MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä tekstiviestillä, joita lähetettiin 226 kpl. Kyselyn vastauspohja oli yhdistyksen nettisivuilla osoitteessa www.mtk.fi/tervovesanto. Vastauksia kyselyyn saatiin 64 kpl, joten kyselyn vastausprosentti oli 28%. Vastaukset jakautuivat kuntien välillä siten, että 69% vastanneista oli vesantolaisia ja 31% tervolaisia. Vastaajista 64 % oli päätoimisia viljelijöitä. 17% toimi osa-aikaisena viljelijä ja palkkatyössä, 3% osa-aikaisena viljelijänä ja yrittäjänä. Vastaajista 5% ilmoitti olevansa puhtaasti metsänomistajia ja 5% toimi metsänomistajana sekä palkkatyössä. Metsänomistajia, jotka toimivat yrittäjinä oli vastaajista 3%. Puhtaasti maaseutuyrittäjiä vastaajista oli 3%. Viljelijöiden suunnitelmat seuraavan viiden vuoden aikana Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. Suunnitelmani seuraavan viiden vuoden ajanjaksolla viljelijänä Muutan tuotantosuuntaa Lopetan 5 % 6 % Laajennan 16 % Supistan toimintaa 6 % Jatkan ennallaan 67 %
Viljelijöistä 43% on kiinnostunut liitännäiselinkeinosta maatalouden oheen. Valtaosalla on ensimmäisenä vaihtoehtona on koneurakointi olemassa olevilla koneilla, 50% liitännäiselinkeinosta kiinnostuneesta ilmoitti ensisijaiseksi kiinnostuksen kohteekseen koneurakoinnin. Loppujen osalta kyselyssä esille tulleiden liitännäiselinkeinojen kirjo on laaja. Mahdollisina liitännäisinä mainittiin asiantuntijapalvelut, kirjanpito, toimittajan työt, metalliteollisuuden alihankinta, etätyö ylipäätään ja erilaiset asiamiehen tehtävät. MTK yhdistystoiminnan tärkeys jäsenille Kokonaisuutena MTK yhdistyksen toiminnan tärkeys jäsenille arvioitiin keskiarvoltaan 3,5 arvoiseksi. Arviointi asteikko oli viisi portainen, jossa 1 vastasi erittäin huonoa, 2 melko huono, 3 ei hyvää eikä huonoa, 4 melko hyvää ja 5 erittäin hyvää. Tärkeimpänä jäsenistölle kokous- ja tapahtumatoiminnasta pidettiin Eu-tukikoulutusta (ka 3,8). Seuraavaksi tärkeimpinä pidettiin muita koulutustapahtumia (ka 3,5) ja virkistystoimintaa (ka 3,4). Yleiset kokoukset ovat jäsenistölle neutraaleja tapahtumia (ka 3,1). Luottamushenkilöiden toiminta yhdistyksen asioissa (ka 3,8) sekä jäsenedut (ka 3,8) nousivat selkeästi jäsenistölle tärkeiksi asioiksi. Yhdistyksen monialaisessa toimintakentässä tärkeimpänä pidettiin EU-avustaja toimintaa (ka 3,8). Seuraavina tärkeysjärjestyksessä olivat edunvalvonta (ka 3,5) ja kuntavaikuttaminen (ka 3,4). Kuluttajatyö (ka 3,2) koettiin hiukan tärkeämmäksi kuin tuotantopanosten hankintaan (ka 3) sekä tuotteiden markkinointiin (ka 3) liittyvä työ. Sisä-Savon MTK yhdistysten välinen yhteistyö (ka 3,5) on jäsenistölle merkityksellistä. MTK yhdistyksen osallistuminen erilaisiin maatalouden sidosryhmien toimintaan sai hiukan keskiarvo kolmen ylittäviä arvioita tärkeydestään. Tärkeimmäksi nousi lomituksen yhteistyöryhmä (ka 3,5). Seuraavana oli yhteistyö yrittäjäyhdistyksen (ka 3,3) kanssa ja työterveyshuollon yhteistyöryhmä (ka 3,2). Tähän osioon sisältyi myös vastaajien tarkkuutta testaava kysymys. Vastaajia pyydettiin arvioimaan Sisä-Savon maaseutuelinkeinojen yhteistyöryhmän tärkeyttä, kyseistä työryhmää ei ole olemassa, mutta sen perustamisesta on keskusteltu. Kyseisin ryhmän tärkeys arvioitiin jäsenistölle 3,1 arvoiseksi. Yhdistyksen toiminnasta tiedottaminen (ka 4) koettiin tärkeäksi. Tärkeimpinä tiedotus muotoina pidettiin jäsenkirjettä ( ka 4) ja sähköpostiviestejä (ka 4). Lehti-ilmoitukset ( ka 3,5) ja yhdistyksen kotisivut (ka 3,5) eivät olleet niin tärkeä tiedotuskanava.
