SETLEMENTTIEN SOSIAALISET TULOKSET TEEMOITTAIN VUODELTA 1 LAPSET JA NUORISOTYÖ
JYVÄLÄN SETLEMENTTI RY - PÄIVÄKOTI Päiväkodin toiminta on valvottua ja turvallista Henkilökunta on tyytyväistä päivähoidon laatuun JYVÄLÄN SETLEMENTTI RY - NUORTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Lapsille on tarjottu turvallista iltapäivätoimintaa Lapset ovat tyytyväisiä Jälkkärin toimintaan KALLIOLAN NUORET RY - NUORTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA iltapäivätoiminnassa tuetaan lasten sosiaalista kasvua. iltapäivätoiminnassa huomioidaan lasten yksilölliset tarpeet. KALLIOLAN NUORET RY - SUKUPUOLISENSITIIVINEN TYTTÖ- JA POIKATYÖ Tyttöjen Talossa toteutuu naistietoinen työote tavaramerkki-sopimuksen mukaisesti. Tuemme tyttöjen kasvua ryhmätoiminnan yksilötuen ja avoimen toiminnan keinoin. Tyttöjen Talon tuella on ollut merkitystä oman elämän kannalta. Poikien Talon toiminta on sosiaalisesti vahvistavaa. 4 1 18 3
TOIMINNON ESITTELY Jyvälän Lastentarha tarjosi laadukasta ja turvallista päivähoitoa pienessä, kaksiryhmäisessä päivähoitoyksikössä. Päiväkodissa toimi myös esikouluryhmä. Päivähoitoa tarjottiin pääasiassa 3-6 vuotiaille lapsille. Tärkeä osa toimintaa oli kotien tukeminen kasvatustehtävässä ja lapsen persoonallisuuden tasapainoinen kehittäminen. Kevätkaudella lapsia oli 35 ja syyskaudella 3. 4
5
3. PÄÄTAVOITE: JYVÄLÄ TARJOAA HYVÄÄ VARHAISKASVATUSTA PÄIVÄKOTI, JYVÄLÄN LASTENTARHA päätavoite jakautuu osatavoitteeseen 1. OSATAVOITE: PÄIVÄKODIN TOIMINTA ON VALVOTTUA JA TURVALLISTA osatavoitetta on mitattu 5 tavoitemittarilla 1. Tavoitemittari: Ohjaajat ovat väittämän Lapsiryhmässäni on tarpeeksi henkilökuntaa kanssa melko samaa. Vastausten keskiarvotavoite = 1. Ota kantaa väittämään 1 kpl (%) 4 kpl (8%) melko eri ei samaa eikä melko samaa samaa en osaa sanoa - -1 1 5/5 kpl (1%) 1. 1.8 Kysely toteutettiin Suuntima-kyselynä lastenterhan henkilökunnalle joulukuusta 1 maaliskuuhun 13.. Tavoitemittari: Ohjaajat ovat väittämän Ulkovalvonnassa on riittävästi aikuisia kanssa melko samaa. Vastausten keskiarvotavoite = 1. Ota kantaa väittämään 5 kpl (1%) melko eri ei samaa eikä melko samaa samaa en osaa sanoa - -1 1 5/5 kpl (1%) 1.. Kysely toteutettiin Suuntima-kyselynä lastenterhan henkilökunnalle joulukuusta 1 maaliskuuhun 13. 6
3. Tavoitemittari: Ohjaajat ovat väittämän Eri työvuoroissa on riittävästi aikuisia kanssa melko samaa. Vastausten keskiarvotavoite = 1. Ota kantaa väittämään 1 kpl (%) 4 kpl (8%) melko eri ei samaa eikä melko samaa samaa en osaa sanoa - -1 1 5/5 kpl (1%) 1. 1.8 Kysely toteutettiin Suuntima-kyselynä lastenterhan henkilökunnalle joulukuusta 1 maaliskuuhun 13. 4. Tavoitemittari: Ohjaajat ovat väittämän Päiväkodin sisätilat ovat turvalliset kanssa melko samaa. Vastausten keskiarvotavoite = 1. Ota kantaa väittämään 3 kpl (6%) kpl (4%) melko eri ei samaa eikä melko samaa samaa en osaa sanoa - -1 1 5/5 kpl (1%) 1. 1.4 Kysely toteutettiin Suuntima-kyselynä lastenterhan henkilökunnalle joulukuusta 1 maaliskuuhun 13. 7
