. Rahoitusta on saatavissa samaan hankkeeseen useasta eri lähteestä, jolloin hankkeita rahoitetaan paikoin enemmän kuin olisi tarpeen. Kehittämistoiminta on nyt siiloutunutta, yhteistyötä eri tahojen välillä tulisi aidosti lisätä. Pirstaleisuuden ja toimijoiden suuren määrän takia toiminta näyttäytyy loppukäyttäjälle hyvin sekavana. Tarvittaisiin yksi koordinoiva taho ja yhden luukun palveluperiaate. Maaseuturahaston erillisyys ja irrallisuus muista voi johtaa päällekkäisyyksiin. Yhteisvalmistelua ja integraatiota muihin tulisi lisätä, hallinnossa on yhdistämisen mahdollisuuksia.
Maakunnan yhteistyöryhmissä tulisi käsitellä enemmän asioita jo valmisteluvaiheessa. Maaseudun ja kaupunkien kehittämisessä olisi synergia-etuja. Nyt kehittäminen tapahtuu liian erillisesti. Uusien toimijoiden mukaan saaminen Yritysten mukaan saaminen toimintaan jo ennen hankehakemuksen valmistelun käynnistämistä luo sitoutumista toimintaan. Maaseutukehittäjien tulisi olla itse aktiivisempia uusien toimijoiden mukaan saamiseksi, esim. kartoittaa ja kysyä mahdollisesti kiinnostuneita tahoja mukaan. Ihmisiä kiinnostavat aiheet vetävät mukaan kehittämistoimintaan. Maaseutukehittämisessä ei kuitenkaan aina keskitytä substanssiin ja aitoihin tarpeisiin, vaan ympärillä tapahtuvaan toimintaan ja hallintoon, mikä karkottaa osan toimijoista. Uusia toimijoita voisi saada mukaan projekteihin esim. tutkijoiden parista. 2.5. Kommentteja verkostopäivään valituista teemoista Yleisellä tasolla teemat ovat hyvin ja monipuolisesti valittuja sekä maakuntasuunnitelman kärkiä mukailevia, joskin varsin perinteisiä. Kaikissa teemoissa on potentiaalia ja mahdollisuuksia. Teemoissa tulisi panostaa innovaatioihin ja täysin uuden tyyppisen toiminnan löytämiseen. 5 Ruokaketju Lähiruualle ja luomulle on kasvavaa kysyntää ja niissä on nouseva trendi. Ihmiset ovat hyvin kiinnostuneita ruokaketjun lyhentämisestä. Luomulla ja lähiruualla on suuret mahdollisuudet myös maaseudun elävöittämisessä, sillä se tuo maaseutua lähemmäs kaupunkilaisia ja vahvistaa kaupunki-maaseutu suhdetta ja vuorovaikutusta. Lähiruuassa toiminta on tällä hetkellä pientä, mutta siinä on paljon potentiaalia ja mahdollisuuksia. Etenkin julkinen sektori voisi luoda valtavasti kysyntää suosimalla paikallista ruokatuotantoa. Hämeessä viljan tuotannossa ja jalostuksessa on erityisiä vahvuuksia, mikä tarjoaa hyvän ja hedelmällisen alustan kehittämiselle tässä teemassa. Lähiruokatuotantoon perustuvan ruokajärjestelmän esteenä ovat ylimitoitetut ja paljon kustannuksia aiheuttavat säännöt ja määräykset, jotka koskevat kaikkia yrityksiä kokoon katsomatta. Byrokratiaa tässä tulisi vähentää jotta saadaan hyvä kehitys alulle. Matkailu Hyvinvointimatkailu on Hämeen vahvuuksia. Vierumäen ja Pajulahden hyvinvointipaikat luovat sporttista ja hyvää imagoa seudulle. Tapahtumamatkailun kehittämiseen tulee panostaa. Tukia tulisi suunnata yhteisesti useammalle matkailuyritykselle ja vahvistaa yritysten yhteistyötä.
