AS OY MAARIN-SALPA LVI-hankesuunnitelma 15.06.2010
01 Yleistä...3 02 Märkätilojen saneeraus...3 03 Puhelin-, sähkö- ja antenniverkot...3 04 Purkutyöt ja väliaikaiset asennukset...3 G0 LV-JÄRJESTELMIEN YLEISET LAATUVAATIMUKSET...4 G1 LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT...4 G1.0 Peruskorjauksen laajuus...4 G1.1 Lämmön tuotanto...5 G1.2 Lämmönjakelu...5 G1.3 Lämmönluovutus...6 G2 VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT...7 G2.0 Peruskorjauksen laajuus...7 G2.1 Vesijohdot...8 G2.2 Jätevesiviemärit...10 G2.3 Kalusteet...10 G3 ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT...11 G9 ERISTYKSET...11 J7 AUTOMAATIOJÄRJESTELMÄT...11 Kiinteistön ominaiskulutukset...11 Liite 1: Asennusperiaate B-rakennuksen vesijohdoista Liite 2: Asennusperiaate D-rakennuksen vesijohdoista
3 0 PERUSTIEDOT 01 Yleistä Yhtiön nimi: Osoite: Asunto Oy Maarin-Salpa Maarinkunnaantie 11, 01370 Vantaa. Kaupunginosa: 408 Kortteli: 3 Tontti: 112. Kiinteistö käsittää 9 erillistä harjakattoista puuelementti rivitaloa (A, B, C, D, E, F, G, H, I), joissa on yhteensä 57 asuntoa. Osa rakennuksista on 1-kerroksisia ja osa 2-kerroksisia. Asuntojen yhteinen pinta-ala on 4767 m 2, ja tilavuus on 16464 m 3. Kiinteistöyhtiö on liitetty kaukolämpöön, ja kunnallisiin vesi- ja viemärijärjestelmiin. Rakennuksissa on painovoimainen ilmanvaihto. Rakennuskohde käsittää seuraavat LVI-tekniset järjestelmät: - Lämmitysjärjestelmät - Vesi- ja viemärijärjestelmät - Ilmanvaihtojärjestelmät - Eristykset - Automaatiojärjestelmät. Ilmanvaihtolaitteet jäävät ennalleen, niitä ei saneerata. 02 Märkätilojen saneeraus Nykyiset märkätilat ovat olleet selvä riski asuntoyhtiölle, ja niistä on aiheutunut useita kalliita vesivahinkoja. Saneerauksen yhteydessä kaikki märkätilat uusitaan siten, että kaikkiin tiloihin saadaan nykyaikaiset vesieristeet. Märkätilojen pintojen uusimisessa osakkaalla on mahdollisuus vaikuttaa pintojen väreihin ja kalusteisiin. Märkätilojen saneerauksen yhteydessä myös niiden sähkötekniikka uusitaan. 03 Puhelin-, sähkö- ja antenniverkot Puhelin-, sähkö- ja antenniverkkojen korjauksia ei sisällytetä putkiston saneerausurakkaan, vaan ne tehdään omana hankkeenaan linjasaneerauksen jälkeen. 04 Purkutyöt ja väliaikaiset asennukset Olemassa olevista LV-järjestelmistä ja LV-laitteista puretaan tai jätetään pois käytöstä: - vanhat ulkopuoliset kylmä- ja lämminvesijohdot venttiileineen
4 - vanhat rakennusten alle alustatilaan asennetut kylmä- ja lämminvesijohdot - vanhat huoneistokohtaiset vesijohtohaaroitukset jotka tulevat sisään vanhasta seinän viereisestä putkikanaalista - vanhat sisäpuoliset vesijohdot - vanhat vesi- ja viemärikalusteet - vanhat ulkopuoliset lämpöjohdot venttiileineen - vanhat rakennusten alle alustatilaan asennetut lämpöjohdot - vanhat sisäpuoliset lämpöjohdot, jotka kulkevat rakenteiden sisässä, lattiassa - vanhat lämmityspattereiden kytkentäjohdot, jotka tulevat pattereille lattian tai seinärakenteen sisästä - vanhat lämpöjohtojen sulku- ja säätöventtiilit; paitsi patteriventtiilit jäävät ennalleen. - vanha lämmönjakokeskuksen automatiikka. Rakenteen sisässä tai putkiroilossa olevia vanhoja putkia ei pureta, vaan niistä poistetaan vesi ja ne jätetään paikalleen tulpattuina rakenteiden