KIRJALLINEN KYSYMYS 549/2009 vp Yliopistojen lainojen takaus Eduskunnan puhemiehelle Yliopistolaki on tarkoitettu luomaan hallinnollisesti itsenäiset ja taloudellisesti vahvat yliopistot Suomeen. Tavoite on oikea, koska Suomi ja Suomen talous elävät osaamisesta ja osaaminen muodostuu yliopistoissa. Talouden näkökulmaa ei uuteen yliopistolakiin ole kuitenkaan juuri avattu. Yliopistolaki ei ole käynyt lausunnoilla talouden toimijoiden parissa, kuten talousvaliokunnassa tai Finanssivalvonnassa. Käsittelyn puute näkyy erityisesti vieraan pääoman kohtelussa uusissa yliopistoissa. Kysymys on siitä, millä ehdoilla uudet yliopistot saavat lainarahaa pankeista. Uusien yliopistojen lainarahan tarvetta on vähätelty ja niiden on jopa ajateltu selviävän ilman velkaa. Kuitenkin opetusministeriön ja valtiovarainministeriön 9.6.2008 asettaman Yliopistojen pääomittamisen työryhmän mukaan uusien yliopistojen tavoitteellinen omavaraisuusaste on 60 %. Kun omavaraisuusaste on 60 %, tulee vieraan pääoman osuudeksi 40 % taseen loppusummasta. Uusien yliopistojen taseiden loppusumma tulisi olemaan noin 2 miljardin euron suuruinen. Tämän suuruisessa taseessa vieraan pääoman, toisin sanoen velkarahan, osuus tulisi olemaan noin 800 miljoonaa euroa ministeriöiden työryhmän esittämällä omavaraisuusasteella. Valtiolta siirtyy jossakin vaiheessa uusille yliopistoille ja niiden kiinteistöosakeyhtiöille velkaa 800 miljoonaa euroa. Siirtyvien velkojen uudelleenrahoituksen lisäksi kaikki investoinnit, joita uudet yliopistot tulevat tekemään kautta Suomen 1.1.2010 alkaen, tullaan rahoittamaan yksityisistä pankeista otetuilla lainoilla, siis velalla ja vähäisessä määrin ehkä myös tulorahoituksella. Tämä tarkoittaa sitä, että uuden yliopistolain myötä Suomen yliopistolaitoksen noin 1 miljardin euron suuruiseksi muodostuva vieras pääoma ulkoistetaan valtion budjettitaloudesta yksityisten rahamarkkinoiden ja pankkijärjestelmän rahoitettavaksi. Ulkoistaminen tehdään tilanteessa, jossa rahamarkkinat ovat maailman taloushistorian kenties syvimmässä kriisissä ja valtioiden erikoishoidon kohteena kautta maailman. Yliopistot saavat mukaansa noin 1,7 miljardin euron suuruisen kiinteistöomaisuuden. Kiinteistöjen vakuusarvo on sidottu tiukasti kiinteistöjen vuokrasopimusten kautta yliopistojen talouden kantokykyyn. Yliopistojen taloudellista kantokykyä tulee jatkossa ratkaisevasti rasittamaan tässä samassa lakipaketissa hyväksyttävä konkurssilainsäädännön muutos, jonka mukaan uudet yliopistot voivat mennä konkurssiin. Pankit tuskin ovat kovin halukkaita lainaamaan rahaa ilman valtion takausta toimiville yliopistoille ja niiden kiinteistöosakeyhtiöille tilanteessa, jossa eduskunta on erillisellä päätöksellä todennut, että valtio ei takaa näiden uusien yliopistollisten oikeustoimihenkilöiden taloudellisia velvoitteita ja että ne voivat mennä konkurssiin. Hyvä ratkaisu olisi, että uusille yliopistoille ja niiden kiinteistöyhtiöille turvataan sama asema pankkien suhteen kuin on koulutuskuntayhtymillä ja kuntien omistamilla koulutusalan osake- Versio 2.0
yhtiöillä nyt Suomessa esimerkkejä on maa täynnä, jokaisessa maakunnassa ainakin yksi. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä ministeri aikoo tehdä, että uusille yliopistoille ja niiden kiinteistöosakeyhtiöille turvataan edullinen lainansaanti ja vähintään tasavertainen asema kuntien omistamien koulutusalan oikeushenkilöiden ja osakeyhtiöiden kanssa rahoitusmarkkinoilla? Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2009 Marjo Matikainen-Kallström /kok 2
