KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2004 vp Asunto-osakeyhtiöiden hallitusten ja osakkeenomistajien ohjeistaminen Eduskunnan puhemiehelle Viime lokakuun alusta voimaan tullut järjestyslaki kumosi kaupunkien omat järjestyssäännöt. Monissa taloyhtiöissä järjestyssääntöjen häviäminen on aiheuttanut ihmetystä, kun aiemmin järjestyssäännöissä tarkasti säädellyistä asioista ei olekaan enää olemassa sääntelyä. Yksi tällainen hämmennystä ja epätietoisuutta synnyttänyt asia on esimerkiksi parvekkeella grillaaminen. Aiemmin parvekkeella grillaaminen oli kiellettyä monien kuntien järjestyssäännöissä sen aiheuttaman häiritsevän savun ja hajun takia. Järjestyslain myötä kuntien omat järjestyssäännöt menettivät merkityksensä. Nyt parvekkeella saa grillata, ellei grillaamista ole kielletty talon omissa järjestyssäännöissä. Toinen taloyhtiöiden järjestyssääntöihin liittyvä ongelmallinen asia on parvekkeilla tupakointi. Monien talojen asukkaat haluaisivat kieltää parvekkeilla tupakoinnin kokonaan, koska tupakan savu ja haju ajautuvat heidän mielestään liian helposti tupakoimattomien ihmisten parvekkeille ja sisään avoimista ikkunoista. Parveketupakoinnin kieltämisestä taloyhtiöissä on kuitenkin kantautunut hyvin ristiriitaisia tietoja. Joissakin taloyhtiöissä parveketupakointi on kielletty, mutta toisissa taloyhtiöissä taloyhtiön hallitukset ovat katsoneet, että parveketupakoinnin kieltäminen ei kuulu hallituksen eikä yhtiökokouksen toimivallan piiriin. Näissä tapauksissa taloyhtiöissä on vedottu siihen, että kieltäminen ei ole mahdollista, koska lainsäädännöstä puuttuu lainkohta, jonka nojalla kieltäminen olisi mahdollista toteuttaa. Monissa yhteyksissä on ollut puhetta siitä, että asunto-osakeyhtiöiden hallitukset ovat hyvin merkittävässä asemassa, koska taloyhtiöiden hallitukset hoitavat useiden suomalaisten suurinta ja tärkeintä sijoitusta. Tämän vuoksi on hyvin ongelmallista, mikäli asunto-osakeyhtiöissä ei tiedetä omien toimivaltuuksien rajoja ja sitä, mistä asioista taloyhtiön hallitus saa päättää ja mistä ei. Uuden järjestyslain synnyttämien ristiriitaisuuksien vuoksi asunto-osakeyhtiöiden hallituksille sekä asuntojen omistajille tulee laatia selkeät ohjeet, jotta taloyhtiöissä voitaisiin ja osattaisiin tehdä hyvän hallintotavan mukaisia päätöksiä ja asumisviihtyvyys paranisi. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus aikoo puuttua epäselvään tilanteeseen, joka monissa asuntoosakeyhtiöissä vallitsee uuden järjestyslain tultua voimaan? On osoittautunut, että usein asunto-osakeyhtiöissä ei tiedetä, mitkä asiat kuuluvat asunto-osakeyhtiön päätösvaltaan ja mitkä eivät. Tämä on tullut ilmi muun muassa parveketupakoinnin ja parvekkeella tapahtuvan grillauksen aiheuttaessa ongelmia. Miten tilanteeseen aiotaan puuttua? Versio 2.0
Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2004 Annika Lapintie /vas 2
Ministerin vastaus KK 413/2004 vp Annika Lapintie /vas Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Annika Lapintien /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 413/2004 vp: Miten hallitus aikoo puuttua epäselvään tilanteeseen, joka monissa asuntoosakeyhtiöissä vallitsee uuden järjestyslain tultua voimaan? On osoittautunut, että usein asunto-osakeyhtiöissä ei tiedetä, mitkä asiat kuuluvat asunto-osakeyhtiön päätösvaltaan ja mitkä eivät. Tämä on tullut ilmi muun muassa parveketupakoinnin ja parvekkeella tapahtuvan grillauksen aiheuttaessa ongelmia. Miten tilanteeseen aiotaan puuttua? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Asunto-osakeyhtiön ja sen osakkaiden keskinäiset oikeudet ja velvollisuudet määräytyvät ensisijassa asunto-osakeyhtiölain (809/1991, jäljempänä AOYL) ja yhtiön yhtiöjärjestyksen perusteella. Tämä koskee myös yhtiön oikeutta antaa sellaisia asumiseen liittyviä määräyksiä, jotka koskevat huoneistojen sekä rakennuksen ja kiinteistön yhteisten tilojen käyttämistä. AOYL:n 81 :n mukaan yhtiökokous voi päättää huoneiston hallintaanotosta määräajaksi muun muassa sillä perusteella, että huoneistoa hoidetaan niin huonosti, että yhtiölle tai toiselle osakkeenomistajalle aiheutuu siitä haittaa, huoneistoa käytetään oleellisesti muuhun tarkoitukseen kuin mihin se on aiottu tai muuten yhtiöjärjestyksen vastaisesti, huoneistossa vietetään häiritsevää elämää taikka että osakkeenomistaja tai muu huoneistossa asuva ei noudata, mitä järjestyksen säilymiseksi yhtiön tiloissa on tarpeen. Huoneistoa ei saa ottaa yhtiön hallintaan, jos rikkomuksella on vain vähäinen merkitys. Hallintaan ottamisen edellytyksiä yksittäistapauksessa on käsitelty oikeuskäytännössä sekä AOYL:n esitöissä, oikeuskirjallisuudessa ja asunto-osakeyhtiöille tarkoitetuissa käsikirjoissa. Käytännössä kysymyksessä tarkoitetuista tilanteista määrättiin ennen järjestyslakia vain joidenkin kuntien järjestyssäännöissä. Asunto-yhtiöissä