LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta Pohjolankatu 14 53100 LAPPEENRANTA I LUPAPÄÄTÖKSEN KERTOELMAOSA MAA-AINESLUPAPÄÄTÖS Annettu julkipanon 24.6.2015 jälkeen 1/10 1. Asia Maa-aineslain 4 :n mukaisen luvan (Lappeenrannan tekninen lautakunta 7.7.20004 250) perusteella annetun toiminnan jatkamiseen liittyvä maa-aineslupahakemus. 2. Hakija Nordkalk Oy Ab 53500 Lappeenranta 3. Ottopaikka Lappeenranta, Hanhijärven kylä, tila Jaakkola (405-408-4-12). Tilan omistaa luvanhakija. Ottoalueen pinta-ala on 3 000 m 2. Lupaa haetaan 10 vuodeksi. 4. Asian vireille tulo Lupahakemus, jonka hakija on päivännyt 10.6.2014, on leimattu saapuneeksi ympäristötoimeen 13.6.2014. Lupaa haetaan soran ja hiekan ottamiseen. 5. Selvitys kaavoituksesta ja luvista Hakemuksen liitteenä ovat maa-aineksen ottamissuunnitelma 6.6.2014, 5 kpl karttoja (yleiskartta, nykytilannekartta, suunnitelmakartta, jälkihoitokartta ja leikkauspiirroksia). Ottotoiminnalla on ollut Lappeenrannan kaupungin teknisen lautakunnan 7.7.2004 250 myöntämä maaainestenottolupa hiekan ja soran ottamiselle (100 000 m³), joka on umpeutunut 9.7.2014. Etelä-Karjalan maakuntakaavassa, joka vahvistettu 21.12.2011, alue on taajamatoimintojen alueella (A), jolla on myös 1-luokan pohjavesialueen merkintä ja maakunnallisesti merkittävän kulttuurihistoriallisen ympäristön merkintä. Keskustaajaman yleiskaavan tarkistuksessa, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 25.10.1999, alue on yhdyskuntateknisen huollon aluetta (ET). Alue varataan yhdyskuntateknisen huollon toimitiloille ja laitteille kuten pohjavedenottamoille ja tekopohjavesilaitoksille. Pohjaveden ottamojen ja tekopohjavesilaitosten alueilla ei sallita sellaista maa-ainesten ottoa
tai muuta toimintaa, joka vaarantaa pohjaveden laadun. Osayleiskaava on oikeusvaikutukseton. Alueen yleiskaavoitus on kesken. 2/10 6. Kohde, ympäristön tila ja laatu Ottamisalue sijaitsee Hanhikempintien pohjoispuolella. Tarkempi sijainti selviää liitekartasta. Suunnitellun ottoalueen pohjoispuolella sijaitsee Hanhikempin tekopohjavesialueen imeytysaltaat ja edempänä pohjoissa Nordkalkin louhimo. Eteläpuolella sijaitsee Hanhikempin pohjavesialueen vedenottamo ja noin 630 metrin etäisyydellä ottoalueen reunasta, Hanhikempintien eteläpuolella Hanhijärvi. Lähin asuinkiinteistö sijaitsee Hanhikempintien eteläpuolella noin 380 m:n etäisyydellä ottoalueen reunasta. 7. Ottotoiminta ja sen laajuus 7.1 Maa-aineksen otto 7.1.1 Pohjavesi Ottoalue sijaitsee I luokan pohjavesialueella ja Hanhikempin pohjavedenottamon lähisuojavyöhykkeellä (Itä-Suomen vesioikeuden päätös 30.1.1983). Ottoalueen reuna sijaitsee vajaan 100 metrin etäisyydellä vedenottamosta. Pohjaveden virtaussuunta on ottoalueelta pohjavedenottamon suuntaan. Hakemuksen mukainen alin ottotaso alueella on +65.0. Pohjaveden korkeusasema on ottoalueen pohjoispuolella olevassa havaintoputkessa +63 ja ottoalueen eteläpuolella olevan vedenottamon vesipinta vaihtelee +53 +61. Pohjaveden ja ottoalueen väliin jätetään 2 metrin suojavyöhyke. Viimeistelytöiden yhteydessä maanpinta muotoillaan alueen yleistasoon +65,3. Alueella sijaitsevan yhtiön vedenottamon toimintaa tarkkaillaan jatkuvasti.
