Suomen nuorisotiedotusverkoston ja opetusministeriön työseminaari Oulussa 2.3.2005

Suomen nuorisotiedotusverkoston ja opetusministeriön työseminaari Oulussa 2.3.2005 Nutipalvelut Suomessa 1.4.2005 Seminaariraportti Nuorten tieto- ja neuvontakeskus Nappi

SISÄLLYS Esipuhe...3 Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut Suomessa...4 Osana suomalaista ja eurooppalaista nuorisopolitiikkaa...4 Yhteiskunnan rakenteiden vaikutus työn kehittämiselle...4 Tulevaisuuden haasteet ja näkymät...5 Suomen nuorisotiedotusverkoston ja opetusministeriön työseminaari Oulussa 02.03.2005...6 Kulttuuriasiainneuvos Kimmo Aaltonen, Opetusministeriön tieto- ja neuvontapalvelustrategia lähivuosille...6 Ylitarkastaja Emma Kuusi, EU:n valkoisen kirjan nuorisopoliittiset linjaukset tiedotustoiminnan osalta...9 Osallistujien puheenvuorot...10 Suunnittelija Päivi Timonen-Verma, Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus, Kohdennetun nuorisotyön toimisto...10 Nuorisotiedottaja Maija Harakka, Nuoriso- ja kansalaisjärjestötiedotushanke, Loimaan seutukunnallinen nuorisotoimi...12 Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman Länsi-Suomen lääninhallitus, Vaasa...13 Tietopalveluohjaaja Mirjami Ndiaye, Nuorten tieto- ja neuvontakeskus Nappi, Oulu...14 Nuoriso-ohjaaja Mika Pietilä Nuorten tiedotus- ja neuvontapiste NAPA, Kokkola...15 Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n tavoitteita nuorisotiedotuksen kehittämiselle Suomessa 16 Jyväskylän kaupungin nuorisoasiainkeskus ja Jyväskylän maalaiskunnan kulttuurinuorisopalvelut...18 Työryhmätyöskentelyn tulokset...19 Ohjelma...28 Osallistujat...29 Nuorisotieto- ja neuvontapisteet, -keskukset ja hankkeet Suomessa 2005...31 Liitteet 2

Esipuhe Hyvät kollegat, Nuorisotiedotuksen kansallinen koordinaatio Suomessa on puhuttanut nuorisotiedotusalalla työskenteleviä jo pitkään. Vuoden 2004 marraskuussa sain verkostolta tehtäväksi lähestyä asiassa opetusministeriötä. Yhteydenoton jälkeen asia lähti etenemään. Kommenttien kerääminen kentältä joulukuun 2004 alussa oli jokseenkin vilkasta. Kommenttien avulla valmistelin kirjettä opetusministeriölle. Tapasimme, allekirjoittanut, Jaana Fedotoff (Nuorten tieto- ja neuvontakeskus Nappi, Oulu) ja Kaisa Ahokas (Kanneljärven opisto), joulukuussa 2004 asian tiimoilla opetusministeriön nuorisoyksikön neuvottelevan virkamiehen Olli Saarelan. Tapaamisen yhteydessä sovimme, että nuorisotiedotuksen kansallisesta koordinoinnista järjestetään työseminaari alkuvuodesta 2005 Oulussa. Verkoston kommenttien ja Olli Saarelan tapaamisen pohjalta ministeriöön lähetettiin kirje kansallisen koordinaation tarpeesta Suomessa. Kirje toimitettiin ministeriöön tammikuussa 2005. Työseminaari nuorisotiedotuksen kansallisen koordinaation järjestämisestä järjestettiin suhteellisen nopealla aikataululla Oulussa keskiviikkona 02.03.2005. Nuorisotiedotuspisteiden/-palveluiden edustajien lisäksi paikalla oli opetusministeriön edustus sekä muita yhteistyötahoja. Työseminaarin ohjelma sisälsi ministeriön alustuksen kansallisesta tieto- ja neuvontapalvelustrategiasta sekä EU:n Valkoisen Kirjan nuorisotiedotuksen linjauksista sekä tietysti päivän pääaihe kansallinen koordinaatio. Verkosto ei ollut tehnyt ennakkoon esitystä mallista. Opetusministeriö toivoi avointa keskustelua asiasta työseminaarissa, jotta koko kenttä pääsisi mahdollisimman laajasti vaikuttamaan asiaan. Näin myös tapahtui. Kiitos teille osallistujille ja jatketaan hyvää yhteistyötä Mika Pietilä Erityiskiitos opetusministeriön nuorisoyksikölle taloudellisesta ja henkisestä tuesta työseminaarin järjestämisessä sekä Eryican nuorisotiedotustyön peruskirjan kääntämisestä suomenkielelle. Kiitokset myös Nuorten tieto- ja neuvontakeskus Napin työntekijöille Mirjami Ndiayelle, Pirjo Kovalaiselle ja Sari Juntuselle innostuneesta työpanoksesta työseminaarin järjestämisessä sekä seminaarin suunnitteluun osallistuneille Jaana Fedotoffille ja Kaisa Ahokkaalle. 3

Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut Suomessa Nuorisotiedotus- ja neuvontapalvelua työmuotona on Suomessa tehty aktiivisesti 80-luvulta lähtien osana kunnallisia nuorisotyöpalveluita, kunnan nuorisotoimen rahoittamana. Ensimmäisiä askelia kohti työmuotoa otettiin jo 50-luvulla Helsingissä. Nykyään Suomen nuorisotiedotusverkosto käsittää noin 30 paikallista nuorisotiedotus- ja neuvontakeskusta, alueellisia portaaleja, sähköisiä verkkopalveluita sekä viisi seudullista kehittämishanketta, joissa on mukana lähes 50 kuntaa. Kaikki palvelut ovat perustettu vastaamaan paikallisten nuorten tiedon tarpeisiin, pohjautuen useimmiten nuorten tiedontarpeista tehtyihin kyselyihin ja tutkimuksiin. Osana suomalaista ja eurooppalaista nuorisopolitiikkaa Valtakunnallisella tasolla nuorisotyö kuuluu opetusministeriön hallinnonalaan. Vuonna 1991 opetusministeriö julkisti nuorisotiedotusta koskevia suosituksia, jotka perustuivat Euroopan neuvoston nuorisoministerikonferenssin johtopäätöksiin. Näissä suosituksissa opetusministeriö rohkaisi Suomen kuntia perustamaan nuorisotiedotuskeskuksia ja nuorten tiedotuspalveluita. Merkittävänä taustavaikuttajana työmuodolle on myös Euroopan Unionin Valkoinen kirja, jossa painotetaan erityisesti nuorten oikeutta saada tietoa ja tulla kuulluksi, nuorten omaa osallisuutta tiedontuottamiseen, vertaistiedottamiseen sekä tiedon luotettavuutta ja selkokielisyyttä. Toinen merkittävä asia suomalaiseen nuorisotiedotus- ja neuvontatyöhön on uusiutuva nuorisolaki. Nuorisolaki tulee vahvistamaan työmuodon asemaa yhtenä kunnallisena nuorisotyön peruspalveluna. Työmuodon nimeäminen laissa antaa vahvan tuen palvelujen kehittämiselle ja eri toimijoiden yhteistyölle. Laki tulee vahvistamaan myös kansallisen nuorisotiedotus- ja neuvontatyön verkostoa ja antamaan mahdollisuuden alan koulutuksen kehittämiselle. (Nuorisolaki luonnos 7, tieto- ja neuvontapalvelut). Opetusministeriö antaa taloudellista tukea Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:lle, joka edustaa suomalaisia nuorisotiedotuspalveluita Euroopan nuorisotiedotus- ja neuvonta järjestö ERYICAssa. Suomi liittyi ERYICAan vuonna 1989 ja on siitä lähtien toiminut aktiivisesti mukana järjestön toiminnassa noudattaen ERYICA:n jäsenjärjestöjen yhdessä sopimia nuorisotiedotustyön periaatteita. Allianssi sekä kansallinen Eurodesk-toimisto ovat Suomen nuorisotiedotusverkoston tärkeimmät yhteistyökumppanit. Eurodeskiä hallinnoi Euroopan Union nuoriso-ohjelman kansallinen toimisto Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO. Molemmat toimijat osallistuvat aktiivisesti kansallisiin nuorisotiedotustapaamisiin, joita on pyritty järjestämään kaksi kertaa vuodessa eri teemoihin liittyen. Eri toimijoiden hyvän yhteistyön tavoite on, että nuorisotiedotus- ja neuvontapalvelut ovat kaikkien nuorten saatavilla sosiaalisesta asemasta tai asuinpaikasta riippumatta. Yhteiskunnan rakenteiden vaikutus työn kehittämiselle Erityispiirteenä suomalaisessa nuorisotiedotus- ja neuvontatyössä ovat kaupunkien suhteellisen pienet asukasmäärät, pitkät välimatkat ja suuri määrä syrjäseudulla asuvia nuoria kaukana muista nuorille suunnatuista palveluista. Ehkä juuri näistä syistä Suomen nuorisotiedotus- ja neuvontapalvelujen tuottajat ovat lähteneet kehittämään paikallisia ja seudullisia verkkopalveluita, 4

joista nuoret löytävät tietoa eri aihealueista ja missä heillä on myös mahdollisuus kysyä sähköpostitse. Keskittämällä palveluja seudullisesti voidaan resurssit yhdistämällä tarjota laadukkaat ja kattavat nuorisotiedotuspalvelut. Toinen erityispiirre on suomalaisen yhteiskunnan nuorille suunnatut muut palvelut kuten ammatinvalinnanohjaus, sosiaali- ja terveyspalvelut, koulutus- ja työllisyyspalvelut ja tuet sekä harrastus- ja vapaa-ajanviettopalvelut. Tämän johdosta nuorisotiedotus- ja neuvontapalvelut keskittyvät enemmän yleiseen nuorisotiedotustyöhön eli tietojen, opastuksen ja neuvonnan antamiseen käyttäjien esittämiin kysymyksiin. Vain muutamat keskukset tarjoavat myös erityisiä neuvontapalveluita kuten asumiseen ja työllisyyteen liittyvää neuvontaa. Tulevaisuuden haasteet ja näkymät Yksi tärkeimmistä haasteista Suomen nuorisotiedotus- ja neuvontatyön kehittämiselle on kansallisen koordinoinnin mallin ja tahon ratkaiseminen. Pohjatyö on jo aloitettu parhaimman mallin löytämiselle yhteistyössä opetusministeriön ja nuorisotiedotusverkoston kanssa. Ymmärrys koordinoinnin tärkeydestä on yhteinen. Opetusministeriön henkinen ja taloudellinen tuki ovat työmuodon kehittämiselle ratkaisevia elementtejä yhä edelleen. Vaikka suurin osa palveluista on kuntien rahoittamia, nykyään yhä useampi perusteilla oleva keskus tai verkkopalvelu hakee avustuksia lääneiltä, opetusministeriötä, Euroopan Sosiaalirahastolta tai maakuntarahastoista. Rahoitusta on myönnetty erityisesti uusiin paikallisiin ja seudullisiin nuorisotiedotushankkeisiin. Nuorisotiedotus- ja neuvontatyö on saamassa yhä suurempaa roolia nuorten sosiaalisen kasvun vahvistajana ja nuorten osallisuuden tukijana nuoria koskevissa asioissa. Myös nuorten osallistuminen nuorisotiedotuspalveluihin on kasvamassa. Suomalainen nuorisotiedotus- ja neuvontatyö elää tällä hetkellä noususuhdanteessa. Jaana Fedotoff Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden päällikkö Nuorten tieto- ja neuvontakeskus Nappi, Oulu Lähde: Näkökulmia nuorisotiedotus- ja neuvontatyöhön. Toim. Päivi Timonen-Verma ja Jaana Fedotoff, 2003. Helsinki. 5