sisään. G0 LV-JÄRJESTELMIEN YLEISET LAATUVAATIMUKSET LV-järjestelmät saneerataan siten, että saavutetaan turvalliset ja toimintavarmat lämpö-, vesija viemärijärjestelmät. Lähtökohtana on, että järjestelmien tulee toimia toimintavarmasti vähintään 20 vuotta saneerauksesta eteenpäin. Automatiikan osalla käyttöikä on vain 10-15 vuotta. Teknisiä ratkaisuja valittaessa on pyritty valitsemaan taloudellisesti edullisin vaihtoehto. LV-saneerauksesta johtuvia rakennusteknisiä töitä on pyritty minimoimaan. Uudet putkistot asennetaan siten, että ne ovat helposti tarkastettavissa ja helposti vaihdettavissa. Kaikki sisäpuoliset vesiputket asennetaan siten, että mahdollisen vuodon sattuessa vuoto tulee näkyville. Kaikki rakenteiden sisässä olevat vanhat putkistot uusitaan; kiinteistöön ei jää piilossa olevia vuotoriskejä. Vesieristettyihin lattioihin ei tehdä muita reikiä kuin viemäreitä varten. G1 LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT G1.0 Peruskorjauksen laajuus Lämpöjohtojen vuotoriskit liittyvät: - Vanhoihin ulkona maassa oleviin lämpöjohtoihin - vanhoihin ulkona putkikanaalissa oleviin lämpöjohtoihin (jotka on osin saneerattu 1986) - vanhoihin ulkona oleviin saneerattuihin (1986) lämpöjohtoihin, jotka ovat 2- ja 4- putkielementtejä - rakennusten E, F, G ja H alla, tuuletetussa alustatilassa, kulkeviin lämpöjohtoelementteihin - vanhoihin sulku- ja säätöventtiileihin - huoneistojen lattiassa, rakenteen sisällä, kulkeviin putkiosuuksiin. - huoneistoissa rakenteiden sisällä oleviin putkiosuuksiin. Ulkopuoliset lämpöjohdot saneerataan kokonaisuudessaan, paitsi vuoden 2004 saneerauksen yhteydessä uusitut lämpöjohdot jäävät ennalleen.
5 Kaikki sulku- ja säätöventtiilit uusitaan. Huoneistoissa rakenteiden sisällä olevat putkiosuudet uusitaan. Rakenteen sisässä tai putkiroilossa olevia vanhoja putkia ei pureta, vaan ne tyhjennetään ja jätetään paikalleen tulpattuina rakenteiden sisään. Vanhat lämmityspatterit ja patteriventtiilit jäävät ennalleen. Lämpöjohdot saneerataan siten, että ulkopuolisista uusista lämpöjohdoista otetaan 1 liitos kuhunkin rakennukseen. Huoneistohaaroituksiin asennetaan sulku- ja säätöventtiilit. Tällöin voidaan haluttaessa myöhemmin rakentaa huoneistokohtainen lämpöenergian mittaus. Rakennusten sisälle tehdään uudet lämpöjohtolinjat 1.-kerroksen kattoon sisäänkäynnin puoleisen seinän viereen. Lämpöjohtoverkosto painekoestetaan urakkavaiheessa siten, että ulkopuoliset putkistot koestetaan erikseen, ja sisäiset putkistot erikseen. Ensin tehdään runkojohtojen painekoestus talokohtaisiin sulkuventtiileihin saakka, ja sen jälkeen kunkin rakennuksen runkojohdot talosuluista huoneistokohtaisiin sulkuihin saakka. Lopuksi painekoestetaan huoneistojen sisäiset lämpöjohdot lämmityspattereineen. Näin menetellen voidaan varmistaa, että lämpöjohtoverkosto on toimiva ja turvallinen. Lämpöjohtojen sisääntulojen kohdalla jokaisessa rakennuksessa, tulee olla helposti avattavat tarkastusluukut. G1.1 Lämmön tuotanto Rakennus on liitetty Vantaan Energian kaukolämpöverkkoon vuonna 2004. Kaukolämpöjohdot on johdettu vanhaan lämpökeskukseen, joka on muutettu kaukolämmön alajakokeskukseksi. Lämpöenergia mitataan lämmönjakokeskuksessa. Lämpö siirretään lämmönsiirtimien välityksellä