Toimintaympäristön tilastot

2015 Toimintaympäristön tilastot

Sisältö 1. Avainluvut... 4 2. Väestö... 5 2.1. Väestökehitys... 5 2.2. Väestön sijoittuminen... 15 2.3. Väestön muuttoliike... 17 3. Työelämä ja elinkeinorakenne... 20 3.1. Taloudellinen huoltosuhde... 20 3.2. Elinkeinot ja työpaikat... 21 3.3. Työttömät... 25 4. Yhdyskuntarakentaminen... 30 4.1. Vyöhykejako... 30 4.2. Joukkoliikenteen reitistö ja asukastiheys... 31 4.3. Toteutunut asuntotuotanto... 32 4.4. Toteutunut rakennustuotanto... 34 4.5. Tuleva yhdyskuntarakenne... 36 5. Asuminen... 38 5.1. Asumisen muutos... 38 5.2. Kesämökit... 43 Liitteet... 44 Kannen kuvat: Jouni Laaksomies Aarno Torvinen Jouni Laaksomies

Tiivistelmä Toimintaympäristön tilastoissa käsitellään väestökehitystä, asuntotuotantoa, yhdyskuntarakennetta ja työelämää vuoteen 2030 saakka. Viimeisen 33 vuoden aikana Rovaniemen väestömäärä on kasvanut yli 13 000 hengellä, ja vuonna 2030 tilastokeskuksen ennusteen mukaan väestöä tulee olemaan noin 67 500 henkeä. Väestömäärä kasvaa Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuodesta 2012 lähes 7 000 hengellä. Väestön lisääntyessä myös huoltosuhde heikkenee ikäihmisten määrän lisääntyessä. Toimintaympäristön tilastot sisältää maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen perustellun väestökehitysarvion Rovaniemen kaupungin alueelle (MRL 22 ). Työllisyys on heikentynyt Rovaniemellä viime vuosina. Tavoitteena on 10 % työttömyysaste vuonna 2016, jonka saavuttaminen näyttää erittäin haastavalta tämänhetkisen, 15 % työttömyysasteen (elokuu 2014) näkökulmasta. Erityisen huolestuttavaa on pitkäaikaistyöttömyyden jatkuva kasvu, joiden määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2009. Väestömäärän kasvu ja väestörakenteen muutokset, erityisesti väestön ikääntyminen luo tarpeen uusille asunnoille. Asuntotuotannon määrään vaikuttavat lisäksi asuntokuntarakenteessa tapahtuvat muutokset ja asuntopoistuman korvaaminen uudistuotannolla. Asuntokuntien keskikoko on pienentynyt ja samalla asumisväljyys on kasvanut. Rovaniemellä yhden ja kahden hengen asuntokuntien määrä on jo yli 76 % kaikista asuntokunnista. Rovaniemellä asutaan myös keskimäärin muuta maata pienemmissä asunnoissa. Asuntojen pinta-ala henkilöä kohden oli vuonna 2013 Rovaniemellä 39,2 m²/asukas. Asuminen ja rakentamisen uudistuotanto on keskittynyt kysynnän mukaisesti keskustan läheisyyteen. Väestöstä noin 86 % asuu Rovaniemen keskuksen suuralueella. Vastaavasti keskustan ulkopuolisilla alueilla väestömäärä on pääosin vähentynyt. Kunnan sisäisestä muuttoliikkeestä yli 90 % tapahtuu keskuksen suuralueella. Kuntien välinen nettomuutto on positiivista 15-19-vuotiaiden nuorten osalla, jotka muuttavat Rovaniemelle opiskelemaan. Vastaavasti 20-34-vuotiaita muuttaa Rovaniemeltä enemmän muihin kuntiin kuin muista kunnista Rovaniemelle. Toimintaympäristön tilastoihin on yhdistetty myös osa kaupunkistrategian mittareista. Tästä merkistä tunnistat kaupunkistrategian mittarin: 1

Käsitteitä: Asumisväljyys Asumisväljyys kertoo asuntoväestön asuntojen pinta-alan henkilöä kohden. Asumisväljyys saadaan jakamalla käytössä olevien asuntojen pinta-ala asunnossa asuvien määrällä. Asunnon pinta-ala (tilastokeskus) / Huoneistopinta-ala Asunnon pinta-ala lasketaan sitä rajoittavien seinien sisäpinnoista. Pinta-alaan ei lasketa mukaan autotallia, kellaria, kylmää varastotilaa, parveketta, kuistia eikä ullakon muita kuin asuintiloja. Asunto Asunnolla eli asuinhuoneistolla tarkoitetaan keittiöllä, keittokomerolla tai keittotilalla varustettua yhden asuinhuoneen tai useampia asuinhuoneita käsittävää, ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettua kokonaisuutta, jonka huoneistoala on vähintään 7 neliömetriä. Jokaisella asunnolla on oltava oma välitön sisäänkäyntinsä. Ympäristöministeriön asetuksen mukaan asuinhuoneiston vähimmäiskoko on 20 m². Asuntokanta Asuntokanta sisältää kaikki asuinhuoneistot, sekä vakituisesti asutut että ei-vakituisesti asutut. Asuntokunta Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestön keskusrekisterin mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät väestölaskennassa muodosta asuntokuntia. Asuntokunnan keskikoko Asuntokunnan keskikoko kertoo kuinka monta ihmistä keskimäärin muodostaa asuntokunnan. Asuntokunnan keskikoko saadaan jakamalla asuntoväestö asuntokuntien lukumäärällä. Asuntopoistuma Asuntojen poistumalla tarkoitetaan asuntojen tuhoutumista, purkamista, käyttötarkoituksenmuutosta (asunnosta tulee esimerkiksi toimisto), asunnon ränsistymistä käyttökelvottomaksi huonon sijainnin, kunnon tai varustepuutteiden takia. Asuntovarauma Asuntovarauma kuvaa asuntoja, joissa ei ole vakituisia asukkaita. Varaumaa ovat asunnot, jotka ovat käyttämättä lyhyitä aikoja esimerkiksi muuton takia, joita käytetään asuntokunnan kakkosasuntona tai joissa asutaan väliaikaisesti. Autovyöhyke Autovyöhyke sijaitsee kaupunkiseudun reunamilla väljäksi taajamiksi rakentuneilla pientaloalueilla. Autovyöhykkeellä henkilöauto on tärkein ja ääritilanteissa ainoa liikkumisvaihtoehto työpaikkojen ja palveluiden sijaitessa kaukana, eikä alueen väestöpohja riitä joukkoliikenteen järjestämiseen. Hallintaperuste: Asunnot ryhmitellään hallintaperusteen mukaan seuraavasti: Omistusasunto: Asunnon haltija omistaa talon tai asunto-osakkeet Vuokra-asunto: Aravavuokra-asunto, korkotukivuokra-asunto, muu vuokra-asunto Asumisoikeusasunto Asumisoikeusasunto on asuntomuoto, josta asunnosta maksetaan asumisoikeusmaksu. Asukas omistaa asumisoikeuden rakennuttajayhtiön omistamaan asuntoon Muu hallintaperuste: Esim. syytinki, sukulaisuus Hallintaperuste tuntematon Asuntokantatilastossa hallintaperuste on määritelty pääasiassa vain vakinaisesti asutuille asunnoille. 2

Joukkoliikennevyöhyke Keskustan joukkoliikennevyöhykkeellä joukkoliikenteen palvelutaso on riittävän hyvä kilpaillakseen henkilöauton käytön kanssa ruuhka-aikoihin työ- ja asiointimatkoilla. Kaavavaranto Lainvoimaisissa kaavoissa olevien tonttien ja/tai asuntojen lukumäärä. Kerrosala Kerrosala on rakennusten kerrosten yhteenlaskettu pinta-ala. Kerrosalaan lasketaan kunkin kerroksen pinta-ala ulkoseinien ulkopintaan asti. Keskuksen jalankulkuvyöhyke Jalankulkuvyöhyke on kaupunkiseudun pääkeskuksen läheistä aluetta, jonka ytimen muodostavat kävelykadut, Keskuksen jalankulkuvyöhyke ulottuu noin kilometrin päähän kaupungin keskustasta. Keskustan reunavyöhyke Keskustan reunavyöhyke ympäröi keskustan jalankulkuvyöhykettä. Etäisyyksien puolesta vyöhykkeellä on hyvät mahdollisuudet pyöräilylle ja vyöhyke on liikkumismahdollisuuksiltaan monipuolinen. Vyöhyke ulottuu enintään 2,5 kilometrin etäisyydelle keskustasta. Rakennusvuosi Rakennusvuodella tarkoitetaan vuotta, jona rakennus valmistui käyttökuntoon. Mikäli rakennusvuosi on aikaisempi kuin 1980, on rakennusvuodeksi voitu ilmoittaa peruskorjausvuosi Suunniteltu käyttöikä Suunniteltu käyttöikä tarkoittaa rakennushankkeeseen ryhtyvän, rakennuttajan tai suunnittelijan määrittelemää käyttövaatimusta. Talotyyppi: Asunnot ryhmitellään talotyypin mukaan seuraavasti: Erilliset pientalot: 1-2 asunnon asuintalot, paritalot sekä pientaloihin verrattavat erilliset asuinrakennukset (esim. vakinaisesti asutut vapaa-ajan asunnot) Rivi- ja ketjutalot: asuinrakennukset, joissa on vähintään kolme yhteen kytkettyä pientaloa Asuinkerrostalot: vähintään kolmen asunnon talot, joissa ainakin kaksi asuntoa sijaitsee päällekkäin ja jotka eivät kuulu edellisiin luokkiin Muu rakennus: myös rakennukset, joiden talotyyppi on tuntematon. Taloudellinen huoltosuhde Taloudellinen huoltosuhde mittaa, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on sataa työllistä kohti. Työllisyysaste Työllisyysaste tarkoittaa työllisten prosenttiosuutta väestöstä. Virallinen työllisyysaste lasketaan 15-64- vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä. Väestöllinen huoltosuhde Väestöllinen huoltosuhde ilmaisee alle 15-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden määrän sataa 15-64-vuotiaista (työikäistä) kohden. Tonttivaranto (jaettavat asunnot ja tontit / rakennuspaikat) Kaavoitetut tontit, joiden kunnallistekniikka on rakennettu ja jotka voidaan jakaa. 3