5. Tavoitemittari: Ohjaajat ovat väittämän Päiväkodin ulkotilojen fyysinen ympäristö on turvallinen kanssa melko samaa. Vastausten keskiarvotavoite = 1. Ota kantaa väittämään 4 kpl (8%) 1 kpl (%) melko eri ei samaa eikä melko samaa samaa en osaa sanoa - -1 1 5/5 kpl (1%) 1. 1. Kysely toteutettiin Suuntima-kyselynä lastenterhan henkilökunnalle joulukuusta 1 maaliskuuhun 13.. OSATAVOITE: HENKILÖKUNTA ON TYYTYVÄISTÄ PÄIVÄHOIDON LAATUUN osatavoitetta on mitattu 3 tavoitemittarilla 1. Tavoitemittari: Missä määrin henkilökunta saa vanhemmilta tietoa lapsesta? Asteikolla - vastausten keskiarvo on vähintään 1,5 HUOM! Vastausasteikko on erilainen kuin muissa kohdissa. 1 kpl (%) 4 kpl (8%) A B C D E eos - -1 1 5 / 5 kpl (1%) 1.5 1.8 A riittämättömästi B melko riittämättömästi C kohtalaisesti D melko riittävästi E riittävästi eos en osaa sanoa Kysely toteutettiin Suuntima-kyselynä lastenterhan henkilökunnalle joulukuusta 1 maaliskuuhun 13. 8
. Tavoitemittari: Ohjaajat ottavat kantaa väittämään Olen tyytyväinen lastentarhan toiminnan laatuun. Vastausten keskiarvo on vähintään 1,5 Ota kantaa väittämään 1 kpl (%) kpl (4%) kpl (4%) melko eri ei samaa eikä melko samaa samaa en osaa sanoa - -1 1 5/5 kpl (1%) 1.5 1. Kysely toteutettiin Suuntima-kyselynä lastenterhan henkilökunnalle joulukuusta 1 maaliskuuhun 13. 3. Tavoitemittari: Kuinka paljon koet voineesi vaikuttaa päivähoitotoiminnan laatuun? Asteikolla - vastausten keskiarvotavoite on 1 HUOM! Vastausasteikko on erilainen kuin muissa kohdissa. 1 kpl (%) 3 kpl (6%) 1 kpl (%) en lainkaan melko vähän kohtalaisesti melko paljon paljon en osaa sanoa - -1 1 5/5 kpl (1%) 1. 1. Kysely toteutettiin Suuntima-kyselynä lastenterhan henkilökunnalle joulukuusta 1 maaliskuuhun 13. 9
TOIMINNON ESITTELY Koululaisten iltapäivätoiminnan eli Jälkkäritoiminnan tehtävänä oli toimia siltana koulusta kotiin. Ennaltaehkäisevä lastensuojelutyö kasvatti merkitystään Jälkkäritoiminnassa. Jyvälän Jälkkärin toimipisteitä oli kahdeksan. Toimintaa tuotettiin viidellä koululla: Halssilan, Huhtasuon, Keltinmäen, Kypärämäen ja Lohikosken kouluilla. Keltinmäellä toimintaa oli kahdessa ryhmässä, koulun lisäksi Keltinmäen kirkolla yhteistyössä Jyväskylän seurakunnan kanssa. Myös Halssilan ja Huhtasuon Jälkkärit toimivat kahtena ryhmänä. Lapsia oli toiminnassa mukana kevätkaudella 19 ja syyskaudella 4. Heistä noin /3 oli kuukausipaikalla ja 1/3 osa-aikapaikalla. kuva: Jälkkärin käri arkisto Musiikkimaalausta ikkiki 1
kuvat: Jälkkärin arkisto Metsäretkellä tk Ollin li pelihetki Luontoa tutkimassa tki 11
4. PÄÄTAVOITE: JYVÄLÄ TARJOAA HYVÄÄ KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTAA JYVÄLÄN JÄLKKÄRIT päätavoite jakautuu osatavoitteeseen 1. OSATAVOITE: LAPSILLE ON TARJOTTU TURVALLISTA ILTAPÄIVÄTOIMINTAA osatavoitetta on mitattu 3 tavoitemittarilla 1. Tavoitemittari: Kysymykseen: Onko sinulla turvallinen olo ollessasi Jälkkärissä? vastataan keskiarvolla 1 1 kpl 131 kpl (8.4%) (91.6%) - 143/ kpl (64.4%) 1. 1.83 Kysely tehtiin Jälkkärin lapsille joulu-tammikuun aikana 1-13. Kyselyhetkellä kaikkia kirjoilla olevia lapsia ei ole mahdollista saavuttaa mm. osa-aikapaikkaisuuden vuoksi.. Tavoitemittari: Kysymykseen: Kiusataanko sinua Jälkkärissä? vastataan keskiarvolla 3,5 31 kpl 3 kpl 19 kpl (1.7%) (.1%) (76.%) A B C D 1 3 4 143 / kpl (64.4%) 3.5 3.55 A Kiusataan usein B Kiusataan joskus C Minua ei kiusata mutta kaveria kiusataan D Ei kiusata Kysely tehtiin Jälkkärin lapsille joulu-tammikuun aikana 1-13. Kyselyhetkellä kaikkia kirjoilla illa olevia lapsia ei ole mahdollista saavuttaa mm. osa-aikapaikkaisuuden vuoksi. 1