kiinteistön lämmitysverkostoihin. Lämmönjakokeskuksessa on 2 siirrintä: lämmityksen siirrin (420 kw) ja käyttöveden siirrin (330 kw). Lämmitysverkostot lämmittävät lämmityspattereiden avulla myös ilmanvaihdon korvausilman; rakennuksissa on painovoimainen ilmanvaihto Lämpimän käyttöveden kehitys tapahtuu lämmönjakohuoneessa kaukolämmön lämmönsiirtimellä. Nykyinen lämmönjakohuone ja uudehkot lämmityssiirtimet jäävät käyttöön; paitsi automatiikka uusitaan. Lämmitysverkostojen mitoituslämpötilat ovat: lämmitysverkosto 80/60 o C G1.2 Lämmönjakelu Kiinteistössä on vesikiertoinen patterilämmitysjärjestelmä. Kiinteistössä on alun perin ollut öljykattilalaitos. Vuonna 2004 on liitytty kaukolämpöön. Tällöin lämmitysverkoston pääpumppu on uusittu taajuusmuuttajakäyttöiseksi Kolmeks AL-1064/4FCC pumpuksi. Aluelämpöjohdot ovat alun perin tuotu lämmönjakokeskuksesta lämpöputkielementeillä rakennusten toisella sivulla kulkeviin putkikanaaleihin. Putkikanaaleista on otettu 1 liitos kuhunkin rakennukseen. Myöhemmin tehdyn saneerauksen (1986) yhteydessä on osa ulkopuolisesta lämpöjohtoverkostosta uusittu.
6 Vuoden 2004 saneerauksen yhteydessä on uusittu ulkopuolista lämpöjohtoverkostoa siten, että lämmönjakohuoneesta on tuotu uudet Ecoflex lämpöputkielementit kolmeen liitoskaivoon. Liitoskaivo 1 sijaitsee lämpökeskuksen vieressä koilliskulmalla, ja siltä liitoskaivolta vanhat putkistot menevät A-rakennuksen sivulle. Liitoskaivo 2 sijaitsee B-rakennuksen vieressä koilliskulmalla, ja siltä liitoskaivolta vanhat putkistot menevät B-rakennuksen sivulle. Liitoskaivo 3 sijaitsee D-rakennuksen vieressä koilliskulmalla, ja siltä liitoskaivolta vanhat putkistot menevät D-rakennuksen sivulle. Rakennuksissa patterilämmitysverkostojen runkolinjat on asennettu, rakennuksen molemmille sivuille, ulkoseinän viereen lattian sisään. Lattiassa sijaitsevista lämpöjohtojen runkolinjoista on otettu haaroitukset huoneiston lämmityspattereille. Rakennuksissa E, F, G ja H lämpöjohtojen runkolinjat on asennettu rakennuksen alle alustatilaan. Alustatilassa kulkevista lämpöjohdoista on otettu kytkennät lämmityspattereille. Ulkopuoliset lämpöjohdot saneerataan kokonaisuudessaan, paitsi vuoden 2004 saneerauksen yhteydessä uusitut lämpöjohdot jäävät ennalleen. Käyttöön jäävät vain lämpökeskukselta liitoskaivoille 1-3 asennetut vanhat Ecoflex-putkielementit. Vanhat ulkopuoliset lämpöjohtojen runkolinjat uusitaan vanhoilta liitoskaivoilta 1-3 lähtien, esim. Uponorin Ecoflex Thermo 2-putkielementeillä. Jokaiseen rakennukseen tuodaan yksi lämpöjohtojen runkolinja, esim. rakennuksen keskelle; kuten ennenkin. Tällöin rakennuksen sisällä putkikoot jäävät mahdollisimman pieneksi. Ulkona maassa kulkeviin putkielementteihin ei tehdä liitoksia muilta osin kuin talohaaroituksiin. Talohaaroitukset tehdään liitoskaivoissa. Rakennusten sisällä uudet lämpöjohtolinjat asennetaan, läpi koko rakennuksen, 1.-kerroksen kattoon sisäänkäynnin puoleisen seinän viereen. Uudet sisäpuolisten lämpöjohtojen runkolinjat tehdään siten, että kuhunkin huoneistoon tulee yksi lämpöjohtohaaroitus, ja siihen sulku- ja säätöventtiilit. Tällöin voidaan haluttaessa rakentaa huoneistokohtainen lämpöenergian mittaus. Huoneistoissa vanhat lattian sisästä tulevat lämpöjohdot puretaan, ja asennetaan uudet lämpöjohdot 1.