ARJEN MUOTOILIJA / RUDOLF STEINER HILMA AF KLINT / NÄKIJÄ - TAIDETTA RAJAN TAKAA SORRETTUJEN PUOLUSTAJA / WILLIAM KENTRIDGE

ESPOON MODERNIN TAITEEN MUSEON LEHTI Kevät 2014 ARJEN MUOTOILIJA / RUDOLF STEINER HILMA AF KLINT / NÄKIJÄ - TAIDETTA RAJAN TAKAA SORRETTUJEN PUOLUSTAJA / WILLIAM KENTRIDGE

2 EMMA 3 Näyttelyt + Sisältö Näkökulma RUDOLF STEINER Am Amfang war die Wärme, 1924. HILMA AF KLINT Parsifal nro 16, 1916. WILLIAM KENTRIDGE The Refusal of Time, 2012. JAAKKO MATTILA Aukko, 2013. EGGERT PÉTURSSON Untitled (Nordurland Tröllaskagi), 2011. Arjen muotoilija / Rudolf Steiner / 26.2.2014-11.5.2014 William Kentridge / The Refusal of Time / 18.6.2014-14.9.2014 Vesiputoussateenkaari ja muita tapahtumia luonnossa / 25.4.2013-26.3.2015 ESPOON MODERNIN TAITEEN MUSEON LEHTI Feel the Spirit! / 26.2.2014-11.5.2014 Tulossa / Jaakko Mattila / 22.8.2014-31.10.2014 Saastamoisen säätiön taidekokoelma / Pysyvästi 3 NÄKÖKULMA Steiner ilmiö 4 UUTISET 5 TAIDETEOS TYÖPAIKALLANI 6 UUSIA TEOKSIA Liikettä silmissä - Pe Lang 8 ARJEN MUOTOILIJA RUDOLF STEINER EMMASSA 16 HILMA AF KLINT Näkijä - Taidetta rajan takaa 20 TAIDETTA IHMISEN, EI VAIN TAITEEN, VUOKSI 24 UNELMIEN MUSEO RAKENTUU YHDESSÄ KÄYTTÄJIEN KANSSA 26 SORRETTUJEN PUOLUSTAJA WILLIAM KENTRIDGE 32 EMMA SHOP Tavoitteena Suomen paras museokauppa 34 NYKYTAIDETTA PERUS- KORJATTUUN KOULUUN 36 TULEVAA OHJELMISTOA 37 PÅ SVENSKA 38 ENEMMÄN IRTI TAITEESTA! Julkaisija EMMA Espoon modernin taiteen museo / Toimituspäällikkö Inari Ranta / Toimitusneuvosto Pilvi Kalhama, Ari Karttunen, Päivi Karttunen, Nana Salin, Hannele Savelainen, Päivi Talasmaa / Kuvatoimitus Ari Karttunen / Ulkoasu ja taitto Dog Design / Paino Lönnberg Painot Oy PAINOSMÄÄRÄ 25 000 KPL / SEURAAVA LEHTI ILMESTYY SYKSYLLÄ 2014 / OSOITTEEN MUUTOKSET, TILAUKSET (LEHTI ON MAKSUTON) JA PALAUTE INFO@EMMA.MUSEUM / MUSEON YHTEYSTIEDOT TAKAKANNESSA / KANNEN TEOS: HILMA AF KLINT, KYYHKYNEN NRO 2, SARJA UW, RYHMÄ 9, 1915 Steinerilmiö Antroposofi Rudolf Steiner (1861 1925) on viime vuosina noussut ajankohtaiseksi il miöksi. Olemme tottuneet yhdistämään hänet Steinerpedagogiikkaan, biodynaamiseen viljelyyn ja vaihtoehtoiseen terveydenhoitoon. Itse Steiner ja hänen filosofiansa vaikutus laajemmin taiteisiin tai yhteiskunnallisiin yhteyksiin on jäänyt vähemmälle huomiolle. Aikanaan Steiner halusi vastustaa 1900-luvun alun ajan henkeä, Zeitgeistia, ja löytää uudestaan ihmisen olemukseen kuuluvan henkisyyden. Nyt, samalla tavoin kuin sata vuotta sitten Steinerin aloittaessa työtään, teknologian kehitys ja maapallon hauraus ovat uutena ja tuntemattomana edessämme. Kiireinen elämämme on materialismin täyttämää, pieniin osiin pirstaloitunutta. Meidän Zeitgeistissamme on vahvana kaipuu henkisyyteen ja hengellisyyteen, yhteisölliseen elämään. Uudelleen virinnyt kiinnostus Steineriin on osa tätä ajan henkeä. On tullut aika katsoa Steineria uudessa valossa, ja purkaa ennakkoluuloisia ja rajoittuneita käsityksiämme. Steiner on osa modernismin historiaa: vaikuttaja 1900-luvun alun suuressa henkisessä ja yhteiskunnallisessa murroksessa. Hän oli kiistelty henkilö jo omana aikanaan niin kuin henkiset uudistajat aina maailmanparantaja, idealisti ja käytännön organisaattori samassa persoonassa. Kehittämällään filosofialla, antroposofialla, Steiner halusi luoda holistisen maailmankuvan, jossa ihminen, ihmiskunta, maapallo ja kosmos ovat yhtä suurta kokonaisuutta. Monipuolisesti oppinut Steiner halusi sisällyttää filosofiaansa kaikki tietämyksen alat: kaiken mikä kuului ihmisen elämänpiiriin, atomista avaruuteen, ihmisestä maailmankaikkeuteen. Hänen rajoja rikkova ajattelunsa ei tehnyt eroa tieteen, taiteen ja henkisyyden välillä. Steinerin filosofian kokonaisvaltaisuudesta ja laaja-alaisuudesta johtuen hänen ajattelunsa näkyy edelleen yhteiskunnassamme arjen estetiikasta hyvinvointiin. Vitra Design Museumin näyttely EMMAssa avaa tätä monimuotoisuutta, jota emme usein ensisilmäyksellä havaitse. EMMAn näyttelyn Arjen muotoilija Rudolf Steiner runsas materiaali originaalit piirustukset ja suunnitelmat, kirjeenvaihto ajan kulttuuripersoonien kanssa, aikalais- ja nykydesign, kuvataide kertoo Steinerin kokonaisvaltaisesta suhtautumisesta elämään ja laajasta filosofisesta vaikutuksesta. Nykytaiteessa Steinerin tapa käyttää liitutaulua pedagogisena välineenä luen tojensa yhteydessä näkyy monin tavoin. Liitutaulut, kirjoituksen ja kuvan yhdistelmät, ovatkin herättäneet runsaasti mielenkiintoa myös tutkijoiden keskuudessa. Steinerin arkkitehtuuri on innoittanut myös nykyarkkitehteja. Taiteidenvälisyys, joka tänä päivänä yhä enemmän vaikuttaa taiteen eri lajityypeissä, oli nähtävillä jo Steinerin ajattelussa. Rudolf Steiner oli hyvin moderni ihminen: väsymätön luennoitsija, kirjoittaja, matkaaja, osallistuja ja viestijä sekä mitä erilaisimpien prosessien alullepanija. Hänen perinnössään on lukemattomia puolia, särmiä ja outoutta, mutta ennen kaikkea ajatuksenlentoa, uudistusmieltä ja uskoa ihmiseen. Hannele Savelainen Tutkija, näyttelyt, EMMA Päivi Talasmaa Intendentti, näyttelyt, EMMA