Matkailussa kaikki eri tahot saatava toimintaan mukaan, verkostoitumista on vahvistettava ja yhteistyön rakentamista ja tiivistämistä lisättävä. Matkailun kehittämisessä pitää myös päästä paikalliselta tasolta oppimaan ja verkostoitumaan laajemmin. Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Tässä teemassa kehittyminen on hyvin tärkeää maaseudun kannalta, etenkin hajautetuissa energiajärjestelmissä. Uusia mahdollisuuksia on tällä alalla valtavasti. Uusiutuvan energian globaali megatrendi todennäköisesti elävöittää maaseutua tulevaisuudessa. Maatalouden olisi mahdollista toimia energiaomavaraisesti ja se voisi kehittyä ympäristöystävällisemmäksi. Tätä olisi helppo lähteä toteuttamaan ja viemään eteenpäin. 3. VERKOSTOPÄIVÄN TYÖPAJOJEN TUOTOKSET Hämeen verkostopäivän työpajoissa arvioitiin neljän eri kehittämisteeman nykytilaa, tarvittavia jatkotoimenpiteitä sekä haasteita ja mahdollisuuksia. 6 3.1. Työpajojen keskeisimmät tuotokset Yhteisenä kehittämisen kohteena kaikissa teemoissa korostui alueen eri toimijoiden välisen yhteistyön lisäämisen tarpeellisuus: verkostoitumalla ja yhdessä toimimalla olisi saavutettavissa suurempia hyötyjä kuin toimimalla erikseen. Tässä etenkin pienemmille toimijoille voisi avautua uusia mahdollisuuksia. Myös vientiin ja kansainvälistymiseen sekä tuotekehitykseen tähtäävä toiminta nähtiin yleisesti hyvin tärkeänä. Hanketoiminnassa suuntauksen tulisi olla kohti konkreettista ja käytännöllistä tekemistä niin, että yritykset ovat toiminnan keskiössä ja yrittäjät saataisiin myös mukaan toimintaan. Toiminnan tavoitteena tulisi vahvasti olla yrityslähtöisyys, taloudellinen kannattavuus ja työpaikkojen lisääminen. Yksittäisten rohkeiden kokeiluhankkeiden rahoittamista pidettiin hyvänä ajatuksena. Ruokaketjun kehittämistä käsitelleessä ryhmässä korostui paikallisen ruokatuotannon erottautuminen ja siitä viestiminen ja markkinointi vetovoiman lisäämiseksi. Myös muissa teemoissa markkinointiin tai viestintään panostaminen koettiin tärkeäksi kehittämisen kohteeksi. Hyviä mahdollisuuksia kehittämiselle nähtiin etenkin seuraavilla alueilla: Vapaa-ajan asukkaiden palvelut Ruokaketju: Ruokamatkailu ja REKO -renkaat Metsä- ja puuala: Eri puulajien raaka-aineen saatavuuden kehittäminen, puurakentaminen etenkin saneerauskohteissa
Uusiutuva energia ja energiatehokkuus: Olkienergia ja hevostaloudessa syntyvän biomassaa hyödyntäminen Matkailu: Tapahtumamatkailu, matkailun teemoittaminen, kolmannen sektorin ja harrastelijamaisen matkailutarjonnan hyödyntäminen (esim. airbnb) 3.2. Ruokaketju Kilpailuetujen hyödyntämien ja potentiaaliset kasvun mahdollisuudet Kilpailuetuja ovat etenkin puhtaus ja puhdas vesi. Täällä on hyvä logistiikka ja alueella tietotaitoa. Ihmisiä on lähialueella paljon, miten lisätään ruokamatkailua? Sillä, että ruoka saa kasvot ja tiedetään mistä se tulee, on nykyisin paljon enemmän merkitystä suomalaisille. Rekorenkaat ovat ensimmäisiä kohtaamispaikkoja ja hyviä lähtökohtia. Laadusta ollaan valmiita maksamaan Helsingissä ainakin! Vapaa-ajan asukkaille voisi toimittaa suoraan omia ja naapurin tuotteita. Pienten tuottajien tuotteita ei riitä isoille volyymeille. Lounasruuan toimittaminen työpaikoille, eli palvelu tuotteen mukana. Markkinoinnin ammattilaisia mukaan. Erottautumista ja markkinointia