Ministerin vastaus KK 549/2009 vp Marjo Matikainen-Kallström /kok Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Marjo Matikainen-Kallströmin /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 549/2009 vp: Mitä ministeri aikoo tehdä, että uusille yliopistoille ja niiden kiinteistöosakeyhtiöille turvataan edullinen lainansaanti ja vähintään tasavertainen asema kuntien omistamien koulutusalan oikeushenkilöiden ja osakeyhtiöiden kanssa rahoitusmarkkinoilla? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kuntien omistamia koulutusalan oikeushenkilöitä ovat osakeyhtiöt, jotka ylläpitävät ammattikorkeakoulutoimintaa. Näiden osakeyhtiöiden pääomitus on hyvin pienimuotoista verrattuna siihen pääomituksen määrään, jolla valtio on pääomittamassa uusia yliopistoja, kuten uuden yliopistolain perustelujen mukaan voidaan todeta. Kuntien omistamat osakeyhtiöt toimivat osakeyhtiölain mukaisina oikeushenkilöinä ja ovat rahoitusmarkkinoiden käytäntöjen osalta täysin verrattavissa muihin yksityisoikeudellisiin oikeushenkilöihin. Muu kunnallinen koulutusalan toiminta tapahtuu kunnan tai kuntayhtymien toimesta eikä muodosta kunnan taloudesta irrallista ja itsenäistä oikeushenkilöä. Uudet yliopistot, niin julkisoikeudelliset kuin yksityisoikeudellisina säätiöinä toimivatkin, tulevat toteuttamaan lakisääteisiä tehtäviä, jotka valtio rahoittaa samassa mittakaavassa kuin tähänkin asti. Maksuvalmiuden turvaamiseksi valtion rahoitus maksetaan yliopistoille kuukausittain. Valtion rahoituksella yliopistojen toimintaan kustannetaan lakisääteisistä tehtävistä aiheutuvat henkilöstö-, irtaimisto- ja toimitilakulut sivukuluineen. Valtion perusrahoituksen lisäksi valtion pääomitus turvaa lisäksi yliopistojen vakavaraisuuden ja luottokelpoisuuden. Vakavaraisuutta edellytetään usein kansainvälisiin tutkimushankkeisiin osallistuttaessa. Vakavaraisuudella on myös merkitystä lainan saannin ja sen ehtojen osalta, jos yliopistolla ilmaantuisi lainarahoitukseen perustuvia investointitarpeita. Tällainen tilanne saattaisi syntyä, jos yliopistot lähtisivät perustamaan laajamittaista taloudellista toimintaa. Taloudellisessa toiminnassa organisaation on oikeushenkilömuodosta riippumatta toimittava EU:n kilpailu- ja valtiontukisääntöjen mukaisesti. Myös valtiontakaus taloudelliseen toimintaan voidaan katsoa valtiontueksi. Opetusministeriön ja valtiovarainministeriön asettaman yliopistokiinteistöjen käyttäminen yliopistojen pääomittamisessa -työryhmän työn eräänä lähtökohtana oli se, että yliopistojen omavaraisuusaste on vähintään 60 prosenttia ja että taseen loppusumma on riittävä suhteessa liikevaihtoon. Yliopistolain perustelujen mukaisella pääomittamisella, yliopistolain mukaisella valtion perusrahoituksella yliopistojen lakisääteiseen toimintaan, yliopistojen hankkimalla muulla julkisella ja yksityisellä rahoituksella sekä pääomatuloilla yliopistot pystyvät tehtävänsä hoitamaan. Yliopiston omassa päätösvallassa on taloudellisen toiminnan harjoittaminen ja siihen mahdollisesti liittyvien investointien teko ja rahoitus. Mikäli yliopistot eivät laajamittaisesti lähde taloudelliseen toimintaan, on niiden lainarahoituksenkin tarve vähäistä eikä suinkaan kysymyksessä esitetty 40 prosenttia pääomasta. 3