käytetään edelleen laajasti yhtiökohtaisia järjestyssääntöjä, jotka perustuvat usein yhtiöitä edustavan järjestön mallisääntöihin. Asunto-osakeyhtiön elimet voivat päättää enemmistöpäätöksillä järjestyssääntöjen käyttöön ottamisesta. Järjestyssääntöjen rikkomisen seuraamuksista ei ole erikseen säädetty, joten sääntöjen rikkomista arvioidaan viime kädessä huoneiston hallintaan ottamista koskevien säännösten perusteella. Hallintaan ottamista koskevaan päätökseen tyytymätön osakas, vuokralainen tai huoneistossa asuva muu käyttöoikeuden saanut voi saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi sen, onko huoneiston ottamiselle yhtiön hallintaan AOYL:ssa säädetty peruste. Järjestyslain säätäminen ei ole vaikuttanut muun asumiseen liittyvän, esimerkiksi kotirauhaa, asumisolojen terveellisyyttä ja pelastustointa koskevan lainsäädännön soveltamiseen. Oikeusministeriö on asettanut 18 päivänä toukokuuta 2004 työryhmän arvioimaan yleisemmin asunto-osakeyhtiölain muutostarvetta. Oikeusministeriö ei näe tarvetta ryhtyä erityisiin toimiin kysymyksessä tarkoitettujen tilanteiden osalta, koska asunto-osakeyhtiössä voidaan ottaa käyttöön järjestyssäännöt, joita varten on saatavana yleisesti käytettyjä malleja. 3
Ministerin vastaus Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 2004 Oikeusministeri Johannes Koskinen 4
Ministerns svar KK 413/2004 vp Annika Lapintie /vas Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Herr talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Annika Lapintie /vänst undertecknade skriftliga spörsmål SS 413/2004 rd: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta i syfte att ingripa i den situation som uppstått i ett flertal bostadsaktiebolag efter att den nya ordningslagen trätt i kraft? Det har visat sig att man i bostadsaktiebolagen inte vet vilka frågor som hör till bostadsaktiebolagets beslutanderätt och vilka som inte gör det. Detta har bland annat kommit fram när rökning och grillning på balkongerna har orsakat problem. Vad tänker man göra åt saken? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Ett bostadsaktiebolags och dess aktieägares inbördes rättigheter och skyldigheter bestäms i första hand enligt lagen om bostadsaktiebolag (809/1991, nedan BABL) och bolagets bolagsordning. Detta gäller även bolagets rätt att utfärda sådana bestämmelser om boendet som gäller användningen av lägenheterna och de gemensamma lokaliteterna i byggnaden och på fastigheten. Enligt 81 BABL kan bolagsstämman besluta att ta en lägenhet i bolagets besittning för viss tid bland annat om lägenheten vanvårdas så att bolaget eller någon annan aktieägare vållas men, lägenheten används för väsentligen annat ändamål än den är avsedd för eller annars i strid med bolagsordningen, om det förs ett störande liv i lägenheten eller om aktieägaren eller någon annan som bor i lägenheten inte iakttar vad som krävs för bevarandet av ordningen i bolagets lokaliteter. En lägenhet får inte tas i bolagets besittning, om förseelsen endast är av ringa betydelse. Förutsättningarna för att i ett enskilt fall ta en lägenhet i bolagets besittning har behandlats i rättspraxis samt i förarbetena till BABL, i den juridiska litteraturen och i de handböcker som gäller bostadsaktiebolag. Före ordningslagen fanns var det i praktiken bara i ett fåtal kommuners ordningsstadgor som det fanns bestämmelser om de i spörsmålet avsedda situationerna. I bostadsaktiebolagen används fortfarande i stor utsträckning bolagsspecifika ordningsregler som ofta följer modellregler utarbetade av den organisation som företräder bolagen. Ett bostadsaktiebolags organ kan genom majoritetsbeslut besluta om att ta i bruk ordningsregler. Några särskilda föreskrifter om påföljderna av att man bryter mot dessa regler finns inte och således skall brott mot dessa regler i sista hand bedömas i enlighet med bestämmelserna om att ta en lägenhet i bolagets besittning. Om en aktieägare, en hyresgäst eller någon annan som bor i en lägenhet är missnöjd med bolagets beslut om att ta en lägenhet i sin besittning, kan denne föra frågan om huruvida det finns grunder för detta beslut i BABL till prövning vid domstol. Stiftandet av ordningslagen har inte påverkat tillämpningen av den lagstiftning som gäller boende i övrigt, exempelvis hemfriden, sanitära krav på bostäder eller räddningsväsendet. Den 18 maj 2004 tillsatte justitieministeriet en arbetsgrupp som har till uppgift att göra en allmän bedömning av behovet av ändringar i lagen om bostadsaktiebolag. Justitieministeriet ser inget behov av att vidta särskilda åtgärder med tanke på de i spörsmålet beskrivna situationerna, 5
Ministerns svar eftersom man i bostadsaktiebolagen kan ta i bruk ordningsregler för vilka det finns allmänt tillgängliga modeller. Helsingfors den 4 juni 2004 Justitieminister Johannes Koskinen 6