tarvitaan ruuan vetovoiman lisäämiseksi Kotimaan markkinaa hyödynnetään jo ihan hyvin, mutta osaamista ja tuotteita on pystyttävä viemään myös kansainvälisille markkinoille. Kasvun saamiseksi pitäisi saada myös kansainvälistä rahaa. MM-kisat vuoden päästä, miten kehitetään tuotteita jotka vetäisivät kansainvälisiä matkailijoita myöhemminkin? Vienti Kiinaan on kivinen tie, helpot asiat on jo tehty. Miten ollaan näkyvillä kansainvälisesti ja kansallisesti? Ollaan Hämeessä: mikä on keihäänkärki? Haetaanko kansainvälistä kasvua vai kansallista erikoisasemaa? Miten erottuisi muista maakunnista? Häme muistuttaa mm. Satakuntaa, eli erityispiirteitä ei ole helppo löytää. Mielikuva Suomesta riittää esim. Venäjälle viennissä, uskotaan ruuan puhtauteen. Olennainen asia on mielikuvat (Lappi). Miten markkinoidaan aluetta? Millä Häme profiloituisi? Miten lisätään vetovoimaa alueelle? Hyviä tarinoita tarvitsevat sekä bulkkiporkkanat että erikoistuneet tuotteet. Digitalisaation ja markkinoinnin ammattilaisia tarvittaisiin, jotta saadaan tuotteiden pakkaukset ja markkinointi kuntoon. 7 Yritystoiminta nostettava ruokaketjun kehittämisen keskiöön Yritystoiminnan, kasvun ja työpaikkojen on oltava ensisijaisena tavoitteena. Kohdennetaan kehittämistoimintaa yrityksiin, ei vain kehittäjät keskenään. Yrittäjiä saatava mukaan, jotta päästään vastaamaan heidän tarpeisiinsa.
Yritykset on saatava keskiöön. On luotava ensin kontaktit yritykseen ja saatava heidät visioimaan. Pitää pystyä myös auttamaan yrittäjiä katsomaan ja näkemään pidemmälle. Rahoittajan ja hankkeiden tavoitteet tulevat ylempää (esim. hallitusohjelmasta), mutta ne eivät kohtaa yritysten käytännön tavoitteita. Miten tässä luovitaan, on iso kysymys. Yritykset voivat olla tyytyväisiä omaan tilanteeseensa. Miten innostetaan yritykset mukaan hanketoimintaan? Alkutuotannon haasteet ja mahdollisuudet Alkutuottajia on edelleen lukuisasti. Halpuuttaminen tulee kuitenkin pitkälti alkutuottajien pussista asiantuntijan mukaan. Lähiruokahyllylle ei löytynyt riittävästi lähituottajia Päijät- Hämeestä. Alkutuotanto, suurin osa maatiloista tuottaa suuria volyymeitä. Teollisuus pitää saada mukaan brändäämiseen (esim. jouluolut). Kuinka paljon ruokaketjun alkupään tekemisestä (puhtaat ja jatkojalostetut raaka-aineet) hyötyy seuraava porras? Olisi ts. tutkittava välillinen hyöty. Markkinatilanne määrää viljelykasvin hyvin pitkälle, samoin kasvuvyöhyke. Joustoa meillä on viljelykasvien valinnassa. Huoli raaka-aineen saatavuudesta ja laadusta, tuottajan puolella taas hinta huolettaa. Suurempia hyötyjä on saavutettavissa yhteistyötä lisäämällä Pitkissä ketjuissa on pyrittävä hyödyntämään jalostavia isoja yrityksiä alueella. Kaikki yrittäjät eivät ymmärrä miten hienoa tuotetta tekevät, kommunikaatiota ja kohtaamisia tarvitaan. Olemassa olevien toimijoiden yhteistyötä tarvitaan edelleen. Meillä on niin pienet volyymit, pitäisi toimia yhteistyössä. Alkutuotannossa ja pidemmällä ruokaketjussa tarvittavaa tietoa löytyy (Luke, Hamk, Lamk, Salpaus). Miten eri tahojen tiedot yhdistetään ja luodaan siitä uutta? 