Lapin yliopiston opiskelun ja opetuksen esteettömyyssuunnitelma



Samankaltaiset tiedostot
Saavutettavuus ja esteettömyys opetuksessa ja oppimisessa

Saavutettava yliopisto esteetön opiskelu. Hannu Puupponen Hakija- ja opiskelijapalvelut

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma

Tavoitteena saavutettava ja esteetön korkeakoulu

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Eväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth

Esteettömyys ja kansainvälinen opiskelijavaihto Tarkistuslista vaihtoon lähteville opiskelijoille ja korkeakouluille

OPINTO-OHJAUS LUKISETELI TUKISETELI

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA. Vuosille

Opiskelijoiden kokemuksia saavutettavuuden nykytilasta korkeakouluissa ja vinkkejä kouluttajille

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / v: yht / v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1

Erityisopetus: pedagoginen käytäntö, auttaa pedagogisin keinoin erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä

Orientaatiotilaisuus Avoimen yliopiston opintoihin

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

U 10/2016 VP. Esteettömyysdirektiivi. TyV Yhdenvertaisuusvaltuutettu

ESTEETTÖMYYDEN EDISTÄMINEN JA HAASTEET YLIOPISTOSSA. Vammaisasiamies Paula Pietilä

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna

Mitä esteettömyys tarkoittaa korkeakoulussa? Koskela Anne, Esteettömyys käsitteenä

Opiskelukyvyn edistämisen suositukset korkeakouluille

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat

Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa. Yhdessä koulutustakuuseen Uudenmaan liitto

AIKUISKOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2017

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Verkko-opetuksen laadunhallinta ja - laatupalvelu -hanke

LAITILAN LUKION TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMISSUUNNITELMA

Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa

Joustavasti verkossa ERIVERIA.FI

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä,

Esteettömyyteen liittyvät palvelut osana kansainvälisyttä. Vammaisasiamies Paula Pietilä, Turun yliopisto

Apop Aikuisten perusopinnot ja ETEVÄKSI-hanke

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma Yhteistyötoimikunta / 11 Henkilöstöjaosto

Yliopiston tuki opiskelijalle, jolle opiskelu on tavallista haasteellisempaa

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kurssikäytännöt ja opintojen suunnittelu. Leikola

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta

Verkko-opetuksen laadusta TieVie-koulutus, Helsinki Annikka Nurkka, LTY

Kehityskeskustelulomake

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Tervon yhtenäiskoulu

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

JUPINAVIIKOT Palauteraportti Luonnonvara-ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja. Juho Niemelä. Opiskelijakunta JAMKO

JUPINAVIIKOT Palauteraportti Kulttuuriala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja. Pekka Mannermaa. Opiskelijakunta JAMKO

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

Lausunto Uudistuvien opetussuunnitelman perusteiden vaikutus opiskelijoiden osallisuuteen, hyvinvointiin, oppimiseen ja jaksamiseen

Esteetön opiskelu Jyväskylän yliopistossa. Hannu Puupponen Opiskelijapalvelut

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun

Opiskelutaidot Tiina Kerola

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Uusien opiskelijoiden huomioiminen Sosiaalipoliittinen asiantuntija Ville Ritola

Esteetön työssäoppimisympäristö

Kaukaa viisaaksi! yleistä Itä-Suomen yliopistosta yleistä avoimesta yliopistoopiskelusta. opintojen suunnittelusta ohjaus- ja neuvontapalvelut

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Puumalan yhtenäiskoulu

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022

Tämä opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka työssään ohjaavat erilaisia oppijoita. Oppaan tarkoitus on auttaa sinua ohjaustyössäsi.

LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola

Korkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille

Opinto-ohjaus ja työelämätaidot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opintojen ohjattu suunnittelu (ITIY1) ja HOPS. Paavo Arvola, FT, yliopistotutkija, HOPS-vastaava

Sisältö Mitä muuta merkitään?

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Selkokieli saavutettavuuden edistäjänä. Idastiina Valtasalmi väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto Kielitieteen päivät Klaara-työpaja

Jatkoväylä sujuvasti ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun Aluekokeilu Pohjois-Karjala.

