EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.9.2013 COM(2013) 658 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Vuosikertomus humanitaarista apua ja pelastuspalvelua koskevista Euroopan unionin politiikoista ja niiden täytäntöönpanosta vuonna 2012 FI FI
1. JOHDANTO Katastrofitilanteessa apua tarvitaan nopeasti. Kansainvälisen yhteisön ripeällä toiminnalla voidaan säästää ihmishenkiä. Euroopan unioni (EU) ja sen jäsenvaltiot rahoittavat yli puolet ihmisen aiheuttamien katastrofien ja luonnononnettomuuksien uhreille maailmanlaajuisesti annettavasta hätäavusta 1 ja edistävät aktiivisesti kansainvälisen humanitaarisen oikeuden kunnioittamista. Tässä vuosikertomuksessa luodaan katsaus Euroopan komission tärkeimpiin saavutuksiin ja toimintoihin humanitaarisen avun alalla vuonna 2012. Toiminnasta vastaa pääasiassa humanitaarisen avun ja pelastuspalveluasioiden pääosasto (ECHO). Siinä ei kuvata yksityiskohtaisesti kaikkia toteutettuja toimia, vaan pääpaino on yleistä mielenkiintoa herättävissä toiminnoissa ja tapahtumissa. Vuodesta 2010 ECHOn toimiala on käsittänyt sekä humanitaarisen avun että pelastuspalvelun. Näiden kahden mekanismin avulla Euroopan unioni voi varmistaa avun toimittamisen nopeasti ja tehokkaasti katastrofien välittömistä seurauksista kärsiville ihmisille. EU:n humanitaarista apua annetaan sitä tarvitseville EU:n ulkopuolella. Se toimii usein katastrofin uhrien pelastusrenkaana. Humanitaarisesta avusta annetun asetuksen 2 mukaisesti EU:n tehtävä on pelastaa ja suojella ihmishenkiä. Sen tehtävänä on myös ehkäistä ja vähentää kärsimystä sekä turvata uhrien koskemattomuus ja ihmisarvo tarjoamalla hätäapua ja suojelua humanitaarisissa kriiseissä. Komissio myös edistää humanitaariseen apuun liittyvän toiminnan ja politiikan yhteensovittamista jäsenvaltioiden kanssa ja niiden kesken. Tärkeimpänä tavoitteena on varmistaa, että apua hallinnoidaan mahdollisimman tehokkaasti. Näin taataan, että hädänalaisille toimitettava EU:n apu on mahdollisimman tuloksellista ja kansainvälisen oikeuden periaatteiden mukaista. EU noudattaa kaikissa tilanteissa humanitaarisia periaatteita eli puolueettomuutta, tasapuolisuutta, humaanisuutta ja riippumattomuutta. EU:n toinen tärkeä avustusväline on pelastuspalvelu. Komissio pyrkii ECHOn välityksellä kannustamaan ja helpottamaan pelastuspalvelumekanismiin osallistuvien 32 valtion välistä yhteistyötä 3. Tavoitteena on parantaa luonnononnettomuuksien sekä teknologian ja ihmisen aiheuttamien katastrofien ehkäisyä ja niiltä suojautumista sekä Euroopassa että sen ulkopuolella. EU antoi näiden välineiden kautta merkittävää tarvekartoitukseen perustuvaa apua vuonna 2012. Avustussitoumukset olivat yhteensä 1 344 miljoonaa euroa 4. Apu käsitti muun muassa seuraavat: Humanitaaristen avustustoimien kohteena oli noin 122 miljoonaa 5 luonnononnettomuuden, ihmisen aiheuttaman katastrofin tai pitkittyneen kriisin uhria. Apua annettiin yli 90:ssä EU:n ulkopuolisessa maassa. 1 Tuoreimpien (2012) käytettävissä olevien tietojen mukaan: http://www.globalhumanitarianassistance.org. 2 Neuvoston asetus (EY) N:o 1257/96, annettu 20 päivänä kesäkuuta 1996, humanitaarisesta avusta. 3 EU:n pelastuspalvelumekanismissa on mukana 32 valtiota (27 EU:n jäsenvaltiota sekä Kroatia, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Islanti, Liechtenstein ja Norja), jotka tekevät pelastuspalvelualan yhteistyötä. Apu voi olla tavara-avun, välineistön, avustustyöntekijöiden tai tilannearvioita laativien asiantuntijoiden lähettämistä. Pelastuspalvelu on riippuvainen valtioiden resursseista. Silloin kun apua tarvitaan kolmansissa maissa, sitä annetaan yleensä rinnan humanitaarisen avun kanssa tai sitä edeltävässä vaiheessa. Pelastuspalvelun operatiivisena keskuksena toimii Euroopan hätäapukeskus (ERC, aikaisemmalta nimeltään seuranta- ja tiedotuskeskus, MIC), joka toimii ympärivuorokautisesti viikon jokaisena päivänä. Mikä tahansa EU:ssa tai sen ulkopuolella sijaitseva maa, joka kamppailee katastrofin seurausten kanssa, voi pyytää apua MIC:stä/ERC:stä. 4 1 317 miljoonaa euroa humanitaariseen apuun ja 27 miljoonaa euroa pelastuspalveluun. 5 Humanitaarista apua ja elintarvikeapua sai 108 miljoonaa ihmistä ja katastrofivalmiusohjelmien puitteissa
Pelastuspalvelumekanismia käytettiin 38 kertaa 6 vuonna 2012 (lukuun sisältyvät avustuspyynnöt, ennakkovaroitukset ja seuranta.) 2. KANSAINVÄLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Vuonna 2012 koettiin erittäin monia humanitaarisia ja muita katastrofeja, ja sitä leimasi suuri haavoittuvuus. Tarpeet ovatkin ylittämässä käytettävissä olevat resurssit. Humanitaarisen avun antaminen ja pelastuspalvelun toimittaminen on sekin käymässä yhä monimutkaisemmaksi. Seurauksiltaan vakavien luonnononnettomuuksien yleisyydestä ja voimakkuudesta johtuen humanitaarisista kriiseistä saadaan harvemmin ennakkovaroitus. CRED:n 7 (Centre for Research on the Epidemiology of Disasters) ja katastrofiriskien vähentämiseen erikoistuneen YK:n alaisen UNISDR:n 8 julkaisemien tilastojen mukaan vuonna 2012 koettiin 310 erisuuruista luonnononnettomuutta. Niissä kuoli lähes 10 000 ihmistä, ja ne vaikuttivat 106 miljoonan ihmisen elämään eri puolilla maailmaa. Kokonaisuutena tarkasteltuna Aasia kärsi luonnononnettomuuksista eniten sekä onnettomuuksien määrässä (42 % kaikista onnettomuuksista) että uhrien määrässä (64 %) mitattuna. Luonnononnettomuuksien vaikutukset vähemmän kehittyneisiin talouksiin ovat huomattavia. Esimerkkeinä voidaan mainita taifuuni Bophan aiheuttamat vahingot Filippiineillä ja tulvat Pakistanissa. Afrikassa toisaalta kuivuus ja toisaalta tulvat kylvivät tuhoa. Katastrofien seuraukset ovat lohduttomia ja monimuotoisia: ihmishenkiä menetetään, ja kodit, sadot ja toimeentulolähteet tuhoutuvat. Katastrofiriskien maailmankartta Maan sisäiset aseelliset konfliktit ovat edelleen yksi suurimmista syistä ihmisen aiheuttamien katastrofien syntyyn, ja yhä useammin siviiliväestö joutuu kokemaan väkivaltaa ja kärsimystä. Tämäntyyppisille konflikteille on tyypillistä kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja sen periaatteiden polkeminen. Tämän seurauksena humanitaarinen toimintatila eli alueet, joilla humanitaarista hätäapua voidaan antaa annettavaa apua 14 miljoonaa ihmistä 6 Kuten 2.2 kohdasta käy ilmi, kerroista 16 koski maita, jotka osallistuvat mekanismin toimintaan, ja 22 muita maita. 7 www.cred.be. 8 www.unisdr.org. 3
tasapuolisesti ja puolueettomasti, on kaventunut. Humanitaarisen avun toimittamisesta sitä tarvitseville samoin kuin siviiliväestön ja avustustyöntekijöiden turvallisuudesta ja suojelusta on tullut entistä ongelmallisempaa. Kokonaistilanne ja työskentelyolosuhteet ovat tältä osin huonontuneet varsinkin Syyriassa, Nigerissä, Malissa ja Keski-Afrikan tasavallassa. Muissa maissa, eritoten Somaliassa, Kongon demokraattisessa tasavallassa ja Afganistanissa, turvallisuuden ei ole havaittu kohentuneen viime vuodesta. Vaikka tässä kertomuksessa ei yksilöidä kuin muutama katastrofi, niiden vaikutukset ovat koetelleet ankarasti humanitaarista apua antavien kansainvälisten toimijoiden valmiuksia. YK esitti 8,9 miljardin Yhdysvaltain dollarin rahoitusvetoomuksen vuonna 2012. Se poiki 5,6 miljardia humanitaaristen tarpeiden kattamiseen 21 maassa. Maailmanlaajuisten humanitaaristen tarpeiden ja niiden täyttämiseen käytettävissä olevien varojen välillä on kasvava kuilu. Tilanne on seurausta erityisesti talous- ja finanssikriisistä, joka on koetellut monia läntisiä avunantajamaita. Kansainvälinen talouskriisi pahentaa pitkäkestoista haavoittuvuutta, jota esiintyy eri puolilla maailmaa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että avunantajien on tehostettava toimiaan, jotta ne pystyvät reagoimaan katastrofeihin tehokkaammin ja käyttämään rajalliset voimavaransa entistäkin paremmin. Komission kannalta tämä tarkoittaa, ett' tehostamiskohteita on etsittävä yhteistyössä kumppanien kanssa. Tätä varten ECHO käynnisti prosessien uudelleentarkastelun. Kyseessä on sisäinen hanke, jolla pyritään muuttamaan toimintaprosesseja ja tukijärjestelmiä toiminnan tehostamiseksi sekä laadun ja tuloksellisuuden parantamiseksi. Tavoitteena on katastrofeista selviytymiseen tarvittavien valmiuksien parantaminen ja sen myötä väestöön ja elinkeinoihin kohdistuvien tuhojen vähentäminen. Lisäksi EU on osana kansainvälistä yleistä humanitaarista järjestelmää keskeisessä asemassa kannustaessaan muita maita ja alueita lisäämään osallistumistaan humanitaarisen valmiuden ja avustustoiminnan kehittämiseen. Tavoitteena on käyttää nousevien talouksien maiden kasvavia resursseja tuloksellisemmin humanitaarisiin toimiin ja katastrofivalmiuteen. Samalla kehitetään humanitaarisen avun ja pelastuspalvelun välisiä synergioita. Vuonna 2012 jatkettiin valmisteluja ERC:n avaamiseksi vuonna 2013. Tavoitteena on parantaa komission pelastuspalvelualan keskitettyjä valmiuksia ja koordinoida paremmin pelastuspalvelualan ja humanitaarisen avun toimia kriisitilanteessa. 4
Vakavilla kriiseillä, joista esimerkkeinä mainittakoon Haitin maanjäristys vuonna 2010 ja toistuvat kuivuusjaksot Afrikan sarvessa ja Sahelissa, on pitkäkestoinen vaikutus ihmisten elämään ja elinkeinoihin, mikä tekee haavoittuvien yhteisöjen valmiuksien ja selviytymiskyvyn parantamisesta entistä tärkeämpää. Tällaiset katastrofit osoittavat sen, että pidempiaikaisiin kunnostus- ja kehitystarpeisiin on äärimmäisen tärkeää vastata tarkoituksenmukaisella tavalla humanitaarisen avustustoiminnan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Ainoastaan humanitaarisen avun toimijoiden ja kehitysyhteistyön toimijoiden tiiviin yhteistyön avulla on mahdollista lieventää toistuvien katastrofien tuhoisia vaikutuksia ja aidosti parantaa kestävän kehityksen edellytyksiä. Siksi komissio onkin laatimassa toimintasuunnitelmaa ja ohjeita selviytymiskyvystä sekä hätäavun, kunnostustoimien ja kehitysyhteistyön niveltämisestä. Komissio edistää aktiivisesti hätäavun, kunnostustoimien ja kehitysyhteistyön niveltämistä ja pyrkii vahvistamaan yhteistyötä komission muiden yksikköjen ja muiden avunantajien kanssa. Vuonna 2012 humanitaaristen organisaatioiden ongelmana oli yhä useammin