-kerroksen kattoon. Vanhat lämmityspatterit jäävät ennalleen. 2-kerroksisissa rakennuksissa vanhat 2.-kerroksen lämpöjohdot liitetään uusiin lämpöjohtoihin 1.-kerroksen katossa. Rakenteen sisässä olevat vanhat putket tyhjennetään ja jätetään tulpattuina rakenteiden sisään. Lämmitysverkostojen putkina käytetään ensiöpuolella saumallista teräsputkea 04 04 tai 04 05. Toisiopuolen DN 10-40 lämpöjohdot tehdään mustasta kierteistettävästä teräsputkesta 04 00 tai 04 01. DN 10-20 putkiliitokset tehdään reunavahvisteisilla kierreosilla. DN 50 ja suuremmat lämpöputket tehdään hitsattavasta teräsputkesta 03 04 hitsaus- tai laippaliitoksin. G1.3 Lämmönluovutus Vanhat radiaattorit ja konvektorit ovat teräslevypattereita; ne jäävät ennalleen. Pattereissa on esisäädettävät termostaattiset patteriventtiilit. Patteriventtiilit ovat uusittu vuonna 2009, ja ovat siten uudenveroiset. Patteriventtiilien termostaattiosat tulee irroittaa lämmitysverkoston säätötyön ajaksi.
7 G2 VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT G2.0 Peruskorjauksen laajuus Kiinteistön vesijohdot on liitetty Vantaan kaupungin vesijohtoverkostoon. Vuoden 2004 saneerauksen yhteydessä tonttivesijohto on uusittu. Tonttivesijohto, joka on tuotu vanhaan lämpökeskukseen, jää ennalleen. Kiinteistön päävesimittari sijaitsee vanhassa lämpökeskuksessa. Kiinteistön kylmävesijohdot ja lämminvesijohdot ovat alun perin tuotu alueputkistoilla rakennusten viereiseen putkitunneliin; paitsi rakennuksissa E, F, G ja H vesijohtojen runkolinjat on asennettu rakennuksen alle alustatilaan. Putkitunnelin vesijohtojen runkolinjoista on otettu yksi kylmä- ja lämminvesihaaroitus kuhunkin huoneistoon. Rakennusten E, F, G ja H alustatilassa kulkevista vesijohdoista on otettu useita kytkentöjä kuhunkin huoneistoon. Myöhemmin tehdyn saneerauksen (1986) yhteydessä on osa ulkopuolisesta kylmä- ja lämminvesiverkostosta uusittu. Vuoden 2004 saneerauksen yhteydessä on osa ulkopuolisesta kylmä- ja lämminvesiverkostosta uusittu. Vesijohtojen vuotoriskit liittyvät: - Vanhoihin maassa oleviin aluevesijohtoihin - vanhoihin liitoskaivoista 1-3 rakennuksiin tuleviin aluevesijohtoihin - vanhoihin ulkona putkikanaalissa oleviin kylmä- ja lämminvesijohtoihin (kylmävesijohto on osin saneerattu 1986) - rakennusten E, F, G ja H alla kulkeviin vesijohtoelementteihin - saneerattujen muovisten kylmävesijohtojen putkiliitoksiin - vanhoihin sulku- ja säätöventtiileihin - huoneistoissa rakenteiden sisällä oleviin putkiosuuksiin. Ikänsä puolesta vesijohdot ovat elinkaarensa lopussa. Maahan asennetut muoviset kylmävesijohdot ovat edelleen käyttökelpoisia; putkiliitokset ovat kuitenkin riskikohtana. Putkikanaaleissa olevia vanhoja vesijohtojen runkoputkia ei ole mielekästä lähteä vaihtamaan, koska rakennustekniset työt tulevat liian suuriksi. Kaikki rakennusten ulkopuoliset vesijohdot saneerataan kokonaisuudessaan, paitsi vuoden 2004 saneerauksen yhteydessä uusitut vesijohdot jäävät ennalleen. Kaikki rakennusten alle asennetut vesijohdot (talo E, F, G ja H) uusitaan; asentamalla uudet linjat 1.