Suomen nuorisotiedotusverkoston ja opetusministeriön työseminaari Oulussa 02.03.2005 Aihe: Nuorisotiedotuksen kansallisen koordinaation järjestäminen Nuorisotiedotuspisteiden/-palveluiden edustajien lisäksi työseminaariin osallistuivat Kimmo Aaltonen ja Emma Kuusi opetusministeriöstä sekä nuorten verkkodemokratiahanke Valtikan edustaja (Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry), Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMOsta Eurodesk edustaja sekä läänien nuorisotyöstä vastaavia tarkastajia. Ohjelma sisälsi ministeriön alustuksen kansallisesta tieto- ja neuvontapalvelustrategiasta sekä EU:n Valkoisen Kirjan nuorisotiedotuksen linjauksista sekä tietysti päivän pääaiheen kansallinen koordinaatio, jota työstettiin viidessä työryhmässä. Suomen opetusministeriö, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto / Nuorisoyksikkö. Kulttuuriasiainneuvos Kimmo Aaltonen, Opetusministeriön tieto- ja neuvontapalvelustrategia lähivuosille Kimmo Aaltonen esitteli opetusministeriön toiminta- ja taloussuunnitelmaa vuosille 2006-2009. Kuntien nuorisotyön valtionosuutta säätelevä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslaki uudistetaan samassa aikataulussa nuorisotyölain kanssa siten, että uudet lait tulevat voimaan vuoden 2006 alussa. Valtionosuuksien ohella kuntien nuorisotyötä tuetaan kohdennetuilla valtionavustuksilla, jotka liittyvät uudessa nuorisolaissa määriteltävien nuorisotyön peruspalvelujen tuottamiseen kunnissa. Kohdennettuja määrärahoja ovat muun muassa nuorten tieto- ja neuvontapalvelujen kehittämiseen liittyvät määrärahat. Nuorison tieto- ja neuvontapalvelut, verkkomediat ja tietohuolto Nuorison tieto- ja neuvontapalveluja kehitetään siten, että ne ovat kaikkien nuorten saavutettavissa. Nuorisotoimessa kehitetään erityisesti informaatioteknologiaan perustuvia nuorisotiedotuksen ja tietohuollon järjestelmiä unohtamatta henkilökohtaisen neuvonnan merkitystä. Nuorisoasiain neuvottelukunnan vastuulla olevaa indikaattorijärjestelmää hyödynnetään toimialan arvioinnissa ja kehittämisessä ja Nuorisobarometrin kehittämisessä otetaan huomioon hallitusohjelmaan liittyvän yrittäjyysohjelman ja kansalaisvaikuttamisen seurantapiirteet. Erityisesti nuorten omaa tiedotustuotantoa tuetaan. (OPM, 2005:4 toiminta- ja taloussuunnitelma 2006-2009) Uusi nuorisolaki, luonnos: 4 Nuorisopolitiikan kehittämisohjelma Valtioneuvosto hyväksyy nuorisopolitiikan kehittämisohjelman. Kehittämisohjelmassa esitetään valtakunnalliset nuorisopolitiikan tavoitteet sekä tuetaan nuorisopoliittista ohjelmatyötä lääneissä ja kunnissa. Kehittämisohjelma valmistellaan opetusministeriössä yhteistyössä asianomaisten muiden ministeriöiden kanssa ja valmistelussa tulee kuulla nuorisotyön sekä -politiikan keskeisiä tahoja. Kehittämisohjelman hyväksymisestä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. 6

7 Nuorisotyön ja -politiikan toteuttaminen Paikallisella tasolla nuorisotyöstä ja -politiikasta vastaavat kunnat, nuorisoyhdistykset ja muut nuorten yhteisöt. Kunnan nuorisotyöhön kuuluvat nuorten ohjaus, toimintatilojen ja - mahdollisuuksien järjestäminen, tieto- ja neuvontapalvelut, nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki, nuorten työpajapalvelut tai muut paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot. Nuorille tulee varata mahdollisuuksia osallistua paikallista nuorisotyötä sekä nuorisopolitiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. 12 Muut valtionavustukset Valtion talousarvioon voidaan ottaa vuosittain määräraha nuorisotyötä ja nuorisopolitiikkaa palvelevaan nuorisotutkimukseen sekä kansainväliseen nuorisoyhteistyöhön ja nuorisotyön kehittämistoimintaan. 7