se, miten päästä apua tarvitsevien luo. Hallitukset ja puolisotilaalliset tai aseelliset ryhmät usein kaventavat humanitaarista toimintatilaa ja joskus myös vähät välittävät kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaisesta vähimmäissuojelusta. Humanitaarisilla organisaatioilla oli eniten ongelmia kohteeseen pääsyssä alueilla, joilla vallitsee konflikti ja/tai joilla poliittiset syyt estävät oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen (esim. Syyria, Mali, Somalia ja Sudan/Etelä-Sudan). Monilla konfliktialueilla (esim. Kongon demokraattisessa tasavallassa, Somaliassa ja Sudanissa) humanitaarisen avun toimijat ovat joutuneet todistamaan poikkeuksellisen julmia sodankäynnin muotoja, kuten siviilien ottamista sotatoimien kohteeksi ja seksuaalisen väkivallan käyttöä sota-aseena. Avustustyöntekijöihin kohdistuvien hyökkäysten, myös sieppausten, karkotusten ja tappojen, määrä kasvoi vuonna 2012. Avunantajat ovat joutuneet hallitsemaan ja lieventämään riskejä, jotka kohdistuvat avustustyöntekijöiden turvallisuuteen, rahoitukseen 5
ja toimitettuun infrastruktuuriin. Jotkut hallitukset ovat pakkolunastaneet tai lainanneet avustusvaroja ja avunantajien rahoittamaa omaisuutta ja karkottaneet humanitaarisia avustusjärjestöjä riistettyään ensin niiden omaisuuden. Tämä on huolestuttava ilmiö. 2.1. Humanitaariset avustustoimet Luonnononnettomuudet aiheuttivat vuonna 2012 jälleen kärsimystä ja tuhoa eri puolilla maailmaa. Komissiolla on niiden varalta kaksiosainen strategia: nopea reagointi toimittamalla humanitaarista apua sekä helpottamalla ja koordinoimalla pelastuspalvelualan apua, jota EU:n jäsenvaltiot antavat vapaaehtoispohjalta muille (joko EU:ssa tai sen ulkopuolella) sijaitseville maille, jotka osallistuvat pelastuspalvelumekanismiin; katastrofivalmius eli luonnononnettomuuksille eniten alttiina olevien alueiden ja väestöjen määritteleminen ja erityisten katastrofivalmiusohjelmien laatiminen niitä varten. EU jatkoi vuonna 2012 DIPECHO-ohjelmien 9 tukemista eteläisessä Afrikassa, Kaukasiassa, Keski- ja Kaakkois-Aasiassa ja Keski-Amerikassa. EU antoi vuonna 2012 humanitaarista apua seuraavien katastrofien seurauksista toipumiseen: maanjäristykset Costa Ricassa, Guatemalassa ja Filippiineillä kuivuus Länsi-Afrikassa (Burkina Faso, Mauritania, Mali, Niger, Tšad), Afrikan sarvessa (Djibouti, Etiopia, Kenia, Somalia) ja Afganistanissa tulvat Pakistanissa, Bangladeshissa, Intiassa, Sri Lankassa, Filippiineillä, Myanmarissa, Fidžillä, Perussa, Ecuadorissa, Paraguayssa, Boliviassa, Costa Ricassa, Panamassa, Nigeriassa, Nigerissä, Senegalissa, Beninissä, Gambiassa ja eteläisessä Afrikassa syklonit / hurrikaanit / trooppiset myrskyt Intiassa, Kaakkois-Aasiassa (Kambodža, Laos, Filippiinit, Thaimaa, Vietnam), Karibialla (Haiti, Kuuba, Dominikaaninen tasavalta) ja Intian valtamerellä (Madagaskar, Mosambik) epidemiat lähinnä Länsi-Afrikassa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Sudanissa, Etelä-Sudanissa, Norsunluurannikolla, Haitissa, El Salvadorissa, Laosissa ja Pakistanissa. Ihmisen aiheuttamista kriiseistä Syyrian kauaskantoinen konflikti ja sisällissota luonnollisestikin edellyttivät huomattavaa humanitaarista panosta EU:lta. Syyrialaisia on myös paennut massoittain naapurimaihin Turkkiin, Jordaniaan ja Libanoniin. Vuoden 2012 loppuun mennessä EU oli antanut Syyrialle 149,3 miljoonaa euroa humanitaarista apua, jolla on pelastettu ihmishenkiä sekä Syyrian rajojen sisällä että ulkopuolella, jonne monet ovat paenneet maan väkivaltaisuuksia. Kyseinen humanitaarinen apu on käsittänyt Syyriassa maan sisäisten pakolaisten ja heidät vastaanottaneiden yhteisöjen tapauksessa: muun muassa ensiavun, suojelun, ravinnon, veden, sanitaation, suojan, talveen valmistautumisen ja psykososiaalisen tuen sekä kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien palestiinalaispakolaisten tarpeet. Syyrian ulkopuolella niiden ihmisten, jotka ovat paenneet kodeistaan hakeakseen suojelua naapurimaista, ja heidän vastaanottaneiden yhteisöjen tapauksessa: muun muassa suojan, talveen valmistautumisen, ravinnon, veden ja sanitaation, uusien 9 DIPECHO on katastrofivalmiuteen keskittyvä ECHOn ohjelma. Sen kohderyhmänä ovat erittäin haavoittuvassa asemassa olevat väestöryhmät, jotka asuvat eräillä maailman katastrofialtteimmilla alueilla. 6
