Väestön terveydenedistämisen mahdollisuudet kaupallisen liiketoiminnan ristipaineissa Jukka Mattila Terveyspalvelujen johtaja Kuntapalvelut/Mehiläinen
Näkökulmat Liiketoiminta itsemaksaville asiakkaille ja työterveysasiakkaille Liiketoiminta julkisen sektorin kumppanina, erityisesti ulkoistetut terveyskeskuspalvelut Johtopäätöksiä 2
Terveydenedistäminen liiketoimintana itsemaksaville asiakkaille ja työterveysasiakkaille Terveydenedistämispalveluiden kysyntä on vähäistä Yritysten ja ammatinharjoittajien ansaintalogiikka perustuu vastaanottokäynteihin ja toimenpiteisiin Sairaanhoitopalvelujen tarjonta on tasapainossa kysynnän kanssa Parasta liiketoimintaa on tuottaa sairasvastaanottopalveluja, joista mahdollisesti laskutettavia oheispalveluja (lab+rtg) ja joissa tuotantovälineiden käyttö tehokkainta 3
Työterveyspalveluissa tuottavinta sairaanhoitosopimuksen käsittävät palvelut Yritykset toimivat yhteiskunnan ohjauksen mukaisesti ja tuottavat niitä palveluja, joiden tuottamista julkinen sektori (Kela) tukee, siis sairaanhoitopalveluja. 4
Perusasiat palvelujen järjestämisestä
Kuntien perusterveydenhuollon palvelujen järjestäminen Tuottamalla itse Tuottamalla yhdessä toisen kanssa Hankkimalla muulta palvelun tuottajalta Julkisten hankintojen laki 50k Tarjouskilpailu Tarjoajien tasapuolinen kohtelu 6
Tarjouspyyntö Hankittava palvelu on kuvattava niin yksityiskohtaisesti, että jokainen tarjoaja voi sen perusteella laskea palveluun tarvittavat resurssit ja palvelun hinnan. Tarjouspyyntöön sisältymättömät palveluun kuuluvat sisällöt on hankittava erikseen (jos yli 50k hankintakaudessa, myös kilpailutettava) Terveyskeskuksen ulkoistuksissa tarjouspyynnöissä kuvattava myös terveydenedistäminen riittävällä tarkkuudella 7
Kunnan on siis tarjouspyynnössä erittäin helppoa ja selkeää säätää hankintakaudelle haluamansa terveydenedistämisen sisältö ja taso Mittarit ja laatutaso määrittämällä on myös helppoa valvoa tason toteuttamista Myös yritysten on tällöin erittäin yksinkertaista tehdä resurssimitoitus ja kustannuslaskenta haluttuihin palveluihin. 8
Terveydenedistäminen esimerkkitarjouspyyntöjen valossa 4+100 mahdollista johtopäätöstä
Esimerkkitarjouspyynnöt V/2007-V/2009 Karjaa (Raasepori) Hausjärvi (Riihimäki) Kontiolahti Miehikkälä + Virolahti Oulu Tampere Joensuu Liperi + Outokumpu Imatra Mikkeli Rovaniemi Varkaus Kokkola + Kruunupyy Loppi (Riihimäki) Orimattila (Heimo) Tervola Hattula (Hämeenlinna) 10
Tarjouspyynnöistä Kokonaisväestö n 210 000 asukasta Suurin 25 000 pienin 2 800 Keskimäärin 11 500 Koko terveydenedistämisen vastuu 56 800 (28%) Vain lääkäripalvelut neuvoloihin ja kouluun 124 000 (60%) Oulu ja Tre ei ollenkaan neuvoloihin tai kouluun Saa siis lääkärit pidettyä vielä noihin töihin itse (?) 11