Nuorisotieto- ja neuvontapalveluiden kansallinen rakenne (Luonnos 2.3.05 Kimmo Aaltonen, OPM) Kansallinen koordinaatio pppppppppppppppppp Työvaliokunta Allianssi Valtikka Eryica CIMO Eurodesk ERYICA Pisteet A ja keskukset B Euroopan neuvosto X C EU:n valkoinen kirja X X X X X X X Kansallinen työryhmä *OPM Alueelliset verkostot esim. läänien verkostot - Opetusministeriöllä mahdollisuus tukea taloudellisesti kansallista koordinointitahon palkkaus yms. kustannuksia - Palvelujen hajasijoittaminen alueelliset toimijat koordinaattori voidaan sijoittaa johonkin alueelliseen keskukseen tutkimukset nuorten elinoloista, indikaattoreista tulisi saada yhdeksi paketiksi ja tieto hyödylliseen käyttöön palvelujen kehittämiseksi myös alueellisesti. 8

Suomen opetusministeriö, kulttuuri-, liikunta ja nuorisopolitiikan osasto / Nuorisoyksikkö Ylitarkastaja Emma Kuusi, EU:n valkoisen kirjan nuorisopoliittiset linjaukset tiedotustoiminnan osalta Komission ehdottama nuorisopoliittinen strategia Prioriteetit: - nuorten osallistuminen, nuorisotiedotus, nuorten vapaaehtoistyö, nuorisotutkimus Komissio hyväksyy ehdotukset toimeenpannaan kansallisesti raportointi komissioon nuorisonäkökulman huomioon ottaminen myös muilla sektoreilla Komission tiedonanto neuvostolle Bryssel 27.3.2003 KOM (20039) Valkoisen kirjan EU:n nuorisopolitiikan uudet tuulet seuranta Ehdotus nuorten osallistumisesta ja heille tiedottamista koskeviksi yhteisiksi tavoitteiksi nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyönpuitteista 27.06.2002 annetun neuvoston päätöslauselman pohjalta. Yhteiset tavoitteet: parannetaan nuorten tiedonsaantimahdollisuuksia lisätään laadukasta nuorisotiedotusta vahvistetaan nuorten osallistumista nuorisotiedotukseen Lisäksi huomioitavia seikkoja Euroopan neuvoston suositukset ja yhteistyö ERYICAn kanssa. Nuorisotieto- ja neuvontapalveluille laillinen asema Uusiutuva nuorisolaki 4 nuorisopolitiikan kehittämisohjelma eri ministeriöt, jotka toimivat lasten ja nuorten elinoloasioiden kanssa tulisi sitouttaa kehittämiseen myös taloudellisesti Kuntien lapsi- ja nuorisopoliittiset ohjelmat mitä pitävät sisällään mikä on nuorisotyön rooli lapsi- ja nuorisopoliittisissa ohjelmissa maahanmuuttajakysymys nuorisotiedotuspalveluissa opetus- ja kulttuuritoimien budjettiin merkittyä rahaa maahanmuuttajanuorten pääluvun mukaan 9

Osallistujien puheenvuorot Suunnittelija Päivi Timonen-Verma, Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus, Kohdennetun nuorisotyön toimisto Subjektiivisia mietteitä nuorisotiedotus- ja -neuvontatyöstä 2005 OPM yleiskirje 14/300/2004, EU:n nuorisopolitiikan tavoitteiden toteuttaminen Suomessa: Tavoitteet: parannetaan nuorten tiedonsaantimahdollisuuksia lisätään laadukasta nuorisotiedotusta vahvistetaan nuorten osallistumista nuorisotiedotustoimintaan Toimenpiteet: kehitetään tietopalveluja nuorille, hyödynnetään uuden teknologian mahdollisuuksia tarjotaan nuorille valmiuksia tiedon kriittiseen seulontaan ja arviointiin kannustetaan nuoria osallistumaan heille suunnatun tiedon valmistukseen, levitykseen ja neuvontaan (mm. nuorisotiedotuskeskuksissa, kouluissa, järjestöissä ja tiedotusvälineissä). Nuorisotiedotus- ja neuvontatyön suuntautuminen 2005 Nuorisotiedotus- ja neuvontapalveluiden tarjonnassa on havaittavissa 3 eri suuntausta, missä kaikissa keskeisenä eurooppalaiset nuorisotiedotustyön periaatteet (ERYICA) 1. Monialainen nuorisotiedotus- ja neuvontatyö suuntaus - nuorisotiedotuspiste, nuorisotiedotuskeskus jne. - nuorisotyölliset menetelmät - nuorisotyöntekijät (nuoriso-ohjaaja vakanssinimikkeenä) 2. Monialaisessa nuorisotiedotus- ja neuvontatyössä on kehittynyt nuorten osallisuutta nuorisotiedotustyöhön painottavia työmenetelmiä - ERYICA suosittelee: nuorten osallistuminen nuorisotiedotustyöhön - OPM:n yleiskirje 14/300/2004 - EU:n valkoinen kirja EU:n nuorisopolitiikan uudet tuulet 3. Nuorten tieto- ja neuvontapalvelu suuntaus - Tietopalvelusuuntautuneisuus - Tietopalveluohjaaja (vakanssinimikkeenä) Mitä kansalliselta koordinaatiolta ja tuelta odotan? Työmuodon laadullinen kehittäminen Koulutus - Työmuodon 5 ov osaksi nuorisotyön opintoja, sosionomin? - Yhtenäisten sisältökriteerien luominen koulutukselle, nyt osa toteuttaa ERYICA:n mukaisia sovelluksia, osa omiaan. 10