3. Tavoitemittari: Kysymykseen: Puuttuvatko ohjaajat kiusaamiseen? vastataan keskiarvolla kpl (5.9%) ei 31 kpl (91.%) kyllä 1 kpl (.9%) eos 1 34/ kpl (15.3%). 1.94 Kysely tehtiin Jälkkärin lapsille joulu-tammikuun aikana 1-13. Kyselyhetkellä kaikkia kirjoilla olevia lapsia ei ole mahdollista saavuttaa mm. osa-aikapaikkaisuuden vuoksi. Avoimella vastauskentällä annetut vastaukset on luokiteltu positiivisiin, negatiivisiin ja eos -vastauksiin.. OSATAVOITE: LAPSET OVAT TYYTYVÄISIÄ JÄLKKÄRIN TOIMINTAAN osatavoitetta on mitattu 5 tavoitemittarilla 1. Tavoitemittari: Kysymykseen: Miten viihdyt Jälkkärissä? vastataan keskiarvolla 1 5 kpl (3.5%) 37 kpl (5.9%) 11 kpl (7.6%) - 143/ kpl (64.4%) 1. 1.34 Kysely tehtiin Jälkkärin lapsille joulu-tammikuun aikana 1-13. Kyselyhetkellä kaikkia kirjoilla olevia lapsia ei ole mahdollista saavuttaa mm. osa-aikapaikkaisuuden vuoksi. 13
. Tavoitemittari: Kysymykseen: Ulkoillaanko Jälkkärissä päivittäin? vastataan keskiarvolla,5 1 kpl (.7%) 56 kpl (39.%) 86 kpl (6.1%) - 143/ kpl (64.4%).5 1.19 19 Kysely tehtiin Jälkkärin lapsille joulu-tammikuun aikana 1-13. Kyselyhetkellä kaikkia kirjoilla olevia lapsia ei ole mahdollista saavuttaa mm. osa-aikapaikkaisuuden vuoksi. 3. Tavoitemittari: Kysymykseen: Pelaavatko ja leikkivätkö ohjaajat ulkona kanssanne, jos pyydät? vastataan keskiarvolla 1 8 kpl (5.6%) 56 kpl (39.%) 79 kpl (55.%) - 143/ kpl (64.4%) 1..99 Kysely tehtiin Jälkkärin lapsille joulu-tammikuun aikana 1-13. Kyselyhetkellä kaikkia kirjoilla olevia lapsia ei ole mahdollista saavuttaa mm. osa-aikapaikkaisuuden vuoksi. 14
4. Tavoitemittari: Kysymykseen: Mitä olet Jälkkärin ohjaajista? vastataan keskiarvolla 1 Mitä olet Jälkkärin ohjaajista? 3 kpl (.1%) 1 kpl (14.7%) 119 kpl (83.%) - 143/ kpl (64.4%) 1. 1.6 Tietoja tuloksen kokoamisesta: Kysely tehtiin Jälkkärin lapsille joulu-tammikuun aikana 1-13. Kyselyhetkellä kaikkia kirjoilla olevia lapsia ei ole mahdollista saavuttaa mm. osa-aikapaikkaisuuden vuoksi. 5. Tavoitemittari: Kysymykseen: Kuuntelevatko ohjaajat sinua ja jutteleeko he kanssasi, jos haluat? vastataan keskiarvolla 1 kpl (.7%) ei 14 (97.9%) kyllä kpl (1.4%) eos 1 143/ kpl (64.4%). 1.99 Kysely tehtiin Jälkkärin lapsille joulu-tammikuun aikana 1-13. Kyselyhetkellä kaikkia kirjoilla olevia lapsia ei ole mahdollista saavuttaa mm. osa-aikapaikkaisuuden vuoksi. Avoimella vastauskentällä annetut vastaukset on luokiteltu positiivisiin, negatiivisiin ja eos -vastauksiin. 15
4. PÄÄTAVOITTEEN ITSEARVIOINTI Kokonaisuudessaan kyselyn tulokset olivat varsin hyviä. Toimintamme päätavoitteena oleva turvallinen ja mukava iltapäivä kaikille Jälkkärin lapsille on vastausten mukaan toteutunut. Kiusaamista koskevaan kysymykseen saadut vastaukset olivat kokonaisuudessaan hyvällä tasolla, mutta yksittäisissä tarkentavissa vastauksissa ilmitulleisiin asioihin puututaan edelleenkin ja etsitään uusia keinoja kiusaamiseen puuttumiseen. Kokonaistuloksessa jäi askarruttamaan päivittäinen ulkoilu ja ohjaajien osallistuminen lasten puuhiin. Kysymystä on syytä tarkentaa seuraavassa kyselyssä. Vastausten toimipistekohtaisessa tarkastelussa nousee eroavaisuuksia tässä asiassa, vaikka ohjeistus on kaikille ohjaajille sama. Tavoitteet on asetettu erittäin kunnianhimoisesti ja tuloksia tarkastellessa huomaa, että näitä ei