1. Avainluvut (Taulukon lähde: Tilastokeskus) Rovaniemi Koko maa Maapinta-ala, km2 1.1.2013 7 582 303 891 Taajama-aste, % 1.1.2012 89,1 84,7 Väestö Väkiluku 31.12.2013 61 215 5 451 270 Väkiluvun muutos, % 2012-2013 0,6 0,5 0-14-vuotiaiden osuus väestöstä, % 31.12.2013 16,9 16,4 15-64-vuotiaiden osuus väestöstä, % 31.12.2013 66,5 64,2 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % 31.12.2013 16,6 19,4 Ruotsinkielisten osuus väestöstä, % 31.12.2013 0,2 5,3 Ulkomaiden kansalaisten osuus väestöstä, % 31.12.2013 2,4 3,8 Kuntien välinen muuttovoitto/-tappio, henkilöä 2013-128 0 Syntyneiden enemmyys, henkilöä 2013 212 6 662 Perheiden lukumäärä 31.12.2013 16 164 1 471 085 Valtionveronalaiset tulot, euroa/tulonsaaja 2011 24 556 26 555 Asuminen Asuntokuntien lukumäärä 31.12.2013 29 611 2 599 613 Vuokra-asunnossa asuvien asuntokuntien osuus, % 31.12.2012 34,7 30,5 Rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus asuntokunnista, % 31.12.2013 52,5 54,0 Kesämökkien lukumäärä 31.12.2013 4 167 498 694 Koulutus Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % 31.12.2013 74,5 69,4 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % 31.12.2013 30,9 29,3 Työmarkkinat Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä 31.12.2012 25 256 2 339 904 Työllisten osuus 18-74-vuotiaista, % 31.12.2012 57,7 60,1 Työttömyysaste, % ka 2014 (Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto) 15,3 12,4 Kunnassa asuvan työllisen työvoiman määrä 31.12.2012 25 431 2 339 904 Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisestä työvoimasta (18-64-v.), % 31.12.2011 91,0 67,0 Alkutuotannon työpaikkojen osuus, % 31.12.2012 2,4 3,4 Jalostuksen työpaikkojen osuus, % 31.12.2012 13,8 21,6 Palvelujen työpaikkojen osuus, % 31.12.2012 82,5 73,8 Toimialaltaan tuntemattomien työpaikkojen osuus, % 31.12.2012 1,2 1,2 Taloudellinen huoltosuhde, työvoiman ulkopuolella tai työttömänä olevat yhtä työllistä kohti 31.12.2012 1,39 1,32 Eläkkeellä olevien osuus väestöstä, % 31.12.2012 21,9 24,2 Yritykset Yritystoimipaikkojen lukumäärä 2012 3 267 352 229 4

1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2. Väestö 2.1. Väestökehitys 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 Rovaniemen väkiluvun kehitys vuosina 1980-2013 33 vuodessa väestömäärä on lisääntynyt yli 13 000 asukkaalla - 14 15-64 65 - Rovaniemen väestömäärä oli vuoden 2013 lopussa 61 215 henkeä. Vuosien 1980-2013 välillä Rovaniemen väkiluku on kasvanut tasaisesti, yhteensä noin 13 000 asukkaalla. Vuoden 2005 lopusta vuoden 2013 loppuun Rovaniemen väestömäärä on kasvanut 3 380 henkilöä. Väestömäärä ylitti 60 000 asukkaan rajan vuoden 2010 viimeisten kuukausien aikana. Keskimääräinen väestönkasvu vuosien 1980 ja 2005 välillä on ollut vuosittain noin 390 asukasta. Vuosien 2006 ja 2013 välillä keskimääräinen väestönkasvu on ollut vuosittain noin 420 asukasta. Rovaniemen ennakkoväkiluku vuodelta 2015 on 61 556. Ennen vuotta 2006 tilastoissa on yhdistetty Rovaniemen kaupungin ja Rovaniemen maalaiskunnan väestötiedot. (Kuvan lähde: Tilastokeskus) 5

Vuotta 100 % 80 % 60 % 40 % Väestön prosenttuaalinen muutos Rovaniemellä vuosina 2005-2013 Ikäihmisten osuus rovaniemeläisistä lisääntyy 14,2 14,7 14,7 14,8 14,9 15,1 15,7 16,1 16,6 68,0 67,8 68,2 68,1 68,1 68,0 67,4 67,0 66,5 20 % 0 % 17,8 17,5 17,1 17,1 16,9 16,9 16,9 16,9 16,9 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Alle15-vuotiaiden osuus, % 15-64-vuotiaiden osuus, % 65 vuotta täyttäneiden osuus, % Ikäihmisten osuus on lisääntynyt Rovaniemellä 2,4 prosenttiyksikköä vuodesta 2005 vuoteen 2013. Työikäisten osuus on puolestaan laskenut -1,5 prosenttiyksikköä ja alle 15-vuotiaiden osuus -0,9 prosenttiyksikköä. (Kuvan lähde: Tilastokeskus) Rovaniemeläisten keski-ikä kasvaa 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Keski-ikä, molemmat sukupuolet Rovaniemeläisten keski-iän muutos vuosina 2005-2013 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 38,9 39,1 39,3 39,4 39,5 39,7 39,9 40,1 40,3 Keski-ikä, miehet 37,6 37,8 38,0 38,1 38,2 38,4 38,6 38,8 39,0 Keski-ikä, naiset 40,1 40,4 40,5 40,6 40,8 41,0 41,1 41,3 41,4 Rovaniemeläisten keski-ikä on noussut 1,4 vuotta tarkastelujaksolla vuodesta 2005 vuoteen 2013. (Kuvan lähde: Tilastokeskus) 6

Rovaniemen väestönmuutostekijät vuosina 2006-2013 350 300 250 200 200 316 273 214 212 308 254 223 204 307 235 252 182 239 212 252 150 133 100 50 20 0-50 -28-3 -100-73 -150-200 -250 Väestö lisääntyy luonnollisen väestönlisäyksen ja nettomaahanmuuton ansiosta -216-182 -128-300 -350 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto Tarkastelujaksolla vuodesta 2006 alkaen luonnollinen väestönlisäys on ollut vuosittain noin 240 henkilöä. Luonnollinen väestönlisäys muodostuu elävänä syntyneiden ja kuolleiden erotuksesta. Kuntien välinen nettomuutto on ollut viime vuodet pääosin negatiivista eli lähtömuutto muihin kaupunkeihin on ollut tulomuuttoa suurempaa, keskimäärin noin -37 asukasta. Nettomaahanmuutto on ollut vuodesta 2006 lähtien noin 220 henkilöä vuodessa. Nettomaahanmuutto muodostuu maahanmuuttaneiden ja maastamuuttaneiden määrän erotuksesta. Sivulla 17 on tarkemmin kuvattu kuntien välinen muutto ikäkausittain. (Kuvan lähde: Tilastokeskus) 7

henkilöä Tilastokeskuksen ennuste ja kaupungin oma trendiennuste vuosina 2014-2020 65000 64000 63000 62000 61000 60000 Kaupungin trendiennusteen mukainen väestönkasvu on Tilastokeskuksen ennustetta maltillisempaa 59000 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Tilastokeskuksen ennuste 62035 62471 62896 63308 63702 64088 64458 Kaupungin trendiennuste 61595 61961 62317 62654 62982 63296 63605 Väestön ikärakenteessa tapahtuvat rakenteelliset muutokset heijastuvat koko kaupungin toimintaan. Tilastokeskuksen ennuste pohjautuu sen laatimishetken (v. 2012) syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen menneeseen kehitykseen. Ennusteen luotettavuus heikkenee selvästi tarkasteltaessa kaukana tulevaisuudessa olevia ajankohtia. Tilastokeskuksen ennusteen perusteella väestönkasvu jatkuu myös tulevina vuosikymmeninä, millä on vaikutusta niin palvelutuotantoon kuin kaavoitukseenkin. Asukasmäärän kasvaminen kertoo kaupungin elinvoimaisuudesta. Väestönkasvu on kuitenkin ollut viime vuosina hieman vuonna 2012 ennustettua maltillisempaa. Erityisesti syntyneiden määrä on toteutunut ennustetta alhaisempana. Tämä on syytä ottaa huomioon tietoja käytettäessä. Esimerkiksi vuoden 2014 väestömäärä ei tule toteutumaan ennustetun suuruisena. Kaupunkistrategian tavoitteena on, että Rovaniemen kaupunki on 62 500 asukkaan kaupunki vuoden 2016 loppuun mennessä. (Kuvan lähde: Tilastokeskus ja Rovaniemen kaupunki) 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 0-6 10 % 10 % 10 % 10 % 8 % 8 % 8 % 9 % 8 % 8 % 8 % 7-15 14 % 12 % 13 % 12 % 12 % 12 % 10 % 10 % 10 % 11 % 10 % 16-19 8 % 6 % 5 % 6 % 6 % 6 % 6 % 5 % 4 % 5 % 5 % 20-64 61 % 63 % 63 % 61 % 61 % 61 % 61 % 59 % 57 % 54 % 53 % 65-74 5 % 6 % 6 % 7 % 8 % 8 % 8 % 10 % 12 % 12 % 12 % 75-84 2 % 2 % 3 % 3 % 4 % 5 % 5 % 6 % 6 % 8 % 9 % 85-0 % 0 % 1 % 1 % 1 % 1 % 2 % 2 % 2 % 3 % 3 % 15-64 71 % 71 % 69 % 68 % 68 % 68 % 68 % 65 % 62 % 60 % 59 % Tilastokeskuksen väestöennustetta on käytetty viime vuosina kaupungin ja maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena perusteltuna väestökehitysarviona Rovaniemen kaupungin alueella. 8