vammojen syntymisen estämiseksi haavoittuneille annetun kiireellisen kuntoutuksen ja oikeusavun. Komission eri yksiköiden 10 kesken järjestettiin monia koordinointikokouksia päällekkäisyyksien välttämiseksi toimissa ja rahoituksessa sekä sen varmistamiseksi, että toimet täydentävät toisiaan. Toinen esimerkki ihmisen aiheuttamasta kriisistä löytyy Kolumbiasta. Vaikka maassa on käynnissä ratkaiseva rauhanprosessi, riesana ovat edelleen ihmisoikeusloukkaukset, rankaisemattomuus, siviilien pakkosiirrot ja joukkomurhat sekä kansalaisten jääminen konfliktin vangeiksi. Kolumbiassa on Syyrian jälkeen eniten maan sisäisiä pakolaisia. Heidän vuotuinen, kasvussa oleva määränsä on 200 000 300 000. Valtiosta riippumattomien järjestöjen mukaan Kolumbiassa on kaikkiaan 5 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Maan hallituksen mukaan määrä on 3,5 miljoonaa. EU on kehottanut muita avunantajia myöntämään lisärahoitusta ja pyrkinyt varmistamaan, että kyseisellä lisärahoituksella vastataan maan sisäisten pakolaisten tarpeisiin kaikkialla Syyriassa eikä vain kaikkein kriittisimmillä alueilla. EU on myös pyrkinyt siihen, että useammille humanitaarisille organisaatioille myönnettäisiin lupa toimia Syyriassa, jotta kasvavista tarpeista voitaisiin selvitä. Edellytyksenä on siviilien (avustustyöntekijät ja lääkintähenkilöstö mukaan lukien) ja toimitilojen asianmukainen suojelu ja esteetön pääsy konfliktialueille koko maassa. Vaaleista alkunsa saanut kriisi Norsunluurannikolla jatkui, ja sen vaikutukset levisivät pakolaisten myötä naapurimaihin, eritoten Liberiaan ja Ghanaan. Malissa sota yhdessä elintarvike- ja ravitsemuskriisin kanssa lisäsi väestön haavoittuvuutta. Molemmissa maissa ECHO tuki aktiivisesti pakolaisia käynnistämällä uudestaan terveydenhoitopalvelut, keskittymällä ravitsemustilanteen kohentamiseen ja tarjoamalla suojelu-apua. Intian Assamissa puhkesi yhteisöjen välisiä väkivaltaisuuksia, joiden johdosta sadattuhannet ihmiset joutuivat siirtymään asuinsijoiltaan. Vastaavia väkivaltaisuuksia koettiin Rakhinen osavaltiossa. EU tarjosi peruspalveluja, kuten juomavettä, sanitaatiota, suojaa, non-food-tuotteita, suojelua, ravintoa ja sairaanhoitoa. Myanmarissa 126 000 ihmistä joutui siirtymään asuinsijoiltaan. Lisäksi monet avustusjärjestöt joutuivat keskeyttämään toimintansa ja evakuoimaan henkilöstönsä YK:hon ja valtiosta riippumattomiin järjestöihin kohdistuvan voimakkaan vastustuksen vuoksi. Joissain tapauksissa tilanne johti avustustyöntekijöiden pidätyksiin. Kachinin osavaltiossa jatkuneella sisäisellä konfliktilla oli raskaat seuraukset siviiliväestölle, kun 75 000 ihmistä joutui siirtymään asuinsijoiltaan. He ovat saaneet elintarvikeapua, vettä, sanitaatio- ja hygieniapalveluja, suojaa, non-food-tuotteita ja suojelua. Koska pääsy alueelle oli erittäin vaikeaa, yli 40 000 maan sisäistä pakolaista jäi ilman järjestöjen tarjoamaa apua. Komissio vastasi useisiin pitkittyneisiin ja monimutkaisiin hätätilanteisiin muun muassa seuraavissa paikoissa: Sudan ja Etelä-Sudan. Sen jälkeen, kun Sudan heinäkuussa 2011 jakaantui kahteen maahan, konflikti maiden rajalla sijaitsevien Etelä-Kordofanin ja Sinisen Niilin osavaltioissa on jatkunut: 173 000 ihmistä on paennut Etelä-Sudaniin ja 35 000 Etiopiaan. Olosuhteet rajan tuntumassa sijaitsevilla pakolaisleireillä olivat vuonna 2012 erittäin vaikeat. Vuoden lopussa 1,7 miljoonalla maan sisäisellä pakolaisella oli edelleen tuntuva avuntarve Darfurissa, Sudanissa. Etnisten ryhmien väliset ajoittaiset yhteenotot Etelä-Sudanissa ajoivat 183 000 ihmistä kodeistaan. Komissio on tullut väliin pääasiassa 10 Humanitaarinen apu ja pelastuspalveluasiat (ECHO), kehitys- ja yhteistyöasiat EuropAid (DEVCO), ulkopolitiikan välineiden hallinto (FPI), Euroopan ulkosuhdehallinto (EEAS), sisäasiat (HOME), laajentumisasiat (ELARG), talous- ja rahoitusasiat (ECFIN), budjettiasiat (BUDG). 7
varmistamalla ravinnon, puhtaan veden, sanitaation ja terveyspalvelujen saannin. Lisäksi on toteutettu ennaltaehkäisy- ja valmiustoimia ja rokotuskampanja. Palestiinassa väestö kärsi edelleen ankarista elinoloista ja sosiaalisesta ahdingosta. Pitkittynyt sosioekonominen kriisi tiukkoine liikkumisrajoituksineen ja toistuvine aineellisen omaisuuden hävityksineen johti siihen, että valmiiksi korkea köyhyys- ja työttömyysaste nousi entisestään. Länsirannalla Israelin siirtokuntien kasvu, siirtokuntalaisten väkivalta palestiinalaisia kohtaan, rakennusten hävittäminen, häädöt sekä maan ja muun omaisuuden pakkolunastukset lisääntyivät, johtivat väestön pakkosiirtoihin ja vaikeuttivat edelleen jokapäiväistä elämää. Palestiinalaisten pääsyä Israeliin ja Itä-Jerusalemiin valvottiin edelleen tiukasti, ja viljelijöiden oli entistä vaikeampi päästä turva-aidan ja siirtokuntien läheisyydessä sijaitseville mailleen. Lisäksi kahdeksan päivää kestänyt konflikti Gazassa marraskuussa lisäsi osaltaan alueen väestön haavoittuvuutta. Komissio antaa edelleen suoraa apua vesihuollon, elintarvikkeiden ja terveydenhoidon aloilla. Se myös jatkaa strategisen painopisteen siirtämistä perinteisestä humanitaarisesta ohjelmasta suojeluun ja vaikuttamiseen. Humanitaarinen tilanne Kongon demokraattisessa tasavallassa jatkui epävarmana, koska maan noin 60 miljoonasta asukkaasta 2,5 miljoonaa on maan sisäisiä pakolaisia. Tilanne on vaikea etenkin maan itäosassa, jossa lukuisat aseelliset ryhmät ja maan armeija taistelivat alueen ja sen runsaiden luonnonvarojen hallinnasta. Armeijan pataljoonien uudelleen sijoittaminen Pohjois-Kivuun M23-kapinallisten torjumiseksi johti turvallisuustyhjiön syntymiseen Pohjois- ja Etelä-Kivussa. Sen seurauksena kymmeniätuhansia kongolaisia pakeni Ugandaan, Ruandaan ja Burundiin vuonna 2012. Komissio jatkoi suoran avun toimittamista maan sisäisille ja muille pakolaisille samalla, kun se kannusti kehittämään valmiutta