8 Muita ruokaketjun kehittämiseen liittyviä ideoita Hankkeiden on keskityttävä käytännön tekemiseen, mietittävä yritysten kanssa yhdessä millaista kehittämistoimintaa tarvitaan. Tarvitaan hanke, jolla pysyttäisiin menemään konkreettiselle tasolle. esim. suuryrityksen kanssa kehitetyn tuotteen hyödyt valuvat myös alemmille tasoille. Kokeiluhanke, jolla voidaan keskittyä yhteen fokukseen. Maaseutuohjelmalla haetaan monella tasolla liiketoimintamahdollisuuksia. Kaikilla ei ole mahdollisuuksia lähteä jalostamaan omaa viljaansa eteenpäin. Veturiyritysten innovaatiot, mm. Fazerin kauramylly, tällä saadaan monelle tilalle mahdollisuuksia. Vilja on vahvin Päijät-Hämeessä. Toisaalta kotieläintilat ovat kokoaikaisia työpaikkoina ja tuovat rahavirtaa. Tukemisessa on kaksi erilaista linjaa: lähiruuan, erilaistamisen ja profiloitumisen tukeminen, tai raaka-aineen tukeminen (Valion tehtaat). Häme näkyville MM-kisoja 2017 ja Suomi100 varten. Yritysryhmä pääsee mukaan tekemään hämäläisruokabaarin Salppurin kisoihin 2016.
Huhtamäki mukaan hankkeeseen! Tuotekehitys ja logistiikka ovat tärkeitä aiheita. Tuotekehitys on tärkeä asia, pakkauskoot muuttuvat, jatkuvaa kehittämistä tarvitaan, jotta pärjätään kilpailussa. Käynnit ulkomailla tai muualla saavat ideat syntymään. Digitalisaation myötä tarvitaan sen vaatimaa osaamista ja uusia näkökulmia. Isojen toimijoiden pitkien toimitusketjujen murtaminen: pienille tuottajille tarvitaan tässä nettikauppoja. Yrityskohtaista toimintaa ei saa tehdä hankkeessa, tuotekehittäjäkoulutusta. Ison jalostajan omissa arvoissa pitää olla lähiruuan arvostus, näin saadaan asiakaskin arvostamaan sitä. Kuluttaja pitää saada vakuuttumaan siitä, että haluaa maksaa enemmän hämäläisestä viljasta tuotetusta leivästä. Pakkaukset on saatava kiertotalousajattelun mukaisiksi. Tuotteen arvon nostaminen hienon pakkauksen avulla: Calvados, jotkut hunajat. Asiakkaan elämäntapaan pureutuminen, vrt. cowfunding. Byrokratian keventämisen ehdotuksia Yrittäjän velvollisuudet ja vastuut ovat todella raskaat, pienille erityisen raskasta. Normien purkamiseksi pitää vaikuttaa eduskunnan kautta. Normeilla on hyvä tarkoitus, niillä taataan turvallisuus. Oivan ei tarvitse olla peikko! Viranomaisia voisi kierrättää yrityksissä ja maatiloilla. Kritiikkiä annetaan usein hyvin pienistä asioista. Miten saadaan viranomaiset kannustaviksi? Hankkeet ovat olemassa asiakkaita varten. Hankkeet eivät saa jäädä hankebyrokratiaksi, vaan niiden pitää vastata tarpeeseen. Sen ymmärtäminen, kuka tekee mitäkin. Yhden luukun periaate voi olla haastava. 9 3.3. Metsä- ja puuala Tuotteiden kysyntä tulevaisuudessa Kaikki perustuu sille, millaisille puutuotteille on tulevaisuudessa kysyntää. Asiakasrajapintaa olisi tutkittava ja tunnistettava uudet tuotteet. Mökkiläisillä paljon maksukykyä ja kysyntää sille, miten puuhun liittyvät työt hoidetaan mökillä helpommin tässä mahdollisuudet mökkitalkkaritoiminalle, paikallinen pienyrittäjyystoiminta olisi uusi avaus. Etelä-Savossa tässä on jo onnistuttu. Kesäasukkailla korjausrakentamisen osaamiselle tarvetta, tässä markkinoita esim. laiturit yms. Onko puutalot tulevaisuuden juttu vai ei? Potentiaalia puurakentamiselle voisi olla, mm. maatalousrakennukset, valmispakettitalot, pienet talot kaupunkirakenteen tiivistämisessä. Saneerausrakentamisessa merkittävät markkinat puun käytölle. Alueella tulisi miettiä pk-sektorin puuyrittäjyyttä ja erikoispuun käyttöä: tuotteita kehittämällä pienemmissäkin yrityksissä avautuu kyllä (jopa kansainväliset) markkinat.