4 EMMA 5 Uutiset Taideteos työpaikallani Valtion tuki EMMAlle kasvaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on jo kahtena vuonna peräkkäin nostanut EMMAlle jaettavaa avustusta: sekä vuonna 2013 että 2014 henkilötyövuosina laskettavaa avustusosuutta nostettiin EMMAn osalta yhdellä lisätyövuodella. Henkilötyövuoden lisäys ei tarkoita uuden henkilöstön palkkaamista, vaan pysyväksi tarkoitetulla avustuksella katetaan olemassa olevan henkilöstön palkkakuluja. On hienoa, että ministeriö on huomannut EMMAn kansallisen vaikuttavuuden. Näemme valtionosuuden lisäyksen merkittävänä tunnustuksena tekemästämme työstä. EMMAn kaltainen iso taidemuseo tekee myös paljon kehitystyötä, joka valuu koko museoalan hyväksi. Siksi on tärkeää, että valtionosuus suhteessa kaupungin avustukseen kehittyy positiivisesti, toteaa EMMAn museonjohtaja Pilvi Kalhama. Kokoelmaripustus uudistuu EMMAssa käynnistyi vuodenvaihteessa näyttelytilojen muutostyö, joka on taidemuseon historian suurin hanke museon avautumisen jälkeen. Tilauudistuksen yhteydessä EMMAssa pysyvästi esillä olevan Saastamoisen säätiön taidekokoelman ripustus uusitaan kokonaisuudessaan. Hanke rytmittyy usealle vuodelle siten, että suuri osa kokoelmasta voidaan pitää jatkuvasti avoinna yleisölle. Weegee-talon erityistä arkkitehtuuria ja avaruutta hyödyntävät uudet tilaratkaisut tuoreine ripustuksineen avataan ensimmäisen vaiheen osalta syksyllä 2014. Koko näyttelyuudistus valmistuu EMMAn 10-vuotisjuhlavuoteen 2016 mennessä. Espoon taidemuseosäätiön hallitus 2014 2015 Espoon taidemuseosäätiö aloitti toimintansa 1.9.2002. Säätiön järjestyksessä seitsemäs hallitus kokoontui ensimmäisen kerran 29.1.2014. Hallitukseen kuuluu yhdeksän jäsentä. Espoon kaupunki nimittää taidemuseosäätiön hallitukseen viisi jäsentä, joista kaksi on asiantuntijajäseniä. Saastamoisen Säätiö nimittää kaksi jäsentä ja taidemuseosäätiön hallitus itse nimittää niin ikään kaksi asiantuntijajäsentä. Katso lisää uutisia emma.museum EMMA satsaa mobiiliin EMMA voi jatkossa tarjota yhä helpommin tietoa sisällöistään, sillä museossa on suunnitteilla oma mobiilisovellus. Se valmistuu kesään 2014 mennessä. Mobiilioptimoidut nettisivut ja erilaiset sosiaalisen median palvelut ovat olleet jo pitkään käytössä EMMAssa. Sähköisiin kanaviin panostetaan yhä enemmän ja moni museon työntekijä tuottaa tietoa ja näkökulmia näihin medioihin. EMMAn nettisivujen käyttäjämäärä on lisääntynyt viime vuosina huomattavasti, erityisesti mobiilikäyttäjien määrä on kasvussa. EMMAn ICT-päällikkö Pertti Lähteenmäki uskoon uuden mobiili- Hallituskauden aloittivat Espoon kaupungin nimeäminä uusina jäseninä OTK, MBA Saija Äikäs (puheenjohtaja), arkkitehti SAFA Seppo Niiranen, diplomiinsinööri Jarmo Kanerva, kuvataiteilija Eija-Liisa Ahtila ja museonjohtaja emerita, taidehistorioitsija Riitta Valorinta. Hallitustyöskentelyä jatkavat Saastamoisen säätiön puheenjohtaja Petteri Karttunen, taideasiantuntija Päivi Karttunen, viestintäpäällikkö Johanna Sipola ja OTT Sakari Wuolijoki. sovelluksen palvelevan sekä vanhoja että uusia museokävijöitä: Joulukuussa 2013 nettisivujen kävijöistä 36,96 % käytti niitä mobiililaitteellaan. Mobiililaitteiden käytön ja erityisesti sosiaalisen median seuraamisen mobiililaitteilla on ennustettu kasvavan entisestään, Lähteenmäki kertoo. Mobiilisovellus on suunniteltu asiakastutkimuksen perusteella. Siinä tiedusteltiin, mitä käyttäjät palvelulta toivoivat. Käyttäjät toivovat tietoa muun muassa teoksista, taiteilijoista, tapahtumista, näyttelyistä ja kokoelmista. EMMA on saanut mobiilisovelluksen kehittämistyöhön Opetusministeriöltä avustuksen, jolla tuodaan erityisesti Espoon julkisen taiteen kokoelmaa saavutettavammaksi kaupunkilaisille ja kaupungissa liikkuville. TEKSTI / LIISA SMEDS KUVA / ARI KARTTUNEN Kaupunginjohtajan kesämuistoja EMMAn kokoelmateosten elämää sijoituspaikoissa Näyttelykuratoinnin maisteriohjelman (CuMMA) opiskelijat Aalto-yliopistosta suunnittelivat viime syksynä näyttelyn EMMA-kokoelman taideteoksista, jotka on sijoitettu virastoihin, laitoksiin ja ulkotiloihin. Teokset kuljetettiin JAA / EI / POISSA kokoelma todellisuuksia -näyttelyyn sijoituspaikoistaan. Opiskelijat halusivat pitää taideteokset piilossa kuljetuslaatikoissa, jotta pääroolin saisivat teosten läheisyydessä työskentelevät kaupungin työntekijät ja heidän teoksiin liittyvät mietteensä. Näyttelyvieras pääsee tutustumaan työntekijöiden kertomuksiin kuulokkeiden avulla. Opiskelijoiden valitsemien teosten joukossa on kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen (1894 1966) pienoisveistos Pikkukahlaaja (1925, kipsivalos 1940- tai 1950-luvulta). Se ihastuttaa Espoon kaupungin edustustilassa Gumbölen kartanossa sen tämänhetkistä isäntää, kaupunginjohtaja Jukka Mäkelää. Näyttelyssä voi kuunnella, kuinka kaupunginjohtaja ohjaa haastattelijansa, CuMMAn opiskelijan Marianne Niemelän, kartanon Peilisaliin. Mäkelä kertoo ottavansa vieraat vastaan useimmiten tässä kodikkaassa huoneessa. Aitiopaikalta pianon päältä heitä katselee vierailun keskipiste, Pikkukahlaaja. Mäkelästä veistos luo huoneeseen inhimillisen ilmapiirin samalla tavalla kuin lasten musiikkiesitykset, joita hän mielellään järjestää vierailleen. Kuunnellessaan lasten esityksiä hän kertoo katselevansa veistoksen puolisääreen vedessä kahlaavaa neitosta. Luonnonläheinen aihe yhdistyy kartanon ikkunoista aukeavaan kauniiseen maisemaan. Pikkukahlaaja-veistos tuo kaupunginjohtajan mieleen hänen 11-vuotiaan tyttärensä Johannan, joka nauttii uimisesta ja vedessä polskimisesta. Veistos virittää Mäkelän kesäpäivän tunnelmaan, kultaisen auringon paisteeseen, suomalaiseen järvimaisemaan, missä näkyy kahlaava tyttö tai nuori nainen, ja aurinko paistaa ja kultaa kaiken. Kaupunginjohtaja Mäkelän ja taiteilija Wäinö Aaltosen aatokset käyvät hyvin yksiin. Aaltosen kahlaaja-aiheisten veistosten sanotaan olevan muistoja lapsuuden vesileikeistä sisarien kanssa kotona Hirvensalon saaressa. Wäinö Aaltosen Pikkukahlaajan teoslaatikko avattiin EMMAn näyttelytilassa hetkeksi. Näyttelyssä teos on suljetussa laatikossa.