7.1.2 Toiminnan vuosi- ja kokonaistuotanto 3/10 Alueelta on otettu 2004 2014 aikana n. 2000 m³ soraa ja hiekkaa. Alueella on arvioitu olevan otettavaa soraa ja hiekkaa n. 135 000 m³ktr. Ottoaika on 10 vuotta. 7.1.3 Toiminta-ajat Toiminnanharjoittaja ei ole ilmoittanut toiminta-aikoja. 7.1.4 Toiminta Ottotoimintaa on viime vuosina harjoittaneet lähialueen asukkaat hakijan ja lähialueiden asukkaiden kanssa tehtyyn sopimukseen perustuen. Suunniteltu ottotoiminta tapahtuisi idästä alueen länsireunaa kohden. Maaperä on selvityksen perusteella soraa ja hiekkaa. 7.2 Jälkihoito ja maisemointi Jälkihoitotoimien avulla alue saatetaan luonnonmukaiseen muotoon. Ottoalueen pohja tasataan yleistasoon +65.3. Pohjois- ja itäpuoliset luiskat muotoillaan kaltevuuteen 1:3. Luiskien taitekohdat pyöristetään ja luiskat liitetään jouheasti ympäröivän maaston muotoihin. Vanhan ottoalueen koillis-kaakkoispuoleiset luiskat ja ottoalueen pohja ovat metsittyneet kartan 7657.1 osoittamalta alueelta, Jälkihoitotoimenpiteitä tehdään mahdollisuuksien mukaan myös ottotoiminnan aikana. 7.3 Varotoimenpiteet, polttoaineet ja jätteet Ottoalueen sisääntulo on varustettu lukittavalla puomilla ja Pääsy kielletty kyltillä. Alueella on lisäksi kyltti, jossa ilmoitetaan alueen vedenottamosta sekä öljytuotteiden pääsyn estämisestä maaperään. Alueella on mahdollisia onnettomuuksia varten astia, johon pilaantuneet maa-ainekset voidaan kerätä.
Alueella ei säilytetä polttoaineita. 4/10 8. Hakemuksen käsittely Alueelle ei ole laadittu kaivannaisjätesuunnitelmaa. 7.4 Toiminnan ympäristövaikutukset Ottotoiminta on pienimuotoista. Alueen pohjavedenlaatua seurataan jatkuvasti pohjavedenottamon tarkkailuun liittyen. Vedenottamon alue on lukittu ja aidattu. Maaainestenottoalueen sisääntulo on varustettu lukittavalla puomilla. Lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Lappeenrannan kaupungin ilmoitustaululla 3.2 5.3.2015 välisenä aikana ja kuulutus on julkaistu Lappeenrannan kaupungin internetsivuilla ja Etelä-Saimaa- lehdessä 4.2.2015. Ympäristötoimi on lähettänyt rajanaapureille kirjalliset kuulemiskirjeet. 9. Lausunnot, muistutukset, mielipiteet ja vastineet Hakemuksen johdosta on jätetty kolme lausuntoa: Lpr seudun ympäristötoimi, terveydensuojeluviranomaisen lausunto 4.3.2015 Suunnitelman mukainen maa-ainestenottoalueen sijainti I luokan pohjavesialueella ja Hanhikempin pohjavedenottamon lähisuojavyöhykkeellä voi aiheuttaa pohjaveden pilaantumisen riskiä. Ottoalueen reuna sijaitsee vajaan 100 metrin etäisyydellä vedenottamosta ja näin ollen vaikutus vedenlaadulle voi aiheutua erityisesti maaainesten ottotoimintaan liittyvissä mahdollisissa konerikoissa tai muissa onnettomuustilanteissa. Myös