75 000 70 000 65 000 60 000 55 000 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Tilastokeskuksen ennusteen mukainen väestökehitys Rovaniemellä ikäluokittain vuosina 2013-2030 61215 62035 62471 62896 63308 63702 64088 64458 Yli 75-vuotiaiden määrä lähes kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä 66203 67659 2013 E2014 E2015 E2016 E2017 E2018 E2019 E2020 E2025 E2030 85-1 150 1 227 1 278 1 370 1 398 1 419 1 464 1 533 1 845 2 083 75-84 3 466 3 588 3 599 3 726 3 726 3 818 3 866 3 880 5 041 6 224 65-74 5 559 5 821 6 136 6 249 6 607 6 867 7 162 7 501 7 878 7 940 30-64 27 495 27 664 27 705 27 745 27 677 27 656 27 620 27 565 27 362 26 943 20-29 9 406 9 483 9 394 9 325 9 290 9 202 9 086 8 977 8 442 8 770 16-19 3 110 2 933 2 882 2 890 2 858 2 824 2 825 2 803 3 174 3 284 7-15 5 847 5 972 6 125 6 220 6 345 6 493 6 613 6 730 7 030 7 102 0-6 5 182 5 347 5 352 5 371 5 407 5 423 5 452 5 469 5 431 5 313 Erityisesti yli 65-vuotiaiden määrä tulee kasvamaan voimakkaasti tulevaisuudessa; yli 75- vuotiaiden määrä lähes kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. 20-64-vuotiaiden ikäluokassa tapahtuu vuoteen 2030 mennessä lievää laskua, kun taas alle 19-vuotiaiden määrä hieman kasvaa. Tilastokeskuksen väestöennuste on laadittu vuoden 2012 tietoihin perustuen. Tämän jälkeen Rovaniemen väestökasvu on kuitenkin ollut ennustettua maltillisempaa, ja erityisesti syntyneiden määrä on toteutunut ennustettua alhaisempana. Työikäisten prosentuaalinen osuus väestöstä pienenee ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä alle 60 prosenttiin. Väestöllisen huoltosuhteen kannalta kehitys on haastava. Kehitys tapahtuu ennusteiden mukaan valtakunnallisesti. (Kuvan lähde: Tilastokeskus) 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 15-64 68 % 68 % 68 % 65 % 62 % 60 % 59 % 9

Väestönlisäys suhteessa 31.12.2005 tilanteeseen (2005=100) 122,0 121,0 120,0 119,0 118,0 117,0 116,0 115,0 114,0 113,0 112,0 111,0 110,0 109,0 108,0 107,0 106,0 105,0 104,0 103,0 102,0 101,0 100,0 Rovaniemen väestönkasvu on koko maan kasvua suurempaa Rovaniemi Koko maa Rovaniemen väestönkasvu on ollut koko maan kasvua suurempaa. Saman kehityksen ennustetaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Kuviossa on asetettu vuoden 2005 väestömäärä lähtötasoksi, johon on lisätty vuosittainen väestönmuutos prosentteina suhteessa vuoden 2005 tasoon. Asteikko muuttuu vuoden 2020 jälkeen. Tulevat vuodet perustuvat Tilastokeskuksen väestöennusteeseen. (Kuvan lähde: Tilastokeskus) 10

210,0 205,0 200,0 195,0 190,0 185,0 180,0 175,0 170,0 165,0 160,0 155,0 150,0 145,0 140,0 135,0 130,0 125,0 120,0 115,0 110,0 105,0 100,0 95,0 90,0 Väestönlisäys suhteessa 31.12.2005 tilanteeseen, ikäluokittain (2005=100) Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa huomattavasti nopeammin kuin muiden ikäluokkien Yli 65-vuotiaat Rovaniemi 15-64-vuotiaat Rovaniemi Alle 15-vuotiaat Rovaniemi Yli 65-vuotiaat Koko maa 15-64-vuotiaat Koko maa Alle 15-vuotiaat Koko maa Ikäluokittaisessa tarkastelussa merkillepantavaa on eläkeikäisten (65 vuotta täyttäneet) määrän huima kasvu, joka tasaantuu vasta vuoden 2035 jälkeen. Vuonna 2035 heidän määränsä on kaksinkertaistunut verrattuna vuoden 2005 tilanteeseen. Alle 15-vuotiaiden määrä tulee kasvamaan Rovaniemellä koko maan tasoa enemmän. Kuviossa on asetettu vuoden 2005 väestömäärä lähtötasoksi eri ikäluokille, johon on lisätty vuosittainen väestönmuutos prosentteina suhteessa vuoden 2005 tasoon. Asteikko muuttuu vuoden 2020 jälkeen. (Kuvan lähde: Tilastokeskus) 11

Indeksiluku Väestöllinen huoltosuhde Rovaniemellä ja koko maassa vuosina 2010-2040 80 75 70 65 60 55 50 45 40 35 Demografinen huoltosuhde kasvaa tulevina vuosina merkittävästi, mutta pysyy koko maan tasoa matalampana 30 25 20 15 10 5 0 2010 2011 2012 2013 E2015 E2020 E2025 E2030 E2035 E2040 Koko maa 52 53 54 56 59 64 68 71 72 71 Rovaniemi 47 48 49 51 54 61 67 70 70 68 Väestöllinen huoltosuhde ilmaisee alle 15-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden määrän sataa 15-64- vuotiasta (työikäistä) kohti. Rovaniemellä väestöllinen huoltosuhde on ollut koko maata pienempi. Vuoteen 2030 mennessä ero kuitenkin kaventuu. Vuonna 2013 väestöllinen huoltosuhde oli 56. Vuonna 2030 huoltosuhde on ennusteen mukaan 70. (Kuvan lähde: SOTKAnet ja Tilastokeskus) 12

venäjä muu kieli saame englanti kiina persia ruotsi kurdi arabia saksa vietnam thai eesti, viro ranska espanja somali turkki bengali portugali puola latvia, lätti makedonia albania ukraina unkari afgaani, pašto italia japani urdu hollanti nepali amhara bulgaria 400 380 360 340 320 300 280 260 240 220 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Rovaniemeläiset, joilla muu kieli kuin suomi äidinkielenä vuosina 2011-2013 Venäjänkielisten määrä on kasvanut viime vuosina. 2011 2012 2013 Muita kuin suomea äidinkielenään puhuvien määrä on kasvanut noin sadalla henkilöllä vuosien 2011-2013 välillä. Määrällisesti eniten on venäjänkielisiä, joita oli vuonna 2013 lähes 400 henkilöä. (Kuvan lähde: Tilastokeskus) 13

100 % 90 % 80 % Uskontokuntiin kuuluminen Rovaniemellä vuosina 1993-2013 10,1 10,4 10,8 1,3 1,4 1,3 14,0 1,3 18,8 1,6 70 % 60 % Uskontokuntiin kuuluvien määrä on pienentynyt 50 % 40 % 88,5 88,2 87,8 84,7 79,6 30 % 20 % 10 % 0 % Ev.lut kirkkoon kuuluvien osuus, % Muihin uskontokuntiin kuuluvien osuus, % Uskontokuntiin kuulumattomien osuus, % Uskontokuntiin kuulumattomien osuus on lisääntynyt 10 prosenttiyksikköä viimeisen kymmenen vuoden aikana Rovaniemellä. Tätä ennen vastaavan ajanjakson muutos oli huomattavasti pienempi, 0,7 prosenttia. (Kuvan lähde: Tilastokeskus) 14

2.2. Väestön sijoittuminen Selkeät väestötihentymät löytyvät keskustan lisäksi palvelukylien läheisyydestä Ounasjoen suuralue Sodankyläntien suuralue Suuralue Rovaniemen keskus Yläkemijoen suuralue Alakemijoen suuralue Ranuantien suuralue Rovaniemen väestö on keskittynyt keskustan alueelle. Väestöstä 86,2 % (52 780 asukasta) asui vuoden 2013 lopussa keskuksen suuralueella. Suuralueista vähiten väestöä oli vuonna 2013 Ranuantiellä 1,0 % (618 asukasta). Liitteenä ovat tarkemmat väestötiedot pien-, tilasto- ja suuralueittain. (Kuvan lähde: Rovaniemen kaupunki ja SYKE/YKR) 15

100 % 90 % 80 % Rovaniemen väestö vuonna 2013, koko kaupunki ja suuralueet 1,9 1,9 2,3 2,0 2,3 1,3 2,1 5,7 5,3 12,1 9,0 6,8 6,3 10,7 9,1 8,6 9,5 9,5 16,3 14,5 14,6 70 % 60 % 50 % 40 % 44,9 44,1 53,2 48,1 49,1 53,2 50,4 85-75-84 65-74 30 % 20 % 10 % 0 % 15,4 16,7 5,1 5,2 9,6 9,5 8,5 8,7 7,4 6,8 4,8 4,7 4,7 4,1 5,0 11,5 1,9 9,7 9,1 5,5 5,5 6,6 8,6 8,4 5,1 3,5 8,7 4,9 30-64 20-29 16-19 7-15 0-6 Koko kaupungin väestörakenne poikkeaa selkeästi maaseutumaisista suuralueista Lasten ja nuorten osuus suuralueiden asukkaista on suurin Rovaniemen keskuksen alueella, jossa asuu 86,2 % Rovaniemen asukkaista. Ikäihmisten osuudet suuralueiden asukkaista ovat suurimmat Sodankyläntien, Ounasjoen ja Yläkemijoen suuralueilla. Määrällisesti eniten ikäihmisiä asuu Rovaniemen keskuksen alueella. (Kuvan ja taulukon lähde: Tilastokeskus) 0-6 7-15 16-19 20-29 30-64 65-74 75-84 85- yht. Keskus 4585 5032 2765 8792 23301 4535 2788 982 52780 Sodankyläntie 38 38 13 35 370 101 84 16 695 Ounasjoki 145 200 91 105 1059 358 198 44 2200 Alakemijoki 250 334 137 214 1426 277 198 68 2904 Ranuantie 52 60 29 42 329 59 39 8 618 Yläkemijoki 71 128 51 74 737 214 157 31 1463 Tuntematon 41 55 24 144 273 15 2 1 555 Rovaniemi 5182 5847 3110 9406 27495 5559 3466 1150 61215 16