LUKU 2 PERUSOPETUS YLEISSIVISTYKSEN PERUSTANA

Koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet Tytti Tenhula

Kansainvälisen opiskelijavaihdon saavutettavuus

Opiskelijan arviointi ammatillisessa peruskoulutuksessa. Erityisopiskelijoiden arviointi Juhani Kulmala

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Opintojen ohjaus. Elina Late, ohjausvastaava Orientoivat

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4

Helsingin yliopiston Avoin yliopisto

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Kysely huoltajille Kysely toteutettiin Webropol-kyselynä helmi-maaliskuussa 2019 Kyselyyn vastasi yhteensä 227 huoltajaa

Transkriptio:

Lapin yliopiston opiskelun ja opetuksen esteettömyyssuunnitelma Sisällys 1. Esteettömyystyön tausta 2. Mitä on esteettömyys 3. Mihin esteettömyydellä pyritään 4. Opiskelun ja opetuksen esteettömyys Oppimisympäristöjen esteettömyys Opiskelijahaku ja -valinta Opintojen ohjaus Opiskelumenetelmät Opiskelumateriaalit Osaamisen osoittaminen 5. Miten esteettömyyttä seurataan ja arvioidaan

1 Esteettömyystyön tausta Esteettömyys koskettaa yliopistossa sekä opiskelijoita että henkilöstöä. Erityisen tärkeää esteettömyys on henkilöille, joilla on jokin vamma tai joilla on opiskelua tai työskentelyä jollain tavalla vaikeuttava yksilöllinen ominaisuus. Myös kulttuuriseen tai kielelliseen vähemmistöön kuuluminen sekä ikääntyminen saattavat vaikeuttaa opintoja tai työntekoa. Esteettömyystyön lainsäädännöllinen perusta on Suomen perustuslaissa (731/1999), jonka mukaan ketään ei saa syrjiä minkään henkilöön liittyvän syyn kuten sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, terveyden tai vammaisuuden perusteella. Perustuslain syrjintäkieltoa täydentää yhdenvertaisuuslaki (21 /2004), joka kieltää välittömän ja välillisen syrjinnän. Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa koulutuksen järjestäjää ryhtymään kohtuullisiin toimiin vammaisen henkilön koulutukseen pääsemiseksi ja koulutuksessa selviämiseksi. Lapin yliopistolla on yhdenvertaisuussuunnitelma, joka sisältää tavoitteet ja toimenpiteet yhdenvertaisuuslaissa mainitun syrjinnän poistamiseksi yliopistossa. Yhdenvertaisuussuunnitelman yhtenä toimenpiteenä esitetään laadittavaksi yliopiston esteettömyyssuunnitelma. 2 Mitä esteettömyydellä tarkoitetaan Esteettömyydellä tarkoitetaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön toteuttamista siten, että jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa (Laaksonen 2005:11). Saavutettavuus on esteettömyyttä lähellä oleva laajempi käsite. Saavutettavuus sisältää ajatuksen, että ympäristön ja palvelujen on sovelluttava mahdollisimman erilaisten ihmisten käyttöön. Saavutettavuuden käsitteelle ei ole vakiintunutta määrittelyä, mutta taustalla on tasa-arvoon, yhdenvertaisuuteen, esteettömään kulkuun ja toimintaan, helppokäyttöisyyteen, sosiaalisesti kestävään kehityksen periaatteeseen ja Design for All käsitteeseen liittyviä ajatuksia. Design for All tarkoittaa ympäristöjen esteettömyyttä, palvelujen saavutettavuutta ja tuotteiden kestävyyttä ja helppokäyttöisyyttä ja sosiaalisesti vastuullista suunnittelua. Esteettömyyden lähikäsite on myös inkluusio, joka yliopistoympäristössä tarkoittaa sitä, opiskelu- ja opetusjärjestelyjen sekä -ympäristöjen suunnittelun lähtökohtana pyritään ottamaan huomioon opiskelijoiden ja henkilökunnan erilaisuus niin opiskeluedellytysten, oppimistyylien, työskentelytapojen, sosiaalisen, kielellisen tai etnisen taustan tai