Digitalisaation ratkaisuja pitäisi saada myös puualalle sähköiset järjestelmät, esim. klapikauppaan, tuotteen tai palvelun tilaaminen saatava hoidettua näppärästi ja helposti. Julkisiin rakennuksiin on alettava käyttää enemmän hirttä ja puupohjaisia rakennusmateriaaleja. Tässä pitäisi luottaa strategisiin hankintaohjeistuksiin, sillä puun käyttämistä rakennusmateriaalina ei välttämättä ole noteerattu. Julkisella puolella on suuri potentiaali luoda kysyntää tässä. Digitalisaatio iso mahdollisuus maaseudun puualan yrityksille. Tehdäänkö tarpeeksi valmiita paketteja? Yhteistyömahdollisuudet Hämeen metsä- ja puualan toimijoille Yhteistyötä olisi lisättävä, mm. jakamalla tietoa naapureillekin. Tässä tulisi perustaa käyttökokemuspankki. Puuta ei ole huomioitu vahvuutena tai saatu uusia avauksia viime aikoina tällä seudulla. Uusia verkostoja tarvitaan. Mikä on puualan yritysten rakenne? Miten innovatiivisia nämä yritykset ovat? Yritysrajapinnasta tulisi katsoa mitä on tapahtumassa, saadaanko koko alaa nosteeseen esim. yksittäisiä menestystarinoita monistamalla? Onko innovaatiojärjestelmää puun käytössä? AMK:n merkitys on tässä suuri. Tämä keskeistä jos tätä asiaa halutaan viedä eteenpäin. T&K-toimintaa on, mutta ovatko he verkottuneet alueen kehittäjien kanssa. Entä kansainväliset yhteydet? Tutkimustyö on saatava mukaan puurakentamiseen. Tutkimustyö ja rakennuttamiseen mukaan pääsy avaa mahdollisuuksia metsäteollisuusyrityksille. Rakennuttaja päättää ja määrää puun käytöstä. Esim. Stora Enso toimii rakennuttajana, ei pelkästään tuotteiden toimittajana. Ekosysteemin rakentaminen puun käytön ympärille siten, että pk-yritykset ja suuremmat yritykset toimivat yhteistyössä. Betonin ja puun käyttö yhdessä on mahdollisuus, esimerkkinä tästä esim. Vierumäelle rakennettu puukerrostalo. Löydetäänkö oikeat yritykset mukaan? Oikea kontaktointi yrityssektorille tärkeää. VersoWood ja Koskinen saatava mukaan kehittämistyöhön, koska heidän tuotteiden kautta kv. markkinoille vieminen onnistuu parhaiten. Yritysverkostot: isoista yrityksistä heijastuu pienempiin, voi ulottua Hämeen alueellekin. Yritystoiminnassa syntyy luontaisestikin yritysverkostoja, mutta voitaisiinko kehittämistoiminnalla avittaa näiden syntymistä? Mistä löytyy uudentyyppiset verkostot jotka ylittävät rajapintoja? 10 Haasteena osaamisen saatavuus Uusissa tuotteissa tulee teknologisen osaamisen asiat vastaan, tässä tarvitaan panostuksia. Älyllinen velttous vaivaa koko Suomea. Ei ole tarpeeksi kotimaista osaamista puurakentamisessa. LAMK lisää puutuotekoulutusta. Lahti ei ollut edes harkinnut puualan koulutuksen perustamista, tätä on saatu kyllä etenemään. Perusosaamista on jo maakunnissa aika paljon.