6 EMMA 7 UUSIA TEOKSIA / SAASTAMOISEN SÄÄTIÖN TAIDEKOKOELMA Liikettä silmissä - Pe Lang TEKSTI / PÄIVI KARTTUNEN KUVAT / ARI KARTTUNEN Muurahaisia metsäpolulla tai suurkaupunki lintuperspektiivistä? Pe Langin Moving Objects NO 628-691 herättää näyttelyvieraiden mielikuvituksen EMMAn teemanäyttelyssä. Sveitsiläissyntyinen Peter Lang (s. 1974) työskentelee sekä Berliinissä että Zürichissä. Pe Lang tekee kineettisten teostensa ohella äänitaidetta ja performansseja. Lang vieraili EMMAn teemanäyttelyssä Vesiputoussateenkaari ja muita tapahtumia luonnossa, jossa on esillä hänen teoksensa Moving Objects NO 628 691. Keskustelimme Pen kanssa hetken hänen tuotannostaan. Kerroit aloittaneesi urasi äänen, sähkölaitteiden ja tekniikan parissa. Mikä oli ensimmäinen esineesi ja mistä se oli peräisin? Ensimmäiset esineeni olivat äänilaitteita, joita käytin live-esiintymisissä vuosina 1999 2004. Käytin lähes kaikkia samoja esineitä yhdessä sveitsiläistaiteilija Zimounin kanssa vuosina 2004 2009 tekemissäni installaatioissa ja veistoksissa, joissa niitä kutsuttiin nimettömiksi ääniesineiksi. Työskentelyn aikana huomasin, ettei minua kiinnostanut yksinomaan ääni vaan myös mekaanisten ääniesineiden fyysiset ja kineettiset ominaisuudet. Se johti syvällisempään kiinnostukseen teosten visuaalista puolta kohtaan. Moving Objects -sarja kuvastaa tätä muutosta äänestä kohti visuaalisuutta. EMMAn kokoelmanäyttelyssä Vesiputoussateenkaari ja muita tapahtumia luonnossa on mukana teoksesi Moving Objects N0 628-691. Kerro siitä. Tuossa teoksessa joukko mustia renkaita kulkee edestakaisin valkoisia silikoniputkia pitkin. Sivuille asennetut sähkömoottorit pyörittävät putkia, ja kitka saa renkaat liikkumaan. Heti kun renkaat kohtaavat vastustusta, ne siirtyvät uudestaan erilleen. Sommitelma muuttuu kaiken aikaa kuin absurdi partituuri, jossa vapautuu nopeita liikeimpulsseja jäykässä geometrisessä kaaviossa. Alun perin aloin rakentaa teosta pystysuoraan. Useiden toimivien prototyyppien jälkeen järjestelmä oli edelleen hyvin epävakaa ja hiukan turhauttavakin. Eräänä päivänä käänsin koko teoksen pystystä vaakasuoraan, ja kun ihmeen kautta se toimi lähes täydellisesti. Siitä lähtien tuntui luontevalta tutkia samaa ideaa eri muotojen kautta. Mitä ajattelet, kun esittelemme teoksen tässä yhteydessä? Mehän käsitämme luonnon ja maiseman hyvin laajasti ja monitahoisesti, kuten olet jo ehtinyt huomata. Minusta tuntuu todella hyvältä, että teos esitetään suurelle yleisölle. Ensiksikin se on mielestäni teos, joka ei vaadi selittelyä, vaan katsoja voi ottaa siihen suoran kontaktin. Teoksessa liike on visuaalinen tapahtuma, johon itsessään liittyy illuusio. Seuraavalla tasolla liike voi herättää kysymyksen, miten teos toimii. Ilahduin siitä, miten hyvin teos istuu tähän tilaan, ja miten Espoo on ottanut vastaan haasteen esittää myös kineettistä taidetta. Moving Objects -sarjan lisäksi sinulla on myös sarja Falling Objects. Miten käsität ajatuksen liikkeestä ja putoamisesta? Falling Objects -sarjan teoksissa keskityin luomaan yksinkertaisia lähtökohtia, joiden pohjalta voisi syntyä hyvinkin mutkikkaita tuloksia. Sarja pohtii painovoimaa ja hallinnan menettämistä. Painovoimassa on jotain hyvin erityistä. Kaikki sarjan esineet käyttävät painovoimaa liikkeen ja sen variaatioiden lähteenä. Sarja pyrkii löytämään jotain kaunista tästä prosessista. Kaikki sarjan esineet käyttävät painovoimaa liikkeen ja sen variaatioiden lähteenä. Falling Objects 562 on vuodelta 2011.

8 EMMA 9 TEKSTI / PÄIVI TALASMAA KUVAT / RUDOLF STEINER ARCHIV, VITRA DESIGN MUSEUM ARJEN MUOTOILIJA RUDOLF STEINER EMMASSA EMMAn näyttely Rudolf Steinerin elämäntyöstä on ensimmäinen laaja Suomessa nähtävä retrospektiivi. Siihen kuuluu lähes neljäsataa teosta huonekaluja, malleja, taideteoksia, piirustuksia ja tekstejä. Näyttelyn lähtökohta on Steinerin elämäntyö, joka osoittautuu löydöksi, ja näyttely tekee Steinerin työn ja vaikutuksen kiehtovalla tavalla konkreettiseksi. Ensimmäiset ajatukset näyttelyn tuomisesta EMMAan syntyivät kolmisen vuotta sitten, kun päätimme tutustua Vitra Design Museumin Rudolf Steiner -näyttelyyn ja matkustaa Weil am Rheiniin. Tuntui houkuttelevalta katsoa tarkemmin mitä yhteyksiä nykypäivän muotoiluun ja kuvataiteeseen tunnettu arkkitehtuuri- ja designmuseo oli löytänyt Rudolf Steinerin, itävaltalaisen filosofin, taiteilijan ja taidepedagogin, elämäntyöstä. Steiner-näyttelyn ajankohtaisuus Vitra Design Museum järjesti nyt nähtävän kiertonäyttelyn Rudolf Steinerin (1861 1925) syntymän 150-vuotisjuhlan kunniaksi. EMMAn näyttelyjärjestelyjen aikana olemme saaneet myös seurata, miten Steinerin vastakohtia sisältävä työ on noussut mielenkiinnon kohteeksi myös muualla maailmassa. Esimerkiksi viime kesän Rudolf Steinerin muistikirjan piirros kuvaa värien ja ihmisen henkisen kehityksen välistä yhteyttä. Antroposofisten oppien mukaan violetti väri merkitsee korkeinta tasoa. Lyijykynäpiirros vuodelta 1923, Rudolf Steiner Archiv.

10 EMMA 11 Sveitsin Dornachissa sijaitseva Goetheanum lännestä päin kuvattuna. Ensimmäinen puusta rakennettu tuhopoltettiin vuonna 1922. Kuvassa olevan toisen betonisen Goetheanumin rakentaminen aloitettiin heti. VITRA DESIGN MUSEUM, PHOTO: DEIDI VON SCHAEWEN Steinerin aloittamaan rakennustyyliin ovat jatkossakin kuuluneet epäsäännölliset, vinot ikkunakulmat, pastellisävyt sisätiloissa ja huonekalujen lähes pyöreät muodot. Monet Steinerin ideat kuten värioppi ovat peräisin Goethelta. Venetsian Biennaalissa Steinerille oli omistettu Giardinin ison paviljongin keskeinen sali, jossa oli esillä useita Steinerin liitutauluteoksia. Rudolf Steinerin ajatusten, kirjoitusten ja luen tojen herättämästä merkityksestä jo omana aikanaan kertoo se, että myös kuvataiteilijat seurasivat laajasti hänen ajatuksiaan. Steinerin elämä sijoittuu ajallisesti modernismin alkuaikoihin, johon olemme tottuneet yhdistämään muun muassa Wassily Kandinskyn ja Kasimir Malevitsin. He tunsivat Steinerin, kuuntelivat hänen luen tojaan ja olivat kirjeenvaihdossa hänen kanssaan. Nyt esillä olevissa Rudolf Steiner Arjen muotoilija ja Feel the Spirit! -näyttelyissä näkyy kuinka Steiner on vaikuttanut aikalaistaiteilijoista erityisesti ruotsalaiseen Hilma af Klintiin, joka kuuluu abstraktin taiteen uranuurtajiin. Steiner ja antroposofia Steiner toimi 1900-luvun alussa Saksan teosofisen yhdistyksen pääsihteerinä. Steiner kuitenkin luopui teosofiasta ja siirtyi kehittämään antroposofiaa, tietoisuutta siitä mitä on olla ihminen. Steiner näki maailman holistisena: Steinerin antroposofinen ideologia pyrki saattamaan yhteen tieteen, taiteen, henkisyyden ja sosiaalisen elämän. Hänelle oli selvää, että näkyvän ja näkymättömän todellisuuden välillä on yhteys. Hänelle todellisuus ei ollut enää totta, vaan jotain esteettisesti muodostettua. Steiner koki oman työnsä henkisenä etsimisenä klassisten tutkimusmenetelmien ohella tuli käyttää mielikuvitusta, inspiraatiota ja intuitiota. Steinerin merkittävin arkkitehtuuriteos: Goetheanum Steiner toimi alkujaan opettajana ja Goethetutkijana. Monet Steinerin ideat kuten värioppi ovat peräisin Goethelta. Näyttelyn esineistöstä suurin osa tulee Rudolf Steiner -arkistosta ja Goetheanumin taidekokoelmasta Dornachista. Se on edelleen Steinerin ideoiden keskuspaikka. EMMAn näyttelyn kohokohtia ovat rakennuksen iso malli sekä Steinerin mallien mukaan rakennetut kaksi polygonista värihuonetta. Steiner halusi Goetheanumin arkkitehtuurin ja sen sisutuksen perustuvan antroposofiaan. Steinerin taidekäsityksen mukaan ympäristön suunnittelua ei pidetä vapaana taidemuotona, vaan se ymmärretään hengellisesti vaikuttavana toimintana. Steinerin aloittamaan rakennustyyliin ovat jatkossakin kuuluneet epäsäännölliset, vinot ikkunakulmat, pastellisävyt sisätiloissa ja huonekalujen lähes pyöreät muodot. Orgaaninen periaate muotoilun pohjana Luonnon, taiteen ja tekniikan välinen suhde oli usean viime vuosisadan taiteilijan keskeisiä teemoja, ja monet tyylipiirteet olivat saaneet alkunsa jo jugendin aikana 1800-luvun lopulla. Luonnon muotoja koskevista periaatteista tuli merkittävä tutkimuskohde myös Steinerille. Steiner alkoi vuoden 1910 tienoilla kehittää metamorfoosi-teoriaansa, jossa maailma jakautuu neljään osaan fyysiseen maailmaan, kasvimaailmaan, eläinten maailmaan ja ihmisten maailmaan. Sen mukaan arjen käyttötaiteessa tuli käyttää elävien, orgaanisten muotojen yhdistelmiä. Useiden Steinerin 1920-luvulla suunnittelemien arkkitehtonisten teosten ja huonekalujen tunnusomaisena piirteenä voidaan pitää kidemuotoa. Kiteisissä muodoissa on nähty paitsi luonnon vaikutus myös viitteitä tiedemiesten geometrisiin tutkimuksiin. Steiner ja modernismi Myös klassisen modernismin piirissä orgaanisuus ja puun käyttö oli pinnalla. Tästä Alvar Aallon tuotanto Suomessa on hyvä esimerkki. Frank Lloyd Wright, 1900-luvun vaikutusvaltaisimpiin kuuluva amerikkalainen arkkitehti, on orgaanisen arkkitehtuurin varhainen toteuttaja. Wrightin kuuluisat Prairie Houses (preeriatalot) 1910-luvulla rakennettiin käsittelemättömästä luonnonmateriaalista. Wright oli myös ensimmäisiä arkkitehteja, joka suunnitteli rakennuksessa sisustusta ja huonekaluja myöten kaiken. Steinerin luentopiirustukset Rudolf Steiner kuvitti luentonsa piirtämällä ja kirjoittamalla valkoisella tai värillisellä liidulla

