1. Kaksoissokkokokeen oleellinen piirre on, etteivät lääkkeen antaja ja lääkkeen saaja tiedä, minkä lääkkeen vaikutusta tutkitaan.



Samankaltaiset tiedostot
1. Laadulliset eli kvalitatiiviset muuttujat voidaan jakaa edelleen jatkuviin ja epäjatkuviin muuttujiin.

Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Psykologia KYSYMYSLOMAKE

VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TILASTOTIETEEN VALINTAKOE Ratkaisut ja arvostelu < X 170

Testejä suhdeasteikollisille muuttujille

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi

Testit järjestysasteikollisille muuttujille

Väliestimointi (jatkoa) Heliövaara 1

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

r = n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

ABHELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY

Johdatus tilastotieteeseen Testit suhdeasteikollisille muuttujille. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1

Johdatus varianssianalyysiin. Vilkkumaa / Kuusinen 1

Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät. Osa 3: Tilastolliset testit. Tilastollinen testaus. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1

1. Kvantitatiivisen muuttujan arvot mitataan tarkastelemalla tilastoyksiköiden laatua.

Tilastollinen testaus. Vilkkumaa / Kuusinen 1

MTTTA1 Tilastomenetelmien perusteet 5 op Luento Kokonaisuudet johon opintojakso kuuluu

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 2: Tilastolliset testit

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 10: Johdatus varianssianalyysiin

Tutkimusongelmia ja tilastollisia hypoteeseja: Perunalastupussien keskimääräinen paino? Nollahypoteesi Vaihtoehtoinen hypoteesi (yksisuuntainen)

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654

MTTTA1 Tilastomenetelmien perusteet 5 op Luento , osa 1. 1 Kokonaisuudet johon opintojakso kuuluu

χ = Mat Sovellettu todennäköisyyslasku 11. harjoitukset/ratkaisut

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Tilastollinen aineisto Luottamusväli

MTTTP5, luento Otossuureita ja niiden jakaumia (jatkuu)

edellyttää valintaa takaisinpanolla Aritmeettinen keskiarvo Jos, ½ Ò muodostavat satunnaisotoksen :n jakaumasta niin Otosvarianssi Ë ¾

Johdatus tilastotieteeseen Testit suhdeasteikollisille muuttujille. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Kynä-paperi -harjoitukset. Taina Lehtinen Taina I Lehtinen Helsingin yliopisto

¼ ¼ joten tulokset ovat muuttuneet ja nimenomaan huontontuneet eivätkä tulleet paremmiksi.

Kaksisuuntainen varianssianalyysi. Vilkkumaa / Kuusinen 1

ARVIOINTIPERIAATTEET

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 11: Epäparametrinen vastine ANOVAlle

Regressioanalyysi. Vilkkumaa / Kuusinen 1

Johdatus tilastotieteeseen Testit laatueroasteikollisille muuttujille. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1

Luentokalvoja tilastollisesta päättelystä. Kalvot laatinut Aki Taanila Päivitetty

Jos nollahypoteesi pitää paikkansa on F-testisuuren jakautunut Fisherin F-jakauman mukaan

Mittaustulosten tilastollinen käsittely

MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi. Viikko 5

Tilastotieteen kertaus. Vilkkumaa / Kuusinen 1

Diskreetit todennäköisyysjakaumat. Kertymäfunktio Odotusarvo Binomijakauma Poisson-jakauma

Testit laatueroasteikollisille muuttujille

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 1: Lokaatio ja hajonta

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

11. laskuharjoituskierros, vko 15, ratkaisut

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Lisätehtäviä ratkaisuineen luentomonisteen lukuun 6 liittyen., jos otoskeskiarvo on suurempi kuin 13,96. Mikä on testissä käytetty α:n arvo?

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 3: Epäparametriset tilastolliset testit

Kemometriasta. Matti Hotokka Fysikaalisen kemian laitos Åbo Akademi

10. laskuharjoituskierros, vko 14, ratkaisut

HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT

Kaavakokoelma, testikaaviot ja jakaumataulukot liitteinä. Ei omia taulukoita! Laskin sallittu.

Tilastollisia peruskäsitteitä ja Monte Carlo

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007

Estimointi. Estimointi. Estimointi: Mitä opimme? 2/4. Estimointi: Mitä opimme? 1/4. Estimointi: Mitä opimme? 3/4. Estimointi: Mitä opimme?