kaikilta osin saavutettu. Tavoitetasoa on varaa laskea jatkossa, koska olemme saamiimme tuloksiin varsin tyytyväisiä. Jatkossa tuloksia on syytä tarkastella enemmän toimipistekohtaisesti. Ehdimme käydä ainoastaan Halssilan tiimin kanssa kyselyn tulokset lävitse ennen vuosikertomuksen kokoamista, joten tarkemmat kommentit ovat tästä syystä Halssilasta. Halssila: Oli mukava huomata, että lapset ovat pitäneet monipuolisesti toiminnasta. Tulos kertoo meille siitä, että olemme onnistuneet toteuttamaan toimintaa niin, että jokainen lapsi on löytänyt itselleen kiinnostavia asioita. Avaruusteema nousi uutena toiveena kyselyn kautta. Lasten osallistamista pyritään lisäämään ottamalla huomioon lasten toiveet, kuten avaruusteema. Ohjaajia kiinnostaisi tietää tarkemmin mitä lapset tarkoittavat neutraaleilla vastauksilla. Kyselyn järjestämisen ohjeistusta pitäisi saada mahdollisimman aukottomaksi, että tulkinnanvara olisi mahdollisimman pieni. Tällä hetkellä eri henkilöiden toteuttamat kyselyt eroavat toisistaan jonkun verran. Esim. Ulkoillaanko Jälkkärissä päivittäin -kysymykseen. Jos et, niin miksi. Lisäksi kyselyä tulisi muokata lisäämällä asteikollisiin kysymyksiin tarkentavat kysymykset vapaalla vastaustilalla. Päivi Virtakallio sekä Halssilan Jälkkäriohjaajat 4.3.1 16
kuvat: Jälkkärin ärin arkisto Lounaispuiston i konserttiin lähdössä ä Matkalla Lounaispuistoon Lounaispuiston i konsertissa 17
Iltapäiväkerhotoiminta Kalliolan Nuoret ry:n pienten koululaisten iltapäivätoiminnan periaatteena on tarjota virikkeellinen, toiminnallinen ja turvallinen iltapäivä aikuisen seurassa. Vuonna 1 Kalliolan Nuoret ry:llä oli seitsemän kerhoa eri puolilla Helsinkiä. Kerhoissa oli mukana yhteensä 141 lasta. Iltapäiväkerhotoiminnassa työskenteli vuonna 1 5 ohjaajaa ja yksi esimies. Ohjaajista yksi toimi iltapäivätoiminnan koordinaattorina. Rahoitus iltapäivätoiminnan järjestämiseen saadaan Helsingin kaupungin opetusviraston avustuksena. Iltapäiväkerhotoiminnan sosiaalisia tavoitteita ja tuloksia vuodelta 1: ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA LAPSEN KASVUA TUETAAN YKSILÖNÄ JA YHTEISÖN JÄSENENÄ Iltapäivätoiminnan sosiaalisia tavoitteita mitattiin lasten ja vanhempien kyselyllä sekä työntekijän kuvauksella. Iltapäiväkerho toiminnan lasten ja vanhempien kysely toteutettiin marraskuussa 1. Iltapäivätoimintaan osallistui tuolloin 91 lasta. Kyselyyn vastasi 78 lasta. Iltapäivätoiminnan lasten kyselyn vastausprosentti oli 86 % Iltapäiväkerhon lasten vanhemmista kyselyyn vastasi 75 vanhempaa, kyselyyn vastasi vain yksi vanhempi/lapsi. Vastausprosentti iltapäiväkerholaisten vanhempien kyselyssä oli 8 %. OSATAVOITTEET JA TAVOITEMITTARIT TULOKSET iltapäivätoiminnassa tuetaan lasten sosiaalista kasvua. 9% lapsista on vastannut yhteen tai useampaan seuraavista KYLLÄ iltapäiväkerhossa: olen saanut kavereita, leikin yhdessä toisten kanssa, tulen hyvin toimeen toisten lasten kanssa, ohjaajille on helppo kertoa asioista ja tunteista. [vastausvaihtoehdot KYLLÄ/EN] 77/78 =97,8 % kyselyyn vastanneista lapsista on valinnut yhden tai useamman ehdolla olevista vaihtoehdoista. RASTITA ALLA OLEVASTA LISTASTA NE KOHDAT JOISTA OLET SAMAA MIELTÄ. Olen saanut kavereita. (75) Leikin yhdessä toisten kanssa. (73) Tulen hyvin toimeen toisten lasten kanssa. (74) Ohjaajille