elämäntapavalintojen suhteen. Inklusiiviseen yliopistoympäristöön kuuluu myös yhteisöllisyyden kehittäminen. Esteettömyys ei tarkoita vain vammaan tai lääketieteelliseen / psykologiseen vammaan / häiriöön / haittaan liittyvien esteiden lieventämistä tai poistamista vaan pyrkimystä luoda mahdollisimman monipuolisia edellytyksiä monin tavoin opiskelemiseen ja työskentelemiseen. Näin ollen esteettömyys käsitteenä on laajempi kuin lainsäädännön edellyttämät vähimmäistoimenpiteet. 3 Mihin esteettömyydellä pyritään Lapin yliopiston opiskelun ja opetuksen esteettömyyssuunnitelman tavoitteena on tuoda esiin se, mistä esteettömyydessä on kysymys ja millä toimenpiteillä ja ohjeilla Lapin yliopistossa edistetään opiskelun ja opetuksen esteettömyyttä. Suunnitelmaa toteuttamalla yliopisto pyrkii tarjoamaan yhdenvertaiset mahdollisuudet opiskella ja tehdä työtä yliopistoympäristössä. Suunnitelmaan on liitetty suositukset toimenpiteistä. Tavoitteena on: että tunnistetaan oppimisen esteitä ja taataan opiskelijoille riittävät tukitoimet ja järjestelyt eri tilanteissa, että viestintä ja tiedottaminen on esteetöntä, että yliopiston tilat ja varustelu ovat esteettömiä, että tunnistetaan yliopistossa esteettömyyden tarpeet ja toimitaan esteiden poistamiseksi. 4 Opiskelun ja opetuksen esteettömyys Esteettömän opiskelun lähtökohtana on esteetön opetus. Esteettömän opetuksen suunnittelussa pyritään ottamaan huomioon paitsi fyysisen, sosiaalisen ja psyykkisen ympäristön esteettömyys myös opiskelijoiden moninaisuus. Esteettömässä opetuksessa pyritään tarjoamaan lähtökohtaisesti erilaisia tapoja opiskella ja käsitellä opittavaa sisältöä tai taitoa sekä yksilöllistämään opiskelua, mikäli tarve vaatii. Parhaimmillaan esteetön opetus voi vähentää yksilöllisten erityisjärjestelyjen tarvetta. Oppimisympäristöt Fyysinen ympäristö viittaa tiloihin, oppimateriaaleihin, opetusmenetelmiin ja välineisiin. Psyykkinen ympäristö liittyy monenlaisuuden arvostamiseen korkeakouluyhteisössä. Sosiaalisella ympäristöllä viitataan saavutettavuuteen liittyvään tukeen ja yhteistyöhön.