-kerroksen kattoon. Kaikki rakennusten sisäpuoliset vesijohdot uusitaan. Kaikki vesi- ja viemärikalusteet uusitaan. Kiinteistöön rakennetaan huoneistokohtainen käyttöveden mittaus. Vesijohtoasennuksissa ei tehdä reikiä vesieristettyihin lattioihin. Vesijohtoverkosto painekoestetaan urakkavaiheessa siten, että ulkopuoliset putkistot koestetaan erikseen, ja sisäiset putkistot erikseen. Ensin tehdään runkojohtojen painekoestus talokohtaisiin sulkuventtiileihin saakka, ja sen jälkeen kunkin rakennuksen runkojohdot talosuluista huoneistokohtaisiin sulkuihin saakka. Lopuksi painekoestetaan huoneistojen sisäiset vesijohdot kalusteliitäntöineen. Näin menetellen voidaan varmistaa, että vesijohtoverkosto on toimiva ja turvallinen.
8 Vanhat vesijohtokalusteet uusitaan. Jätevesiviemärit on liitetty Vantaan kaupungin viemäriverkostoon kiinteistön länsipuolella. Jätevesiviemärien runkolinjat on asennettu pääosin rakennusten viereiseen putkitunneliin, josta on otettu haaroitukset kuhunkin huoneistoon. Kuhunkin huoneistoon on tehty kaksi viemärihaaroitusta. Huoneistohaaroitusten liitokset runkolinjaan ovat näkyvissä putkikanaalissa. Rakennuksissa (talot E, F, G ja H) jätevesiviemärien runkolinjat ovat rakennusten alla alustatilassa. Asunnoista on tehty useampi viemäriliitos alustatilan viemärin runkolinjaan. Alustatilaan sijoitettujen viemäreiden kannakoinnit tarkistetaan, ja tarvittaessa uusitaan haponkestävin kannakkein. Sadevedet on johdettu sadevesiviemäreillä viereiseen jokeen. Vanhat sadevesikaivot tyhjennetään hiekasta. Sadevesiviemärit jäävät muilta osin ennalleen. Talojen E, F, G ja H kattovedet on alun perin johdettu sisäpuolisilla sadevesiviemäreillä sadevesiviemäriin. Kattokaivolta on johdettu kupariputki alas 1.-kerroksen lattiatasolle jossa putki muuttuu muoviputkeksi. Sadevesiviemärit ovat jääneet virattomiksi, jonka vuoksi sadevesiviemäröinnit puretaan. Vanhojen jätevesiviemäreiden materiaalina on käytetty PVC-muovia; vaikka vanhojen alkuperäisten piirustusten merkintöjen mukaan ne olisivat valurautaviemäreitä. Tonttiviemäri, joka on 200 mm PVC- muoviputkea, on hyväkuntoinen. Jätevesiviemäreiden toiminnallinen kunto on hyvä. Pohjaviemäreissä on painumaa, irtokertymää, saostumaa ja padotusta. Jätevesiviemärit ovat joissain kohdin painuneet notkolle. Viemäreitä ei lähdetä laajemmin uusimaan, korjataan vain tarvittavilta osiltaan. Notkolle painuneet viemärit kaivetaan esiin ja uusitaan. Vanhat sisäpuoliset jätevesiviemärit jäävät ennalleen. Kalusteiden vesilukot ja lattiaputket uusitaan. Salaojien kunto tarkistetaan: salaojat huuhdellaan ja kaivot tyhjennetään hiekasta. Vanhat jäte- ja perusvesiviemärikaivot jäävät käyttöön. Kaivojen kunto tarkistetaan ja ne kunnostetaan tarpeen mukaan. G2.1 Vesijohdot Kaikki rakennusten ulkopuoliset vesijohdot saneerataan kokonaisuudessaan, paitsi vuoden 2004 saneerauksen yhteydessä uusitut vesijohdot jäävät ennalleen. Saneerauksen toteutustapa riippuu paljolti siitä, kuinka pitkiä käyttökatkoja vesijohtoverkostoon sallitaan saneerauksen aikana. Vuoden 2004 saneerauksen yhteydessä on uusittu ulkopuolista vesijohtoverkostoa siten, että lämmönjakohuoneesta on tuotu uudet Ecoflex vesijohtoelementit kolmeen liitoskaivoon. Liitoskaivo 1 sijaitsee lämpökeskuksen vieressä koilliskulmalla, ja siltä liitoskaivolta vanhat putkistot menevät A-rakennuksen sivulle. Liitoskaivo 2 sijaitsee B-rakennuksen vieressä koilliskulmalla, ja siltä liitoskaivolta vanhat putkistot menevät B-rakennuksen sivulle. Liitoskaivo 3 sijaitsee D-rakennuksen vieressä koilliskulmalla, ja siltä liitoskaivolta vanhat putkistot menevät D-rakennuksen sivulle.