Sijainti voisi mahdollistaa osaamisen hankkimisen muualta, koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden parempi kiinnittyminen innovaatioalustaan olisi kyllä mahdollista. Luke ja TTS myös lähellä. Sähköisen järjestelmän hyödyntäminen ajatusten kohtaamisessa siinä mitä yritykset tarvitsevat. Kansallista isoa puualan hanketta ei nyt ole käynnissä mistä olisi saatavissa tukea. Puualan toimijat ovat kyllä verkostoituneita, mutta tässä olisi enemmän mahdollisuuksia hyödyntää olemassa olevaa osaamista. Ilmaisten neuvojen jakamiseen saatava jokin foorumi, sillä tätä kautta voisi myös saada myytyä puurakentamisen ja -korjaamisen palveluita. esim. Byggmaxin ja Youtuben videot luovat kysyntää puutavaralle ja -palveluille. Hirsirakentaminen kuolleessa tilassa, tämän ympärille ehkä voisi rakentaa koulutuksen. Onko Suomessa tarpeeksi osaamista tässä (olemassa ylipäätään)? Tämä on kyllä isompi koulutuspoliittinen asia. Koneellista hirren valmistus on Suomessa vahva, mutta hirsirakennustaito on Suomesta kadonnut. Raaka-aineen saannin ongelmat Ongelmana on, mistä pienet yrittäjät saavat oikean määrän oikeaan aikaan laadukasta puutavaraa tuotteidensa raaka-aineeksi. Puumarkkinat hyvin keskitettyjä isoille yrityksille, mistä pienet yritykset saavat puunsa? Metsänhoitoyhdistykset ovat tässä avainasemassa. Pk-yritysten suunnasta on kasvavaa kysyntää erikoispuulle (leppä, lehtikuusi, jne.). Kysyntä ja tarjonta eivät erikoispuussa välttämättä aina kohtaa. Miten tässä jalostetaan korkean jalostusasteen tuotteita? Miten laajasta markkinasta tässä puhutaan? Olisi suuntauduttava voimakkaasti vientiin mutta myös kotimarkkinoille. Raaka-aineen hankinnassa hinta monesti ratkaisee. Miten kotimainen puuraaka-aine saataisiin kilpailukykyiseksi? Myös muut asiat ratkaisevat, kuten brändi, laatu, eettiset kysymykset. Puuterminaaliajattelu yksi vaihtoehto kun valikoidaan omaan käyttöön sopiva raaka-aine tietyllä hinnalla. Kokokorjuu menetelmää pystyisi viemään pk-sektorille. Haasteena saada esim. haapaa vientiin ja kotimaisille markkinoille, nyt kaupoissa virolaista tuotantoa vaikka voisi hyvin olla suomalaistakin. Lehtikuusen tarjonta ja kysyntä eivät kohtaa, tarvitaan alusta jossa nämä kohtaisivat. 11 Uudet hankeideat Puualan innovaatiojärjestelmän kehittämisen hanke tarvitaan. HAMK, LAMK, Helsingin yliopisto, teknologiaosaaminen synnyttää ja rakentaa hankkeita tarpeisiin. Yrityslähtöisiä hankkeita tarvitaan, perustuen yritysten tunnistettuihin tarpeisiin. Tulisi haastaa yrittäjiä aktiivisemmin mukaan kehitystoimintaan ja opettaa hyödyntämään ELY -keskuksen ja julkisten toimijoiden (mm. oppilaitokset, Suomen metsäkeskus) asiantuntija-apua, jota olisi kyllä edullisesti ostettavissa ja käytettävissä. Byrokratian keventämisen ehdotuksia Hallinto ei ole ryhmän mielestä erityisen raskasta. Kunhan saadaan sähköiset järjestelmät (Hyrrä) toimimaan niin hallinto helpottuu.