Nuorisotiedotustyön eurooppalaiset periaatteet (ERYICA, 2005) - käännös suomeksi, huolehtiminen, että uudet päivitetyt periaatteet soveltuvat käytännön työssä - Jokainen paikallinen nuorisotiedotuspalvelu allekirjoittaisi nuti-periaatteet, ja näin sitoutuisi laadun tarkkailuun työssään. Tämä voisi olla edellytyksenä, että saa käyttää nuorisotiedotusja neuvontakeskus, piste ym. nimenään Kansallisen perehdyttämisen huolehtiminen työmuotoon liittyen - Paljon uusia palveluita aloitettu ja aluillaan, vanhoissa työntekijät vaihtuvat jne. * Jokaisella nuorella on oikeus tasalaatuiseen tietoon, riippumatta välineestä, minkä kautta tieto annetaan tai tiedon antajasta. * Mitä, jos työntekijä antaa väärää tietoa ja nuorelle aiheutuu siitä hankaluuksia? (hakuajat, laki ym.) Nuorisotiedotusverkoston sisäisen yhteistyön kehittäminen Yhteiset kehittämishankkeet - On olemassa EU ja kansallista rahaa, minkä avulla voisi yhdessä kehittää palveluja nuorille. - Seminaarit, opintomatkat, bilateraalinen yhteistyö jne. työntekijöille - Vuosittaiset kehittämispäivät Kansallinen yleistietopaketti aloittelevalle nuorisotiedotuspalvelulle - Nyt kaikki keräävät kaiken tiedon, voisi olla olemassa aloittelevan peruspaketti Osoitelistaus: esim. tietoteemoittain, mitä materiaalia (esite, kirja jne.) ja mistä tilataan jne. (alkanut nuti-verkosto@lasipalatsi.fi) Nuti-verkoston sisäisen INTRAn perustaminen nuorisotiedotustyön ammattilaisille osaamisen kehittäminen ym. *** Miten tuen tarve eroaa jo nuorisotiedotuspalveluissa työskentelevien ja uusia nuorisotiedotustyömuotoja käynnistävien kohdalla? Miksi nuorisotiedotus- ja neuvontatyössä ei tarvita kansallista koordinaatiota ja kehittämistä? - muilla nuorisotyön menetelmillä ei ole vastaavaa (avoimien ovien toiminta, etsivä työ, jne.) - jokainen nuorisotyöntekijä on nuorisotiedotustyöntekijä ajattelu. Tarvetta on (EU, OPM yleiskirje, uusi nuorisolaki) miten siis kansallinen nuorisotiedotuspalvelu toteutettaisiin? - Oma järjestö nykyisessä toimintaympäristössä on vanhentunut työtapa (tukirahoitus ja uudet hankkeet lääninhallitusten kautta) - Koordinaatio voisi olla sijoitettuna rakenteisiin: opetusministeriö, opetushallitus (Osallisuushankkeiden tapaan). Koordinaatio voisi olla lääninhallituksittain niin, että 2-3 koordinaattoria lääninhallituksissa muodostavat kansallisen nuorisotiedotustyön palvelun (alueellinen kehittämistarve ja tuki lähempänä) 11

Nuorisotiedottaja Maija Harakka, Nuoriso- ja kansalaisjärjestötiedotushanke, Loimaan seutukunnallinen nuorisotoimi Puheenvuoroni Suomen nuorisotiedotuksen kansallinen koordinaatio -työseminaarissa Oulussa 2.3.2005 Taustaa Suosituksien mukaan nuorisotiedotuspalvelujen on pyrittävä varmistamaan, että tieto on kaikkien nuorten saatavilla tasapuolisesti riippumatta heidän elinolosuhteistaan, asuinpaikastaan tai yhteiskunnallisesta asemastaan. Tätä taustaa vasten on ollut hienoa olla mukana hankkeessa, joka kehittää Loimaan seutukunnan nuorisotiedotusta myös pienillä paikkakunnilla on huomattu nuorisotiedotuksen kasvanut tarve ja siihen ollaan vastaamassa. Loimaan seutukunta sijaitsee Varsinais-Suomessa Turun talousalueen kupeessa. Kuntia on yhteensä kymmenen: Alastaro, Aura, Koski Tl, Loimaa, Marttila, Mellilä, Oripää, Pöytyä, Tarvasjoki ja Yläne. Asukkaita seutukunnassa on 37 000. Pienissä kunnissa nuorisotyötä tehdään kiinteässä yhteistyössä esimerkiksi liikunta-, koulu- ja kulttuuritöiden kanssa. Resurssit ovat tiukoilla, mikä ei kuitenkaan ole tukahduttanut vanhojen ja uusien nuorisotyömuotojen kehitystyötä. Seutukunnallista yhteistyötä on tehty tällä saralla jo 10 vuotta. Viime marraskuussa Loimaan seutukunnassa alkoi hanke: Nuoriso- ja kansalaisjärjestötiedotus. Kehitystyötä tehdään Länsi-Suomen lääninhallituksen myöntämällä avustuksella. Hankkeen tavoite on auttaa nuoria toteuttamaan pyrkimyksiään sekä edistää nuorten osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan. Hankkeen aikana avataan mm. virtuaalinen tiedotuspiste internetiin, osoitteeseen www.senu.fi. Sivut aukeavat maalis-huhtikuun vaihteessa, minkä jälkeen sivujen sisältöä kehitetään eteenpäin yhdessä ammattilaisten, yhteistyökumppaneiden ja nuorten kanssa. Sivuille tulee mm. kysymyspalsta, jolla nuori voi kysyä apua mihin tahansa häntä mietityttävään aiheeseen. Ammattilaisten rinki vastaa kysymykseen kolmessa työpäivässä. Hankkeen avulla luodaan myös tiedonkulkukanavia kansalaisjärjestöihin. Järjestörekisteri, jota yhdistykset voivat itse päivittää, on otettu hyvin vastaan. Se avattiin vuodenvaihteesta osoitteessa www.loimaansetu.fi. Lisäksi nuorisotyötä tekeville järjestöille hankitaan sähköiset osoitteet, jolloin yhteydenpito heidän kanssaan helpottuu. Nuorisotiedotuksen kansallisen koordinaation järjestämisestä Suomessa Loimaan seutukunnassa on noussut seuraavanlaisia tarpeita kansallisen koordinaation tehtäviksi: 1. paikallisten/seudullisten nuorisotiedotuspalveluiden ohjaus, neuvonta ja auttaminen 2. paikallisten/seudullisten nuorisotiedotuspalveluiden laadun seuranta 3. kansainvälisten asioiden hoito ja edustustehtävät 4. alan koulutusten ja tapahtumien järjestäminen 12

Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman Länsi-Suomen lääninhallitus, Vaasa Puheenvuorossaan Erik Häggman korosti mm. käsitteiden aukaisemista, palveluiden eriarvoisuutta, sekä esitti kannanottonsa kansalliseen koordinointiin. 1. Nuorisopolitiikka, mitä sillä tarkoitetaan - pohjana mm. EU:n valkoinen kirja - käsitteiden selventäminen: osallisuus/osallistuminen - uusi nuorisolaki, mistä on oikeasti kysymys termien auki kirjoittaminen myös laissa 2. Nuorten eriarvoiset asemat palvelujen suhteen kun kysymyksessä on lasten ja nuorten palvelut mikä on lasten ja nuorten tiedon tarve, milloin tietoa tarvitaan - tehtävä poikkihallinnollinen selvitys 3. Neuvonta liittyen nuoren elämänhallintaan - esim. koulukeskeyttäjät - paikallisella tasolla selvitettävä mallit, miten yksilön oikeus toteutuu miten nuorisopolitiikka ottaa kantaa tähän - eriarvoisuuteen liittyy, ettei nuori ole saanut oikeata tietoa oikeaan aikaan. Kansallinen koordinointi Kiinteästi nuorisotietopalvelun / -keskuksen yhteydessä, mahdollisimman lähellä käyttäjiä. Osaamiskeskus, joka - kehittää - organisoi - linkittää eri palveluita - rakentaa tietohuoltoa - koulutus- ym. tilastot yhteiseen keskitettyyn jakeluun, tarvitaan keskitettyä tietohuollon palvelua Suomi tarvitsee erillisen nuorisotiedotusstrategian 13

Luonnoksen esittelijä tietopalveluohjaaja Mirjami Ndiaye, Nuorten tieto- ja neuvontakeskus Nappi Koulutus, ohjaus, neuvonta Tietopalveluohjaaja Mirjami Ndiaye, Nuorten tieto- ja neuvontakeskus Nappi, Oulu KANSALLINEN KOORDINOINTI Eryican periaatteet eettiset metodiset Kriteerit perustamisvaiheessa oleville palveluille uusille toimijoille jo olemassa oleville palveluille Kehittäminen mitä periaatteet käytännössä tarkoittavat vaikutus olemassa oleviin palveluihin nuorten ohjaus muihin Nutipalveluihin laadun tulee olla sama joka paikassa Laatu kansallisesti Euroopan laajuisesti Arviointi Kansallisella koordinoinnilla koulutuksen, ohjauksen ja neuvonnan avulla pystytään parantamaan alalla jo työskentelevien sekä uusien palveluiden työntekijöiden tietotaitoa, jotta palveluiden mahdollisimman hyvä laatu pystytään takaamaan tasaarvoisesti kaikille nuorille. Arviointi ja sen avulla tehtävä suunnitelmallinen kehittäminen ovat työmuodon laadulle erityisen tärkeitä. Nuorten tieto- ja neuvontakeskus Nappi 2.3.2005, Oulu 14

Nuoriso-ohjaaja Mika Pietilä Nuorten tiedotus- ja neuvontapiste NAPA, Kokkola Hyvät osallistujat Kiva nähdä näin runsas joukko mukana täällä yhdessä rakentamassa kansallisen koordinaation mallia Suomeen. Kommentiksi Päivi Timonen-Verman esitykseen, jossa hän mietti miksi nuorisotiedotus ei tarvitsisi koordinaatiota. Eihän muilla nuorisotyön muodoilla ole olemassa koko Euroopan kattavaa suositusta, kuten nuorisotiedotukselle. Viimeisen kuluneen vuoden aikana nuorisotiedotus on hypännyt isoja askelia eteenpäin. Jatkuvasti syntyy uusia pisteitä sekä palveluita. Olemassa olevat keskukset ja pisteet kehittävät työmuotoa ja palveluja nuorille. meillä on Suomessa läänejä, maakuntia ja seutukuntia käsittäviä nuorisotiedotuksen hankkeita, joiden toivotaan pystyvän vakiinnuttamaan toimintansa hankeajan jälkeen. Kaiken tämän saavuttamiseksi on tarvittu lukuisia tunteja, työpäiviä, viikkoja, kuukausia sekä vuosia työtä. Nuorisotiedotustyö on haastavaa, koska monelle se on uusi työkenttä. On myös vaikeaa vasta-alkajana saada kaikki tarvittavat tahot sitoutettua toimintaan mukaan yhteistyökumppaniksi. Miten me voimme jatkossa taata tämän oikeaan suuntaan menevän kehityksen jatkuvan? Kuinka voimme varmistaa, että nuoret asiakkaat saavat tasapuolisesti palveluja Suomessa? Miten takaamme laadun ja kehityksen tason säilyvän? Myös nuorisotiedotuksen koulutusmallit vaativat kehittämistä ja yhteisymmärrystä. Kuka on se joka vastaa lukuisiin kyselyihin nuorisotiedotuksesta työmuotona nuorisotyön kentällä? Mielestäni tämä kaikki on kansallisen koordinaation tehtävä. Mikä on oikea malli, toivottavasti ratkeaa tämän työseminaaripäivän aikana. Kansallisella koordinaatiolla pystyisimme myös vastaamaan "EU:n nuorisopolitiikan uudet tuulet" yhteen esille nostamaan painopiste alueeseen konkreettisesti. Antoisaa työryhmätyöskentelyä kaikille. 15