Henkilöä 2.3. Väestön muuttoliike 180 Kuntien välinen nettomuutto 160 140 120 100 Nuoret muuttavat Rovaniemelle opiskelemaan 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 -120-140 -160-180 0-4 5-9 10-14 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75-2011 8-27 -3 101 18-58 -53 3-16 13-7 19 1 5-14 7 2012-35 -17-4 144-26 -149-11 -17 5 10-21 -35 5-24 4-11 2013-2 -8-29 137-71 -87-84 -6 14 1-4 -2 3 7-9 12 Kuntien välinen nettomuutto on kuntien välisen tulomuuton ja kuntien välisen lähtömuuton erotus. Rovaniemi houkuttelee kaupunkiin alle 20-vuotiaita nuoria. Vastaavasti poismuutto on suurinta 20-34-vuotiaiden ikäryhmissä. Tämä selittynee sillä, että kaupunkiin tullaan opiskelemaan ja opintojen päätyttyä muutetaan töiden perässä muualle. Poismuutto on ollut viime vuosina suurempaa kuin tulomuutto, kun tarkastellaan nimenomaan nuorten ja nuorten aikuisten ikäluokkia. (Kuvan lähde: Tilastokeskus) 17

Muuttoliike on suurinta Rovaniemen keskuksen alueella, joka käsittää tässä tapauksessa myös Oikaraisen alueen Rovaniemen kaupungin sisällä muutti vuonna 2013 yhteensä 8208 henkilöä. Suurin osa muutoista oli Rovaniemen keskuksen sisällä tapahtuneita muuttoja, yhteensä noin 7600 kappaletta, 92,8 % kaikista muutoista. Rovaniemen keskuksen (suuralue Rovaniemen keskus ja Oikaraisen tilastoalue) alueelle muutti aluelautakunta-alueilta enemmän ihmisiä kuin keskuksesta aluelautakunta-alueille. (Kuvan lähde: Väestörekisterikeskus) 18

Asumisen muutos Rovaniemen alueilla vuosina 1993-2013 100 % 95 % 90 % 85 % 80 % 75 % 70 % 65 % 60 % 55 % 50 % 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 5,3 4,8 4,3 3,6 3,2 11,8 11,3 11,1 10,3 9,8 4,7 5,3 6,1 6,8 7,1 55,8 54,9 53,9 53,6 52,5 21,3 22,6 23,8 25,0 26,4 Sisemmällä kaupunkialueella asuvien osuus, % Ulommalla kaupunkialueella asuvien osuus, % Kaupungin kehysalueella asuvien osuus, % Kaupungin läheisellä maaseudulla asuvien osuus, % Harvaan asutulla maaseudulla asuvien osuus, % Väestö lisääntyy ydinkeskustan läheisyydessä ja kaupungin kehysalueilla Asuminen on lisääntynyt erityisesti sisemmällä kaupunkialueella eli lähellä kaupungin ydinkeskustaa. Uloimmalla kaupunkialueella asuvien osuus on puolestaan pienentynyt. Toinen kasvanut alue on ollut kaupungin kehysalue. Maaseudulla asuvien osuus on pienentynyt. Kaupunki-maaseutu-luokituksella voidaan korvata kuntarajoihin perustuva kaupungin ja maaseudun erottelu sekä maaseudun kolmijako. Luokituksen on laatinut Suomen ympäristökeskus yhdessä Oulun Yliopiston Maantieteen laitoksen kanssa. Tarkastelun pohjana on paikkatietoaineisto, jossa maa on jaettu 250 x 250 metrin ruudukkoon ja jokainen ruutu on luokiteltu johonkin seitsemästä kaupunki- ja maaseutualueluokasta. Rovaniemen kohdalla käytössä on viisi luokitusta. Kartta luokittelusta löytyy seuraavalta sivulta. (Kuvan lähde: Tilastokeskus) 19

Indeksiluku 3. Työelämä ja elinkeinorakenne 3.1. Taloudellinen huoltosuhde 180 160 140 120 Taloudellinen huoltosuhde Rovaniemellä ja koko maassa vuosina 2006-2013 100 80 60 Taloudellinen huoltosuhde on pysynyt tasaisena 40 20 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013E Rovaniemi 144 137 138 145 140 138 139 142 Koko maa 128 124 124 134 131 129 132 137 Taloudellinen huoltosuhde mittaa, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on sataa työllistä kohti. Luku saadaan jakamalla työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä työllisten määrällä ja kertomalla luku sadalla (Findikaattori). Taloudellisen huoltosuhteen laskua pidetään positiivisena ja tavoiteltavana ilmiönä ja nousua negatiivisena (Tilastokeskus). Taloudellinen huoltosuhde on pysynyt Rovaniemellä tasaisena vuosien 2006-2013 välillä. Eläkeläisten määrän kasvaessa tulisi myös työllisten määrän nousta, jotta huoltosuhde pysyy nykyisellä tasolla. (Kuvan lähde: Tilastokeskus) 20

3.2. Elinkeinot ja työpaikat Rovaniemen väestö pääasiallisen toiminnan mukaan 2013 (ennakkotieto) Eläkeläiset 22 % Muut työvoiman ulkopuolella olevat 3 % Työvoiman osuus on 48,3 % ja työvoiman ulkopuolella olevien osuus 51,7 % sekä Rovaniemellä että koko maassa keskimäärin Varusmiehet, siviilipalvelusmie het 0 % Opiskelijat, koululaiset 9 % Työlliset 41 % 0-14 -vuotiaat 17 % Työttömät 8 % Työttömät 2013 (ennakkotieto) Rovaniemen väestöstä 41 prosenttia on työllisiä. Osuus on noin prosenttiyksikön pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Vastaavasti rovaniemeläisten työttömien osuus väestöstä on 1,5 prosenttiyksikköä suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Työttömistä selkeästi pienempi osuus on naisia. Naiset 38 % Miehet 62 % Eläkeläisten osuus väestöstä on Rovaniemellä hieman koko maata pienempi. Opiskelijoita ja koululaisia on Rovaniemellä noin prosenttiyksikkö maan keskitasoa enemmän. Muut ryhmät ovat prosenttiyksikön sisällä koko maan tasosta. Tulevaisuudessa eläkeläisten osuus tulee kasvamaan huomattavasti. Tämä tulee ottaa huomioon myös palvelutarvetta arvioitaessa. (Kuvien ja taulukon lähde: Tilastokeskus) 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 Miehet 4,5 % 16,2 % 11,0 % 11,2 % 8,0 % 6,8 % 9,1 % 11,0 % 11,8 % 10,4 % 100 Naiset 3,9 % 10,4 % 11,3 % 10,7 % 7,1 % 7,4 % 10,6 % 12,0 % 13,6 % 13,0 % 100 21

Työllisyysaste Rovaniemellä vuosina 2006-2013 Rovaniemi Rovaniemen keskus Sodankyläntien suuralue Ounasjoen suuralue Alakemijoen suuralue Ranuantien suuralue Yläkemijoen suuralue 60,2 % 61,6 % 61,3 % 59,6 % 60,9 % 62,1 % 62,0 % 61,6 % 61,3 % 62,6 % 62,4 % 60,6 % 61,8 % 63,1 % 63,0 % 62,6 % 57,3 % 54,8 % 56,5 % 55,6 % 53,9 % 55,5 % 55,6 % 55,4 % 55,5 % 57,4 % 55,6 % 54,7 % 56,5 % 58,0 % 57,0 % 57,8 % 56,4 % 57,7 % 57,6 % 55,7 % 58,0 % 58,3 % 57,4 % 56,8 % 49,1 % 54,4 % 54,7 % 54,8 % 56,0 % 57,5 % 57,2 % 58,7 % 53,5 % 54,5 % 56,8 % 55,3 % 57,2 % 57,6 % 57,1 % 57,2 % Keskusta-alueella on maaseutumaisia suuralueita suurempi työllisyysaste 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Työllisyysaste on kasvanut vuosien 2006-2013 välillä kaikilla muilla paitsi Sodankyläntien suuralueella. Koko kaupungin alueella työllisyysaste oli 61,6 prosenttia vuonna 2013, laskua tapahtui edellisestä vuodesta 0,4 prosenttiyksikköä. Korkein työllisyysaste (62,6 %) oli Rovaniemen keskuksen suuralueella ja matalin (55,4 %) Sodankyläntien suuralueella. Vuosien 2012 ja 2013 tiedot ovat ennakolliset. Työllisyysaste on laskettu 15-64 -vuotiaiden ikäluokasta, mikä on virallinen tapa laskea työllisyysaste. (Kuvan lähde: Tilastokeskus) 22

Työvoiman ja työvoiman ulkopuolella olevien suhde Rovaniemen suuralueilla vuonna 2013 (ennakkotieto,15 vuotta täyttäneet) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 698 Rovaniemi 6981 Suuralue Rovaniemen keskus 6982 Sodankyläntien suuralue 6983 Ounasjoen suuralue 6984 Alakemijoen suuralue 6985 Ranuantien suuralue 6986 Yläkemijoen suuralue 29890 26207 302 925 1306 298 618 20966 17526 327 958 1048 212 661 Työvoima Työvoiman ulkopuolella olevat Työvoiman (työlliset ja työttömät) ja työvoiman ulkopuolella olevien 15 vuotta täyttäneiden (muut ryhmät paitsi 0-14-vuotiaat) suhdetta tarkasteltaessa on havaittavissa selvä ero Rovaniemen keskuksen ja muiden suuralueiden välillä. Tämä kertoo osaltaan siitä, että keskuksen ulkopuolisilla maaseutualueilla asuu suhteessa enemmän eläkeläisiä kuin lähellä keskustaa. Vuonna 2013 Rovaniemellä oli ennakkotiedon mukaan 25 251 työllistä. Työllisten määrä laski vuodessa 12 henkilöllä. Vuonna 2011 työllisiä oli 278 enemmän. (Kuvan lähde: Tilastokeskus) Työpaikat Rovaniemellä vuonna 2012 2 191 9 % 3 161 12 % Valtio Kunta Vuonna 2012 Rovaniemellä oli työpaikkoja yhteensä 25 256. Laskua edelliseen vuoteen tapahtui 223 työpaikkaa. Suhteessa eniten vähentyivät valtioenemmistöisten yhtiöiden työpaikat (- 11,9 prosenttiyksikköä). 12 027 48 % 840 3 % 7 032 28 % Valtioenemmistöinen Oy Yksityinen sektori Yrittäjät Työpaikkojen määrä väheni 223 työpaikalla. Vuonna 2012 työpaikkoja ja työllisiä oli lähes sama määrä eli työpaikkaomavaraisuus oli lähellä 100 prosenttia. (Kuvan lähde: Tilastokeskus) 23

