Kalkkunan hyvinvointi ääriolosuhteissa Dr Jérôme NOIRAULT
Suomessa sääolosuhteet ovat erittäin ankarat. Talvella on erittäin kylmää ja kuivaa ja kesällä on kuuma. Ilmastointi on vaikeaa tuhlaamatta energiaa: lämpötilan ylläpitäminen talvella ja kesällä pölyn hallinta.
Tämä ilmasto ja linnun hyvä kasvu tuovat kahdenlaisia ongelmia. Ilmapussintulehdus. Rintalimakko ja (rinta) nappula.
Ilmapussintulehdus Pölyn, ammoniakin ja lämpötilan yhteisvaikutus kalkkunahallissa johtaa tähän ongelmaan. Ilmapussintulehduksessa keuhkot ja ilmapussit täyttyvät nesteestä. Sairastuneet kukot huohottavat ja usein esiintyy myös äkillistä kuolleisuutta (korkea kuolleisuus lähellä teurasikää). Ilmapussintuledukset aiheuttavat teurastusprosesissa saastumista ->hylkäyksiä -> tappoita tuottajille ja teurastamolle.
Ilmapussintulehdusongelma
Sydän Ilmapussintulehdusongelma Keuhkot Paksuuntunut ilmapussi Tulehduserite
Ilmapussintulehdusongelma Nestettä ruumiinontelossa (n. 1 l)
Rintalimakko- & Nappula ongelma Huono hoito, huono pohjan kunto, korkea kasvatustiheys, jalkaongelmat, nopea kasvu ja heikko höyhentyminen rinnan aluueella lisäävät alttiutta limakko-ongelmaan kesällä. Kun kukot makoilevat paljon, alttius limakolle kasvaa kun rinnan hankaus pohjaan lisääntyy Tappioita tuottajalle ja teurastamolle teurastuksessa hylkäysten määrä lisääntyy.
Rintalimakko- & Nappula ongelma
Rintalimakko- & Nappula ongelma Fibrin (kiinnikkeitä) Kerrostuma kuiva-ainetta Veristä nestettä Yhteys rintalastaan
Kasvatustiheys Kasvatus kappaletiheydyellä ja kilotiheydellä kasvatusneliötä kohti. LÄNSI-KALKKUNAn tuotantotapa on alkukasvatus ja siirto. Kukot ja kanat (9 10 kpl/m2) alkukasvatetaan samassa tilassa 3 7 viikkoa Tämän jälkeen kukot ja kanat kasvatetaan erikseen samalla kappaletäytöllä.
Kasvatustiheys Kukot ja kanat kasvatetaan samalla tilalla. Normaalisti kukkoja on 52 % (tuodusta kappaleista). Kappaletiheys Paino/m2 = lintuja kpl/ m2 =kappale*paino
Kg/m2) 70 60 50 40 Paino/m2 Kukko tavoite Kukko +10% Kana tavoite Kana +10% 52 kg:sta 63kg:oon 30 20 10 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Ikä (viikkoa)
Kasvatustiheys Maksimitäyttö neliötä kohti on 45 50 kg kanalle ja kukolle. Länsi-Kalkkunan kasvatussysteemillä 14 viikon iässä kasvatustiheys on n. 60 kg/neliö kukolla ja 40 kg/neliö kanalla. Tästä syystä kukoilla riski heikkoon pohjan kuntoon ja huonoon ilman laatuun lisääntyy.
Weight/sqm (kg) Paino/m2 70 60 50 Kukko +10% Kana +10% Kukolla 60% tilasta Kanoilla 40% tilasta 47 kg:sta 52kg:oon 40 30 20 10 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Age (wks)
Kasvatustiehys Antamalla 60% lattia-alasta kukolle siirron jälkeen, paino neliötä kohden jää 45 ja 50 kg välille, joka on tavoitepaino neliötä kohden kun kanat lähtevät teuraaksi viikolla 14. Jotta tähän tiheyteen päästäisiin, 7 viikon iässä kukoille annetaan oma tilansa sekä 20% kanojen tilasta. Kun tila käytetään tasaisemmin hyväksi, sairastumisriski voi vähentyä. Kokonaiserän suurin arvo on kukoissa.
Miksi linnut makaavat paljon? Ikä Pituus Ero Kasvu/ päivä viikko cm cm mm 1 3.5 12 20 16.5 22 22.6 2.6 Luiden kasvunopeus on hirvittävä muutamien viikkojen : 471% ensimmäisten 11 viikon aikana. 2.1 0.3
Miksi linnut makaavat paljon? Kasvunopeus on 7-kertainen ensimmäisten 11 viikon aikana verrattuna seuraavan 10 viikon kasvunopeuteen (viikot 12-22) Tästä syystä viikkojen 1-12 aikana voi syntyä jalkavikoja ja linnut ovat nopean kasvun vuoksi väsyneitä ja makaavat paljon (vertaa lasten unen tarve ja kasvukivut).