Odotusarvoparien vertailu. Vilkkumaa / Kuusinen 1

Estimointi populaation tuntemattoman parametrin arviointia otossuureen avulla Otossuure satunnaisotoksen avulla määritelty funktio

Yksisuuntainen varianssianalyysi (jatkoa) Heliövaara 1

Estimointi. Luottamusvälin laskeminen keskiarvolle α/2 α/2 0.1

Hypoteesin testaus Alkeet

pitkittäisaineistoissa

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 4: Testi suhteelliselle osuudelle

Yksisuuntainen varianssianalyysi (jatkoa) Kuusinen/Heliövaara 1

Johdatus tilastotieteeseen Estimointi. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

OHJ-7600 Ihminen ja tekniikka -seminaari, 4 op Käyttäjäkokemuksen kvantitatiivinen analyysi. Luento 3

2. TILASTOLLINEN TESTAAMINEN...

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 8: Lineaarinen regressio, testejä ja luottamusvälejä

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 1: Lokaatio ja hajonta

031021P Tilastomatematiikka (5 op) viikko 5

Perusnäkymä yksisuuntaiseen ANOVAaan

A130A0650-K Tilastollisen tutkimuksen perusteet 6 op Tentti / Anssi Tarkiainen & Maija Hujala

1. Nollahypoteesi on, että teksti on kirjoitettu lyhyemmällä murteella. Mahdollisiavaihtoehtojaonvainyksieliettäteksti

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007

Luottamisvälin avulla voidaan arvioida populaation tuntematonta parametria.

Kaksisuuntainen varianssianalyysi. Heliövaara 1

1. Tilastollinen malli??

Luottamisvälin avulla voidaan arvioida populaation tuntematonta parametria.

Tilastolliset menetelmät. Osa 3: Tilastolliset testit. Tilastollinen testaus KE (2014) 1

Estimointi. Otantajakauma

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

χ 2 -yhteensopivuustestissä käytetään χ 2 -testisuuretta χ = Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A

Latinalaiset neliöt. Latinalaiset neliöt. Latinalaiset neliöt. Latinalaiset neliöt: Mitä opimme? Latinalaiset neliöt

Valitaan testisuure, jonka jakauma tunnetaan H 0 :n ollessa tosi.

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

Tutkimustiedonhallinnan peruskurssi

FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa. 6. luento. Pertti Palo

Osa 2: Otokset, otosjakaumat ja estimointi

Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää?

6. laskuharjoitusten vastaukset (viikot 10 11)

/1. MTTTP1, luento Normaalijakauma (jatkoa) Olkoon Z ~ N(0, 1). Määritellään z siten, että P(Z > z ) =, graafisesti:

Luottamusvälit. Normaalijakauma johnkin kohtaan

Sisältö. Perusteiden Kertaus. Tilastollinen analyysi. Peruskäsitteitä. Peruskäsitteitä. Kvantitatiivinen metodologia verkossa

01. Erityisesti näköalueiden ja motoristen alueiden solut aktivoituvat REMunivaiheessa.

Normaalijakaumasta johdettuja jakaumia

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 5: Jakaumaoletuksien. testaaminen

Estimointi. Vilkkumaa / Kuusinen 1

Transkriptio:

TURUN YLIOPISTO VALINTAKOE Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 6.6.2006 Psykologia KYSYMYSLOMAKE Valintakoekirjat: Niemi P. & Keskinen E. (toim.): Taitavan toiminnan psykologia, Psykologian laitos, 2002. Nummenmaa Lauri: Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät, luvut 1 13, Tammi 2004, 1. tai uudempi painos. Tehtävänäsi on arvioida, onko esitetty väite valintakoekirjan perusteella oikein vai väärin. Vastaa kirjoittamalla rasti valitsemaasi kohtaan vastauslomakkeelle. Vastausvaihtoehdot ovat: varmasti oikein oikein en tiedä väärin varmasti väärin Pisteitä saat seuraavasti Väittämä on valintakoekirjan mukaan oikein väärin Sinun valintasi pisteet varmasti oikein +2 2 oikein +1 1 en tiedä 0 0 väärin 1 +1 varmasti väärin 2 +2 1. Kaksoissokkokokeen oleellinen piirre on, etteivät lääkkeen antaja ja lääkkeen saaja tiedä, minkä lääkkeen vaikutusta tutkitaan. 2. Yhdistämällä satunnaisten kirjainsarjojen tuottamistehtävä johonkin toiseen kognitiiviseen tehtävään voidaan tutkia fonologisen kehän toimintaa. 3. Refleksiivinen toiminta tarkoittaa henkilön keskittymistä toisen sisäiseen maailmaan. 4. Kaukiaisen ym. tutkimuksessa (2002) tuli esiin kaksi kiusaajien ryhmää, joista toisella oli huomattavan alhainen, toisella keskimääräistä korkeampi sosiaalinen älykkyys. 5. Epäjatkuvien taitojen heikkenemisen syynä on lähinnä motoristen toimintaohjelmien nopea unohtuminen.