Työpaikkojen jakauma koko maassa ja Rovaniemellä vuonna 2012 22,0 % 21,0 % 20,0 % 19,0 % 18,0 % 17,0 % 16,0 % 15,0 % 14,0 % 13,0 % 12,0 % 11,0 % 10,0 % 9,0 % 8,0 % 7,0 % 6,0 % 5,0 % 4,0 % 3,0 % 2,0 % 1,0 % 0,0 % Rovaniemen työpaikkojen jakaumassa on näkyvissä keskuskaupungille ominaisia piirteitä, kuten hallinnon, koulutuksen ja terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikkojen suuri osuus Koko maa Rovaniemi Terveys- ja sosiaalipalvelut ovat Rovaniemen merkittävin työllistäjä. Niiden työpaikkojen osuus Rovaniemen työpaikoista on noin viidennes. Eroa koko maan keskimääräiseen tasoon on yli neljä prosenttiyksikköä. Teollisuuden työpaikkojen osuus työpaikoista on Rovaniemellä koko maan tasoa alhaisempi. (Kuvan lähde: Tilastokeskus) 24

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 3.3. Työttömät 18,0 Työttömyysaste Rovaniemellä 2011-2014 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 Työttömyysaste oli vuonna 2014 keskimäärin 15,3 %. Kaupunkistrategian tavoitteena on, että työttömyysaste on enintään 10 % vuonna 2016. 6,0 4,0 2,0 0,0 2011 2012 2013 2014 Työttömyysaste on kasvanut koko tarkastelujakson ajan vuodesta 2011 alkaen. Vuonna 2014 työttömyysaste oli 15,4 % (kuukausien keskiarvo). Loppuvuodesta työttömyysaste laski vuoden 2013 vastaavaa ajankohtaa matalammaksi. (Kuvan lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö) 25

Tammikuu Maaliskuu Toukokuu Heinäkuu Syyskuu Marraskuu Tammikuu Maaliskuu Toukokuu Heinäkuu Syyskuu Marraskuu Tammikuu Maaliskuu Toukokuu Heinäkuu Syyskuu Marraskuu Tammikuu Maaliskuu Toukokuu Heinäkuu Syyskuu Marraskuu Työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat Rovaniemellä 2011-2014 5 000 4 800 4 600 4 400 4 200 4 000 3 800 3 600 3 400 3 200 3 000 2 800 2 600 2 400 2 200 2 000 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 Työttömien määrä on kasvanut, mutta avoimet työpaikat eivät ole juurikaan lisääntyneet 2011 2012 2013 2014 Työttömät työnhakijat Avoimet työpaikat Vuonna 2014 oli Rovaniemellä työttömänä työnhakijana keskimäärin 4 489 henkilöä; kasvua vuodesta 2013 tapahtui noin 223 henkilöä. Loppuvuodesta työttömien määrä laski hieman vuoden 2013 vastaavaa ajankohtaa matalammaksi. Avointen työpaikkojen määrä kasvoi hieman vuonna 2014 verrattuna edelliseen vuoteen. (Kuvan lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö) 26

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 1000 Nuorisotyöttömät Rovaniemellä 2011-2014 900 800 700 600 500 400 Nuorisotyöttömien määrä on viime vuosina kasvanut, mutta kääntynyt laskuun vuonna 2014 300 200 100 0 2011 2012 2013 2014 Nuorisotyöttömien (alle 25-vuotiaat työttömät) määrä on kasvanut tarkastelujaksolla vuodesta 2011 vuoteen 2014. Keväällä 2014 nuorisotyöttömien määrä kuitenkin laski toiveita herättävästi edellisvuotta matalammaksi. Nuorisotyöttömien määrä kasvaa aina kesäkuukausina. (Kuvan lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö) Nuorisotyöttömien (15-24-vuotiaat) osuus kaikista nuorista on kasvanut Rovaniemellä viime vuosina. Vuonna 2011 osuus oli 6,6 prosenttia, vuonna 2012 osuus oli noussut 7,1 prosenttiin ja vuonna 2013 edelleen 8,4 prosenttiin. Vuoden 2014 osuutta ei voida vielä laskea. Koko maan tasolla osuus on pysytellyt noin kaksi prosenttiyksikköä matalampana. (Luvut laskettu keskiarvoista. Tietojen lähde Toimialaonline ja Tilastokeskus) 27

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Pitkäaikaistyöttömät Rovaniemellä 2011-2014 1400 Pitkäaikaistyöttömien määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2009 1200 1000 800 600 400 200 0 2011 2012 2013 2014 Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa jyrkästi. Tarkastelujaksolla vuodesta 2011 vuoteen 2014 kasvua tapahtui yli 500 henkilön verran. Pitkäaikaistyöttömien määrän kasvu alkoi vuoden 2009 kevään jälkeen, jolloin yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita henkilöitä oli noin 600. Pitkäaikaistyöttömien määrä on yli kaksinkertaistunut tuosta ajankohdasta. Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu kuitenkin pysähtyi syksyn 2014 aikana. Rovaniemen kaupungissa käynnissä olevalla Monet-kuntakokeiluhankkeella pyritään löytämään ratkaisua pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi. Monet-hanke on Rovaniemen kaupungin ja Ranuan kunnan yhteinen pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon keskittyvä kehittämishanke. (Kuvan lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö) 28

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 350 Ulkomaalaiset työttömät Rovaniemellä 2011-2014 300 Ulkomaalaisten työttömien määrä on alkanut kasvaa erityisesti kesäkuukausina 250 200 150 100 50 0 2011 2012 2013 2014 Ulkomaalaisten työttömien määrä on kasvanut hieman tarkastelujaksolla vuodesta 2011 vuoteen 2014. Merkillepantavaa on vuosien 2013 ja 2014 aiemmista vuosista poikkeava ulkomaalaisten työttömien määrän merkittävä kasvu kesäkuukausina. Ulkomaalaisiksi työttömiksi lasketaan työttömät, joilla on jokin muu kansalaisuus kuin suomi. (Kuvan lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö) 29

4. Yhdyskuntarakentaminen 4.1. Vyöhykejako Yhdyskuntarakenne on jaoteltu eri vyöhykkeisiin, jotka kuvaavat mahdollisuuksia käyttää eri liikkumismuotoja alueella. Vyöhykkeet on karkeasti jaoteltu jalankulkuvyöhykkeisiin, joukkoliikennevyöhykkeisiin sekä autovyöhykkeisiin. Rovaniemellä jalankulkuvyöhyke sijaitsee ydinkeskustassa. Joukkoliikennevyöhyke sijaitsee keskustan ulkopuolisilla alueilla, joissa on hyvät joukkoliikennemahdollisuudet. Autovyöhyke sijaitsee joukkoliikennevyöhykkeen ulkopuolella, jossa pääasiallisena liikkumismuotona on henkilöauto. (Kuvan lähde: Suomen ympäristökeskus) 30

4.2. Joukkoliikenteen reitistö ja asukastiheys Muurola Joukkoliikenteen järjestäminen kannattaa alueilla, joissa asukastiheys on riittävän suuri. Rovaniemellä joukkoliikenteen palvelutaso on houkutteleva lähinnä keskustan, Korkalovaaran ja Ounasrinteen välisillä reiteillä. Muilla alueilla palvelutaso on tätä heikompi. (Lähde Rovaniemen kaupunki) 31

Akselin otsikko 4.3. Toteutunut asuntotuotanto 600 Valmistuneet asunnot 2006-2013 500 400 300 Vuosittain asuntoja on valmistunut noin 430 kappaletta 200 100 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kerrostalot 244 230 71 125 311 311 210 233 Rivi- ja ketjutalot 52 29 46 26 36 48 37 92 Erilliset pientalot 229 208 146 187 167 194 133 112 Vuosina 2006-2014 valmistuneiden asuntojen määrä vaihtelee paljon yleisen taloustilanteen mukaan. Vuosi 2009 oli erityisesti kerrostalojen rakentamisessa heikko vuosi. Sen jälkeen kerrostaloasuntojen rakentaminen on vilkastanut. Vuonna 2013 tosin tapahtui pientä laskua. Vuonna 2014 erityisesti rivitaöi- ja ketjutaloasuntojen määrä nousi edellisistä vuosista. Vuosien 2006-2014 välillä erillispientaloasuntoja on valmistunut keskimäärin noin 170 asuntoa, rivitaloasuntoja 44 ja kerrostaloasuntoja 217 kappaletta. Vuosittain uusia asuntoja on valmistunut keskimäärin 430 asuntoa. (Kuvan lähde: Rovaniemen kaupunki) 32

Uudet kerrostalot ovat keskittyneet ydinkeskustan alueelle tai sen välittömään läheisyyteen 8 km Rovaniemelle valmistui 1.1.2006-29.7.2014 välisenä aikana 1804 rakennusta, joita käytetään vakituiseen asumiseen (luku ei sisällä erillisiä vapaa-ajanrakennuksia, joissa asutaan). 8 kilometrin säteelle keskustasta rakennettiin 1485 rakennusta (82 %). Asuntoja valmistui kokonaisuudessaan 4225 kappaletta, joista 8 km säteellä keskustasta oli 3878 kappaletta (92 %) (Kuvan lähde: Rovaniemen kaupunki) 33

4.4. Toteutunut rakennustuotanto 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Valmistuneet rakennukset 1.1.2006-16.9.2014 Muut rakennukset Maatalousrakennukset Palo- ja pelastustoimen rakenn. Varastorakennukset Teollisuusrakennukset Opetusrakennukset Kokoontumisrakennukset Hoitoalan rakennukset Liikenteen rakennukset Toimistorakennukset Liikerakennukset Vapaa-ajan asuinrakennukset Asuinrakennukset yhteensä 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Rovaniemelle on rakennettu asuinrakentamisen lisäksi paljon ns. muita rakennuksia, jotka pitävät sisällään asuinrakennusten talousrakennukset ja saunarakennukset. Erityisesti vuosina 2011-2013 rakentaminen oli vilkasta. (Kuvan lähde: Rovaniemen kaupunki) 34