12 EMMA 13 Rudolf Steiner - tavoitteena hyvä elämä Rudolf Steinerin (1861-1925) edustamat aatteet ovat edelleen ajankohtaisia. Hän pyrki johtamaan taiteellisista ja filosofisista ajatuksistaan arkielämää parantavia käytännön sovelluksia. Suomessa tunnetaan hyvin lapsen kokonaisvaltaista kehitystä tukevat steinerkoulut. TEKSTI / INKA LAINE ASUINYMPÄRISTÖ JA DESIGN Näkemyksiään hyvää tekevästä asuinympäristöstä Steiner pääsi toteuttamaan Dornachissa, Sveitsissä sijainneessa antroposofisessa keskuksessa. Kyseessä on rakennuksista, huonekaluista ja käyttöesineistä muodostunut taiteellinen kokonaisuus, jonka suunnittelusta Steiner pitkälti vastasi. Steineristä muotoilussa tuli ottaa huomioon ihmisen henkiset ja emotionaaliset tarpeet. Vuonna 1909 Steiner totesi: [--] esineet, joilla nykyihmiset ympäröivät itsensä aamusta iltaan ovat - suokaa anteeksi ilmaus - usein yksinkertaisesta kauhistuttavia. Steiner uskoi, että käsin valmistetuissa tuotteissa henkiset voimat siirtyivät muokattavaan materiaaliin. Sitä kautta ne pääsivät vaikuttamaan kohottavasti tuotteita käyttäviin ihmisiin. Steinerin mukaan henki ja aine sekä muoto ja väri liittyivät erottamattomasti toisiinsa. Sisustuksessa väriä käytettiin tunnelmanluojana; huoneen kokonaisväritys loi perustan, jota täydennettiin värillisillä kalusteilla. Hän tutki myös värillisten valojen hoitavaa ja tunteisiin vetoavaa vaikutusta. TAITEELLINEN ILMAISU JA EURYTMIA Esittävällä taiteella oli keskeinen asema Steinerin työssä. Mysteerinäytelmissään hän käsitteli ihmisyyden peruskysymyksiä. Eurytmian Steiner kehitti puolisonsa Marie von Siversin kanssa 1910-luvun lopulla. Kyseessä oli uudenlainen tanssitaide, jossa tanssijat ilmaisevat äänteitä ja säveliä liikkeillä, eleillä ja väreillä. Eurytmia on oleellinen osa steinerkoulujen opetusohjelmaa. YHTEISKUNTAVASTUU Steiner jakoi valtion kolmeen autonomiseen mutta yhdessä toimivaan alueeseen: kulttuuriin, oikeuslaitokseen ja talouselämään. Hänen tavoitteenaan oli talouselämä, joka ei rajoitu kansallisvaltioiden rajoihin, vaan huomioi kaikkien maailman ihmisten tarpeet. Steinerin mukaan yhteisön hyvinvointi on sitä suurempaa, mitä vähemmän yksilö vaatii itselleen oman työnsä hedelmiä. Ja kääntäen yksilön hyvinvointiin vaikuttaa se, mitä paremmin hän voi tyydyttää omat tarpeensa [--] toisten tekemän työn kautta. Työnteko ja palkan saaminen olivat siis kaksi toisistaan erillistä asiaa. Näkemystä voisi verrata nykyisin käytävään keskusteluun kansalaispalkasta. EKOLOGIA 1900-luvun alussa teollistuminen ja kaupunkien kasvu johtivat siihen, että ihmisen vaikutus ympäristöönsä oli laajenemassa globaaliksi. Steinerin mukaan Maan kokonaisuudessaan oli muututtava suunnittelun kohteeksi; se oli suurin taideteos, jota ihmiskädet lakkaamatta muovaavat uudelleen. Energiakriisin ja ilmaston lämpenemisen myötä kiinnostus Steinerin holistiseen maailmankatsomukseen on herännyt uudelleen. Myös biodynaaminen viljely perustuu luonnonvarojen kestävään käyttöön. Kemiallisten lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö korvataan luonnon omalla energialla. ANTROPOSOFINEN LÄÄKETIEDE Steiner ja hollantilainen lääkäri Ita Wegman kehittivät 1920-luvulla antroposofisen lääketieteen. Se sisältää homeopatialle tyypillisiä piirteitä ja on tavallista lääketiedettä täydentävää. Fyysisen kehon ja elintoimintojen lisäksi se ottaa huomioon myös ihmisen henkisen puolen. Hoitomuotoina käytetään hoitoeurytmiaa sekä maalaus- ja musiikkiterapiaa. Tavoitteena on aktivoida elimistön omat voimat tukemaan parannusta. Steiner oli myös perustamassa yhä toimivia antroposofisia lääke- ja luonnonkosmetiikka-alan yrityksiä. Tuotteliaana ja karismaattisena tunnettu Steiner keräsi ympärilleen runsaasti samanhenkisiä seuraajia. Hän olisi epäilemättä osannut hyödyntää taitavasti nykypäivän sosiaalista mediaa. Steinerin mukaan henki ja aine sekä muoto ja väri liittyivät erotta mattomasti toisiinsa. Rudolf Steinerin luennoista on säilynyt yhteensä noin tuhat liitutaulupiirrosta. Ylimpänä Toisen Goetheanumin alkuperäisaihe (1.1.1924), alh. vas. Anthroposophie und Kosmosophie (9.10.1921) ja alh. oik. Die falsche Furcht vor der Spirituellen eli Henkisen väärä pelko (6.5.1922). Rudolf Steiner Archiv.