Lapin yliopiston fyysisen ympäristön esteettömyys toteutuu pääkampuksella suhteellisen hyvin. Lapin yliopistolla on toimitiloja myös Viirinkankaan pääkampuksella Pöykkölässä (taiteet) ja keskustassa (Rotko, taiteet). Kampusten ja yksiköiden sijoittuminen eri puolille kaupunkia tuo haasteita saavutettavuuteen. Yliopiston paikoitusalueella on inva-autopaikkoja. Kaikkien pääovien kautta on esteetön kulku yliopiston tiloihin. Suurimmat luentosalit on varusteltu induktiosilmukalla. Inva-wc:t ovat pääaulassa ja taiteiden tiedekunnan aulassa. Tilojen esteettömyyteen kiinnitetään huomiota jatkuvasti ja havaittuihin epäkohtiin puututaan. Opettajien ja muun henkilökunnan työympäristön esteettömyyteen tulee myös kiinnittää huomiota. Yliopistokirjastossa on kiinnitetty huomiota fyysiseen esteettömyyteen niin liikkumisen kuin työskentelyn suhteen. Henkilökunta auttaa tarvittaessa kokoelmien käytössä. Kirjastossa käynnistä ja erityisjärjestelyistä voi haluttaessa sopia etukäteen. Opiskelu- ja työympäristön ilmapiiri syntyy opiskelijoiden ja henkilökunnan keskinäisistä suhteista sekä opiskelijoiden ja henkilökunnan suhtautumisesta toisiinsa. Avoimen, kannustavan ja rohkaisevan ilmapiirin merkitystä opintojen ja työskentelyn sujumiselle pidetään keskeisenä. Jokaista opiskelijaa ja henkilökunnan jäsentä arvostetaan yksilönä ja hyväksytään moninaisena, ainutlaatuisena persoonana. Tieto- ja viestintäympäristön saavutettavuus Lapin yliopistossa hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa laajasti. Sähköistä viestintää kehitetään esteettömäksi sekä opiskelijoille että henkilökunnalle. Verkkooppimateriaalien esteettömyyteen kiinnitetään huomiota, jotta se olisi kaikkien käytettävissä mahdollisimman laajasti ilman eritysratkaisujen tarvetta. Opiskelijoille ja henkilökunnalle on saatavissa henkilökohtaista tukea, kun yksilölliset järjestelyt eivät riitä. Yliopiston kaikessa viestinnässä ja tiedottamisessa otetaan huomioon erilaiset käyttäjäryhmät siten, että opiskelussa ja työssä tarvittava tieto on ajankohtaista, ymmärrettävää, tarkoituksenmukaista sekä tasavertaisesti kaikkien saavutettavissa eri kanavissa (mm. käytettävissä suomeksi ja englanniksi, eri päätelaitteilla, eri toimipisteissä ja huolimatta fyysisistä rajoituksista) Esteettömyys kansainvälisessä opiskelijavaihdossa Kansainväliset opiskelijat tulevat usein ympäristöistä, joissa opiskelukulttuuri ja -tavat poikkeavat suuresti suomalaisesta opiskelusta. Opiskelija voi kokea itsenäisen opiskelun suuren määrän, erilaisten kirjallisten töiden vaatimukset tai pelkästään

opettajien ja opiskelijoiden suhteellisen epämuodollisen vuorovaikutuksen hämmentävänä. Opettajia rohkaistaan antamaan henkilökohtaisempaa ohjausta ja palautetta kansainvälisille opiskelijoille opintosuorituksiin liittyvistä odotuksista. Kansainvälinen opiskelijavaihto on mahdollista myös opiskelijoille, joilla on erityisiä tarpeita. Yksilöllisillä järjestelyillä tuetaan vaihtoon lähtijän opiskelua ja arjen sujumista: asumista, liikkumista, vapaa-ajan osallistumismahdollisuuksia, terveyttä ja hyvinvointia. Opiskelijahaku ja -valinta Yliopistossa huolehditaan opiskelijahaun ja valinnan esteettömyydestä. Hakijalle tarjotaan opiskelupaikkaa harkitessaan totuudenmukainen ja ajantasainen kuvaus opiskelusta ja toimintakäytänteistä. Hakijalle annettava tieto on ymmärrettävää ja saatavilla useissa viestintäkanavissa (verkkosivut, painetut valintaoppaat). Vammaisten tai muutoin erityisjärjestelyjä tarvitsevien henkilöiden valintakokeeseen osallistumista tuetaan henkilökohtaisilla järjestelyillä, jotka sovitaan tapauskohtaisesti tiedekunnissa. Opintojen ohjaus Yliopistossa taataan riittävä opintojen ohjauksen tuki. Opettajatutoreilla ja muilla opettajilla on keskeinen merkitys opiskeluun liittyvien esteiden havaitsemissa ja opiskelun etenemiseen liittyvien tarpeiden tunnistamisessa. Opiskelun aikaisista erityisjärjestelyjen tarpeesta voidaan sopia opiskelijan niin halutessa jo henkilökohtaisen opintosuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Tässä yhteydessä voidaan etsiä yksilöllistettyjä, erilaisia ratkaisuja opintojen suorittamiseksi. Erityisjärjestelyjä voidaan tarvittaessa sopia koko opintojen ajan. Opettaja voi ohjata opiskelijan myös ohjauspalveluihin, esim. korkeakouluopintojen ohjaajan luo, mikäli ei itse pysty antamaan sellaista tukea, jota opiskeluun tarvittaisiin. Opiskelijatuutorit edistävät pienryhmätoiminnallaan opiskelijayhteisön keskinäistä suvaitsevaisuutta ja hyväksyntää. Opiskelumenetelmät Opetuksessa otetaan huomioon eri tavoin oppivat opiskelijat käyttämällä vaihtelevia pedagogisia ratkaisuja. Monimuotoisilla opiskelumuodoilla ja työtavoilla edistetään opintojen sujumista. Verkko-opetus luo uusia mahdollisuuksia, mutta myös haasteita opiskeluun. Verkkoopiskelu mahdollistaa opinnot maantieteellisistä etäisyyksistä huolimatta ja usein myös aikataulullisesti joustavasti. Verkko-opetuksen lisääminen saattaa tuottaa haasteita opetuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Niinpä verkko-opintojen ohjaus ja tuki (pedagoginen ja tekninen) on oltava helposti saatavilla.