Toteutuneet elinkeinorakennukset, sosiaali- ja terveyspalvelurakennukset, päiväkodit ja koulut 1.1.2006-29.7.2014 8 km Toteutunut rakennustuotanto sisältää valmistuneet uudet rakennukset ja rakennukset, jotka käyttötarkoituksen muutoksella luokitellaan uusiksi rakennuksiksi. 1.1.2006 29.7.2014 Rovaniemellä rakennettiin tai käyttötarkoitusta muutettiin päiväkotitoimintaan sopivaksi 9 rakennuksessa. Koulutoimintaan tarkoitettuja rakennuksia rakennettiin tai opetustoimintaa tarkoitettuja tiloja valmistui käyttötarkoituksen muutoksella yhteensä 5 kappaletta. Liike- ja tavarataloja valmistui 9 kappaletta ja muita myymälärakennuksia 8 kappaletta. Toimistorakennuksia valmistui 11 kappaletta. Suurin osa valmistuneista rakennuksista sijoittuu Rovaniemen keskustan läheisyyteen. 8 km (Lähde: Rovaniemen kaupunki) 35

4.5. Tuleva yhdyskuntarakenne Rovaniemen tuleva yhdyskuntarakenne pohjautuu maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmaan 2013-2016 (KV 27.1 2014 9) mukaisiin alustaviin kaavahankkeisiin. Vuosittain tavoitteena on jakaa 85 erillispientaloasuntoa, 5 rivitalotonttia ja 345 kerrostaloasuntoa. Asumiseen varattua kaava-alueita on erityisesti Pöykkölässä ja Vennivaarassa. Kerrostalokohteet sijaitsevat kaupungin keskustan läheisyydessä. Elinkeinoelämälle varattuna tontteja on tavoitteena jakaa vuosittain 36 teollisuustontin ja viiden liiketontin verran. Elinkeinoelämälle tarkoitettuja tontteja on erityisesti Jääskeläisen alueelle ja eteläkeskuksessa. Matkailuun keskittyvät tontit sijaitsevat Ounasvaaralla ja Napapiirin alueilla. Tarkemmat tiedot vuosittain jaettavista tonteista löytyvät maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmasta 2013-2016. (Kuvan lähde: Rovaniemen kaupunki) 36

Yleiskaavat 1. Valionrannan ja Koskipuiston sekä Antinpuiston yk 2. Yliopiston yk 3. Ounasrinne- Pöykkölä kaavarunko /yleiskaavan tarkistus 4. Meltauksen oyk 5. Norvajärven oyk 6. Virkistysalueiden yk 7. Napapiirin yk/ kaavarunko 8. Eteläkeskus 9. Kolpene 10. Pöykkölän lumimaa ja ratsastuskeskus 11. Vennivaaran laajennus / mäntyvaara 12. Ranuantien suunta oyk 13. Alakorkalo (Teollisuusalue) 14. Lainassaari 15. Vitikanpään oyk 16. Oikaraisen oyk 17. Sinettäjärvi 18. Vennivaara-Mellalampi 19. Saarenkolmio VT4 /länsipuoli 20. Niskanperän oyk 21. Maakuntakaavan mukainen lanssialue + teollisuusalue 22. Vanttauskoski 23. Rautiosaaren oyk 24. Ylikylä-Nivanvaaran oyk 25. Paavalniemen oyk Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmassa 2013-2016 on yleiskaavoilla on tavoitteena tuottaa vuosittain 10 uutta rakennuspaikkaa. Tarkemmat tiedot löytyvät maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmasta valtuustokaudelle 2013-2014. (Kuvan lähde: Rovaniemen kaupunki) 37

5. Asuminen 5.1. Asumisen muutos 100 % Asuntokuntien määrä asuntokuntien henkilöluvun mukaan 1993-2013 (%) 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % Yhden ja kahden hengen asuntokuntia oli lähes 76 % kaikista asuntokunnista 0 % 1 henkilö 2 henkilöä 3 henkilöä 4 henkilöä 5 henkilöä 6+ henkilöä Asuntokuntien henkilömäärät ovat pienentyneet vuosien 1993-2013 välillä, samalla asuntokuntien määrä on kasvanut noin 7000 asuntokunnalla. Vuonna 1993 asuntokuntia oli yhteensä 22 625 ja vuonna 2013 yhteensä 29 611. Vuonna 1993 yhden hengen asuntokuntia oli 31 % kaikista asuntokunnista, kun vuonna 2013 yhden hengen asuntokuntia oli jo 43,3 %. Myös kahden hengen asuntokuntien määrä on kasvanut tarkastelujaksolla. Sen sijaan kolmen ja sitä suurempien asuntokuntien määrä on vähentynyt. Koko maahan verrattuna Rovaniemellä vuonna 2013 oli suhteessa hieman keskivertoa enemmän yhden ja kahden hengen talouksia, yhteensä 75,7 % asuntokunnista. Koko maassa näitä asuntokuntia oli 41,7 % ja 33,3 % asuntokunnista (yhteensä 74,9 %). (Kuvan lähde: Tilastokeskus) 38

1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 9137 9284 9394 9492 9595 9695 9799 9876 9984 10056 10154 10477 10676 10848 10997 11141 11249 11440 11522 11654 11707 3092 3207 3289 3316 3318 3358 3440 3465 3566 3589 3618 3616 3651 3675 3747 3729 3759 3792 3799 3806 3824 9325 9747 9977 10212 10458 10602 10777 10894 10984 11187 11276 11498 11605 11839 12141 12406 12504 12563 12788 12968 13226 1071 812 995 953 1007 1039 1082 1050 1053 1047 1060 883 1009 950 1004 1016 1000 1029 885 892 854 Asuntokuntien määrä talotyypeittäin 1993-2013 32000 31000 30000 29000 28000 27000 26000 25000 24000 23000 22000 21000 20000 19000 18000 17000 16000 15000 14000 13000 12000 11000 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Kerrostaloissa olevien asuntokuntien määrä on lisääntynyt lähes 4000 asuntokunnalla 1993-2013. Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Muu rakennus Kahdessakymmenessä vuodesta asuntokuntien määrä on lisääntynyt noin 7 000 asuntokunnalla. Kerrostaloissa asuvien asuntokuntien määrä on kasvanut kyseisellä ajanjaksolla lähes 4 000 asuntokunnalla. Erillisissä pientaloissa asuvien asuntokuntien määrä on lisääntynyt noin 2 600 asuntokunnalla ja rivitaloissa yli 700 asuntokunnalla. (Kuvan lähde: Tilastokeskus) 39

1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 90 Asuntojen pinta-alan muutos 1989-2013 ja ennuste 2014-2030 80 70 60 Vuonna 2030 asuntojen pintaala on keskimäärin 45,8 m² asukasta kohden 50 40 Mennyt kehitys Ennuste 30 20 10 0 Asunnon pinta-ala/asuntokunta, m² Asunnon pinta-ala/henkilö, m² Asuntojen pinta-ala henkilöä kohden on kasvanut vuosien 1990-2013 välissä lähes yhdeksällä neliömetrillä. Vuonna 2013 asuntopinta-ala oli Rovaniemellä henkilöä kohden 39,3 m² ja asuntokuntaa kohden 78,9 m². Rovaniemellä asutaan keskimäärin pienemmissä asunnoissa kuin koko maassa. Koko maan asuntojen keskimääräinen pinta-ala vuonna 2013 oli 81,6 m² Vuonna 2030 asuntokuntien keskimääräinen pinta-ala on arviolta noin 80,9 m² ja henkilöä kohden 45,8 m², mikäli menneiden vuosien asunto pinta-alan kasvu jatkuu entisellään. (Kuvan lähde: Tilastokeskus) 40

9000 8000 7000 Rovaniemen seutukunnan rakennukset. Rovaniemen asunnot talotyypin ja valmistumisvuoden mukaan 2013. Ranuan asuinrakennukset valmistumisvuoden mukaan 2013 Vuosittain tarvitaan noin 300 uutta asuntoa korvaamaan asuntojen poistuma 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Erillinen pientalo Asuinkerrostalo Ranua asuinrakennukset Rivi- tai ketjutalo Muu rakennus Rovaniemellä asuntokanta on suhteellisen nuorta. Yli 57 prosenttia rakennuksista on rakennettu vuoden 1980 jälkeen. VTT on tutkinut asuntojen poistumaan seutukunnittain vaihtoehtoisen skenaarioiden pohjalta. Rovaniemen seutukuntaan kuuluu Rovaniemen lisäksi myös Ranua. Ranualla asuinkanta on huomattavaksi Rovaniemeä pienempi, jonka vuoksi asuntojen poistumasta suurin osa kohdistuu Rovaniemelle. Toisaalta Ranuan asuntokanta on hieman Rovaniemen asuntokantaa vanhempaa. VTT skenaariossa, jossa pohjana on tilastokeskuksen väestöennuste ja normaalipoistuma, poistuma on Rovaniemen seutukunnassa vuosien 2011-2015 aikana noin 340 asuntoa/vuosi, 2016-2020 aikana noin 280 asuntoa/vuosi ja 2021-2025 välillä 260 asuntoa/vuosi. Tämän pohjalta Rovaniemellä asuntojen poistuma on vuosittain noin 0,2 prosenttiyksikköä asuntokannasta. Vuosittain tarvitaankin noin 300 asuntoa lisää korvaamaan poistumaa. Haastavaa on kohdistuvatko poistuma ja uudistuotanto samaan paikkaan. (Lähde: Tilastokeskus, VTT:n asuntotuotanto 2030) 41