MUISTIO 22.2.2005 Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n tavoitteita nuorisotiedotuksen kehittämiselle Suomessa Taustaa Nuorisotiedotustyötä Suomessa on tehty runsaan 20 vuoden ajan. Jonkinlaista nuorisoneuvontaa oli esim. Helsingissä annettu jo 1950-luvun alusta lähtien, mutta yleensä varsinaisen nuorisotiedotustyön lähtölaukauksena on pidetty maamme ensimmäisen nuorisotiedotuskeskuksen Kompassin avaamista Helsingissä kesäkuussa 1983. Kansalaiskasvatuksen Keskus (KaKe, yksi Allianssin edeltäjistä) käynnisti vuonna 1987 Nuorisotiedotuksen Palvelun, jonka olennainen osa oli sähköinen Nuorisotietopankki. Nuorisotiedotuksen Palvelu jatkoi toimintaansa KaKe:ssa ja sittemmin Allianssissa vuoteen 1997 saakka. Parhaimmillaan nuorisotiedotuksen parissa oli neljä työntekijää, jotka nuorisotietopankin ylläpidon lisäksi koordinoivat myös pitkälti paikallisten pisteiden yhteistyötä. Taloudellisten resurssien vähenemisen myötä Allianssi joutui tämän jälkeen karsimaan nuorisotiedotuksen palvelutoimintaansa. Nuorisotietopankki oli teknisen kehityksen myötä siirtynyt internetpohjaiseksi, ja lopulta se yhdistettiin Nuorisotiedon taloon, jonka sisällä jatkettiin tiettyjen tietoosuuksien ylläpitoa Allison-nimikkeen alla. Varsinaista kansallista koordinaatiota laajasti ymmärrettynä ei Allianssi ole voinut enää 1990-luvun lopusta lähtien paikallisille nuorisotiedotuspisteille tarjota. Erityisen voimakkaasti nuorisotiedotus on viime vuosina kehittynyt paikallisella tasolla, ja kansallisen koordinaation tarve perustuukin erityisesti näiden hyvin pienillekin paikkakunnille syntyneiden pisteiden tarpeisiin. Allianssi on ollut mukana järjestämässä alan koulutuksia ja tapahtumia yhdessä CIMO:n ja nuorisotiedotusverkoston kanssa, mutta viime vuosina yhä enemmän vastuuta näistä on jäänyt paikallisten pisteiden harteille. Sen sijaan kansainvälisessä nuorisotiedotusyhteistyössä Allianssi on ollut aktiivisesti mukana. Olemme osallistuneet ERYICA:n toimintaan järjestön suomalaisena jäsenenä yhdessä paikallisten pisteiden edustajien kanssa, välittäneet tietoa ja mahdollisuuksia osallistua kvtapahtumiin ja koulutuksiin paikallisille toimijoille sekä osallistuneet erilaisiin nuorisotiedotuksen kv-hankkeisiin, esim. EU-portaali, valkoinen kirja, Cosmomind jne. Allianssi on myös maksanut vuosittain ERYICA:n jäsenmaksun (n. 5400 euroa). Kansallisen koordinaation tarve Viimeisen parin vuoden aikana on muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen ollut selvästi nähtävissä, että nuorisotiedotuspisteitä ja palveluita syntyy runsaasti ympäri maata. Tähän on varmasti olemassa monia syitä. Monilla alueilla jo olemassa olevat pisteet ovat toimineet aktiivisesti vetureina levittäen yhdessä nuorisotyön oppilaitosten kanssa tietoa ja taitoa yhä useammille nuorisotyön ammattilaisille. Samaan aikaan on valkoisen kirjan prosessi ja opetusministeriön aktiiviset toimet vieneet työmuotoa vahvasti eteenpäin. Myös järjestömuotoinen nuorisotiedotustoiminta on monilla paikkakunnilla lähtenyt lupaavasti liikkeelle. Kun paikallisesti on ollut nähtävissä runsaastikin myönteistä kehitystä, on samaan aikaan kansallisessa yhteistyössä ollut havaittavissa pientä lamaantumista. Esim. vuonna 2004 ei järjestetty lainkaan verkoston valtakunnallista tapaamista, kun niitä aiemmin oli yleensä kahdesti vuodessa. 16