14 EMMA 15 VITRA Ronan & Erwan Bouroullec Vegetal Chair, Vitra 2006 Vitra Design Museum Näyttelyssä mukana olevaan parantavaan värikammioon voi mennä sisälle. Se on rakennettu 2010 Steinerin vuonna 1913 laatimien ohjeiden mukaan. mustalle taululle. Taulut tunnettiin antroposofien keskuudessa, mutta taiteen yhteydessä ne löydettiin vasta 1990-luvun alussa. Steinerin luentopiirustuksiin liittyvät kysymykset kielen ja kuvan vuorovaikutuksesta tai tieteen ja taiteen yhteydestä ovat myös nykytaiteen keskeisiä teemoja. Monet nykytaiteilijat ovat inspiroituneet Steinerin mustan taulun käytöstä kuten saksalainen käsitetaiteilija Joseph Beuys (1921 86), joka performansseissaan käytti mustaa taulua. Beuys nosti yhteiskunnallisen toiminnan ja inhimillisen vuorovaikutuksen taideteoksen rinnalle. Beuysin 1970-luvulla aloittamat aktiot jotka olivat itse asiassa taidetta ja politiikkaa käsitteleviä luentoja olivat yritys luoda demokraattinen yhteiskunta. Myös Olafur Eliasson (s. 1967), jonka valoteos nähdään Feel the Sprit! -näyttelyssä, työskentelee laaja-alaisesti taiteellisen työn alueella. Eliasson on optiikasta ja arkkitehtuurista kiinnostunut nykytaiteilija, joka yhdistää tieteen taiteeseen ja näkee ympäröivän maailman haasteena taiteelle. Nykydesign Antroposofisessa maailmankuvassa taidetta ja designia ei nähdä erillisinä tekijöinä, vaan ne Uusi henkinen suunta ihmisen ja koko ihmiskunnan kehitykselle Rudolf Steinerin omaperäisen filosofian, antroposofian, taustalla on hänen saamansa moderni luonnontieteellinen koulutus, länsimaisen filosofian perinne (erityisesti saksalainen idealismi) sekä idän filosofioiden vaikutteet. Steinerin rajoja rikkova ajattelu ei tehnyt eroa luonnontieteen ja metafysiikan välillä: tiede, taide ja henkisyys ovat yhtä. TEKSTI / HANNELE SAVELAINEN Rudolf Steiner syntyi 27.2.1861 Kraljevecissa Itävalta-Unkarissa, nykyisessä Kroatiassa. Rautatietyöntekijän pojan koulutus ei ollut itsestäänselvyys. Steiner sai kuitenkin aloittaa reaalikoulun 1872 Wiener-Neustadtissa. 1879 hän siirtyi Wienin teknilliseen korkeakouluun ja aloitti myös filosofian, kirjallisuuden ja historian opiskelun Wienin yliopistossa. Syventyessään luonnontieteiden, filosofian ja estetiikan pääkysymyksiin Steinerille alkoi hahmottua hänen elämänsä ydinkysymys: mikä on hengen ja luonnon, hengen ja aineen, suhde. Steiner elätti itsensä lukio- ja opiskeluvuosien aikana antamalla yksityistunteja, myöhemmin kirjoitustöillä. 1880-90 luvulla hän työskenteli Goethe- ja Schiller-arkistoissa Wienissä ja Weimarissa ja toimitti Goethen luonnontieteellisiä teoksia. 1890-luvulla Steiner aloitti myös monipuolisen julkaisutoiminnan - laajat filosofiaan liittyvät tutkimukset, artikkelit ja arvostelut. 1890-luvun lopussa hän muutti Berliiniin. Vuonna 1902 Steinerista tuli Saksan teosofisen yhdistyksen pääsihteeri. Näkemykselliset erot teosofian sisällöstä johtivat Antroposofisen seuran perustamiseen 1913. Teosofiasta poiketen Steinerin antroposofiassa korostuvat saksalainen idealismi, kristinuskon esoteerinen ruusuristiläisyys ja mystisismi. Steiner teki jatkuvasti laajoja luentomatkoja ympäri Eurooppaa, myös Suomeen vuosina 1912 ja 1913. 1910-luvun alussa Steiner alkoi suunnitella Sveitsin Dornachiin Goetheanumia, paikkaa missä voisi toteuttaa käytännössä antroposofiaansa. Steiner osallistui itse aktiivisesti rakennuksien suunnitteluun ja toteutukseen. Ensimmäinen Steinerkoulu (Waldorf-koulu) perustettiin 1919. Rudolf Steiner - filosofi, tiedemies, opettaja, lehtimies, taiteilija ja esteetikko, maailmanparantaja ja mystikko. D. Huschke, Rudolf Steinerin muotokuva, 1906. Steinerkoulun lisäksi monet muutkin uudistusvirtaukset saivat alkunsa 1920-luvulla, muun muassa biodynaaminen maanviljely, antroposofinen lääketiede ja hoitopedagogiikka. Steiner ehti pitää elämänsä aikana lähes 6000 luentoa, jotka hän yleensä piti täysin vapaasti ilman muistiinpanoja. Myös kirjallisen tuotannon määrä on valtava, noin 350 julkaisua. Jatkuvan matkustamisen, luennoimisen ja kirjoittamisen uuvuttama Rudolf Steiner kuoli 30.3.1925 Dornachissa Sveitsissä. VITRA DESIGN MUSEUM, PHOTO: ANDREAS SÜTTERLIN laajenevat myös ympäristöön. Nykyään monet arkkitehdit ja muotoilijat ovat luoneet kidemäisiä muotoja sekä suunnitelleet kasveja muistuttavia huonekaluja. Näyttelyssä on esillä Vitran kokoelmiin kuuluvia tuoleja kuten ranskalaisten Bouroullecin veljesten luonnon muotoja noudattava, kierrätettävästä polyamidista valmistettu Vegetal-tuoli. Samoin saksalaisen muotoilijan Konstantin Grcicin One-tuolin istuinosa muistuttaa korin pohjaa tai ristikkoa. Temppelimäisiä tiloja ovat nykyarkkitehtuurissa suunnitelleet huippuarkkitehdeista muun muassa Zaha Hadid sekä Herzog & de Meuron. Arjen muotoilija Rudolf Steiner Näyttely esittelee perusteellisesti Steinerin filosofiset ja pedagogiset lähtökohdat. Laaja alkuperäismateriaali, näkymät arkipäivän elämään ja materiaalin peilaaminen 20. vuosisadan muotoiluun antavat katsojalle mahdollisuuden etsiä yhtäläisyyksiä Steinerin muotoilun ja nykymuotoilun välillä. Rudolf Steinerin luentopiirustukset puolestaan ovat herättäneet monin tavoin liitutaulun henkiin nykytaiteessa. Näyttely Arjen muotoilija - Rudolf Steiner avautuu EMMAssa 26.2.2014.