ottamistoiminnan aiheuttamat muutokset pohjaveden muodostumisolosuhteissa voivat vaikuttaa otettavan talousveden laatuun. Ympäristöhallinnon ohjeissa (1/2009) on esitetty suosituksen, joiden mukaan vedenottamon lähisuojavyöhykkeellä ei tulisi olla ottamistoimintaa lainkaan. Mikäli lähisuojavyöhykkeellä on olemassa olevia ottamisalueita, tulee suojakerroksen paksuus olla vähintään 6 metriä. Tähän mennessä Hanhikempin tekopohjavesilaitoksen ja vedenottamon vedenlaadussa ei ole havaittu poikkeamia, jotka viittaisivat maa-ainestenottotoimintaan, mutta maa-aineksen ottomäärät ovat olleen viimeisen kymmenen vuoden aikana melko pieniä. Lupakaudella 2004-2014 on otettu hakemuksen mukaan soraa 2000 m³ ja ottamissuunnitelman mukaan 15 000 m³, hake-
musasiakirjat ovat tältä osin ristiriitaisia. Nyt haettu ottomäärä on hakemuksen mukaan 50 000 m³ ja ottamissuunnitelman mukaan 135 000 m³. Arvioitu vuotuinen ottomäärä on hakemuksen mukaan 5000 m³. Tiedot tulee tarkistaa ja korjata hakemusasiakirjoihin. 5/10 Talousvedelle mahdollisesti aiheutuvien riskien vuoksi maa-ainestenotto vedenottamon lähisuojavyöhykkeellä ei ole suositeltavaa. Mikäli lupa myönnetään, pitää ympäristöterveysvalvonta perusteltuna luvan myöntämistä enintään 50 000 m³ ottomäärälle ja lupa-aikana tapahtuvan toiminnan painottamista jälkihoitotöiden suorittamiseen. Suojakerroksen paksuuden tulisi olla kuusi metriä pohjavedenottamon lähisuojavyöhykkeellä. Ottamistoiminnan vaikutusta pohjaveden laatuun tulee tarkkailla säännöllisesti. Työmenetelmät ja konekalusto tulee olla pohjavesialueella toimimiseen soveltuvaa ja onnettomuustilanteisiin tulee varautua huolella ennakkoon. Jälkihoitotyöt on syytä tehdä sitä mukaa kun ottamistoiminta edistyy. Alueen jälkihoito tulee joka tapauksessa tehdä suunnitelmien mukaisesti, jotta pohjaveden muodostumisolosuhteet palautuisivat mahdollisimman luonnontilaisiksi. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto 10.2.2015 Suunniteltu ottamisalue sijaitsee vedenhankintaa varten tärkeäksi luokitellulla Hanhikempin pohjavesialueella (luokka 1). Suunniteltu ottoalue sijoittuu Hanhikempin tekopohjavesilaitoksen lähisuojavyöhykkeelle. Lähisuojavyöhykettä koskevien määräyksien mukaan alueella on kielletty sellainen maa-ainesten ottaminen, mikä ulottuu kaksi metriä lähemmäksi ylintä pohjaveden pintaa. Kaakkois-Suomen Ely-keskus katsoo, että maa-ainesten ottaminen voidaan toteuttaa suunnitelman mukaisesti siten, että kaivutasoa ei missään kohdin ottoaluetta ei uloteta lähemmäs ylintä havaittua pohjaveden pintaa tai tasoa + 65,0 m alemmaksi. Ottoalueen jälkihoitoon tulee kiinnittää erityistä huomiota. Asianmukaisesti suoritetun jälkihoidon merkitys on tutkimuksissa todettu ratkaisevan