Asuntokunnat hallintaperusteen mukaan 2005-2012 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Muu (sis. asumisoik.) tai tuntematon 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 1181 1002 1071 1106 1116 1122 1141 1200 Muu vuokra-asunto 5116 5189 5233 5317 5654 5725 5902 6468 Arava- tai korkotukivuokraasunto 4847 4776 4918 4835 4483 4488 4207 3701 Omistusasunto 15797 16345 16667 17034 17259 17489 17744 17951 Rovaniemellä oli vuonna 2012 yhteensä 29 320 asuntokuntaa. Suurin osa asuntokunnista asui omistusasunnoissa, yhteensä 17 951 asuntokuntaa (61,2 %) Vuokralla joko yksityisellä vuokranantajalla tai Arava- tai korkotukivuokra-asunnoissa asui yhteensä 10 169 asuntokuntaa, 34,7 % kaikista asuntokunnista. (Kuvan lähde: Tilastokeskus) Hissit Rovaniemellä 10.9.2014 mennessä valmistuneissa asuinkerrostaloissa 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 1 krs. 2. krs 3 krs. 4 krs. 5. krs 6 krs 7 krs. 8 krs. Ei Kyllä Kerrostalossa, jossa käynti asuinhuoneistoihin on sisääntulon kerrostaso mukaan lukien kolmannessa tai sitä ylemmässä kerroksessa, porrasyhteys asuinhuoneistoihin on varustettava pyörätuolin ja pyörällisen kävelytelineen käyttäjälle soveltuvalla hissillä. (G1 Suomen rakentamismääräyskokoelma, Ympäristöministeriö, 2005) Rovaniemellä hissi löytyy suuremmalla todennäköisyydellä mitä useampi kerros asuinkerrostalossa on. (Kuvan lähde Rovaniemen kaupunki) 42

5.2. Kesämökit Rovaniemen kesämökit omistajan kotikunnan mukaan vuonna 2013 Rovaniemellä on yhteensä noin 4 200 kesämökkiä Muu kunta; 461 Tuntematon; 862 Oulu; 138 Rovaniemi; 2435 Muu; 409 Helsinki; 87 Espoo; 36 Tornio; 31 Vantaa; 29 Tampere; 24 Kemi; 22 Kemijärvi; 22 Keminmaa; 20 Rovaniemeläisten omistamat kesämökit sijaintipaikkakunnan mukaan vuonna 2013 Muu kunta; 553 Ranua; 252 Kemijärvi; 213 Posio; 196 Rovaniemi; 2435 Muu; 1657 Ylitornio; 181 Kittilä; 159 Pello; 144 Sodankylä; 130 Inari; 125 Kolari; 68 Salla; 67 Tervola; 62 Kuusamo; 60 Valtaosa rovaniemeläisistä kesämökeistä on rovaniemeläisten omistuksesta. Muiden kaupunkien asukkaista eniten mökkejä Rovaniemellä on oululaisilla ja helsinkiläisillä. Rovaniemeläisten mökeistä suurin osa sijaitsee Rovaniemellä. Ranualla ja Kemijärvellä on molemmissa yli 200 rovaniemeläisten omistamaa kesämökkiä. (Kuvan lähde: Tilastokeskus) 43

Liitteet Väestö, Koko kunta 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Muutos 2005-2013 0-6 4 417 4 439 4 495 4 662 4 806 4 917 5 063 5 114 5 182 765 7-15 6 686 6 512 6 426 6 269 6 125 5 946 5 891 5 856 5 847-839 16-19 3 220 3 321 3 437 3 446 3 478 3 420 3 312 3 222 3 110-110 20-29 8 550 8 643 8 851 9 042 9 193 9 285 9 496 9 443 9 406 856 30-64 26 773 26 651 26 992 27 166 27 307 27 472 27 375 27 437 27 495 722 65-74 4 693 4 819 4 815 4 900 4 944 4 918 5 201 5 381 5 559 866 75-84 2 843 3 006 3 051 3 069 3 135 3 205 3 293 3 338 3 466 623 85-653 708 758 799 860 927 1006 1086 1150 497 57 835 58 099 58 825 59 353 59 848 60 090 60 637 60 877 61 215 3 380 Rovaniemen keskus 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Muutos 2005-2013 0-6 3 839 3 887 3 966 4 107 4 261 4 361 4 475 4 523 4 585 746 7-15 5 630 5 477 5 433 5 304 5 208 5 076 5 049 5 030 5 032-598 16-19 2 772 2 893 3 020 3 072 3 072 3 036 2 953 2 852 2 765-7 20-29 7 866 7 971 8 203 8 364 8 476 8 585 8 778 8 792 8 792 926 30-64 22 379 22 342 22 673 22 885 23 048 23 161 23 155 23 226 23 301 922 65-74 3 659 3 802 3 799 3 896 3 953 3 961 4 208 4 370 4 535 876 75-84 2 199 2 352 2 402 2 447 2 509 2 566 2 642 2 670 2 788 589 85-522 596 636 659 712 767 853 930 982 460 48 866 49 320 50 132 50 734 51 239 51 513 52 113 52 393 52 780 3 914 Sodankyläntien suuralue 2 005 2 006 2 007 2 008 2 009 2 010 2 011 2 012 2 013 Muutos 2005-2013 0-6 29 28 28 28 21 35 35 35 38 9 7-15 76 78 72 56 48 40 42 39 38-38 16-19 24 23 30 23 27 22 27 20 13-11 20-29 41 41 35 35 38 45 46 43 35-6 30-64 422 419 419 400 392 386 386 378 370-52 65-74 123 122 119 127 123 120 119 102 101-22 75-84 57 62 67 62 65 69 70 82 84 27 85-11 10 9 9 10 14 13 12 16 5 783 783 779 740 724 731 738 711 695-88 Ounasjoen suuralue 2 005 2 006 2 007 2 008 2 009 2 010 2 011 2 012 2 013 Muutos 2005-2013 0-6 157 145 122 120 123 123 147 142 145-12 7-15 279 288 275 262 248 232 229 214 200-79 16-19 108 95 94 85 86 81 82 92 91-17 20-29 146 127 114 126 149 131 129 106 105-41 30-64 1 250 1 197 1 203 1 187 1 157 1 159 1 119 1 090 1 059-191 65-74 304 320 320 311 309 308 336 345 358 54 75-84 170 184 184 178 186 195 199 197 198 28 85-21 23 27 35 37 35 37 41 44 23 2 435 2 379 2 339 2 304 2 295 2 264 2 278 2 227 2 200-235 Alakemijoen suuralue 2 005 2 006 2 007 2 008 2 009 2 010 2 011 2 012 2 013 Muutos 2005-2013 0-6 218 225 235 254 255 260 265 267 250 32 7-15 368 367 361 360 361 353 330 331 334-34 16-19 165 163 169 155 159 150 133 142 137-28 20-29 238 246 242 250 233 235 236 211 214-24 30-64 1 366 1 366 1 401 1 391 1 395 1 441 1 421 1 428 1 426 60 65-74 276 268 274 268 258 251 256 276 277 1 75-84 202 196 195 191 183 180 189 193 198-4 85-52 45 49 55 64 70 70 66 68 16 2 885 2 876 2 926 2 924 2 908 2 940 2 900 2 914 2 904 19 44

Ranuantien suuralue 2 005 2 006 2 007 2 008 2 009 2 010 2 011 2 012 2 013 Muutos 2005-2013 0-6 48 46 45 52 56 54 54 50 52 4 7-15 113 102 91 86 77 59 63 60 60-53 16-19 42 42 38 35 46 44 38 35 29-13 20-29 42 48 46 48 47 47 41 35 42 0 30-64 354 348 341 338 326 326 323 328 329-25 65-74 63 57 59 62 67 63 60 60 59-4 75-84 32 37 32 32 30 33 32 37 39 7 85-3 5 7 5 3 4 7 7 8 5 697 685 659 658 652 630 618 612 618-79 Yläkemijoen suuralue 2 005 2 006 2 007 2 008 2 009 2 010 2 011 2 012 2 013 Muutos 2005-2013 0-6 99 91 87 81 74 69 68 69 71-28 7-15 176 162 157 161 150 142 141 138 128-48 16-19 79 75 58 50 58 54 55 55 51-28 20-29 98 98 86 88 87 82 97 86 74-24 30-64 821 802 772 770 764 746 736 741 737-84 65-74 254 239 231 228 224 206 213 217 214-40 75-84 158 166 161 154 159 159 157 157 157-1 85-24 23 27 32 30 33 24 28 31 7 1 709 1 656 1 579 1 564 1 546 1 491 1 491 1 491 1 463-246 Väestö, 31.12.2009 31.12.2010 31.12.2011 31.12.2012 31.12.2013 Muutos Muutos tilastoalueet 2012 2013 2009 2013 Keskustatoimintojen 4 124 4 101 4 332 4333 4421 88 297 tilastoalue* Rantaviirin tilastoalue 6 195 6 292 6 335 6471 6575 104 380 Ratantaus tilastoalue 7 574 7 651 7 760 7811 8070 259 496 Pullinpuolen tilastoalue 2 148 2 115 2 089 2078 2082 4-66 Ounasrinteen 3 219 3 191 3 090 3004 2956-48 -263 tilastoalue Pöykkölän tilastoalue 2 518 2 501 2 490 2689 2775 86 257 Lapinrinteen 1 526 1 503 1 496 1553 1528-25 2 tilastoalue Karinrakan tilastoalue 6 334 6 202 6 309 6200 6166-34 -168 Ounasmetsän 1 965 2 009 2 105 2111 2080-31 115 tilastoalue Koskenkylän 821 850 839 848 858 10 37 tilastoalue Saarenkylän 9 921 10 015 10 025 9998 9914-84 -7 tilastoalue* Ylikylän tilastoalue 3 447 3 633 3 800 3936 4015 79 568 Alakorkalon tilastoalue 826 835 834 825 819-6 -7 Kaukon tilastoalue 621 615 609 536 521-15 -100 Niesin tilastoalue 253 263 259 247 244-3 -9 Olkkajärven tilastoalue 471 468 479 464 451-13 -20 Lohinivan tilastoalue 148 141 139 137 137 0-11 Meltauksen tilastoalue 562 538 530 508 488-20 -74 Sinetän tilastoalue 1 080 1 068 1 079 1067 1062-5 -18 Songan tilastoalue 505 517 530 515 513-2 8 Hirvaan tilastoalue 688 716 746 744 747 3 59 Rautiosaaren 636 638 643 621 614-7 -22 tilastoalue Muurolan tilastoalue 1 160 1 143 1 093 1123 1123 0-37 Jaatilan tilastoalue 424 443 418 426 420-6 -4 Ranuantien tilastoalue 652 630 618 612 618 6-34 Auttin tilastoalue 300 286 272 276 274-2 -26 Vanttauskosken 772 745 742 733 722-11 -50 tilastoalue Oikaraisen tilastoalue 474 460 477 482 467-15 -7 Tuntematon 484 521 499 529 555 26 71 *Pohjoiskeskuksen pienalueen siirto osaksi Saarenkylän tilastoaluetta on korjattu myös aiempiin vuosiin 45