on helppo kertoa asioista ja tunteista. (68) 8% iltapäiväkerholaisten vanhemmista on täysin samaa tai samaa väittämän kanssa Iltapäivätoiminta on tukenut lapseni sosiaalisten taitojen kehitystä 79% (N=75) vanhemmista on täysin samaa tai samaa siitä, että iltapäivätoiminta on tukenut lapseni sosiaalisten taitojen kehittymistä. Kuvaukset kerätty vanhempien kyselyn kysymyksestä: Miten iltapäivätoiminta on tukenut lapseni sosiaalisten taitojen kehitystä? Noudatetaan tiettyjä sääntöjä, oppii kanssakäymistä muiden lasten kanssa, oppii hyväksymään erilaisuutta. Poikani on saanut paljon uusia mukavia ystäviä joihin ja joiden vanhempiinkin olemme tutustuneet. Tyttäreni on tosi arka, mutta hänet on saatu innostumaan mukaan toimintaan. En tiedä miten, mutta tulos on hyvä! Ohjaajat osaavat asiansa ja kaikista pidetään hyvää huolta. Keskustelu ohjaajien kanssa on helppoa. Haastavissa tilanteissa ei olla menty mukaan lapsen tahtoon, vaan annettu välineitä ja vaihtoehtoja päästä itse tilanteen herraksi. 18
iltapäivätoiminnassa huomioidaan lasten yksilölliset tarpeet. Iltapäivätoiminnan ohjaajat huomioivat lapsen yksilölliset tarpeet kerhossa. Kalliolan Nuorten erityislapsille tarkoitetuissa pienryhmissä on n. 1 lasta sekä 3 ohjaajaa. Lapsille voidaan antaa enemmän huomiota ja yksilöllistä ohjausta kuin suurissa iltapäiväkerhoryhmissä. Lasten vanhemmat tavataan vuoden alussa ns. vanhempien varteissa jolloin heiltä tiedustellaan heidän lapseensa liittyviä erityistarpeita ja toiveita. Monet vanhemmat myös toimittavat kerholle mahdolliset psykologin lausunnot ja diagnoosit, jolloin ohjaajilla on hyvin kattava kuva kunkin lapsen ongelmista. Kerhon päiväohjelma pyritään pitämään tiiviinä ja toiminta vaikeustasoltaan kaikille sopivilta. Lapsia kannustetaan osallistumaan mutta tarpeen tullen heille annetaan myös mahdollisuus olla yksin ja rauhassa. Avustamme läksyissä sekä normaaleissa arjen toiminnoissa sekä yhteys perheeseen sekä muihin lapsen elämään kuuluviin tahoihin on aktiivista. 19
Tyttöjen Talo Tyttöjen Talon toiminta on matalankynnyksen tukea pääkaupunkiseudulla eläville 1 8-vuotiaille tytöille ja nuorille naisille. Perustehtävänä on tukea tyttöjen ja nuorten naisten kasvua kohti oman itsensä näköistä naiseutta naistietoisessa ja yhteisöllisessä ilmapiirissä. Tyttöjen Talon toimintamuotoja ovat avoin ja ryhmätoiminta, monikulttuurinen tyttötyö, seksuaalikasvatus ja - neuvonta, nuoret äidit- toiminta ja seksuaalinen väkivaltatyö. Tyttöjen Talon toimintaa rahoittivat vuonna 1 Raha-automaattiyhdistys, Helsingin kaupungin Nuorisoasiainkeskus, Helsingin Sosiaalivirasto ja Terveyskeskus sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö ja THL. Ryhmät saivat rahoitusta mm. sosiaalivirastolta, Ely-keskukselta, Zonta-järjestöiltä ja Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiöltä. Lisäksi mm Tyttöjen Kymppi, Kallion Rotaryt, Kallion Seurakunta, Naisten kulttuurirahasto sekä yksittäiset lahjoittajat tukivat Tyttöjen Talon toimintaa pienemmillä lahjoituksilla. Tyttöjen Talolla työskenteli vuonna 1 1 kokopäiväistä työntekijää. Lisäksi Tyttöjen Talolla oli tuntityöntekijää ohjaamassa ryhmiä sekä 14 naista vapaaehtoistoimijana ja opiskelijoita työharjoittelussa. TYTTÖJEN TALO TARJOAA TARPEENMUKAISTA TUKEA ERILAISISSA ELÄMÄNTILANTEISSA OLEVILLE 