tärkeäksi pohjaveden muodostumisolosuhteiden palauttamiseksi luonnonmukaisiksi. Jälkihoitoon kuuluu ottoalueen siistiminen kaivun jäljiltä, alueen muotoilu ja suojaverhoilu pintarakennemateriaaliallilla, heinien ja kasvillisuuden kylvöt ja puiden istutukset sekä alueen epätarkoituksenmukaisen käytön estäminen. Tutkimuksissa on todettu, että käytettäessä pintamateriaalina ottamisalueen alkuperäistä pintamaata vajoveden laatu muuttuu lähes luonnontilaiseksi. Mikäli alkuperäistä pintamateriaalia ei ole käytettävis-
sä, puhdas pintamaa voidaan tuoda myös ottoalueen ulkopuolelta. Muilta osin Ely-keskuksella ei ole huomauttamista ottosuunnitelmaan. Liikennöinti alueelta voidaan järjestää entisellä tavalla. 6/10 Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen kaavoituksen lausunto 5.3.2015: Etelä-Karjalan maakuntakaavassa, joka vahvistettu 21.12.2011, alue on taajamatoimintojen alueella (A), jolla on myös 1-luokan pohjavesialueen merkintä ja maakunnallisesti merkittävän kulttuurihistoriallisen ympäristön merkintä. Keskustaajaman yleiskaavan tarkistuksessa, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 25.10.1999, alue on yhdyskuntateknisen huollon aluetta (ET). Alue varataan yhdyskuntateknisen huollon toimitiloille ja laitteille kuten pohjavedenottamoille ja tekopohjavesilaitoksille. Pohjaveden ottamojen ja tekopohjavesilaitosten alueilla ei sallita sellaista maa-ainesten ottoa tai muuta toimintaa, joka vaarantaa pohjaveden laadun. Osayleiskaava on oikeusvaikutukseton. Alueen yleiskaavoitus on kesken. Maa-ainesluvan myöntäminen mahdollistaisi maaainesten ottamisen alueella jopa 10 vuoden ajaksi, mistä voi aiheutua haittaa alueen tulevalle kaavoitukselle. Kaavoitus ei puolla hakemusta. Hakemuksen johdosta on jätetty 1 muistutus: Muistutus, 4.3.2015 Hanhikempin kylän puolesta ilmoitan, että ottolupaa hakevalla yhtiöllä on noin 20 kyläläisen kanssa sopimus ottaa kyseiseltä alueelta omaan käyttöön soraa ja hiekkaa. Sopimusosapuoli (sopimuksessa määritellyt tilat) eivät sinänsä vastusta maa-aineksen ottoluvan myötämistä. Pelkona asiassa on kuitenkin, ettei lupaa myönnetä ja tämä tarkoittaisi sitä, että myös kyläläisten soran/hiekan otto kotitarvekäyttöön loppuisi. Mikäli lupaa yhtiölle ei myönnetä, esitän kyläläisten ja omasta puolesta, että sopimuksessa oleville tilanomistajille myönnettäisiin lupa vähäiseen kotitarveottoon pysyvästi tai vähintään kymmeneksi vuodeksi kerrallaan. Lisäksi huomautetaan, että haettavaan ottomäärään (135 000 m³ktr) kyläläisiltä menisi satoja vuosia. Samoin, että mikäli yhtiö saisi luvan ko. määrän ottoon 10 vuoden aikana, tällöin viimeistää loppuisi myös kyläläisten ottooikeus, mikä on vastoin alkuperäisen sopimuksen tarkoitusta.