ja helpompaa pääsyä haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien luo. Keski-Afrikan tasavallassa puhkesi vuoden lopussa kriisi, kun Selekakapinallisryhmittymä alkoi marssia kohti maan pääkaupunkia Banguita. Se kohtasi matkan varrella vain vähän vastustusta ja alisti kaupungin toisensa jälkeen komentoonsa. Kymmenettuhannet ihmiset joutuivat pakenemaan kodeistaan. Avustustyöntekijät piti evakuoida, ja jotkut avustusjärjestöjen tukikohdat ryöstettiin ennen kuin neuvottelut johtivat hataraan aselepoon ja olot palautuivat kutakuinkin normaaleiksi. Kyseessä on yksi maailman unohdetuista kriiseistä, joissa EU oli yksi harvoista humanitaarisista toimijoista paikalla. Komissio myönsi tukea useilla aloilla, muun muassa suojelua ja pääsyn terveydenhoitoon, sekä toimitti peruskotitaloustavaroita, juomavettä, sanitaatiopalveluja ja elintarvikeapua. Kaiken kaikkiaan EU:n kokonaisvaltainen vastaus kriiseihin oli edelleen tarvelähtöinen, monipuolinen ja monialainen. Se kattoi muun muassa terveydenhoidon (myös psykologisen tuen ja klinikoiden rahoittamisen), suojelun (myös seksuaalisen väkivallan osalta), elintarvikkeet ja non-food-tuotteet, suojan, veden/sanitaation, jälleenrakennuksen ja kunnostuksen. Oheisessa taulukossa esitetään avun jakaantuminen toimialoittain vuonna 2012. 11 11 Jakaumaa on yksinkertaistettu siten, että hankkeet esitetään yhden ainoan alan hankkeina. Käytännössä useimmat hankkeet liittyvät useampaan alaan. Esimerkiksi katastrofivalmiuteen liitetyllä luvulla (5,49 %) viitataan EU:n rahoittamiin hankkeisiin, jotka liittyvät ensisijaisesti katastrofivalmiuteen. Mutta jos otetaan huomioon kaikki sopimukset, joissa katastrofivalmiustoimet ovat merkittävässä osassa mutta joiden päätoimiala ei ole katastrofivalmius, luku nousee 15 prosenttiin. 8
Avun jakautuminen toimialoittain (2012) Terveydenhoito 13,22% Kotitaloustuotteet ja -laitteet 0,02% Logistiikka / Tekninen tuki 0,02% Elintarvikeapu 40,33% Ravitsemus, aliravitsemuksen hoito 5,89% Suojelu 7,64% Psykososiaalinen tuki 0,18% Suoja 7,72% Tuki erityisoperaatioille 2,25% Koulutus 0,18% Kuljetus 1,58% Koordinointi 3,23% Vesi/sanitaatio 12,04% Miinanraivaus 0,22% Katastrofivalmius 5,49% 2.2. Pelastuspalvelutoimet Pelastuspalvelumekanismia käytettiin vuoden aikana 38 kertaa, joista 31 liittyi luonnononnettomuuksiin (lumimyrskyt, poikkeuksellisen kylmä sää, tulvat, maanjäristykset, tsunamit, lumivyöryt, myrskyt, metsäpalot) ja 7 ihmisen aiheuttamiin katastrofeihin (räjähdykset, pakolaisleirien syntyminen, merten pilaantuminen). Käyttökerroista 16 koski maita, jotka osallistuvat EU:n pelastuspalvelumekanismiin, ja 22 muita maita. Luonnononnettomuuksissa oli kyse metsäpaloista Espanjassa, Portugalissa, Kreikassa, Italiassa, Sloveniassa, Kroatiassa, Bulgariassa, Romaniassa ja Länsi-Balkanin maissa, tulvista Bulgariassa, Komoreilla, Tšadissa ja Nigeriassa sekä ankarista sääoloista Keski- ja Itä-Euroopassa. Pelastuspalvelumekanismia käytettiin myös trooppisten hirmumyrskyjen takia Ranskassa (Uusi-Kaledonia), Yhdysvalloissa, Filippiineillä, Fidžillä ja Haitissa sekä maanjäristysten takia Italiassa, Meksikossa, Guatemalassa ja Indonesiassa. Pelastuspalvelumekanismiin osallistuvat maat tarjosivat Turkille ja Jordanialle apua tukeakseen niiden hallitusten ponnisteluja pakolaisleirien pystyttämiseksi Syyrian kriisin seurauksena. Humanitaarisen avun ja pelastuspalveluavun keskinäinen täydentävyys varmistettiin esimerkiksi niin, että Jordaniassa sijaitsevan Zaatarin leirin asukkaille annettiin lisätukea non-food-tuotteiden muodossa. Mekanismia käytettiin myös Bulgariassa ja Kongon tasavallassa sattuneiden räjähdysten johdosta ja merten pilaantumisen torjuntaan Italiassa. ECHOn seuranta- ja tiedotuskeskus (MIC) seuraa kaikkia näitä katastrofeja. Se toimii myös tietokeskuksena ja avunpyyntöjen ensisijaisena vastaanottokeskuksena ja koordinoi pelastuspalvelumekanismiin osallistuvien maiden myöntämää apua. Vuonna 2012 jatkettiin valmisteluja MIC:n uudistamiseksi ja muuttamiseksi uudeksi hätäapukeskukseksi (ERC), jolla on paremmat valmiudet koordinoida pelastuspalvelua katastrofitilanteissa. ERC toimii myös pelastuspalveluun ja humanitaariseen apuun liittyvien katastrofitoimien koordinointikeskuksena ECHOn sisällä. ERC:llä on ollut vuodesta 2013 tärkeä rooli myös katastrofitoimia edellyttäviin tilanteisiin liittyvän tietoisuuden lisääjänä komissiossa, muissa toimielimissä ja jäsenvaltioissa, koska sillä on valmius toimia samanaikaisesti useissa hätätilanteissa eri aikavyöhykkeillä, kerätä ja analysoida reaaliaikaista tietoa katastrofeista, 9