Linnut tuottavat suurimman osan kasvattamon kosteudesta Jokaista linnun syömää rehukiloa kohden, se juo noin kaksi kiloa vettä. 2/3 tästä vedestä päätyy sekä pohjaan ja ilmaan. Kosteuden poistamiseksi sisäilmaa on korvattava ulkoilmalla.
On tärkeää löytää hyvä tasapaino ilmastoinnin ja koesteuden välille. Kuiva ja kova pohja; Rintalimakkoa (friction) and ilmapussintulehdusta (pölyn tuottama riski) voi esiintyä Pehmeä ja märkä pohja, jalkapohjan ongelmia (pododermatitis) ja rintalimakkoa (ammoniakin aiheuttama palovamma) voi esiintyä Tästä syytä ilmastointi ja sumutusjärjestelmä ovat tärkeitä lämmön, kosteuden, pölyn ja ammoniakkipitoisuuden kontrolloinnissa.
Hyvä ilman laatu Haasteena kasvattajalle on välttää liian vähäistä ilmastointia, josta seuraa ammoniakki pitoisuuden nousu, ja välttää liiallista ilmastointia joilloin lopputuloksena on pölyä (rehusta, höyhenistä, kuivuneesta Hyvä ulosteesta) ilman laatu kalkkunoilla tarkoittaa vähemmän kuin 20 ppm ammoniakkia ja 5 mg/m3 pölyä lintujen tasolla ilmapussintulehduksen estämiseksi (kalkkunat voivat sietää 8 mg/m3 pölymääriä, jos linnut eivät ole stressaantuneita ammoniakkista, liiasta lämmöstä tai hengityselinsairauksien vuoksi).
Hyvä pohjan laatu Kasvattajan haasteena on välttää liian vähäistä ilmastointia jonka tuloksena on märkä pohja (ammoniakkia) ja liiallista ilmastointia joilloin pohjasta tulee märkä ja kova Kasvattamon suhteellista kosteutta voidaan nostaa alentamalla lämpötilaa tai lisäämällä kosteutta sumuttimilla. Kun pidetään ilman suhteellinen kosteus on välillä 60-70% ja pohjan kosteus välillä 35-40%, pölyn määrä pysyy kurissa ja pohja pehmeänä.
Pohjan laatu Saappaan jälki (5 cm syvä) Kuorettunut pohja Kuiva ja kova pohja
Pohjan laatu Kun pohja on märkä, ole ystävällinen ja lisää kutteria. Kun pohja on kuorettunut, poista paakkuuntunut osa pohjasta ja lisää kutteria Kun pohja on kuiva ja kova, pliiis lisää kutteria Jotta kalkkunalla olisi pehmeä ja hyvä pohja koko kasvatuksen ajan, kutteria pitää lisätä ja lisätä vielä uudestaan ja uudestaan, että pohjan kunto pysyy yllä.
Mahdollisuuksia ilmastoinnin hallintaan Kiertoilmapuhaltimilla on mahdollista saada kova ilmankierto kasvattamoon, mutta ei ilmanvaihtoa ulos kasvattamosta. Talvella, pohja suoraan ilmanottoaukon alapuolella (sivuseinillä) on paljon kylmempi kuin muualla kasvattamossa. Kylmä ilma on painavampaa kuin lämmin ilma ja kylmä ilma painuu alas lattiaan. Kalkkunat pyrkivät välttämään kylmiä sivuseiniä talviaikana. Kun näillä sivuseinillä on ilmanottoaukot, lämmitysputket ja usein myös sumuttimet, on tärkeää että ilma sekoitetaan hyvin tällä alueella.
Hyvä ilman kierto Huono ilman kierto Hyvä ilman kierto
Minimi ilmastoinnin määrä 18 C 21 C 24 C 27 C 29 C 32 C Tarvittava minimi ilmastointimäärä hiilidioksidin hallintaan Tarvittava minimi ilmastointimäärä kosteuden hallintaan kasvattamossa perustuen vedenkulutukseen ja sisälämpötilaan
Mahdollisuuksia ilmastoinnin hallintaan Kiertopuhallinta voi kokeilla (20 000m3/h) ripustettuna katosta metrin korkeudelle. Tkahden puhaltimen välinen etäisyys pitäisi olla maksimissaan 12 metriä (aluksi voi kokeilla myös 24 metrin etäisyydellä). 8 kiertopuhaltimella per tila saadaksesi aikaan hyvän kierron. Pkiertopuhaltimet kannattaa asentaa lähelle ulkoseiniä (1 m) 80 asteen kulmassa lattiaan nähden. Kulma parantaa lämpimän ilman puskemisessa lattialta kattoon ja pienentää lämpötilaeroja sisääntuloaukkojen kohdilla.