9 Kuinka uudet vesijohdot asennetaan rakennusten sivustalla ja kuinka putket tuodaan rakennuksiin sisälle, siitä on 3 perusvaihtoehtoa. Rakennuksissa (talot E, F, G ja H), joissa vanhat käyttövesiputkien runkolinjat on asennettu rakennusten alle alustatilaan, putket uusitaan asentamalla uudet putket 1.-kerroksen kattoon. Vaihtoehto 1: Uudet vesijohtojen runkolinjat asennetaan maahan rakennusten sivulle, josta otetaan uudet huoneistohaaroitukset kuhunkin asuntoon Ulkopuoliset kylmävesiputket tehdään itsesäätyvällä lämmityskaapelilla varustetulla eristetyllä muoviputkella, esim. Uponor Supra Plus 50x4,6/90. Kylmävesiputket voidaan tehdä myös eristämättömällä muoviputkella, mutta tällöin putki tulee kaivaa vähintään 2 m syvyyteen. Ulkopuoliset lämminvesiputket tehdään eristetyillä muoviputkielementeillä, esim. Uponor Ecoflex Aqua Twin 50x6,9/32x4,4. Muoviputkielementeistä otetaan haaroitus kuhunkin huoneistoon. Jokaiseen huoneistokohtaiseen putkihaaroitukseen asennetaan sulku- ja säätöventtiilit. Vaihtoehto 2: Uudet vesijohtojen runkolinjat tuodaan maassa rakennusten päätyyn, josta vedetään uudet vesijohtojen runkolinjat rakennusten sisälle. Uudet vesijohtojen runkolinjat asennetaan sisällä 1.-kerroksen kattoon läpi huoneistojen. Ulkopuoliset kylmävesiputket tehdään itsesäätyvällä lämmityskaapelilla varustetulla eristetyllä muoviputkella, esim. Uponor Supra Plus 50x4,6/90. Kylmävesiputket voitaisiin tehdä myös eristämättömällä muoviputkella, mutta tällöin putki tulisi kaivaa vähintään 2 m syvyyteen. Ulkopuoliset lämminvesiputket tehdään eristetyillä muoviputkielementeillä, esim. Uponor Ecoflex Aqua Twin 50x6,9/32x4,4. Rakennuksen sisällä vesijohtojen runkolinjat asennetaan 1.-kerroksen kattoon näkyville; kuitenkin koteloituina. Vaihtoehto 3: Saattaisi olla mahdollista asentaa kylmä- ja lämminvesijohtojen eristetyt putkielementit putkikanaaliin. Vanhojen putkien alla saattaa olla tilaa siten, että uudet muoviset putkielementit saadaan vedettyä vanhojen putkien alle. Putkikanaaliin asennettavat kylmävesiputket tehdään itsesäätyvällä lämmityskaapelilla varustetulla eristetyllä muoviputkella, esim. Uponor Supra Plus 50x4,6/90. Putkikanaaliin asennettavat lämminvesiputket tehdään eristetyillä muoviputkielementeillä, esim. Uponor Ecoflex Aqua Twin 50x6,9/32x4,4. Muoviputkielementeistä otetaan haaroitus kuhunkin huoneistoon. Jokaiseen huoneistokohtaiseen putkihaaroitukseen asennetaan sulku- ja säätöventtiilit. Suosittelemme edellä mainituista vaihtoehdoista vaihtoehtoa 2, minkä mukaan myös kustannusarvio on laskettu. Kaikissa vaihtoehdoissa uusista runkolinjoista otetaan huoneistokohtaiset haaroitukset, joissa on sulku- ja säätöventtiilit sekä huoneistokohtaiset vesimittarit. Huoneistojen sisäiset vesijohdot uusitaan kokonaisuudessaan. Huoneistojen sisäiset vesijohdot tehdään kupariputkilla siten, että putket asennetaan näkyville vaihdettaviksi. Vesijohtojen runkoputket koteloidaan tai asennetaan alakattojen yläpuolelle. Näkyviltä osiltaan putket tehdään kromatuilla kupariputkilla.