Väestö, 31.12.2009 31.12.2010 31.12.2011 31.12.2012 31.12.2013 Muutos Muutos pienalueet 2012 2013 2009 2013 698101001 Kaupunkikeskus 4 032 4 014 4 234 4234 4319 85 287 698101002 Eteläkeskus 92 87 98 99 102 3 10 698102006 Kirkkolampi 439 455 448 429 425-4 -14 698102007 Veitikanharju 613 605 618 599 606 7-7 698102052 Teollisuuskylä 88 92 94 92 88-4 0 698102053 Marttiini 20 20 26 26 23-3 3 698102054 Niemelänkangas 1 019 1 025 1 010 996 1039 43 20 698102055 Niemelä 347 346 342 348 340-8 -7 698102056 Koivikkotie 130 146 141 140 146 6 16 698102057 Ahkiomaa 939 939 975 1056 1090 34 151 698102058 Viirinkangas 1 377 1 385 1 405 1392 1403 11 26 698102059 Yliopisto 643 659 629 712 740 28 97 698102060 Korvanniemi 580 620 647 681 675-6 95 698103008 Arktikum 1 486 1 443 1 433 1355 1383 28-103 698103009 Kivalonpuisto 373 361 371 401 410 9 37 698103010 Pirttitie 217 230 223 224 224 0 7 698103011 Tervasrinne 377 365 361 351 360 9-17 698103012 Sahanperä 347 322 334 333 332-1 -15 698103013 Asemarinne 667 657 683 689 710 21 43 698103014 Uimahalli 109 113 102 104 100-4 -9 698103015 Piisivalkea 435 488 528 508 536 28 101 698103016 Paloasema 65 131 178 215 246 31 181 698103017 1 255 1 258 1 233 1262 1349 87 94 Karhunkaatajantie 698103018 Rovala 646 646 649 632 641 9-5 698103019 Ruokolampi 90 98 96 90 86-4 -4 698103020 Santamäki 68 45 78 75 77 2 9 698103021 Kuokosaukea 265 277 264 267 256-11 -9 698103022 Jokkakallio 247 265 265 309 319 10 72 698103023 Tapiola 249 248 244 251 243-8 -6 698103024 Pulkkatie 145 149 141 141 159 18 14 698103025 Miehentie 180 183 177 174 169-5 -11 698103026 Aseveliaukea 210 231 254 290 334 44 124 698103033 Lanssitie 143 141 146 140 136-4 -7 698104061 Ounaskosken 152 147 152 152 155 3 3 uimaranta 698104062 Pullinpuoli 601 590 564 581 583 2-18 698104063 Hiihtostadion 348 335 323 330 313-17 -35 698104064 Ounasvaara 13 14 17 18 21 3 8 698104065 Lähteentie 402 404 389 384 419 35 17 698104066 Kiiruna 247 248 253 246 232-14 -15 698104067 Katajaranta 385 377 391 367 359-8 -26 698105073 Vaaranlaita 1 269 1 248 1 198 1108 1074-34 -195 698105074 Suopunki 1 950 1 943 1 892 1896 1882-14 -68 698106075 Taimela 502 490 498 523 524 1 22 698106076 Metsämuseo 594 580 582 543 528-15 -66 698106077 Vonkamies 288 296 285 537 632 95 344 698106078 Pokasaha 824 818 810 784 795 11-29 698106079 Salmijärvi 310 317 315 302 296-6 -14 698107027 Näretie 168 152 160 163 166 3-2 698107028 Oppilaitos 97 93 100 116 125 9 28 698107029 Ahokangas 286 288 278 290 282-8 -4 698107034 Leppätie 207 205 195 196 189-7 -18 698107035 Latvatie 295 301 287 320 303-17 8 698107036 Karsikkotie 151 150 158 146 150 4-1 698107037 Lapinrinne 322 314 318 322 313-9 -9 698108030 Santarinne 299 258 284 293 291-2 -8 698108031 Rinteenkenttä 100 96 96 105 96-9 -4 698108032 Louhikkotie 931 896 924 870 883 13-48 698108038 Varikko 259 251 241 240 231-9 -28 698108039 Puolapolku 230 224 228 227 226-1 -4 698108040 Vaaranlampi 649 639 633 637 641 4-8 698108041 Hirvipolku 185 178 182 176 176 0-9 698108042 Mustikkapolku 387 348 352 344 346 2-41 698108043 Vaaranlaki 441 422 437 430 411-19 -30 698108044 Mäntyvaara 188 297 387 423 439 16 251 698108045 Ahokorkalo 429 408 399 396 393-3 -36 698108046 Sudentie 1 002 943 924 906 894-12 -108 698108047 Karinrakka 280 297 301 295 293-2 13 698108048 Länsikangas 660 655 633 574 559-15 -101 698108049 Vuomatie 273 269 263 260 262 2-11 46

698108050 Jääkeläinen 21 21 25 24 25 1 4 698109068 Vuopaja 299 300 300 298 295-3 -4 698109069 Keskussairaala 380 396 440 449 395-54 15 698109070 Ounasmetsä 868 857 863 844 838-6 -30 698109071 Kolpeneenharju 166 179 186 192 195 3 29 698109072 Kolpene 252 277 316 328 357 29 105 698110080 Koskenkylä 821 850 839 848 858 10 37 698111081 Norvajärvi 203 220 218 226 220-6 17 698111082 Napapiiri 588 623 617 645 650 5 62 698111083 Someroharju 108 110 125 124 119-5 11 698111084 Syväsevaara 863 843 836 839 849 10-14 698111085 Aapatie 1 171 1 179 1 175 1174 1154-20 -17 698111086 Tikanperä 802 781 746 773 775 2-27 698111087 Nivavaara 1 199 1 191 1 178 1186 1180-6 -19 698111088 Koulurinne 1 164 1 165 1 182 1177 1141-36 -23 698111089 Häkinvaara 879 883 854 838 802-36 -77 698111090 Saarenkylä 1 340 1 400 1 445 1418 1427 9 87 698111091 Ylipää 802 812 843 824 828 4 26 698111092 Vaarala 367 372 372 362 362 0-5 698111093 Vitikanpää 276 275 282 271 263-8 -13 698111094 Pohjoiskeskus 159 161 152 141 144 3-15 698112094 Nivankylä 511 521 533 531 512-19 1 698112095 Ylikylä 1 620 1 623 1 620 1588 1612 24-8 698112096 Vennivaara 975 1 147 1 320 1503 1550 47 575 698112097 Kylväjäntie 341 342 327 314 341 27 0 698113098 Alakorkalo 826 835 834 825 819-6 -7 698114099 Kauko 621 615 609 536 521-15 -100 698215100 Niesi 24 24 26 21 20-1 -4 698215101 Tiainen 71 68 72 67 70 3-1 698215102 Ylinampa 91 102 99 95 96 1 5 698215103 Alanampa 67 69 62 64 58-6 -9 698216104 Perunkajärvi 65 68 68 68 62-6 -3 698216105 Misi 84 75 71 72 70-2 -14 698216106 Vikajärvi 178 177 187 183 182-1 4 698216107 Vika 26 24 24 22 20-2 -6 698216108 Olkkajärvi 118 124 129 119 117-2 -1 698317109 Lohiniva 76 70 71 68 70 2-6 698317110 Porokari 51 49 48 49 47-2 -4 698317111 Jääskö 21 22 20 20 20 0-1 698318112 Perttaus 47 41 42 42 40-2 -7 698318113 Tolonen 78 75 75 71 72 1-6 698318114 Meltaus 176 185 175 166 151-15 -25 698318115 Marrasjärvi 90 84 79 70 66-4 -24 698318116 Patokoski 171 153 159 159 159 0-12 698319117 Marraskoski 166 158 168 164 169 5 3 698319118 Tapionkylä 274 281 280 264 257-7 -17 698319119 Sinettä 640 629 631 639 636-3 -4 698320120 Mäntyjärvi 33 33 32 31 32 1-1 698320121 Sonka 202 212 218 207 195-12 -7 698320122 Lehtojärvi 270 272 280 277 286 9 16 698421123 Hirvas 688 716 746 744 747 3 59 698422124 Rautiosaari 636 638 643 621 614-7 -22 698423125 Pisa 55 54 54 54 51-3 -4 698423126 Muurola 1 105 1 089 1 039 1069 1072 3-33 698424127 Leive 55 65 62 71 69-2 14 698424128 Petäjäinen 186 191 185 192 193 1 7 698424129 Jaatila 183 187 171 163 158-5 -25 698525130 Kivitaipale 303 285 271 274 280 6-23 698525131 Välijoki 141 128 137 133 126-7 -15 698525132 Narkaus 171 177 168 160 168 8-3 698525133 Siika-Kämä 37 40 42 45 44-1 7 698626134 Pajulampi 54 53 54 52 49-3 -5 698626135 Pirttikoski 130 124 107 116 117 1-13 698626136 Autti 116 109 111 108 108 0-8 698627137 Juotasniemi 137 136 136 142 131-11 -6 698627138 Pekkala 106 94 97 97 90-7 -16 698627139 Vanttauskoski 242 244 220 216 218 2-24 698627140 Vanttausjärvi 73 74 87 83 88 5 15 698627141 Viirinkylä 106 98 99 98 100 2-6 698627142 Tennilä 108 99 103 97 95-2 -13 698628143 Oikarainen 474 460 477 482 467-15 -7 698999999 Tuntematon 484 521 499 529 555 26 71 47

Rovaniemen suuralueet 48

Rovaniemen aluelautakunta-alueet ja väestöosuudet Sodankyläntiensuunta 2% 6% 5% Yläounasjoki 4% 5% 12 % 4% 2% 3% 2% 3% 15 % 15 % 53 % 20 % 5% 49 % Keskusta 2% 9% 9% 5% 9% Alaounasjoki 7% 17 % 44 % 1% 8% 11 % 15 % 5% YläKemijoki 2% 4% 7% 3% 5% 13 % 48 % 4% 17 % 50 % Ranuantien suunta Alakemijoki 7% 2% 6% 10 % 9% 10 % 1% 8% 10 % 11 % 5% 7% 7% 49 % 49 53 % 5%