Mahdollisuuksia ilmastoinnin hallintaan Kesäaikana kiertopuhellinten suuntaa on mahdollista vaihtaa toisella reunalla ja saada aikaan tunneliilmastointi lisä puhaltimella ulko/päätyseinässä.
Mahdollisuuksia ilmastoinnin hallintaan Kesällä on mahdollista käyttää tunneli-ilmastointia jäähdytysvaikutuksen (ilmavirtauksen jäähdytysvaikutus) aikaan saamiseksi.
Mahdollisuuksia vaikuttaa lintujen aktiivisuuteen ja rintalimakkoon Nopean kasvuvaiheen hallinnassa (viikot 6-12) voidaan yrittää vaikuttaa lintujen aktiivisuuteen Yleensä näiden viikkojen aikana pimeäaika on 8-10 tuntia. Pimeän kestoa voidaan yrittää lyhentää näiden viikkojen aikana tunnilla per viikko aktiivisuuden lisäämiseksi (7 viikkoa: 14 valoa/10 pimeää; 10 viikkoa: 17 valoa/7 pimeää) (Newberry, R, C. 1992. Influence of Increasing Photoperiod and Toe Clipping on Breast Buttons of Turkeys. Poultry Science. 71 : 1471 1479)
ahdollisuuksia vaikuttaa lintujen höyhenpeitteeseen ja rintalimakkoon Ihyvään höyhenpeitteeseen rinnanpäällä voidaan vaikuttaa ravitsemuksella. Täysjyviä (vehnää ja kauraa) käytetään 2% taso n. 6 viikolta 25% tasoon viikolla 15. Sjotkut kukot värisevtä tässä iässä ja makaavat valitettavasti paljon. Mm. B-vitamiinien kokonaistasoa voidaan yrittää määrittää (B8, B12, B5 and B3-PP), samoin lisätä metioniinin, kysteiinin ja hivenaineiden antamista kun aloitetaan viljaruokinta. Nämä ovat välttämättömia ihon hyvinvoinnin ja höyhenpeitteen kasvun kannalta.
Ruokintasuositukset Table C9. Recommended Vitamin and Mineral Supplement Specifications Nutrient Units per kg feed AgeIn Weeks Growing 0-4 5-12 13 - kill Vitamin A i.u 15000 10000 8000 Vitamin D3 i.u. 5000 3000 2000 Vitamin E mg 100 80 50 Vitamin K mg 5 3 3 Folic Acid mg 3 2 2 Nicotinic Acid mg 75 50 40 Pantothenic Acid mg 25 15 15 Riboflavin B2 mg 8 6 6 Thiamine B1 mg 5 1 1 Pyridoxine B6 mg 7 5 3 Table C9. Recommended Vitamin and Mineral Supplement Specifications Nutrient Units per kg feed Age In Weeks Growing 0-4 5-12 13 - kill Biotin μg 300 300 200 Choline Chloride mg 400 150 100 Vitamin B12 μg 20 20 20 Iodine mg 2 2 2 Selenium μg 200 200 200 Copper mg 20 20 20 Iron mg 50 20 20 Manganese mg 120 100 100 Zinc mg 100 70 70
Johtopäätökset 1 Käytä ilmastointia ensisijaisesti kosteuden säätöön, sitten ammoniakin ja pölyn määrän kontrollointiin ja vasta sitten lämpötilan säätämiseen. Yleensä, johtuen kustannuksista, meillä on taipumus kääntää tämä tärkeysjärjestys. Muista että kun linnulla on kunnon höyhenpeite, ilmanlaatu vaatimus menee kasvattamon lämpötilavaatimuksen edelle. However,Kosteutta, ammoniakkia ja pölyä pystytään hallitsemaan vain riittävällä ilmanvaihdolla ja ilman kierrolla.
Johtopäätökset 2 Jalkaviat, ilmapussintulehdus ja rintalimakko-ongelmat, jotka aiheutuvat märästä tai kuivasta pohjasta, ammoniakista ja pölystä, ovat taloudellisesti merkittävämpiä tekijöitä, kuin korkeammat sähkö- ja lämmityskustannukset.
Kaikkein tärkeintä on käyttää oikeaa systeemiä oikeassa paikassa oikeana vuodenaikana.
Kiitos!