10 Vaihtoehto kahden mukaisessa ratkaisussa, 2.-kerroksisissa rakennuksissa, putkilinja voisi olla portaikon vieressä keittiön puolella, josta putket menisivät huoneistosta toiseen samalla linjauksella; katso liite 1. 1.-kerroksisissa rakennuksissa putkilinja voisi olla rakennuksen keskellä (keittiön päädystä käytävän kattoon), josta putket menisivät huoneistosta toiseen samalla linjauksella; katso liite 2. Uudet vesijohtojen runkolinjat, jotka asennetaan 1.-kerroksen kattoon, ovat kooltaan maksimissaan noin 35 mm kupariputkea kapillaariliitoksin; jonka päällä on vielä eriste. Putkien rakenneaineisen kotelon vapaat sisämitat olisivat noin 300 x100 mm. Putkistovarusteiden, kuten venttiilien, putkiliittimien, pumppujen ja vesimittarien ym. materiaalina käytetään syöpymisen kestäviä materiaaleja. Messinkiosien vettä koskettavien osien on oltava sinkinkadon kestäviä. Lämmin käyttövesiverkosto säädetään siten, että lämpimän veden lämpötila ei laske alle +55 o C. G2.2 Jätevesiviemärit Vanhojen jätevesiviemäreiden materiaalina on käytetty PVC-muovia. Kuntotutkimuksen mukaan pohjaviemäreissä on painumaa, irtokertymää, saostumaa ja padotusta. Jätevesiviemärit ovat joissain kohdin painuneet notkolle. Tältä osin viemärit tulee kaivaa esiin ja uusia. Pahiten notkolle painuneet viemärit ovat: - Jätevesiviemäri joka tulee talosta E tarkastuskaivolle TK1 - jätevesiviemäri joka tulee talosta C tarkastuskaivolle TK3 - jätevesiviemäri joka tulee talosta I tarkastuskaivolle TK4 - jätevesiviemäri joka tulee talosta G tarkastuskaivolle TK3 Lisäksi - kuntotutkimuksen mukaan lähes kaikista taloista tarkastuskaivoille tulevissa vaakaviemäriputkissa on vähäistä painumaa. Vaikka edellä mainituissa jätevesiviemäreissä osassa on ollut kohtalaista painumaa, siitä ei ole vielä aiheutunut ongelmia viemäreiden toiminnassa. Laajemman saneerauksen yhteydessä on kuitenkin järkevää uusia edellä mainitut viemäriosuudet, ja varmistaa viemäreiden toimivuus. Rakennusten E, F, G ja H alustatilassa olevien jätevesiviemärien runkolinjojen kannakoinnit tarkistetaan, ja tarvittaessa uusitaan haponkestävin kannakkein. Muilta osin vanhat jätevesiviemärit jäävät ennalleen. Kaikki jätevesiviemärit painehuuhdellaan. Vanhat jäte-, sade- ja perusvesiviemärikaivot jäävät käyttöön. Kaivojen kunto tarkistetaan ja ne kunnostetaan tarpeen mukaan. Sadevesikaivot tyhjennetään hiekasta. Salaojien kunto tarkistetaan: salaojat huuhdellaan ja kaivot tyhjennetään hiekasta. G2.3 Kalusteet Kaikki vanhat vesi- ja viemärikalusteet uusitaan. Kaikki uudet kalusteet ja laitteet hankitaan yleisesti käytössä olevaa vakiolaatua. Pesualtaat ja WC-istuimet ovat vakiomallisia valkoista posliinia. Pesuallashanat ja suihkuhanat ovat vakiomallisia kromattuja 1-otesekoittajia. Kaikki letkuliitteiset hanat, pesukoneet varustetaan hyväksytyillä takaisinimusuojilla. Vesikalusteiden tulee kuulua ensimmäiseen ääniluokkaan. Vesikalusteet varustetaan kalustekohtaisilla sulullisilla liittimillä tai kuulasulkuventtiileillä.