1 8 -VUOTIAILLE TYTÖILLE JA NUORILLE NAISILLE. Tyttöjen Talon sosiaalisiin tavoitteisiin liittyvä asiakaskyselyn 1 vastaajamäärä oli 75. Kyselyä toteutettiin keväällä ja syksyllä kuukauden ajan ja kyselyä tarjottiin noina aikoina vastattavaksi 15 tytölle ja nuorelle naiselle, jotka kävivät eri työmuotojen ryhmissä, yksilötapaamisissa tai avoimessa toiminnassa. Perusjoukkoa on vaikea määritellä toiminnan luonteen vuoksi. Kyselyn vastausprosentti oli 5 %. OSATAVOITTEET JA TAVOITEMITTARIT TULOKSET Tyttöjen Talossa toteutuu naistietoinen työote tavaramerkki-sopimuksen mukaisesti. Työmuodot perustuvat tyttö- ja naiserityisyydelle eri kehitysvaiheet huomioiden. työntekijän kuvaus: Tyttöjen Talon toimintaan, jokaiseen toimintamuotoon, tytöt voivat tulla sellaisena kuin ovat. Toisen kunnioitus, joka jo talon arvojenkin mukaan ohjaa toimintaamme takaa jokaiselle yhtäläisen oikeuden ilmentää tyttöyttä ja naiseutta omalla tavalla. Laaja ikäskaala mahdollistaa kävijöille myös näköalapaikan tutkiskella, pohtia ja nähdä tytöstä naiseksi kasvun eri vaiheita. Tyttöjen Talon aikuiset tarjoavat turvallista naiskuvaa ja kosketus pintaa siihen miten erilaisia naisia on. Näin on mahdollisuus oivaltaa oman sukupuolensa erityslaatuisuutta, arvostaa sitä sekä tuntea vastuuta siitä ja liittyä toisiin. Tyttöjen Talossa monipuolistetaan ja rikastutetaan perinteistä naiskuvaa ja luodaan kulttuuria, jossa kaikenlainen tyttöys ja naiseus saa kukoistaa. Tyttöjen Talolla tyttöys ja naiseus näkyvät moninaisuuden ymmärtämisenä, jossa ei tunnusteta stereotypiaan sidottua tyttöyttä vaan tuodaan näkyväksi sukupuolen sisällä oleva moninaisuus ja oma kokemuksellinen sukupuoli. Tyttöjen Talo tarjoaa työntekijöille, ryhmänohjaajille ja vapaaehtoisille mahdollisuuden syventää ymmärrystä omasta sukupuolesta monella tasolla, esimerkiksi työntekijöiden ja ryhmänohjaajien naistietoisuusryhmässä ja vapaaehtoisten koulutuksessa. Näin on mahdollista olla kiinnostunut ja tutkia omaa historiaa tyttönä, naiseksi kasvun polkua, voimavaroja naisena kuten myös omia naiseuden kipukohtia. On olennaista, että oma historia, roolit ja asenteet naisena ovat tällöin jatkuvan prosessoinnin alla. Tuemme tyttöjen kasvua ryhmätoiminnan yksilötuen ja avoimen toiminnan keinoin. Vuonna 1 toteutuu 57 ryhmää, jotka jakautuvat seuraavasti: Avoimia ryhmiä:1 Harrastusryhmät: 8 Nuorten äitien ryhmät: 6 Seksuaalista väkivaltaa kokeneiden ryhmät: 6 Monikulttuuriset ryhmät: 6 Muut suljetut ryhmät: 1 Lyhyet Mun voimaa -ryhmät: 1 Vuonna 1 Tyttöjen Talolla toteutui 6 ryhmää, jotka jakautuivat seuraavasti: Avoimia ryhmiä: 14 Harrastusryhmät: 8 Nuorten äitien ryhmät: 11 Seksuaalista väkivaltaa kokeneiden ryhmät: 5 Monikulttuuriset ryhmät: 6 Muut suljetut ryhmät: 13 Lyhytkestoiset Mun voimaa -ryhmät: 5
Tytöt saavat tukea Tyttöjen Talon ryhmätoiminnasta Kolme poimittua kuvausta Tyttöjen Talon asiakaskyselystä 1 (N=75). Avoin kysymys: Koetko saaneesi tukea ryhmätoiminnan kautta? Millaista tukea olet saanut? Kävin kehoryhmässä, joka oli aivan mahtava. Ryhmän jäsenet tukivat toisiaan ja uskalsivat avautua, joka loi tunteen yhteenkuuluvuudesta ja hyväksymisestä. Ohjaajat olivat todella hyviä, ja kiitän heitä heidän ammattitaidostaan. Koin saavani tukea ryhmältä ja ohjaajilta hieman enemmän kuin uskalsin pyytää, joten iso kiitos tästä. Toivottavasti mahdollisimman monelle tarjoutuisi mahdollisuus osallistua tällaiseen ryhmään! Olen saanut tukea. Tärkeää on ollut lähinnä hauska ja mukava tekeminen jolloin huolet ja murheet arjen keskellä ovat unohtuneet. Kun asioista on puhunut ja kuunnellut muita niin kyllä se on auttanut paremmin ymmärtämään, että samankaltaisia asioita tapahtuu myös muille eikä ole ainut joka pohdiskelee vaikeita asioita. 