CIMO:n marraskuussa järjestämässä Eurodesk-seminaarissa käytiin asiasta keskustelua, ja todettiin selkeästi, että tarve kansallisen koordinaation vahvistamiselle on entistä suurempi. Allianssin näkemykset kansallisesta koordinaatiosta Allianssi tukee vahvasti nuorisotiedotuksen kansallisen koordinaation perustamista. Mallina voitaisiin käyttää esimerkiksi työpajayhdistystä, jossa kuntien ylläpitämät työpajat ovat perustaneet oman työmuotonsa koulutus-, tiedotus- ja kehittämispalveluja edistävän yhdistyksen, jonka jäsenmaksu on suhteellisen pieni (100 e / vuosi). Yhdistyksellä voisi olla kokopäivätoiminen työntekijä, joka järjestäisi esim. kansallisia tapahtumia, hoitaisi valtakunnallista tiedotusta, neuvoisi uusia tiedotuspalveluita suunnittelevia kuntia, pitäisi yhteyttä oppilaitoksiin ja mahdollisesti tekisi valtakunnallista tiedotusmateriaalia. Merkittäviä synergiaetuja voitaisiin saavuttaa, mikäli kyseisen koordinaattorin työpiste olisi uudessa Allianssi-talossa vuokralaisena. Allianssin rooli kansainvälisessä nuorisotiedotuksessa ERYICA:n jäsenenä sekä monien Allianssin nykyisten toimintojen (kirjasto ja tietopalvelut, Euro<26-kortti, muu kv-toiminta, nuorisovaihto jne.) fyysinen läheisyys tukisivat hyvin koordinaattorin työtä ja vahvistaisivat myös Allianssin omaa panosta nuorisotiedotustyössä. Mitään sen virallisempaa yhteyttä ei uudella yhdistyksellä ja Allianssilla välttämättä tarvitsisi olla. Kansainväliseen nuorisotiedotustoimintaan osallistuminen voisi jatkua nykyisen mallin mukaan, eli ERYICA:n vuosikokoukseen osallistuisivat yksi Allianssin edustaja sekä yksi tai useampia nuorisotiedotusverkoston edustajia. Muihin kansainvälisiin tapahtumiin ja koulutuksiin osallistuisi pääsääntöisesti verkoston edustajia. Tarkemmat suunnitelmat mahdollisen koordinaattorin toimenkuvasta, työtehtävistä sekä toiminnan vaatimasta rahoituksesta syntyvät varmasti parhaiten nuorisotiedotusverkoston itsensä tekemänä. Allianssi toivoo kuitenkin, että asiassa päästään liikkeelle jo vuoden 2005 aikana. Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n puolesta Jarkko Lehikoinen kv-päällikkö 17

Kannanotto Jyväskylän kaupungin nuorisoasiainkeskus ja Jyväskylän maalaiskunnan kulttuuri-nuorisopalvelut 25.2.2005 Suomen nuorisotiedotuksen kansallinen koordinaatio, työseminaari 2.3.2005 Suomen nuorisotiedotuksen kansallinen koordinaatio Suomalaiselle nuorisotiedotukselle tarvitaan kansallinen koordinaatio. Alati monimutkaistuva yhteiskuntamme asettaa jäsenilleen yhä suurempia haasteita. Toimiakseen ja elääkseen yhteiskunnan jäsenenä kansalaisen tulee tietää oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sekä yhteiskunnan koneistojen toiminnasta. Nuorten osuutta tiedottajina tulee vahvistaa. Kansallinen koordinaation tehtävänä olisi mm.. - luoda yhtenäisiä kansallisia linjoja ja periaatteita nuorisotiedotustyölle (Eryica huomioon ottaen) - järjestää koulutuksia ja työkokouksia - koota ja ylläpitää yhteisiä materiaaleja/tietokantoja/nettisivuja - palvella, auttaa ja ohjata paikallisia/seudullisia nuorisotiedotuspalveluita - edustaa kansainvälisesti ja kansallisesti Työkokouksen osanottajia tervehtien Esa Linna, kulttuuri-nuorisosihteeri Jyväskylän maalaiskunnan kulttuuri-nuorisopalvelut Tuija Ijäs, nuorisonohjaaja Jyväskylän kaupungin nuorisoasiainkeskus Jarno Laitinen, nuorisotyön oppisopimusopiskelija Jyväskylän kaupungin nuorisoasiainkeskus 18

Työryhmätyöskentelyn tulokset Työryhmä 1. ERYICA Allianssi Valitikka.fi Eurodesk Nuti-verkosto Muut toimijat Koordinoiva taho Jaosto* Virallistettu, perustuu päätökseen Nuti-strategia lähellä käytännön työtä työn tilaaja OPM kuka toimii työnantajana; OPM, lääni, osaamiskeskus? Ei järjestön sisään. Ei yhdistyspohjainen Halutaan välttää byrokratisoitumista, ei hukkua isoon organisaatioon Jaosto tukiryhmänä, mahdollisesti viisi seitsemän jäsentä Vahvuudet * suora kosketus kenttään * ei huku suureen organisaatioon Heikkoudet * Yksi henkilö koko Suomea varten haavoittuvuus Mahdollisuudet * olemassa olevat verkostot esim. nutiverkosto, Allianssi Uhat * liika politisoituminen* liian suuret odotukset Kommentteja: synergiaetuja voisi hakea Jaosto/tukiryhmä koostuu nuti-alan ammattilaisista, kentän työntekijöistä 19

Työryhmä 2 CIMO ALLIANSSI X X O H J A U S R Y H M Ä OPETUSMINISTERIÖ Alue koordinaattori KOORDI- NAATTORI Alue koordinaattori Alue koordinaattori Tietyn alueen nuti-keskukset Tietyn alueen nuti-keskukset Tietyn alueen nuti-keskukset P P P P P P P P P 1 henkilö 1 henkilö 1 henkilö Tämän mallin mukaan olemassa olevat nuti-pisteet jaettaisiin alueittain ja kaikista alueista yksi vastuuhenkilö kuuluisi ohjausryhmään, joka tuo terveiset koordinaattorilta ja ohjausryhmältä kaikille kentällä työskenteleville. Oheisessa mallissa on huomioitu myös tulevaisuuden näkymät, ne on merkitty katkoviivalla. Eli yhden koordinaattorin lisäksi tulevaisuudessa olisi (tämän mallin mukaan) lisäksi kolme koordinaattoria, jokaisella alueella omansa. 20