16 EMMA 17 Joutsen-sarjassa teosten ilmaisu siirtyy asteittain esittävästä kohti abstraktia. Hilma af Klint, Joutsenet nro 2 ja nro 10, sarja SUW, ryhmä 9, 1914, Stiftelsen Hilma af Klints Verk. HILMA af KLINT Näkijä - Taidetta rajan takaa Ruotsalainen Hilma af Klint (1862-1944) on poikkeuksellinen taiteilija monessa suhteessa. Hän loi vahvan omaperäisen uran naistaiteilijana aikana, jolloin miehet hallitsivat taidekenttää, ja aikaansa edellä olevalla taiteella, joka oli ennenkuulumattoman radikaalia sisältönsä ja ilmaisuvoimansa takia. Taiteilija piti sekä persoonansa että taiteensa julkisen ja yksityisen puolen tiukasti erillään. Hän elätti itsensä perinteisenä muotokuva- ja maisemamaalarina, mutta teki samaan aikaan esoteerista, salassa pidettyä maalausta, josta syntyi ainutlaatuisen rikas ja kiehtova kosmos. EMMAn näyttelyssä on esillä 21 teosta hänen kuuluisasta Temppeli-sarjastaan. TEKSTI / HANNELE SAVELAINEN KUVAT / STIFTELSEN HILMA AF KLINTS VERK Henkisen maailman sanansaattaja Hilma af Klintin esoteerinen maalaus syntyi 1900-luvun alussa spiritististen istuntojen välityksellä, myöhemmin itsenäisemmin, mutta aina hänen sanojensa mukaan yhteydessä henkiin, johdattajiin, joita hän kutsui Korkeiksi ( De Höga ). Taiteilija oli heidän sanansaattajansa, ja taiteen sisältö tuli heiltä. Af Klint teki koko ajan tarkkoja muistiinpanoja yhteyksistään tuonpuoleiseen. Aluksi maalaus syntyi automaattikirjoituksena. Vähitellen hänen taiteensa alkoi täsmentyä henkisen maailman monimerkityksiseen kuvaamiseen. Perehdyttyään teosofiaan 1800-luvun lopulla af Klintin usko henkiseen kuvataiteen lähteenä vahvistui, ja kun hän myöhemmin tutustui Rudolf Steineriin ja antroposofiaan, usko lujittui entisestään. 1910-luvulta lähtien af Klint tunsi kuitenkin myös itse ohjaavansa ja tulkitsevansa työtään. Steinerin vaikutuksesta af Klintin taiteeseen alkoi ilmestyä esoteeriseen kristillisyyteen viittaavia symboleita. Hilma af Klint, Kyyhkynen nro 11, sarja UW, ryhmä 9, 1915, Stiftelsen Hilma af Klints Verk. Temppeli sarja - ykseyden haave Vuonna 1906 Hilma af Klint alkoi maalata Temppeli-sarjaansa (1906 1916), laajaa 193 maalauksen kokonaisuutta, joka sisälsi lukuisia sarjoja ja ryhmiä, muun muassa Joutsen-, Kyyhkynen- ja Parsifal-sarjat. Af Klintin henkien johdattama elämänfilosofia ja taiteen sisältö rakentui ihmiskunnassa vallitsevan dualismin, kaksijakoisuuden, ja sen tuomien vastakohtien kautta. Temppeli-sarjassa taiteilija halusi tuoda esiin näkyvän dualistisen maailman takana olevan näkymättömän todellisuuden ja siinä olevan kaiken ykseyden. Kaikki on liikkeessä, kehittyy ja muuttuu ja pyrkii kohti ykseyttä, alkua, jumalaa. Teossarjojen lähtökohtana on esittävä kuva, josta hän siirtyy maalaus maalaukselta kohti abstraktia vastakohtien ja -värien mies/ nainen, musta/valkoinen esimerkiksi kautta. Af Klint kuvaa taiteessaan hengen vapautumista lihasta, maallisesta sekä ihmisen kaipuuta, sulautumista ykseyteen, yhdeksi. Af Klintin taiteessa monet symbolit liittyvät teosofian okkultistisiin kemian kaavioihin ja

18 EMMA 19 MODERNA MUSEET Parsifal-sarjan eriväriset neliöt ovat meille täysin abstrakteja väritutkielmia, mutta af Klintille sarja merkitsi yritystä ymmärtää ja kuvata fyysisen tason, ja erityisesti ihmisen, sisäisiä ja ulkoisia ulottuvuuksia. Alaspäin, sarja Parsifal, ryhmä 2, 1916, Stiftelsen Hilma af Klints Verk. Vastavärit sininen (mies) ja keltainen (nainen) visualisoivat af Klintin dualistista ajattelua. Hilma af Klint, Kyyhkynen nro 4, sarja UW, ryhmä 9, 1915, Stiftelsen Hilma af Klints Verk. alkuatomeihin sekä idästä vaikutteita saaneisiin lootuskukkiin ja mandaloihin. Steinerin vaikutuksesta vuodesta 1912 lähtien hänen kuvastoonsa tulee myös kristinuskon esoteeriseen ruusuristiläisyyteen liittyviä symboleita, ja ristija ristiinnaulitsemisaiheita. Abstraktin taiteen isä onkin äiti? Taidemaailma kokee harvoin sellaisia yllätyksiä kuin Los Angelesissa vuonna 1986 The Spiritual in Art Abstract Painting 1890 1985 -näyttelyssä. Mukana olleen Hilma af Klintin kiehtova, outo taide rikkoi abstraktin taiteen kaanonina pidettyjä totuuksia. Näyttely osoitti, että jo vuonna 1906, monta vuotta ennen abstraktin taiteen isinä pidettyjen Wassily Kandinskyn ja Kazimir Malevitshin taidetta, af Klint maalasi teoksia, joita voidaan pitää abstrakteina. Af Klintille keskustelu abstraktin taiteen pioneeriasemasta olisi ollut kuitenkin yhdentekevää. Taide ei ollut hänelle missään mielessä abstraktia. Keskeistä oli henkisen eri ulottuvuuksia kuvaava sisältö, joka oli aina erittäin tarkkaan määrätty. Abstraktin taiteen virallisille kehittäjille Kandinskylle, Malevitshille tai Mondrianille esimerkiksi usko henkiseen kuvallisessa luomistyössä oli myös tärkeää. Hekin hakivat aineellisten muotojen takana olevaa toista todellisuutta, todellisuuden pinnan läpäisemistä. He yhdessä ja erikseen toisiinsa vaikuttaen olivat ajan avantgardea. Tulevaisuuden taidetta Hilma af Klint päätyi ei-esittävään muotoon osin samaa tietä, mutta vuosia aikaisemmin, ja ennen kaikkea rohkeasti omia sisäisiä ääniään ja annettuja kuviaan noudattaen. Hän oli näkyjen näkijä, henkisen maailman sanansaattaja. Af Klint ei halunnut millään tavoin osallistua julkiseen taide-elämään, eikä hän myöskään testamentissaan antanut lupaa näyttää taidettaan yleisölle kuin vasta 20 vuotta kuolemansa jälkeen. Hilma af Klint tunsi ja tiesi arvonsa. Hänen taiteensa oli tulevaisuuden taidetta, tulevaisuuden ihmistä varten. Hilma af Klint jätti työnsä, lähes 200 maalausta ja noin 800 guassia, vesivärityötä ja piirustusta sekä 150 muisti kirjaa veljenpojalleen Erik af Klintille. Stiftelsen Hilma af Klints Verk -säätiö perustettiin 1970-luvulla. Näyttelyn kaikki teokset kuuluvat säätiölle.

20 EMMA 21 TEKSTI / PILVI KALHAMA GÜNTER LEPKOWSKI Taidetta ihmisen, ei vain taiteen, vuoksi Taide on henkistä ja samalla se on fyysistä. Parhaimmillaan taide on yleisölleen kokonais valtainen ja vuorovaikutteinen kokemus. Tapa, miten kuvataide haastaa katsojansa, vaihtelee. Riittääkö taiteen ymmärtämiseen pelkkä katsominen vai pitäisikö taide ottaa kokemuksena, johon heittäydytään ja uppoudutaan kuin kirjaan tai elokuvaan? Moni koki modernin abstraktin taiteen eristäytyvän ihmisen arjesta, mutta oli taiteilijoita, jotka ajattelivat oikeastaan täysin päinvastoin. He halusivat ilmentää taiteellaan henkisiä ominaisuuksia. Heidän päämääränään oli puhua ihmisestä, puhutella tätä. Uraauurtava Hilma af Klint hylkäsi materiaalisen maailman kuvaamisen ja kehitti poikkeuksellisen omintakeisen ja kiehtovan kuvakielen kuvaamaan ihmisen sisäistä maailmaa. Hän käytti omaa sisäistä maailmaansa materiaalinaan kuvatakseen sanoin, kuvin, muodoin ja värein ihmisen ja maailmankaikkeuden ykseyttä. Teokset kutsuvat aistimaan ja tuntemaan näkyvän todellisuuden takana sijaitsevan piilotetun aistimaailman. Af Klintin taiteessa teos itsessään on välittäjä, ei autonominen ihailun kohde. Hilma af Klintin kaltainen taiteilija onkin näyttänyt, että taide on olemassa ihmistä, ei taidetta itseään varten. Af Klintiä ei loppujen lopuksi kiinnostanut näkyvä todellisuus. Monet nykytaiteilijat puolestaan kiinnittävät huomionsa juuri siihen. Taideteos, jolla on vahva sisältö, on yhtä lailla osa konkreettista todellisuutta ja ympäristöä, jossa elämme. Siksi taiteen esitystila nousee Jussi Niva, sarjasta Foldaway, 2013.