Byrokratian toinen puoli on luotettavuus. Kannustinjärjestelmät pitävät puun ja betonin suhteet rakentamisessa perinteisinä, betoniteollisuus älähtää heti jos puun käyttöä aleaan radikaalisti lisätä. Jos lainsäädäntö tukisi paremmin puun käyttöä, päästäisiin helpommin pois fossiilisista materiaaleista. Kaavamääräysten avulla on helpotettava puun käyttöä uudis- ja saneerausrakentamisessa (esim. puukerrostalokorttelit). Muita ajatuksia Ei pelkästään alan toimijoiden kysymys, vaan isompi yhteiskunnallinen kysymys joka olisi saatava kaikkialle paremmin esiin mm. politiikassa. Pienten yritysten todella vaikea menestyä tällä markkinalla: haasteina osaaminen, raakaaineiden saanti, talousosaaminen yms. Kaikki puualan isot yritykset ovat kartellissa, miten pieni voi toimia yhdessä näiden kanssa. Sahateollisuudessa enemmän pieniä toimijoita, tässä voitaisiin nostaa jalostusastetta vielä korkeammalle. 3.4. Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Kilpailuetujen hyödyntämien ja potentiaaliset kasvun mahdollisuudet Monipuolinen biomassan tuotanto on Hämeen erityispiirteenä. Alueella on voimakas hevostalous: lanta on iso kustannus, vaihtoehtoinen käyttö tässä tarvitaan, koska siten saadaan säästöjä. Olkienergian potentiaali alueellisena vahvuutena on huikea. Uusiutuvasta energiasta ollaan valmiit maksamaan. Kuluttajien kysyntäpotentiaalin hyödyntämisessä on tarkasteltava aluetta laajemmin, eli koko Etelä-Suomi on potentiaalista markkina-aluetta. Joukkorahoitus voi mahdollistaa pienten voimalaitosten ostamisen ja investoinnit. 12 Uusiutuvan energian kysyntä tulevaisuudessa Uusituvalle energialle tarvitaan lisää medianäkyvyyttä. Kuluttajat ovat nyt markkinamiesten armoilla, tarvitaan lisää tietoa. Julkiset toimijat voivat vaikuttaa uusiutuvan energian kysyntään, siihen miten kaukolämpö tuotetaan taajamissa. Fossiilisen energian verottaminen sai ryhmässä kannatusta. Tarpeet tulee selvittää ja eri energiantuotantomuotojen tulevaisuus kartoittaa. Isot laitokset käyttämään uusiutuvaa energiaa, sillä niiden suhteellinen ympäristöpäästö on pienempi kuin pienten. Logistiset haasteet Helsingin päätökset vaikuttavat ympäristön ratkaisuihin rekkaralliongelma ratkaistava biomassaa käytettäessä: voisiko tämän siirtää kiskoille tai laivaan?