Väestön ja sen tarpeiden kuvaus Tavallisimmin väestön määrä ja ikäjakauma Usein kuvattiin aiempi toiminta ja käyntimäärät Oulu kertoi suuralueiden väestöprofiilit karkeasti Ei kuitenkaan palvelujen kohdeväestön profiilia Muutamissa pyynnöissä viitattiin yleisesti suosituksiin terveydenedistämisestä Yhdessä lueteltiin suositukset Yhdessä viitattiin tuleviin asetuksiin Henkilöstön tehtäviin kuuluu osallistua terveyden edistämisen toimintaan alueellaan kohdistaen erityishuomio väestön terveysriskeihin. Lääkäreiden tulee johtaa terveydenedistämistä. 12
Tarjouspyynnöissä ei kuvattu mm. Kunnan sitoutumista terveydenedistämiseen tai terveydenedistämisen omia toimintatapoja Väestön tarveanalyysejä tai terveyden seurantatapoja Raportoinnin yksityiskohtia tai vastuutahoja Yleensä viitattiin siihen, että tuottajan on raportoitava toimintansa myöhemmin sovittavalla tavalla Kuntakohtaisia terveydenedistämisen ohjelmia Yhdessä viitattiin sellaisiin Tarvepohjaa olemassa oleville resursseille (vaikka niitä tavallisesti kuvattiinkin) Asukkaiden osallistamistapoja tai terveydenedistämisen käytäntöjä 13
Mahdollisia tulkintoja 1 Terveydenedistämisen toiminta on suositusten ja hyvien käytäntöjen perinteen vuoksi niin hyvin ohjeistettua ja niin itsestään selvää sisällöltään ja laatutekijöiltään, ettei sen toteutumisesta tarvitse huolehtia palveluja ostaessa. Palvelujen tuottajat ovat tunnettuja ja vastuullisia toimijoita, joiden tärkein tavoite on väestön hyvinvointi ja sen vuoksi luotetuille kumppaneille on mahdollista antaa vapaat kädet hoitaa terveydenedistäminen parhaaksi katsomallaan tavalla. 14
Mahdollisia tulkintoja 2 Terveydenedistäminen on kyllä korkealla prioriteettilistalla, mutta lääkäripulan aiheuttama kriisi koitetaan ratkaista keinolla millä hyvänsä ja ulkoistaminen on viimeinen kiireessä tehtävä ratkaisu. Kiireessä ei hoksata hyödyntää tilannetta ja määritellä hyvää terveydenedistämisen toimintaa omaan kuntaan. Kunnat eivät hae kumppania palvelujensa kehittämiseen vaan jonkun joka tuo lääkärit 15
Mahdollisia tulkintoja 3 Ei osata määritellä oman kunnan väestön terveyspalvelujen, terveydenedistäminen mukaan lukien, tarpeita. Ei osata määritellä väestöryhmien eroja omassa kunnassa tai oman väestön suurimpia terveysriskejä. Näistä syistä ei osata kuvata häihin tarpeisiin ostettavaa palveluakaan. 16
Mahdollisia tulkintoja 4 Ei uskalleta määritellä väestön tarvitsemia palveluja koska pelätään kustannuksia. Selkeän tarjouspyynnön perusteella on helppo laskea kustannustekijät. Terveydenedistämiseen panostaminen maksaa rahaa, jota ei voi palvelun tuottaja saada muutaman vuoden sopimuskauden aikana takaisin väestön parantuneen terveydentilan ja vähentyneen sairaudenhoidon kustannusten myötä ja kustannukset on laskutettava tilaajalta. Ulkoistukset tehdäänkin säästöjen vuoksi. 17
Mahdollisia tulkintoja 5 Mitäs vielä? 18
Väestön terveydenedistämisen mahdollisuudet kaupallisen liiketoiminnan ristipaineissa Ei ristipaineita liiketoiminnassa terveydenedistämisestä Itsemaksavat asiakkaat ei kysyntää Kuntien kumppani toimitaan kuntien tarjouspyyntöjen mukaisesti ja hinnoittelu sovitun tason mukaisesti Terveydenedistäminen kumppanuudessa palaa siis kunnan tahtoon tason määrittelyssä. 19
Aikaa terveydelle