22 EMMA 23 ARI KARTTUNEN Silja Rantanen, sarjasta Taiteilija ja katsoja, 2006, Saastamoisen säätiön taidekokoelma / EMMA Espoon modernin taiteen museo. puolivälistä lähtien toteuttamat useat paikkasidonnaiset ulkoteokset, arkkitehtoniset elementit ja valoteokset ovat meditatiivisia tiloja, joihin katsoja voi sukeltaa, ja joissa hänen oma fyysinen olemuksensa tulee haastetuksi. Mielen ja kehon kokemus on yhtäaikaisesti läsnä. Taiteilijana hän on luonut täysin suvereenia, omaa visuaalista kieltään, jolle ei löydy vertaista. Usein tilallisessa ja vuorovaikutteisessa taiteessa yhteisenä nimittäjänä toimii dematerialisaatio, fyysisen materiaalin vähentäminen ja huomion kiinnittäminen itse kokemukseen sekä tunteen aistimiseen. Jo minimalismista tuttu iskulause less is more pätee monien vuorovaikutusta hyödyntävien taiteilijoiden tuotannossa. Esittävien muotojen karsiminen aineettomuus vie huomion pois konkreettisen, fyysisen maailman mukanaan tuomista mielleyhtymistä ja kutsuu katsomaan näkyvän taakse. Tällaisen taiteen äärellä voi avata aistinsa ja mielensä: voi uppoutua tilanteeseen ja omaan sisäiseen maailmaansa. Näyttely Feel the Spirit! Hilma af Klint, Joseph Beuys, Olafur Eliasson, Jussi Niva, Silja Rantanen 26.2.-11.5.2014 EMMAssa. usein tärkeäksi osaksi nykytaideteosta tai teos vähintäänkin sisältää viittaussuhteita fyysiseen maailmaamme. Mieli ja ruumis, aistimaailma ja näkyvä todellisuus ovat yhtä. Tasapaino niiden välillä on hyvinvointimme kulmakivi. Saksalainen performanssi- ja videotaiteilija Joseph Beuys, joka on yksi merkittävimpiä kiisteltyjäkin käsitetaiteen viime vuosisadan vaikuttajia, uskoi vahvasti, että taiteella on jopa parantava voima. Osuva esimerkki näkyvän ja näkymättömän maailman rajankäynnistä on Silja Rantasen tuotanto. Rantasen abstraktien muotojen ja rakenteiden ei varsinaisesti voi sanoa kuvaavan näkyvää todellisuutta, mutta ne eivät myöskään ole pelkkää maalauksen pinnan struktuuria. Hänen teoksensa ovat juuri siinä välissä: Ne ovat viittauksia kartastoihin, arkkitehtonisiin rakenteisiin ja elementteihin. Ne siirtävät pohdinnan mielikuvakarttoihin, tilallisiin voimakenttiin ja yksilöllisiin tunnetiloihin fyysisen ja henkisen maailman välillä. Katsoja osana teosta Jussi Nivan maalaukset ovat aina sidoksissa fyysiseen katsomistilanteeseen. Hienovaraiset ja täsmälliset taiteilijan jättämät maalausjäljet, kiilto, heijastukset ja efektit ovat Nivan taiteen elementtejä, jotka leikittelevät maalauksen pinnalla. Teokset edellyttävät osallistuvaa, tilallista lukemista haastaessaan katsojan visuaaliseen peliin kanssaan. Ne saavat tilassa liikkuvan katsojan kysymään: Ovatko efektit maalauksessa vai heijastuvatko ne tilasta? Missä on teoksen oikea katselukulma vai kuuluuko teos havainnoida tilassa liikkuen? Muuttuuko teoksen hajotettu rakenne, kun sen äärellä liikkuu? Onko tila osa teosta? Nivan maalaus on eräänlainen katsojan omien reaktioiden peili, kun teokset aktivoivat katsojan havainnoimaan ja tuntemaan myös ympäröivän tilan. Kiintopisteiden ottaminen ei onnistu, jolloin kulkeminen ja siirtyminen synnyttävät kokemuksen tilanteesta ja tilasta. Kiinnostavaa on, miten niin sanotusti perinteinen, staattinen maalaus, voi näin muokata tilaa vastaanottajansa kautta. Nivan teoksia luonnehtivatkin vastaanottamisen tilannekohtaisuus ja tapauskohtaisuus. Jokainen kokee ne tavallaan. Tilasta tulee teos Poikkeuksellisin tavoin arkkitehtuuria hyödyntävä tanskalais-islantilainen Olafur Eliasson tunnetaan teoksista, jotka ovat sidoksissa ympäröivään tilaansa. Hän tekee tilasta taidetta ja taideteoksesta tilan. Yksilöllinen kokemus on jokaisen teoksen ydinteemana. Eliassonin 90- luvun Olafur Eliasson, Emergence lamp 9, 2012, Private collection, courtesy neugerriemschneider, Berlin.

24 EMMA 25 TEKSTI / NANA SALIN JA PIA ILLIKAINEN KUVA / ARI KARTTUNEN Unelmien museo rakentuu yhdessä käyttäjien kanssa EMMA-klubi tarjoaa jäsenille erilaisten etujen lisäksi tuoreita osallistumisen tapoja. Toiminnassa keskeistä on yhteisöllisyys, tekeminen ja jakaminen. Klubin jäsen voi päästä kurkistamaan näyttelyihin jo ennen niiden avautumista, kirjoittaa blogeja, osallistua tapahtumasuunnitteluun tai tehdä hyvää yhteiskuntavastuuprojektissa. Jäsen voi myös ensimmäisenä valita kiinnostavimmat sisällöt tarjoamastamme laajasta ohjelmistosta ja palveluista. Katso lisää ja ilmoittaudu mukaan: www.emma.museum/klubi Asiakaskommentti EMMAn FB sivuilta: Hyvä EMMA! Näin tehdään yhteisöllisiä palveluja! EMMAn yleisöja asiakkuustyön uusi strategia vaalii osallisuutta ja yhteistyötä EMMA täsmensi strategiaansa uusilla alastrategioilla vuonna 2013. Näistä yksi on yleisö- ja asiakkuustyön strategia. Uuden strategian teema on osallisuus ja yhteistyö, mikä näkyy aiempaa kirkkaammin EMMAn toiminnassa tammikuusta 2014 alkaen. Asiakkaisiin panostamalla on mahdollista tehdä entistä parempaa ohjelmistoa, kehittyä museona ja palvella. Tarjoamalla asiakkaille osallisuutta ja yhteistyötä tutustumalla heihin paremmin, on mahdollista tavoittaa yhä useampi. Näin toimimalla uskomme saavamme myös tyytyväisempiä asiakkaita ja oppivamme museona. Tyytyväinen ja sitoutunut asiakas on EMMAlle kullanarvoinen viestinviejä. Yksi monista EMMAn avaamista uusista vuoropuhelun muodoista on keväällä avautuva EMMA-klubi, joka on yleisöä osallistava asiakkuusjärjestelmä. Klubin kautta yleisömme pääsee entistä aktiivisemmin esittämään toiveitaan ja ideoitaan sekä antamaan toiminnasta palautetta. Pyrkimyksenä on saada asiakkaat yhä useam min osallistumaan toimintaamme sen sijaan, että he olisivat toimintamme kohteita. EMMA-klubin avulla kerätään myös asiakkaiden antamaa tietoa itsestään. Kun saadaan aiempaa tarkempaa tietoa asiakkaidemme tarpeista ja kiinnostuksen kohteista, voidaan löytää uusia tapoja palvella, tavoittaa ja kutsua ihmisiä mukaan toimintaan sekä tarvittaessa palkita heitä. Klubityö maistuu Kutsuimme vuoden 2013 lopulla ensimmäiset asiakkaat rakentamaan EMMA-klubia kanssamme. Innostus ja hakijoiden määrä yllättivät iloisesti hakemuksia saapui lähes 140, joista Unelmieni EMMA-työryhmään valittiin 16. Asiakkaiden ideat hiotaan yhdessä ja keväällä ne kiteytyvät käytännön toiminnaksi uudessa klubissa. Työskentely on ollut sekä työryhmän että EMMAn näkökulmasta erittäin antoisaa. Keskustelua on syntynyt laajasti museon toiminnasta, mutta myös siitä, miksi monet eivät koe museoita rennoiksi oleskelupaikoksi tai omikseen. Ryhmä on kiittänyt EMMAa kokoonpanostaan: se on todellinen läpileikkaus museon asiakaskunnasta, mutta myös ei-kävijöitä on saatu mukaan. Osallistujien mielestä on ollut innostavaa huomata, miten ideat suorastaan lähtevät lentoon yhteistyössä muiden kanssa.