seurata vaaratilanteita, laatia suunnitelmia asiantuntijoiden, tiimien ja välineistön lähettämiseksi sekä tehdä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa käytettävissä olevien resurssien kartoittamiseksi ja EU:n katastrofitoimien koordinoimiseksi sovittamalla aputarjoukset katastrofin koetteleman maan tarpeisiin. Komissio tukee myös katastrofivalmius- ja ennaltaehkäisytoimia EU:n sisällä osana pelastuspalvelupolitiikkaa ja yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Tämä käsittää muun muassa pelastuspalveluhenkilöstön kouluttamisen ja suuren mittakaavan simulointiharjoitukset, asiantuntijavaihdon sekä yhteistyössä toteutettavat ehkäisy- ja valmiushankkeet, joihin osallistuu toimijoita yhdestä tai useammasta jäsenvaltiosta. Komissio toimitti EU:n jäsenvaltioille ja toimintaan osallistuville käyttäjille kenttätyön tueksi vuonna 2012 satelliittikuvia GIO-EMS-palvelua (hätätilanteiden GMES-hallintapalvelun alkuvaiheen palvelu) käyttäen. Palvelu on ollut käytössä 1. huhtikuuta 2012 alkaen, ja sen aktivointi on mahdollista ainoastaan ECHOn MIC:n kautta. Vuoden 2012 loppuun mennessä palvelu oli aktivoitu 23 kertaa ja erityyppisistä katastrofeista ja kriiseistä oli laadittu yli 170 satelliittikarttaa. 2.3. Taloudelliset ja inhimilliset resurssit EU:n humanitaarisen avun alustavia 874 miljoonan euron määrärahoja kasvatettiin vuoden mittaan moneen otteeseen, jotta niillä voitiin vastata uusiin kriiseihin ja luonnononnettomuuksiin. Esimerkkejä tällaisista uusista haasteista ovat konfliktin puhkeaminen Syyriassa, konfliktit Malissa, kuivuuden paheneminen Sahelissa, konfliktin syveneminen ja pakolaisvirtojen kasvu Sudanissa ja Etelä-Sudanissa, konfliktin uudelleen 10
leimahtaminen Kongon demokraattisen tasavallan itäosassa, yhteisöjen välisten väkivaltaisuuksien puhkeaminen Myanmarissa ja hurrikaani Sandy. Lisärahoitusta saatiin lähinnä siirtämällä varoja hätäapuvarauksesta ja tekemällä joitakin lisäsiirtoja kymmenennestä Euroopan kehitysrahastosta, jonka varoista osa on varattu Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maille tarkoitettuun humanitaariseen apuun. Määrärahoja kartutettiin myös EFTA-maiden osuuksilla ja siirroilla muista EU:n talousarvion otsakkeen 4 (ulkoinen apu) kohdista, mikä nosti vuoden 2012 lopullisen budjetin 1 344 miljoonaan euroon maksusitoumusmäärärahoina 12. EU:n humanitaarisen avun ja pelastuspalvelun vuotuiset määrärahat eivät ole koskaan aikaisemmin olleet yhtä suuret. Rahoitusta myönnettiin seuraaville alueille (luvut on pyöristetty, miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoja): 13 12 1 109 miljoonaa euroa maksumäärärahoina (82 % maksusitoumusmäärärahoista). 13 Pelastuspalvelun osalta taulukon lukuja ei eritellä maittain/alueittain. 11
Maa/Alue Määrä % Afrikka 681 51 Sudan ja Tšad 207 Keski-Afrikka 92 Afrikan sarvi 162 Eteläinen Afrikka ja Intian valtameren alue 32 Länsi-Afrikka 188 Lähi-itä ja Välimeren alue 265 20 Lähi-itä 255 Välimeren alue 10 Aasia, Tyynenmeren alue 198 15 Keski- ja Lounais-Aasia 110 Keskinen Etelä-Aasia 32 Kaakkois-Aasia ja Tyynenmeren alue 56 Latinalainen Amerikka, Karibian alue 68 5 Latinalainen Amerikka 30 Karibian alue 38 Maailmanlaajuiset katastrofit 19 1 Pelastuspalvelu 27 2 EU:ssa 21 EU:n ulkopuolella 6 Maailmanlaajuinen apu ja tuki 86 6 YHTEENSÄ 1 344 100 Edellisvuosien tapaan valtaosa EU:n vuoden 2012 rahoituksesta kohdennettiin Afrikkaan (51 %). Tuntuvaa apua toimitettiin myös Lähi-itään (Syyriaan ja sen naapurimaihin) samoin kuin Myanmarin/Burman kriisin sekä Kaakkois-Aasian ja Karibian alueen luonnononnettomuuksien johdosta. ECHOn päätoimipaikassa Brysselissä työskenteli 302 henkilöä vuonna 2012. Jotta komissio voisi vastata katastrofeihin EU:n ulkopuolella, se on pitänyt yllä ainutlaatuista ECHOn asiantuntijaverkostoa, joka kattaa koko maailman. Verkostoon kuuluu 145 asiantuntijaa ja 293 paikallistyöntekijää, eli ECHOn paikallistoimistoissa työskenteli 31. joulukuuta 2012 yhteensä 438 henkilöä. Kyseiset toimistot sijaitsivat 38 maassa. Humanitaarisen avun asiantuntijat saapuvat heti katastrofin jälkeen paikalle arvioimaan avuntarvetta, ja he myös vastaavat EU:n rahoittamien humanitaaristen hankkeiden täytäntöönpanon seurannasta. 12
Komissio ei itse toteuta avustusohjelmia. 14 Se täyttää humanitaarisen avun antajan roolinsa rahoittamalla EU:n humanitaarisia toimia sellaisten kumppaniorganisaatioiden välityksellä, jotka ovat allekirjoittaneet ECHOn kumppanuutta koskevan puitesopimuksen. Komissiolla on monenlaisia kumppaneita: eurooppalaisia valtiosta riippumattomia järjestöjä ja kansainvälisiä organisaatioita, kuten Punainen Risti ja lukuisat YK:n alaiset järjestöt, joiden kanssa komissio on tehnyt puitesopimuksen rahoituksesta ja hallinnosta. Jäsenvaltioiden erityisvirastot luetaan nekin kumppaneiksi. Kumppanien moninaisuus mahdollistaa sen, että EU voi tyydyttää jatkuvasti lisääntyvät tarpeet yhä mutkikkaammiksi käyvissä tilanteissa eri puolilla maailmaa. Komission hallinnoimia avustuksia ja rahoitusosuuksia myönnetään valitsemalla sille tehdyistä ehdotuksista parhaat. Vuonna 2012 allekirjoitetut humanitaarisen avun sopimukset jakaantuivat seuraavasti: toimista 47 % toteutti valtiosta riippumattomat järjestöt (118 kumppania), 44 % YK:n järjestöt (15 kumppania) ja 9 % kansainväliset järjestöt (3 kumppania). Komissio ryhtyi lisätoimiin vahvistaakseen omaa turvallisuuden hallintajärjestelmäänsä. Turvallisuutta parannettiin sekä päätoimipaikassa että paikallistoimistoissa lisäämällä koordinointia ja yhteistyötä humanitaaristen kumppaneiden kanssa. Tämä toteutettiin seuraamalla hankkeita paikalla sekä tekemällä jälkitarkastuksia ja -arviointeja. 