Ministerin vastaus Vielä on huomattava, että vieraaseen pääomaan lasketaan myös muitakin eriä kuin lainarahoitus. Tällaisia ovat esimerkiksi varaukset sekä osto-, vero- ja muut velkaluontoiset erät. Valtio perustaa Senaatti-kiinteistöt liikelaitoksen hallinnoimista yliopistojen käytössä olevista toimitiloista ja kiinteistöistä kolme kiinteistöosakeyhtiötä. Yhtiöiden osakkeista 2/3 luovutetaan yliopistojen taseisiin ja 1/3 osakkeista jää valtion omistukseen. Kiinteistöyhtiöiden investointeihin tarvittavasta lainarahoituksesta vastaavat itsenäisinä oikeushenkilöinä kiinteistöyhtiöt, eivät yhtiön osakkeenomistajat. Kiinteistöyhtiö, jossa omistajana on myös valtio ja yhtiön tulo on vakaata vuokratuloa, joka maksetaan valtion kuukausittain yliopistolle myöntämästä perusrahoituksesta, on rahoittajien kannalta harvinaisen turvallinen lainoituskohde. Tällä on merkitystä myös lainarahan hintaan. Kiinteistöyhtiöille siirtyvät kiinteistöjen mukana niitä rasittavat lainat. Näiden lainojen osalta valtio ei jätä kiinteistöyhtiöitä vastuuseen suhteessa varsinaiseen ulkopuoliseen rahoittajatahoon. Valtion talousarvioesityksessä hallitus tulee esittämään eduskunnalle, että lainoja voitaisiin järjestellä kiinteistöyhtiöiden niin halutessa Senaatti-kiinteistöille jäävien lainojen ehtoja vastaavin ehdoin. Tämä tarkoittaa sitä, että ulkopuolisen rahoittajan lainaehtojen tai -kulujen mahdollisesti muuttuessa eivät muuttuneet ehdot rasita yhtiöitä vaan sen puolesta ainoastaan valtiota. Edellä mainittuun viitaten katson, että uusille yliopistoille ja valtion sekä yliopistojen omistamille kiinteistöyhtiöille on turvattu edullinen lainansaanti ja enemmän kuin tasavertainen asema verrattuna kuntien omistamiin koulutusalan osakeyhtiöihin rahoitusmarkkinoilla. Helsingissä 15 päivänä heinäkuuta 2009 Opetusministeri Henna Virkkunen 4
Ministerns svar KK 549/2009 vp Marjo Matikainen-Kallström /kok Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 549/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Marjo Matikainen-Kallström /saml: Vad har ministern för avsikt att göra för att ge de nya universiteten och deras fastighetsaktiebolag fördelaktiga lånemöjligheter och åtminstone samma villkor på finansmarknaden som kommunala juridiska personer och aktiebolag inom utbildningsområdet? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Kommunernas juridiska personer inom utbildningsområdet är aktiebolag som driver yrkeshögskoleverksamhet. Kapitaltillförseln till dessa bolag är mycket småskalig jämfört med de belopp som staten kommer att tillföra de nya universiteten, vilket man kan konstatera utifrån motiven till den nya universitetslagen. De kommunalt ägda aktiebolagen är juridiska personer enligt aktiebolagslagen och är beträffande praxis på finansmarknaden helt jämförbara med andra privaträttsliga juridiska personer. Övrig kommunal verksamhet inom utbildningsområdet drivs av kommunerna eller samkommunerna och verksamheterna är inte självständiga juridiska personer utan anknytning till den kommunala ekonomin. De nya universiteten, både de offentligrättsliga och de privaträttsliga stiftelserna, kommer att fullfölja lagstadgade uppgifter som staten finansierar i samma omfattning som hittills. För att säkerställa likviditeten kommer staten att betala ut medel till universiteten månatligen. Med de statliga medlen betalar universiteten utgifter för personal, lösöre och