85 % prosenttia Tyttöjen Talon kyselyyn vastanneista tytöistä kokee saaneensa tukea johonkin seuraavista asioista; itsetuntemus, itsetunto, sosiaaliset suhteet, perhesuhteet, oma vanhemmuus, tunteet, opiskelu ja työ, elämänhallinta, uudet näkökulmat, toiveikkuus tulevaisuutta kohtaan, seksuaalisuus, seksuaalisen väkivallan kokemukset, omat rajat, tyttöys ja naiseus 68/75 = 91 % Tyttöjen Talon asiakaskyselyyn vastanneista tytöistä koki saaneensa tukea joihinkin seuraavista; itsetuntemus, itsetunto, sosiaaliset suhteet, perhesuhteet, oma vanhemmuus, tunteet, opiskelu ja työ, elämänhallinta, uudet näkökulmat, toiveikkuus tulevaisuutta kohtaan, seksuaalisuus, seksuaalisen väkivallan kokemukset, omat rajat, tyttöys ja naiseus. Tukea oli saatu eniten sosiaalisiin suhteisiin, tunteisiin ja uusiin näkökulmiin elämässä. OLEN SAANUT TYTTÖJEN TALOLTA TUKEA JOIHINKIN SEURAAVISTA ASIOISTA. (voit valita useamman vaihtoehdon) Itsetuntemukseen Itsetunto Sosiaaliset suhteet Perhesuhteet Oma vanhemmuus Tunteet Opiskelu ja työ Elämänhallinta Uudet näkökulmat Toiveikkuus tulevaisuutta kohtaan Seksuaalisuus Seksuaalisen väkivallan ja kaltoinkohtelun kokemukset Omat rajat Tyttöys ja naiseus En koe saaneeni tukea Johonkin muuhun, mihin? Tyttöjen Talon tuella on ollut merkitystä oman elämän kannalta. Tyttöjen Talosta saa monipuolista tukea. Kuvaus nuorten äitien toimintaan osallistuvalta asiakkaalta: Olen ollut tyttöjentalon asiakkaana alkuvuodesta 1. Kuulin Tyttöjen Talosta äitiysneuvolassa raskaana ollessani. Kiinnostuin toiminnasta, sillä halusin saada vertaistukea raskauteen ja perheen perustamiseen liittyvistä asioista. Toivoin myös löytäväni uusia ystäviä, mikä onkin toteutunut. Olen osallistunut Tyttöjen Talolla nuorten äitien toimintaan suljetun odottajien ja myöhemmin äitivauvaryhmän sekä avoimen äitiryhmän ja kesäretken muodossa. Olimme puolisoni kanssa mukana myös syksyllä 1 järjestetyllä perhe leirillä, joka oli mielestämme erittäin onnistunut ja miellyttävä kokemus. Olemme käyneet puolisoni kanssa myös paritapaamisissa. Tyttöjen Talolta saamani tuki on ollut monipuolista. Olen saanut vertaistukea, uusia lapsiperhekontakteja ja ystäviä. Myös ryhmänvetäjien ammattitaitoisuus ja tietämys vauvaperheen arjesta ja ongelmatilanteista on ollut suuri apu perheellemme. 1
Poikien Talo Poikien Talo on vuonna 11 alkanut Kalliolan Nuoret ry:n nelivuotinen kehittämishanke, jonka kohderyhmänä ovat 1-8 -vuotiaat pojat ja nuoret miehet. Poikien Talon matalan kynnyksen yksilö- ja ryhmätason toimintojen avulla tuetaan poikien ja nuorten miesten psykososiaalista kasvua ja kokonaisvaltaisen sukupuoli-identiteetin kehittymistä. Poikien Talon palvelut on kohdennettu erityisessä syrjäytymisvaarassa oleville pojille ja nuorille miehille. Vuonna 1 hanketta on rahoittanut Raha-automaattiyhdistyksen lisäksi Helsingin Terveyskeskus (seksuaalineuvonta