3. HUMANITAARISEN AVUN JA PELASTUSPALVELUALAN POLITIIKKA Toiminnan tasolla komissio käytti aikaa ja resursseja useisiin strategisesti tärkeisiin aloitteisiin: Komissio jatkoi neuvotteluja neuvoston ja Euroopan parlamentin kanssa uudesta EU:n pelastuspalvelumekanismia koskevasta lainsäädännöstä 15, jonka tarkoituksena on tukea, koordinoida ja täydentää jäsenvaltioiden pelastuspalvelualan toimia, joilla tehostetaan luonnononnettomuuksien ja ihmisen aiheuttamien katastrofien ehkäisyä sekä niihin valmistautumista ja reagointia koskevia järjestelmiä. Komissio ehdotti tässä yhteydessä useita innovatiivisia aloitteita, joista tärkeimpiä olivat seuraavat: o vapaaehtoisuuteen perustuvien, ennalta sidottujen toimintavalmiuksien luominen (etsintä- ja pelastuspartioista kenttäsairaaloihin ja hätäaputarvikkeisiin). Asianomaiset jäsenvaltiot luovuttaisivat nämä resurssit EU:n pelastuspalveluoperaatioihin, ja niitä varten luotaisiin laatuvaatimukset ja sertifiointiprosessi; o puutteiden kartoitusprosessi ja mahdollisuus rahoittaa tietyntyyppisiä toimintavalmiuksia EU:n tasolla; o o koulutusverkosto; uusi lähestymistapa jäsenvaltioiden tukemiseen katastrofiriskien hallinnassa. Vapaaehtoisjoukkojen perustamisen valmistelutyöt. 16 Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukkoja koskevan säädösaloitteen valmistelut etenivät merkittävästi vuonna 2012; ehdotus ohjelman hyväksymiseksi hyväksyttiin syyskuussa. Ehdotuksen mukaan vapaaehtoisten kouluttamiseen ja lähettämiseen myönnetään rahoitusta EU:n ulkopuolella toteutettavien humanitaaristen avustustoimien täydentämiseksi. Tarkoituksena on myös parantaa vapaaehtoistyön valmiuksia EU:n ulkopuolisissa maissa. Komissio jatkoi vuosina 2011 ja 2012 aloitettuja valmisteluja. 14 Yhdestä ohjelmasta komissio vastaa itse. Kyseessä on Kongon demokraattisessa tasavallassa ja Keniassa toteutettava ECHOn lento-ohjelma, jonka puitteissa annetaan logistista tukea vaikeakulkuisella alueella. 15 KOM(2011) 934 lopullinen. 16 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 214 artiklan 5 kohta. 13
Viidelle uudelle pilottihankkeelle, joihin osallistuu noin 150 vapaaehtoista, päätettiin myöntää selviytymiskyvyn ja pelastuspalveluvalmiuksien kehittämiseen tarkoitettua rahoitustukea. Komissio painotti edelleen humanitaarista apua koskevasta eurooppalaisesta konsensuksesta juontuvia sitoumuksia ja politiikan valittuja horisontaalisia painopisteitä. Humanitaarista apua koskevan eurooppalaisen konsensuksen täytäntöönpanossa tapahtui vuonna 2012 tasaista edistystä. EU:n jäsenvaltiot ja komissio jatkoivat työtä konsensukseen liittyvän toimintasuunnitelman keskeisten osien toteuttamiseksi sisäisten ja ulkoisten aloitteiden avulla. Komissio laati neuvoston päätelmien johdosta ensimmäisen vuosikertomuksen konsensuksen täytäntöönpanosta edellisenä vuonna. Kertomuksessa luotiin katsaus EU:n toteuttamiin toimiin, muun muassa EU:n jäsenvaltioiden ja komission yhteiseen koordinoituun lähestymistapaan. EU:n ja sen jäsenvaltioiden toimien keskinäisen johdonmukaisuuden ja koordinoinnin lisääminen katastrofitilanteessa tai pitkittyneessä kriisissä on yksi tärkeimmistä tekijöistä pyrittäessä tehostamaan EU:n yleistä avustustoimintaa. Vuodesta 2009 koordinointi jäsenvaltioiden kanssa on tapahtunut pääasiassa neuvoston humanitaarisen avun ja elintarvikeavun työryhmässä. Strategisella tasolla EU on työryhmän ansiosta lisännyt komission ja jäsenvaltioiden humanitaarisen avustustoiminnan keskinäistä johdonmukaisuutta ja täydentävyyttä: toiminnasta ja strategioista vaihdetaan vuosittain tietoja, jäsenvaltiot käyttävät komission tuottamia tietoja ja analyysejä, ja kriiseissä toteutettavia yksittäisiä EU:n avustustoimia koordinoidaan paremmin. Komissio on myös lisännyt pyrkimyksiään seurata Euroopan parlamentin valiokuntien työtä ja myötävaikuttaa siihen. Euroopan parlamentille tiedotettiin toiminta-aloitteista ja painopisteistä sekä komission toiminnasta yksittäisissä kriiseissä. Kriiseistä kärsineiden väestöryhmien selviytymiskyvyn kehittäminen uusien kriisien varalta pysyi painopisteenä koko vuoden ajan. Komissio antoi tiedonannon, jolla pyrittiin vauhdittamaan selviytymiskykyä kehittäviä toimia osana EU:n ulkoista toimintaa. Afrikan sarven ja Sahelin elintarvikekriiseistä saadut kokemukset toimivat toimintakehyksen lähtökohtana. Tiedonannossa korostettiin EU:n sitoutumista humanitaaristen ja kehitykseen liittyvien näkökohtien välisten kytkösten tiivistämiseen, jotta voidaan puuttua sekä kriisin oireisiin että perimmäisiin syihin. Aloitteen vauhtiin polkaisemiseksi aloitettiin yhteisen toimintasuunnitelman valmistelu. Komissio käynnisti julkisen kuulemisen selvittääkseen sidosryhmien näkemyksiä haasteista, tavoitteista ja vaihtoehdoista, jotka liittyvät EU:n humanitaarisen avun tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseen entisestään. Se otti huomioon 2000-luvun alun muutostilan kansainvälisessä toimintaympäristössä. EU:n humanitaarisen avun tarkoituksenmukaisuutta selvittäneen kuulemisen