11 Kunkin rakennuksen päätyyn asennetaan DN20 kasteluposti, joka liitetään kiinteistön kylmävesijohdon runkoputkeen (ei mene minkään huoneiston vedenmittaukseen). Lisäksi kunkin huoneiston kohdalle asennetaan huoneistokohtainen DN15 ulkovesiposti. Märkätilojen lattiakaivot joudutaan todennäköisesti uusimaan, jotta vedeneristykset saadaan tehtyä asianmukaisesti. G3 G9 J7 ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT Rakennuksissa on painovoimainen ilmanvaihto. Vanhat ilmanvaihtolaitteet jäävät ennalleen. ERISTYKSET Eristykset tehdään Talotekniikka RYL 2002 kohdan G9 mukaisesti. Lämpö- ja vesijohdot eristetään mineraalivillakouruin. Näkyvät eristykset päällystetään PVC-muovikouruilla. Kylmävesijohtojen eristykset päällystetään höyrytiiviillä päällysteellä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää rakenteiden lävistysten eristämiseen, ja huoneistojen väliseen ääneneristävyyteen. AUTOMAATIOJÄRJESTELMÄT Kiinteistö on liittynyt kaukolämpöön vuonna 2004; tällöin on hankittu kaukolämmön jakokeskus siirtimineen, pumppuineen ja automatiikkoineen. Lämmönjakokeskus laitteistoineen jää ennalleen muilta osin, paitsi automatiikka uusitaan. Automatiikan käyttöikä on yleensä noin 10 15 vuotta, joten lämmönjakokeskuksen automatiikalla on vielä käyttöikää jäljellä. Automatiikan uusimisen voisi ajoittaa saneerauksen loppupäähän. Lämmönjakokeskukseen tulee käyttöveden lämmityksen säätölaitteet, ja patterilämmitysverkoston lämmityksen säätölaitteet, sekä muut ohjaus- ja valvontatoiminnot. Lämmönjakokeskusen automatiikka toteutetaan siten, että järjestelmän käyttö tapahtuu joka tasolla Web-selaimella. Järjestelmän avoimuus mahdollistaa kiinteistöyhtiön valita heille sopivin huoltoyhtiö. Sopimalla ja antamalla kiinteistöyhtiölle järjestelmän käyttöoikeussalasanat, kiinteistöyhtiö pääsee valvomaan järjestelmän toimintaa internetin kautta. Asukkaille voidaan antaa myös järjestelmän käyttöoikeus esim. siten, että he pääsevät katsomaan/valvomaan laitteiston toimintaa, mutta eivät voi muuttaa asetuksia. Kiinteistön ominaiskulutukset Kiinteistön lämpöenergian ominaiskulutus on ollut 66,30 kwh/m 3 v (vuonna 2008); joka on korkeahko. Kiinteistön käyttövedenkulutus on ollut 145,7 litraa/hlö/vrk (vuonna 2008); joka on omistusasuntoon korkeahko. Vedenkulutuksen korkeahko lukema saattaa olla myös osoitus mahdollisista vuodoista. Veden kulutus laskee yleensä huoneistokohtaiseen käyttöveden mittaukseen mentäessä noin 10 30 %. Kiinteistön sähkönkulutus on ollut 2,01 kwh/m 3 /v, vuonna 2008. FCG Oy Kyösti Kukkohovi.