Kaasuputki jakelukanavana voi ratkaista ongelman joiltain osin. Kaasuputki voi toimia logistisena ratakisuna Helsinkiin asti. Logistiikan kehittäminen terminaalit (arviointi tehtävä) Terminaalit kaavaan (Kanta-Häme) Digitaaliset ratkaisut logistiikan kehittämisessä kuivatusvaihe on ratkaistava kuitenkin Käyttäjän ja tuottajan kohtaaminen on paikoin ongelma. Kuluttajilla kiinnostusta on. Älykkään sähköverkon mahdollisuudet/kiinteistökohtainen optimointi; säätövara ja optimointi, tuottaminen ja kuluttaminen. Uusia toimijoita uusiutuvaan energiaan Hankkeiden kesken ja edelleen asiakkaille tietoa lisää, esim. hanketreffit Metsänhoitoyhdistysten merkitys Runsaasti hevos-keskittymiä Uudet hankeideat Kiertotaloutta edistävät hankkeet Yrittäjiä osallistavat hankkeet Investointien tukeminen kannattaa Muita ajatuksia Energiapuun tuottajahinta on alhainen. Tulisi tehdä pitkäaikaisia sopimuksia tuottajien kanssa. Asiakkaiden kuuntelu ja yhdessä toimiminen on tärkeää myös uusiutuvassa energiassa. Tässä varaa parantaa. Energia ja energiatehokkuus eivät voi selviytyä yksin, pitää toimia yli rajojen ja tehdä yhteistyötä. 13 3.5. Matkailu Kilpailuetujen hyödyntämien ja potentiaaliset kasvun mahdollisuudet Kuluttajat arvostavat aitoja, pieniäkin kokemuksia. Hyvinvointimatkailu nähtävä laajana kokonaisuutena, Hämeen puitteet tukevat tätä. Kokousmatkailun ja maaseudun mahdollisuudet tulee saattaa yhteen. Uusissa tapahtumakonsepteissa ja teknologioissa on mahdollisuuksia. Pienet erikoistapahtumat, jotka kasvavatkin myöhemmin suuriksi: Onko tapahtumien luonne muuttunut niin että pienet tapahtumat ovatkin yhtä tärkeitä kuin suuremmat, olisiko pienissä tapahtumissa Hämeen mahdollisuus? Matkailun kehittämisen haasteita Ammattimaisuuden ja harrastustoiminnan erottelu sekä hyödyntäminen: mikä on yhdistyksen ja kolmannen sektorin rooli tapahtumissa? Miten harrastelijat voidaan velvoittaa tapahtuman aikaan tulemaan oikeasti töihin?
Lainsäädännölliset esteet. Mikä on ammattimaista, mikä harrastukseen perustuvaa matkailuun liittyvää toimintaa? Lisää toimijoita tarvitaan, myös kolmannelta sektorilta, luomaan joustavuutta erityisesti tapahtumamatkailussa. Lait toimijoiden vastuista saattavat rajoittaa luontomatkailua, otettava selvää onko tässä urbaaneja legendoja esim. tapaturmien vastuun suhteen, jotka vähentävät halukkuutta ryhtyä matkailuyrittäjäksi. Pelkkä hyvä sijainti ei riitä matkailussa, vaan on luotava yhtenäisiä kokemuksia ja matkoja. Paikalliset ihmiset on otettava matkailun kehittämiseen mukaan, heiltä saadaan tarinoita ja perinteitä. Matkailun kehittämiseen liittyviä ideoita Yrittäjälähtöisyys hankkeissa tärkeää, kehittämistoiminta oltava yrittäjät huomioivaa ja konkreettista sekä ripeää. Paikallinen tekeminen on tuotava esiin ja hyödynnettävä hullutkin ideat. Teemallista kehittämistä tarvitaan, päästäisiinkö pois aluesidonnaisuudesta. Oltava mahdollisuus myös muuttaa hankkeita matkan varrella. Kaikenkokoisia hankkeita tarvitaan, myös rohkeutta kokeiluihin. Kehittämishankkeissa tarvitaan kokeilukulttuuria: nyt hankehakemuksessa pitää kirjoittaa tulokset, mitä jos arvioitaisiinkin vain ideaa, lisättäisiin ketteryyttä ja joskus voitaisiin vain todeta että epäonnistuminenkin on tulos. Miten perinteiset tuki-instrumentit tukevat avoimia kokeiluja? Osaan itsestään syntyvistä tapahtumista voitaisiin kerätä rahoitus joukkorahoituksella. Viestinnässä on oltava selkeä ja huomioitava käytettävä väline. Selvitystyötä ja tiedottamista siitä, millaisia riskejä ja vastuukysymyksiä matkailuun kuuluu. Myyntiin ja markkinointiin panostusta, luotava kokonaisuuksia 14