10. Tarkastukset Lappeenrannan seudun ympäristötoimi on tehnyt tarkastuksen alueella 11.5.2015. Tarkastuskertomus lisätään hakemusasiakirjoihin. 7/10 II LUPAPÄÄTÖKSEN RATKAISUOSA 11. Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan ratkaisu Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta päättää, että kiinteistölle Jaakkola (405-408-4-12) ei myönnetä hakemuksen mukaista maa-aineslain 4 mukaista lupaa maaainesten ottamiselle. Tällä päätöksellä annetaan määräyksiä alueen toiminnan lopettamiselle ja liittyvälle jälkihoidolle. Määräykset 1. Jälkihoitotoimenpiteet Alueen jälkihoitotoimenpiteisiin on ryhdyttävä viimeistään tämän päätöksen tultua lainvoimaiseksi. Niillä alueilla, joilla ei ole jo syntynyt luonnollista maisemointia, on ottoalue muotoiltava luonnollisen näköiseksi. Luontaisesti metsittyneet alueet voidaan jättää nykyiseen tilaansa. Maisemoitumattomilla alueilla ottamisalueen reunat on luiskattava kaltevuuteen 1:3. Maisemoinnissa voidaan käyttää ottoalueella oleva paikallisia pintamaa-aineksia. Alueelle ei saa tuoda muualta maaaineksia. Maisemoimattomilla alueilla kasvillisuus voidaan järjestää joko kylvämällä/istuttamalla tai luontaisesti leviämällä. (Maaaineslaki 11, Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta 2 ) 2. Maisemointisuunnitelma Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa edellä esitettyyn määräykseen 1 perustuva täydennetty maisemointisuunnitelma hyväksyttäväksi ympäristötoimeen viimeistään kahden kuukauden kuluttua tämän päätöksen tultua lainvoimaiseksi. Maisemointityöt tulee olla suoritettu loppuun 31.12.2016 loppuun mennessä. Toiminnanharjoittajan tulee pyytää lopputarkastusta maisemoinnin suorittamisen jälkeen. (Maa-aineslaki 11, VnA maa 7 )
8/10 3. Voimassaoloaika Tämä päätös on annettu julkipanon jälkeen ja se on voimassa siihen saakka kunnes lopputarkastus on tehty ja sen yhteydessä on hyväksytty maisemointiin liittyvät toimenpiteet. (Maa-aineslaki 11 ). 4. Vakuus Lupamääräysten noudattamisen vakuudeksi on lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi asettava 10 000 euron arvoinen hyväksyttävä vakuus, joka on voimassa kunnes jälkihoitotoimenpiteet on tehty ja hyväksytty. (Maa-aineslaki 12 ja maa-ainesasetus 8 ). 5. Maksu Tämän ottamissuunnitelman tarkastaminen maksaa 2 520 euroa. Maksu sisältää kuuluttamiskulut ja MAL 21 :n mukaisen päätöksen Maksun määräytymisessä sovelletaan vireille tuloajankohtana voimassaolevaa taksaa, joka on hyväksytty Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnassa 10.12.2013 134 (Maa-aineslaki 23 ). 12. Päätöksen perustelu Ottotoiminnan jatkamiselle ei voida myöntää maa-aineslain 4 :n mukaista lupaa, koska ottotoiminta saattaa vaarantaa vedenhankintaan soveltuvan pohjaveden laadun. Ottoalue sijaitsee Hanhikempin pohjavedenottamon lähisuojavyöhykkeellä. Pohjaveden virtaussuunta on ottoalueen reunasta n. 100 metrin etäisyydellä sijaitsevaan vedenottamoon. Vaikka lähisuojavyöhykkeelle annettu suojelumääräys (30.11.1983) mahdollistaisi ottotoiminnan alueella, mikäli suojakerrospaksuus on yli 2 metriä, voidaan ottotoiminnasta kuitenkin katsoa aiheutuvan niin merkittävää riskiä pohjaveden laadulle huomioiden erityisesti pohjavedenottamon läheisyyden, ei lupaa voida myöntää. Uudemmassa ympäristöhallinnon ohjeistuksessa on esitetty, että lähisuojavyöhykkeelle ei sijoitettaisi ottotoimintaa lainkaan tai että olemassa olevilla alueilla suojakerroksen paksuus oli vähintään 6 metriä. Vuonna 2008 valmistuneessa Poski- hankkeessa on alue merkitty soveltumattomaksi maa-ainesten ottoon.