6. kysymys poistettu 7. Lumevaikutus on merkittävä vaikuttava tekijä psykoterapiassa. 8. Baddeleyn mukaan episodinen taltio on tietoisen kokemuksen syntypaikka. 9. Symmetrisen jakauman keskihajonta ei muutu, jos jakaumaan lisätään jakauman keskiarvon suuruisia havaintoja. 10. Nimenomaan reaktiivisesti aggressiiviset lapset uskovat, että aggressio kannattaa. 11. Ajotaidon hierarkkisessa rakenteessa alinta hierarkian tasoa voi vastata mikä tahansa Rasmussenin taksonomian tasoista. 12. Normaalijakauman odotusarvo on aina 0. 13. Ns. vahvistamisilluusioon sisältyy sellainen paradoksi, että informaation hyväksymiskynnys on alhainen. 14. Tutkimukset ovat johdonmukaisesti osoittaneet, että työmuistin keskusyksikön kapasiteetti vaikuttaa lauseiden kieliopillisen jäsentämisen sujuvuuteen. 15. Metakognitiiviset prosessit tarkoittavat representationaalisen mallin monitorointia ja oman toiminnan kontrollia ja säätelyä. 16. Tutkimuksessa mitataan koehenkilöiltä tapahtumasidonnaisia herätevasteita (ERP). Mittaus suoritetaan välimatka asteikolla. Jos ERP muuttujan mittaustulokset kerrotaan luvulla kymmenen ja niistä vähennetään luku 100, mittaustulokset eivät enää ole välimatka asteikollisia. 17. Olemassaolevan ryhmän jäsenet lähestyvät yleensä aktiivisesti uutta tulokasta ja pyrkivät kommunikoimaan tämän kanssa. 18. Taidon kasvaessa tietoista tarkkaavaisuutta vaativa toiminnan hierarkkinen taso nousee. 19. Tutkimuksessa verrataan turkulaisten (n=100), tamperelaisten (n=100) ja oululaisten (n=100) itsetuntoa toisiinsa yksisuuntaisen varianssianalyysin avulla. Tällöin varianssianalyysiasetelmassa df bg = 2.

20. Ns. huonosti määriteltyihin ongelmiin on vain yksi mahdollinen vastaus. 21. Tutkimusten mukaan fonologinen taltio ei ole keskeisessä asemassa virkkeiden ymmärtämisessä. 22. Reflektion avulla haastattelija voi tarkistaa, onko hän ymmärtänyt oikein haastateltavan sanoman. 23. kysymys poistettu 24. Sosiaaliset taidot määritellään yleensä niiden seurausten perusteella. 25. Stroop testissä lukutaidon automatisoituminen edistää ääneen nimeämistä. 26. Tutkija tarkastelee ympäristön melun vaikutuksia sydämen syketaajuuteen. Hän säätelee koehuoneen melutasoa, ja mittaa koehenkilöiden syketaajuudet erilaisilla melutasoilla. Tällöin sydämen syketaajuus on tutkimuksen riippumaton muuttuja. 27. Tutkimuksissa on havaittu, että aggressiiviset lapset kiinnittävät huomiota ennen kaikkea kuvitteellisten tilanteiden alussa esitettyihin sosiaalisiin vihjeisiin. 28. TOTE malliin sisältyvät varsinaista tehtävää koskevan tiedon lisäksi tietoja toimijan omista toimintaedellytyksistä. 29. Studentin t jakauma lähestyy standardoitua normaalijakaumaa, kun df 30. 30. Ns. kokeenjohtajaefektiä voidaan kontrolloida pitämällä kokeenjohtaja tietämättömänä koehenkilöiden ominaisuuksista. 31. Mitä paremmin toimintaa ohjaavat sisäiset mallit ovat kehittyneet, sitä täydellisempiä kopioita ympäristöstä ne ovat. 32. F jakauman odotusarvo kasvaa, kun vapausasteiden määrä kasvaa. 33. Täydentävä tunnereaktio tarkoittaa psykoterapeutin asiakkaalleen osoittamaa ymmärtämystä. 34. Kiusaamista sivusta seuraavien lasten toiminta vaihtelee yksilötasolla, mutta ei koululuokkien välillä.