26 EMMA 27 TEKSTI / PÄIVI TALASMAA KUVAT / MATTEO MONTI, THYS DULLAART Sorrettujen puolustaja William Kentridge EMMAssa nähdään kesällä kansainvälisen nykytaiteen kärkinimiin kuuluvan William Kentridgen (s. 1955) näyttely. Esillä on vuonna 2012 Kasselin Documenta 13 -nykytaidetapahtumassa ensiesityksen saanut The Refusal of Time sekä Saastamoisen säätiön kokoelmiin kuuluva animaatioteos Other Faces vuodelta 2011. William Kentridge, The Refusal of Time, 2012, MAXXI Museo nazionale delle arti del XXI secolo, Roma. MATTEO MONTI, COURTECY FONDAZIONE MAXXI

28 EMMA 29 William Kentridge on eteläafrikkalainen taiteilija, joka on tullut tunnetuksi piirustuksistaan ja animoiduista filmeistään. Kentridge kommentoi taiteellaan usein sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta ja apartheidia, jonka uhreja hänen molemmat asianajajavanhempansa urallaan puolustivat. Kentridgen taide pohjaa avantgardeen teatteriin ja poliittisesti sitoutuneeseen taiteeseen. Kentridge asuu ja työskentelee synnyinkaupungissaan Johannesburgissa. The Refusal of Time William Kentridge on tehnyt The Refusal of Time -teoksen yhteistyössä Philip Millerin, Catherine Meyburghin ja Peter Galison kanssa. Teos pohjaa fyysikko Galisonin ja Kentridgen kuukausia kestäneisiin keskusteluihin, joita he kävivät aikakäsitteen merkityksestä. Teos on viisikanavainen, kolmelle seinälle heijastettava installaatio, johon kuuluu lisäksi megafonit ja massiivinen puinen hengityskone, elefantti. Documenta 13:n kuraattorin Carolyn Christov-Bakargievin tilaama teos oli yksi eniten huomiota keränneistä teoksista Documentassa. Onko mahdollista esittää aikaa ja jopa materialisoida sitä ja mitä teoksessa kielletään? William Kentridge on selittänyt teoksen olevan varmuuden kieltämistä. Projektia kutsuttiin aluksi nimellä Three Time Tables, joka viittaa kolmeen aikakäsitteeseen Newtonin aikaan, Einsteinin suhteellisuuskäsitteen aikaan ja ajan katoamiseen mustaan aukkoon. Vähitellen projekti kuitenkin alkoi viitata myös muihin kieltoihin. Kentridge ei pyri selittämään teoksessaan ajan käsitettä tieteellisesti. aika ei koskaan ole ollut vain tekninen, koneen tai fysiikan asia. Se on ollut aina yhteydessä kuolevaisuuteen tai yksilön kontrolliin (Peter Galison). Teos esittää standardisoidun ajan mittaamisen kehittymistä 1800-luvun teollistumisen aikakaudella, jolloin moderni yhteiskunta muotoutui yhtenäisen aikajärjestelmän kautta. Kentridgelle ominaiseen tapaan mukana on vahva kolonialismista kumpuava kuvasto. Kolonialismin merkityksessä kieltäminen oli eurooppalaisten aikavyöhykkeiden kieltämistä ja se viittasi myös muihin kontrollin muotoihin. Ihminen ei voi hyökätä auringon kiertokulkua eikä päivien kulumista vastaan. Mutta vallanpitäjiä on mahdollista vastustaa myös silloin kun on kyse ajan määrittelystä. Kentridge ei pyri selittämään teoksessaan ajan käsitettä tieteellisesti. Taiteilijana hän vie katsojan matkalle teatterin, tieteen ja taiteen rajamaille ja luo syvällisen ja leikkisän synteesin taiteista. Kuvista nousevia ajatuksia Kentridge esittää assosioiden niitä piirrosten, filmin, äänen ja editoinnin avulla. Modernin fysiikan keskeisiä kysymyksiä on katoaako kaikki informaatio mustaan aukkoon. Jääkö jäljelle kuitenkin jotain? Säie-teoria monine ulottuvuuksineen on saanut uskomaan, että jotain jää jäljelle. Teoksen dramaattisessa lopussa nähdään William Kentridgelle tyypillinen varjokulkue figuurit tanssivat, horjuvat tai marssivat musiikin tahdissa. Pneumaattiseen (paineistettuun) pallon muotoiseen pukuun pukeutunut mies tanssii naisen kanssa ja jättää oven auki paremman tuomion toivossa. Teoksen omistavat yhteisesti The Metropolitan Museum of Art, New York ja San Francisco Museum of Modern Art. > William Kentridge työhuoneellaan Johannesburgissa. THYS DULLAART, COURTECY OF THE ARTIST AND MARIAN GOODMAN GALLERY, PARIS AND NEW YORK

30 Vihdoin Suomeen! EMMA Cassandra Wilson MATTEO MONTI, COURTECY FONDAZIONE MAXXI Finlandia-talo Ti 22.4. klo 19.30 Liput ja VIP-paketit toimituskuluineen alk. 62,50 / 69 / 76,50 / 169 Järjestäjä / Espoo Big Band ry info@apriljazz.fi The Kenny Garrett Quintet Tapiolasali To 24.4. klo 19 Liput toimituskuluineen alk. 33,50 / 41,50 Kaikilla April Jazz -pääsylipuilla vapaa pääsy EMMAan 22. 27.4.2014! Osta liput! lippu.fi Katso ohjelma apriljazz.fi irtiottoja arjesta 25 vuotta elokuvia musiikkia näyttelyitä teatteria www.espoo.fi/kulttuurikeskus tanssia m.espoonkulttuurikeskus.fi kulttuuriaukio 2, tapiola William Kentridge, The Refusal of Time, 2012, MAXXI Museo nazionale delle arti del XXI secolo, Roma. Other Faces Teos on Kentridgelle tyypillisesti toteutettu hiilipiirustuksina, jotka Kentridge on kuvannut 35 mm:n filmille. Musiikin on säveltänyt Philip Miller, jonka kanssa Kentridge on tehnyt useita projekteja, ja joka tehnyt musiikin ja äänimaailman myös The Refusal of Time -teokseen. William Kentridge palaa Other Faces -teoksessa kiinteistöruhtinas Soho Ecksteiniin, joka on alter egonsa Felix Teitlbaumin kanssa keskeinen hahmo yhdeksänosaisessa Drawings for Projection -sarjassa (1989 2003). Soho on ahne, itsekeskeinen mies, joka pukeutuu aina harmaaseen pukuun ja polttaa sikaria. Felix Teitlbaum puolestaan esiintyy aina alastomana, romanttisena hahmona, melankolisen, identiteettiä etsivän taiteilijan stereotyyppinä. Sarjan teoksissa Soho rakentaa omaa valtakuntaansa kultakaivoksista saamillaan rahoilla, Felixillä on rakkaussuhde Sohon vaimoon. Miesten seikkailut jatkuvat useissa teoksissa, sarjan edetessä Soho alkaa kuitenkin tuntea syyllisyyttä rikoksistaan. Other Faces -teoksessa Soho liikkuu Johannesburgin maisemassa. Kaupunki ei toimi enää taustana Soholle vaan sille on annettu subjektin rooli: Kentridge kuljettaa katsojaa kaupunkikuvassa ja tuo esiin myös sen muukalaisvihaan liittyviä ongelmia. William Kentridgen teoksia on esitetty lukuisissa kansainvälisesti merkittävissä tapahtumissa, kuten Venetsian Biennalessa vuosina 2005, 1999, 1993, Kasselin Documentassa vuosina 2012, 2002 ja 1997. Hänen näyttelyitään on nähty muiden muassa Tate Modernissa Lontoossa, Louvressa ja Jeu de Paumessa Pariisissa, The Museum of Modern Artissa New Yorkissa, The National Museum of Modern Artissa Kiotossa sekä Albertinassa Wienissä. William Kentridge - The Refusal of Time 18.6.2014-14.9.2014 EMMAssa. Ta i Toa Ta i d et Ta Ta i Ka a K e vä ä n Ko h o Ko h t i a TähTipianisTi alexej GorlaTch MusiiKKitalossa 9.3. KamarimusiiKKia KarTanoissa 29.-30.3. iltapäiväkonsertti tapiolasalissa 3.4. espoon KulTTuuriKesKuKsessa pekka Kuusisto, santtu-matias Rouvali, trey lee, soile isokoski Kertaliput Lippupisteestä läpi vuoden, kauden 2014 2015 kausikortit 11.4. alkaen.