Vuonna 2014 päivitetyn Lappeenrannan pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien mukaan uusien maa-aineslupien myöntävistä pohjavesialueille tulee välttää. 9/10 13. Vastaukset lausuntoihin ja muistutuksiin Toiminnanharjoittaja ei ole esittänyt sellaista erityisvaatimusta, jonka perusteella ottotoimintaa alueella voitaisiin pitää välttämättömänä. Maisemointitoimenpiteiden mahdollisimman nopealla aloittamisella voidaan edistää maaperän pohjavettä suojaavien ominaisuuksien palautumista (määräys 1). Jo metsittyneillä alueilla kaltevuutta 1:3 jyrkempien rintausten loiventamista ei voida katsoa niin tarpeelliseksi toimenpiteeksi, että suojaavaa kasvillisuutta kannattaisi lähteä poistamaan. Sen sijaan alueilla joilla ei ole kasvillisuutta, on rintausten jyrkkyys tarpeen noudattaa 1:3 kaltevuutta. Koska metsittyneillä alueilla on runsaasti myös lehtipuustoa, josta syntyy luontaista kariketta johon kasvillisuus luonnonmukaisesti voi kiinnittyä, ei heinittämistä tai taimettamista pidetä välttämättömänä toimenpiteenä. Samoin muualta tuotavan pintamaan tuominen maisemoitavilla ei ole alueen luonteenomaisen suhteellisen nopean taimettumisen johdosta välttämätöntä. Muualta alueelle tuotava maa-aines voi vaikuttaa haitallisesti pohjaveden laatuun, erityisesti jos maa-ainekset sisältävät epäpuhtauksia tai hienojakoista materiaalia, joka pohjaveteen joutuessaan voi aiheuttaa happikatoa ja mm. raudan ja mangaanin liukenemista pohjaveteen. Vaikka aikaisemmassa (vuonna 2004 myönnetty) maaaineslupapäätöksessä ei ole esitetty vakuutta jälkihoidon suorittamiselle, katsotaan se tässä vaiheessa eri toiminnanharjoittajia kohtaan noudatettavan yhteneväisyysperiaatteen perusteella tarpeelliseksi (määräys 4). Päätöksen perusteluissa on esitetty luvan epäämisen perusteet. Useiden kyläläisten omaan käyttöön tapahtuvaa maaainestenottamista ei voida tulkinta maa-aineslain 4 :n mukaiseksi kotitarveotoksi. Kotitarveotto on maa-ainesten ottamista omalta maalta omaan tavanomaiseen käyttötarkoitukseen. Sopimukseen tai rasitteeseen perustuva ottaminen toisen maalta ei ole kotitarveottamista. Maa-alueen omistajan ja yksityisten henkilöiden välinen sopimuksen arviointi ei kuulu maa-ainesluvan myöntämisperiaatteisiin. Useiden eri toimijoiden toiminen alueella, vaikkakin ottomäärät olisivat vähäiset voi tuoda pohjaveden pilaantumisriskiä.
14. Sovelletut oikeusohjeet 10/10 Maa-aineslaki (555/1981) :t 3, 10, 11, Asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 7 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 2/2008: Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen Etelä-Karjalan loppuraportti FCG: Lappeenrannan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman päivittäminen 14.1.2014 15. Jakelu Toiminnanharjoittaja: Nordkalk Oyj Ab Kaakkois-Suomen Ely-keskus Lpr kaupunki, tekninen toimi, kaavoitus Muistutuksen jättäjä
Nordkalk Hanhijärven maa-ainesten ottoalue 405-408-4-12