35. Fittsin tarkoittamassa mielessä autonominen oppimisen vaihe vastaa Rasmussenin käsitteissä lähinnä taksonomian sääntöperustaista tasoa. 36. Yksisuuntaisen varianssianalyysin asettama vaihtoehtoinen hypoteesi voidaan esittää muodossa kaikkien vertailtavien ryhmien keskiarvot poikkeavat toisistaan. 37. Kokemuksellinen tieto on pätevää lähinnä empiirisen luonteensa vuoksi. 38. Tekstinymmärtämisessä lukijat tekevät säännönmukaisesti päätelmiä syy seuraus suhteista. 39. Tarkastellaan 8 sivuista noppaa, jota heitettäessä voidaan saada mikä tahansa luvuista 1,2,3,4,5,6,7 ja 8. Kaikkien lukujen saaminen on yhtä todennäköistä. Tällöin 8 sivuisen nopan heiton tulos satunnaismuuttujan odotusarvo on 4.5. 40. Guerran ja Slabyn (1990) tutkimuksessa sosiokognitiiviseen interventio ohjelmaan osallistuneilla nuorisorikollisilla tapahtui muutoksia sekä sosiaalisissa ongelmanratkaisutaidoissa että käyttäytymisessä. 41. Tilastollisessa testaamisessa havaitaan, että p arvo on.01. Tämä voidaan tulkita siten, että nollahypoteesi on asetettu oikein 1%:n todennäköisyydellä. 42. Andersonin teorian mukaan olennaista taitojen oppimisen ymmärtämisessä on, miten proseduraalinen tieto muuttuu deklaratiiviseksi. 43. Psykologin toiminnassa reflektiivinen ja tekninen toimintaote voivat vaihdella ja painottua eri tavoin erilaisissa toimintaympäristöissä. 44. Populaatioiden a ja b hajonnat ovat σ a = 10 ja σ b = 20. Poimitaan populaatioista otokset, joiden suuruudet ovat n a = 16 ja n b = 25. Täten otoksen a perusteella voidaan todennäköisesti arvioida tarkemmin sen populaation keskiarvoa, josta kyseinen otos on poimittu. 45. Yksilölliset erot ns. pitkäkestoisen työmuistin kapasiteetissa ovat seurausta kyvystä keskittyä olennaiseen tietoon ja ehkäistä epäolennaisen tiedon pääsy työmuistiin. 46. SIP mallia on kritisoitu siitä, että se korostaa emootioita kognitiivisten tekijöiden kustannuksella. 47. Jos tutkimuksessa tehdään tyypin 2 virhe, niin nollahypoteesi jää voimaan vaikka se olisi pitänyt hylätä.

48. Andersonin teorian mukaan virittymisvaiheen jälkeinen tilanne vastaa lähinnä Fittsin teorian autonomista vaihetta. 49. Systemaattinen kato on tutkimuksen kannalta hankalampaa kuin satunnainen kato. 50. Rabiner ja Coie (1989) totesivat, että muuttamalla suosittujen lasten odotuksia vuorovaikutuksen sujumisesta voitiin vaikuttaa siihen, miten toverit heihin tosiasiallisesti jatkossa suhtautuivat. 51. Jos muut tekijät pysyvät vakioina, yhden otoksen t testisuure pienenee, kun otoskoko pienenee. 52. Korkea vireystila mahdollistaa laaja alaisen tarkkaavaisuuden. 53. Tutkimukseen osallistuu kuusi koehenkilöä. Jokainen koehenkilö testataan ainoastaan kerran. Yhteensä koehenkilöt voidaan siten testata 720 järjestyksessä. 54. Työnohjaajan sisäiset prosessit voivat olla työnohjauksen kohdealueena. 55. Reasonin teorian mukaisten erehdysten ja lipsahdusten tasojen tapahtumat selittävät merkittävässä määrin maantieliikenteen onnettomuuksia. 56. Yksisuuntaisessa varianssianalyysissa oletetaan, että käsittelytekijä voi vaikuttaa ryhmien sisäiseen varianssiin. 57. Sanfordin ja Garrodin tekstinymmärtämismallissa työmuisti jaetaan eksplisiittiseen ja implisiittiseen fokukseen, joiden kapasiteetti on samansuuruinen. 58. Varianssi voi joissain tapauksissa olla negatiivinen. 59. Nuorten mieskuljettajien ajoneuvon hallinnanmenetysonnettomuudet selittyvät pitkälti ajamisen hierarkian ylimmän tason ongelmilla. 60. Post hoc vertailujen tarkoituksena on minimoida riski tyypin I virheen tekemiseen.