Opiskelumateriaalit Opiskeluun liittyvän materiaalin tulee olla opiskelijalle esteettömässä muodossa ja hyvin saavutettavissa. Opiskelumateriaalien hankinnassa kirjastossa kiinnitetään huomiota monikäyttöisyyteen, esim. e-materiaaleja voi käyttää helpommin lukulaitteissa. Kurssikirjallisuuden saatavuutta voidaan parantaa käyttämällä elektronisesti saatavilla olevaa materiaalia. Kirjaston sähköisiä palveluita ja aineistoja voi käyttää myös yliopiston verkon ulkopuolelta. Celia-kirjaston palvelut ovat opiskelijoille maksutta käytössä. Jos painetun tekstin lukeminen on opiskelijalle hankalaa voivat opiskelijat lainata oppikirjoja äänikirjoina tai yhdistelmäkirjoina (painetun kirjan teksti elektronisena ja ääneen koneäänellä luettuna). Jos tarvittavaa kirjaa ei löydy Celian kokoelmista, opiskelija voi tilata kirjan, mikäli se kuuluu pakollisiin kurssivaatimuksiin. Osaamisen osoittaminen Yliopistossa otetaan osaamisen osoittamisessa huomioon opiskelijoiden monenlaisuus ja erilaiset tarpeet. Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus suorittaa tarvitessaan opintoja vaihtoehtoisilla ja joustavilla suoritustavoilla. Tenteissä erityisjärjestelyjä tarvitseva opiskelija hakee niitä tiedekunnalta. Näitä voivat olla lisäaika tenttiin, häiriötön tila, erilaiset apuvälineet, kirjuri, jne. Erityisjärjestelyt voidaan myöntää joko yhdelle tenttikierrokselle tai pidemmälle ajanjaksolle. Luentokuulustelujen erityisjärjestelyistä opiskelija sopii opettajan kanssa erikseen. Yliopistossa on tenttiakvaario, jossa opiskelija voi tenttiä tiettyjä tenttejä itselleen parhaiten sopivana aikana. Tenttiakvaarion kuudesta paikasta yksi on liikuntaesteisille tarkoitettu paikka. 5 Miten esteettömyyden toteutumista seurataan ja arvioidaan Jokaisen Lapin yliopiston yhteisön jäsenen kuuluu edistää esteettömyyttä omissa perustehtävissään. Lapin yliopistolla on Esteettömyys-työryhmä, jonka tehtävänä on säännöllisin väliajoin arvioida ja seurata esteettömyyden toteutumista. Toimikunta raportoi toimenpiteistä vastuutahoille. Yliopistolla on nimetty Esteettömyysyhdyshenkilö, joka toimii yhteyshenkilönä tiedekuntiin, yksiköihin ja ylioppilaskuntaan esteettömyysasioissa.

Esteettömyyden edistämiseksi laaditaan suositukset toimenpiteistä, joita tiedekuntien ja yksiköiden toivotaan toteuttavan. Esteettömyydestä järjestetään myös koulutusta. Lisäksi esteettömyyden edistämiseksi kootaan yliopiston verkkosivuille esteettömyyteen keskittyvät sivut, joita täydennetään esimerkeillä hyvistä käytännöistä, hyödyllisistä vinkeistä jne. Sivujen kautta voi myös ilmoittaa havaituista / koetuista esteistä opiskelussa tai opetuksessa.