verksamhetslokaler inklusive bikostnader för sina lagstadgade uppgifter. Utöver basfinansieringen från staten tryggar den statliga kapitaltillförseln universitetens solvens och kreditvärdighet. Solvens är ofta ett villkor för att kunna delta i internationella forskningsprojekt. Dessutom spelar solvensen en roll för möjligheterna att få lån och lånevillkoren om universiteten råkar få investeringsbehov som finansieras med lån. Det kan vara fallet till exempel om universiteten bestämmer sig för att satsa på ekonomisk verksamhet i stor skala. Då måste organisationen oberoende av att den är juridisk person följa EU:s regler för konkurrens och statsstöd. Också statsborgen för ekonomisk verksamhet kan betraktas som statsstöd. Ett av målen för undervisningsministeriets och finansministeriets arbetsgrupp för användning av universitetsfastigheter för kapitalisering av universiteten var att universitetens självfinansieringsgrad skulle vara minst 60 procent och balansomslutningen tillräckligt stor i relation till omsättningen. Universiteten kommer att kunna ta hand om sina uppgifter genom kapitaltillförsel enligt motiven till universitetslagen, statlig basfinansiering enligt universitetslagen till sin lagstadgade verksamhet, offentlig och privat finansiering som de skaffar fram på något annat sätt och kapitalinkomster. Det ligger i universitetens egen beslutanderätt att bedriva ekonomisk verksamhet inklusive eventuell investeringsverksamhet och finansiering. Om universiteten inte vill satsa på ekonomisk verksamhet i stor skala, är deras behov av lån litet, och alls inte 40 procent av kapitalet som det sägs i spörsmålet. Dessutom bör det noteras att också andra poster än lån räk- 5
Ministerns svar nas in i främmande kapital, till exempel avsättningar, leverantörsskulder, skatteskulder och andra poster av skattekaraktär. Staten kommer att inrätta tre fastighetsaktiebolag av de verksamhetslokaler och fastigheter som innehas av affärsverket Senatfastigheter och användas av universiteten. Två tredjedelar av aktierna i bolaget överlåts till universitetens balansräkningar och en tredjedel stannar kvar statens ägo. Det är fastighetsbolagen i egenskap av självständiga juridiska personer som svarar för lånefinansieringen av sina investeringar, inte aktieägarna. Ett fastighetsbolag där också staten är ägare och inkomsten består av stabila hyresinkomster som betalas av statens månatliga basfinansiering till universiteten, är ett sällsynt säkert låneobjekt för finansiärerna. Det spelar också en roll för priset på lånen. Fastighetsbolagen får överta de lån som belastar fastigheterna. I fråga om lånen ställer staten inte fastighetsbolagen till svars gentemot den utomstående finansiären. I budgetpropositionen kommer regeringen att föreslå att lånen, om fastighetsbolagen vill det, ska kunna regleras till samma villkor som för de lån som kvarstår hos Senatfastigheter. Det innebär att ändrade lånevillkor inte belastar bolagen utan på deras vägnar bara staten, om en utomstående finansiär vill ändra lånevillkoren eller låneutgifterna. Följaktligen anser jag att de nya universiteten samt statens och universitetens fastighetsbolag har tryggade möjligheter att få lån och dessutom har mer än likvärdiga villkor på finansmarknaden jämfört med de kommunala fastighetsbolagen inom utbildningsområdet. Helsingfors den 15 juli 2009 Undervisningsminister Henna Virkkunen 6