tulokset huomioidaan komission vuoden 2013 ja 2014 aloitteissa, joilla avun vaikutusta pyritään lisäämään entisestään. Komissio oli vuoden mittaan säännöllisesti yhteydessä asiaankuuluviin kansainvälisiin organisaatioihin, erityisesti YK:hon ja Punaiseen Ristiin, politiikan kehityksestä ja operatiivisista kysymyksistä. Tärkeimpien kumppaneiden kanssa järjestettiin säännöllisiä tapaamisia. Erityisesti painotettiin tiivistä yhteistyötä YK:n hätäapukoordinaattorin kanssa, varsinkin pyrittäessä luomaan osallistavampi humanitaarinen järjestelmä uusiin kumppaneihin vetoamalla, sekä muutosvoimaista ohjelmaa, jonka IASC 17 hyväksyi vuonna 2011. Muutosvoimaisella ohjelmalla pyritään lujittamaan kansainvälistä humanitaarista järjestelmää johtajuuden (erityisesti humanitaarisen avun koordinaattoreiden rooli), koordinoinnin (tehokkaammat klusterijärjestelmät) ja vastuuvelvollisuuden (mm. koordinoidummat tarvearviot) osa-alueilla. 17 YK-järjestöjen välinen pysyvä komitea. 14
Komissio osallistui edelleen aktiivisesti uudesta elintarvikeapua koskevasta yleissopimuksesta käytäviin neuvotteluihin EU:n puolesta. Sopimus ratifioitiin marraskuussa 2012. Puitesopimus on kansainvälinen asiakirja, jolla vahvistetaan avunantajien sitoutuminen kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien ryhmien ruoka- ja ravitsemustarpeista huolehtimiseen. Myös humanitaarisen elintarvikeapupolitiikan käyttöönottoa jatkettiin. Tiedonantoa äitien ja lasten ravitsemustilanteen parantamisesta valmisteltiin yhdessä kehitys- ja yhteistyöpääosaston (EuropeAid) kanssa. Lisäksi aloitettiin tiedonannon kanssa annettavan, aliravitsemusta hätätilanteissa käsittelevän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (Addressing Under-nutrition in Emergencies) ja siihen liittyvien käytännön ohjeiden laatiminen. Komission yksiköt laativat humanitaarisia vesi-, sanitaatio- ja hygieniatoimia käsittelevän valmisteluasiakirjan, johon on koottu tämän tärkeän humanitaarisen toiminnan osa-alueen parhaat käytännöt ja jossa annetaan käytännön ohjeita. Komissio myös jatkoi tukeaan humanitaarisen valmiuden ja toimintakyvyn kehittämiselle ja vahvistamiselle maailmanlaajuisesti. Tehostettujen humanitaaristen toimintavalmiuksien ohjelmiin oli vuonna 2012 käytettävissä 23 miljoonaa euroa. Niitä toteutettiin YK:n järjestöjen, valtiosta riippumattomien järjestöjen ja Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälisen liiton alaisuudessa. Ohjelmissa keskitytään kansainvälisten humanitaaristen organisaatioiden ja valtiosta riippumattomien järjestöjen tuloksellisuuden ja valmiuksien kasvattamiseen. Tähän kuuluu kyky arvioida ja analysoida humanitaarisia tarpeita sekä valmentautua ja vastata niihin koordinoidulla ja osallistavalla tavalla ihmisen aiheuttamissa katastrofeissa ja/tai luonnononnettomuuksissa ja välittömästi niiden jälkeen; ja kansainvälisten humanitaaristen organisaatioiden ja valtiosta riippumattomien järjestöjen valmiuksien kehittämiseen, jotta ne pystyisivät toimittamaan monipuolisempaa ja tarkoituksenmukaista elintarvikeapua hätätilanteissa ja välittömästi niiden jälkeen. EU rahoitti vuonna 2012 hanketta, jolla kartoitettiin humanitaaristen periaatteiden soveltamista käytännössä ja jolla haluttiin tukea niiden täytäntöönpanoa. EU antoi myös lisätukea kansainvälistä humanitaarista oikeutta ja siihen liittyviä normeja koskevan koulutuksen tarjoamiseksi valtiosta riippumattomille aseellisille toimijoille. Lisäksi tuettiin kansainvälistä humanitaarista oikeutta ja humanitaarisia periaatteita koskevan tietoisuuden lisäämistä konflikteille alttiissa tai konfliktista toipuvissa maissa työskentelevien eurooppalaisten humanitaaristen organisaatioiden ja niiden täytäntöönpanokumppaneiden keskuudessa. 4. PÄÄTELMÄT Komissio toimi vuonna 2012 tehokkaasti vastatessaan maailmalla jatkuvasti kasvavaan hätäavun tarpeeseen. Vaikka EU antoi vuonna 2012 apua edellisvuosia enemmän, se ei pystynyt vastaamaan kaikkien uhrien kaikkiin tarpeisiin siitä yksinkertaisesta syystä, että katastrofien määrä maailmassa kasvoi. Koska maapallon lämpeneminen on tosiasia, siihen liittyvien katastrofien määrä tulee kasvamaan. Vallitsevassa finanssikriisissä toimintaa on pyritty yhtenäistämään entisestään, jotta jokainen euro tuottaisi tulosta. Tämä tarkoittaa toisaalta sen varmistamista, että oikeanlainen apu saadaan oikeaan aikaan sitä eniten tarvitseville, ja toisaalta sitä, että entistä vähemmillä varoilla pyritään saamaan entistä enemmän aikaan. Vuonna 2012 painopisteenä oli lisätä nopeutta ja tehokkuutta sekä karsia prosessien ja toimien päällekkäisyyksiä. Lisäksi edistyttiin tärkeissä uusissa aloitteissa, joista esimerkkinä mainittakoon hätäapukeskuksen toiminnan valmistelu. Keskus tulee 15
merkittävällä tavalla parantamaan valmiuksia jatkaa komission työtä vuonna 2013 ja sen jälkeen. Rahoitustietoja komission vuonna 2012 toteuttamasta humanitaarisesta avustustoiminnasta ja pelastuspalvelusta: http://ec.europa.eu/echo/funding/key_figures/echo_en.htm Tietoa käytännön toiminnasta löytyy: http://ec.europa.eu/echo/about/annual_reports_en.htm 16