ja kasvatus) ja Helsingin sosiaalivirasto (monikulttuurinen poikatyö) sekä THL osana Poikien Talon toimintaa toteutetaan Aino & Ilmari hanketta, joka tarjoaa tukipalveluita seksuaalista kaltoinkohtelua ja väkivaltaa kokeneille nuorille sekä heidän perheen jäsenilleen. Poikien Talolla työskentelee 3 kokopäiväistä ja kaksi osa-aikaista työntekijää ja lisäksi neljä ryhmänohjaajaa. Poikien Talon sosiaalisia tavoitteita ja tuloksia vuodelta 1: POIKIEN TALO TARJOAA TUKEA 1 8-VUOTIAILLE POJILLE JA NUORILLE MIEHILLE OSATAVOITTEET JA TAVOITEMITTARIT TULOKSET Poikien Talon toiminta on sosiaalisesti vahvistavaa. Pojat kokevat, että Poikien Talon toiminta on vaikuttanut myönteisesti joihinkin heidän elämänsä osa-alueisiin. 13 /14 poikaa koki myönteisiä vaikutuksia edellä mainituissa teemoissa. Myönteisimpiä vaikutuksia koettiin osa-alueilla; kyky olla kontaktissa itseen ja muihin on lisääntynyt, uskallan olla oma itseni ja uskallus hakea apua aikuiselta on lisääntynyt. POIKIEN TALON TOIMINTA ON VAIKUTTANUT MYÖNTEISESTI JOIHINKIN SEURAAVISTA ASIOISTA ELÄMÄSSÄNI. Voit valita alla olevista vaihtoehdoista yhden tai useamman väitteen, jonka kanssa olet samaa. Kyky olla kontaktissa itseeni ja myös muihin on lisääntynyt (8) Tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen on helpompaa (5) Tunteiden ilmaiseminen on helpompaa, esimerkiksi kiukku, pettymys, tykkääminen (6) Itsensä kanssa on helpompi olla (6) Uskallan olla oma itseni (8) Itsetuntoni on vahvistunut (7) Asioista on helpompi puhua (7) Suhteet kavereihin ovat parantuneet (3) Kavereiden kanssa oleminen on helpompaa (5) Yksinäisyyden tunne on vähentynyt (6) Uskallus hakea tukea aikuiselta tai kavereilta on lisääntynyt (8) Jokin muu, mikä (3)
Asiantuntijaryhmä kokee, että Poikien Talon toiminta on sosiaalisesti vahvistavaa Poikien vanhemmat kokevat, että Poikien Talon toiminta on vaikuttanut heidän lapsensa elämään myönteisesti. 7 % Poikien Talon asiantuntijaryhmän kyselyyn vastanneista oli sitä että Poikien Talon toiminta on sosiaalisesti vahvistavaa. Kysely asiaintuntijaryhmälle (N=7) [Poikien Talon toiminta on mielestäni sosiaalisesti vahvistavaa.] Kysely lähetettiin Kalliolan nuoret ry:n ulkopuolisille ohjausryhmän jäsenille. Kyselyyn vastasi 7/8 asiantuntijaryhmän jäsentä. Vastausten keskiarvo oli 5 = samaa väittämän kanssa. Lisäksi Poikien Talon sosiaalisen vahvistamisen näkymistä toiminnassa kuvattiin asiantuntijaryhmän toimesta näin: Pojat otetaan vastaan ihmisinä ja yksilöinä. Kohtaaminen perustuu kokonaisvaltaisuuteen, kiireettömyyteen ja toiminnan tavoitteellisuuteen. kahden vanhemman kuvaukset: Huomasin että tapaamiset olivat pojalleni tärkeitä ja mielestäni ne ovat auttaneet häntä jotenkin hyväksymään ja näkemään tilanteen ja mikä tärkeintä sen, että hänessä itsessään ei vikaa ole. Itsetunto oli välillä niin alhaalla, mutta siihen on kyllä tullut parannus tapaamisista. Minulla on sellainen tunne, että poikani ei pysty avautumaan vielä Poikien Talolla isäsuhteesta - ei minullekaan täysin. Pitää sitä niin syvällä itsessään! Luulen että on niin vaikea ja kipeä asia, että välttelee sitä tunteenpurkausta. Vaikka sen kun saisi purkautumaan, niin auttaisi. Jotenkin se siellä sisällä on, sen jotenkin huomaa kuitenkin. Muuten on kyllä iloisempi ja reippaampi kuin viime keväänä. 3