MTK Tervo-Vesannon yhdistyksen onnistuminen toiminnassaan Yleisarvosanaksi toiminnan onnistumisessa MTK Tervo-Vesannon yhdistys saa 3,5. Eu-tulotukikoulutukset (ka 3,9) ovat olleet onnistuneita tilaisuuksia, samoin yleisten kokousten onnistuminen (ka 3,6) arvioidaan hyväksi, vaikkeivät ne jäsenistölle tärkeimpiä olekaan. Muut koulutustapahtumat saavat onnistumisestaan arvosanan 3,7 ja virkistystoiminta 3,6. Luottamushenkilöiden toiminnan onnistuminen yhdistyksen asioissa 3,7 veroisesta. Hiukan alle sen, miten tärkeänä jäsenet luottamushenkilöiden toimintaa pitävät. Jäseneduissa (ka 3,6) onnistuminen jää selkeämmin jälkeen sitä, miten tärkeänä jäsenet jäsenetuja pitävät. Eu-avustajat ovat onnistuneet toiminnassaan, arvosana 4. Edunvalvonnassa (ka 3,4) on onnistuttu kohtuullisesti. Kuntavaikuttaminen sen sijaan jää arviossa 3,2. Kuluttajatyö (ka 3,2) on onnistunut odotusten mukaan. Tuotteiden markkinatyössä (ka 2,9) ja tuotantopanosten hankintatyössä (ka 2,8) jäädään alle keskimääräisen kolmen. Sidosryhmä toiminnassa yhdistys on onnistunut odotusten mukaisesti. Arviot liikkuvat 3-3,4 välillä: Sisä-Savon MTK yhdistysten yhteistyö (ka 3,4), lomituksen yhteistyöryhmä (ka 3,4), yhteistyö yrittäjäyhdistyksen suuntaan (ka 3,2) ja työterveyshuollon yhteistyöryhmä (ka 3,2) vastaavat jäsenistön odotuksia. Onnistuminen Sisä-Savon maaseutuelinkeinojen yhteistyöryhmässä arvioitiin 3,1 veroiseksi tosin keskiarvoa painoi luottamushenkilöiden tietämys, ettei kyseistä ryhmää ole olemassa. Jopa 15 vastaajaa arvioi yhdistyksen onnistuneen ryhmän toiminnassa 4 arvoisesti. Yhdistyksen toiminnasta tiedottaminen on onnistunut 3,8 arvoisesti. Jäsenkirje sai arvosanaksi 4 ja sähköpostiviestit 3,9. Lehti-ilmoituksissa on parantamisen varaa, sillä ne arvioitiin 3,4 ja samoin yhdistyksen kotisivut saivat arvioksi 3,4. Jäsenten osallistuminen MTK Tervo-Vesannon yhdistyksen toimintaan Aktiivisesti MTK yhdistyksen toimintaan osallistuvien joukko on suhteellisen pieni. Monipuolisella toiminnalla tavoitetaan runsaampi satunnaisten osallistujien joukko. Tärkein syy yhdistyksen toimintaan osallistumattomuuteen oli, ettei jäsenellä ole aikaa osallistua toimintaan: vastaajista 58%. Toisena osallistumattomuuden syynä on tilaisuuksien ajankohta, vastaajista 23%, ja ylipäätään yhdistyksen toiminta ei kiinnostanut lainkaan 15% vastaajista.
Kysymykseen, miten yhdistyksen toimintaa pitäisi kehittää tuli 14 vastausta. Kokouksia ja koulutuksia toivottiin siirrettäväksi ilta-aikaan, jotta osallistuminen olisi helpompaa sivuansiotyössä käyville. Lisäksi kaivattiin selkeämmin paikallisia jäsenetuja. Yhdistyksen toimintaa haluttaisiin terävämmäksi vastaajat kommentoivat: enemmän häppenenkiä ja näkyvyytä ja osallistuvammaksi keskusteluun, kantaaottavammaksi,,,, ÄRHÄKÄMMÄKSI... Samalla oltiin huolestuneita, että MTK yhdistyksen toiminta on liian kotieläintila painotteista. Toisaalta vastaajat olivat huolissaan toiminnan jatkuvuudesta. Seuraavassa vastauksessa kiteytyy useamman vastaajan tunnot asiaan liittyen: Pitää tiukasti yllä se vähäinenkin toiminta mitä on, sillä jos se lakkaa ei ole helppoa aloittaa uudelleen. Tehdä reilusti niitä hulluiltakin tuntuvia tempauksia loppujen lopuksi ihmiset niitä haluaa, koska ne tuovat iloa tasaiseen puurtamiseen. Pitää yllä positiivista maaseutuhenkeä lie tärkein tehtävä, että maalaiskunnissa on elämää ja hyvää sellaista. Maataloustoimijoiden arviointi alueella Tyytyväisimpiä vastaajat olivat alueen maaseutusihteeripalveluihin (ka 3,9). Eläinlääkintähuolto sai arvosanan 3,8 ja lomituksen paikallisyksikkö arvosanan 3,6. Työterveyshuollon toiminta on myös hyvän puoleinen (ka 3,5) sekä ProAgrian palvelut (ka 3,4). Heikoimmat arvosanat saivat Sisä- Savon seutuyhtymän elinkeinopalvelut 3,1 sekä kunnan panos maaseutuyrittäjyyden sekä maaseudun kehittämiseen 2,9. Molempien kuntien saama arvosana tässä asiassa oli yhtenevä Tervo 2,8 ja Vesanto 2,9. Kysymykseen, miten edellä mainittuja palveluja tulisi kehittää saatiin 12 vastausta. Useassa vastauksessa oltiin huolestuneita lomittajien riittävyydestä. Samoin ProAgriaa kritisoitiin: Proagrian neuvojien ammattitaito ei saa jäädä jälkeen kehityksestä. Jos asiakas joutuu neuvomaan neuvojaa, niin herää kysymys, miksi maksaa palvelusta. Maatalous- ja maaseutuelinkeinojen kehittämiseen toivottiin kunnalta aktiivisempaa otetta, sillä maatalouden säilyminen kunnissa ei ole enää mikään itsestään selvyys. Kunnan ja seutuyhtymän tulisi hakea tehokkaammin uusia yrittämistapoja ja näille töille tekijöitä joko paikallisista ihmisistä tai muualta tulevista. Lisäksi joustavuutta ja kannustamista jo toimivien maatilojen ja maaseutuyritysten uudelleen organisointiin. Samalla toivottiin joustavampaa tukea pienille maaseutuyrityksille usein yritystuet suuntautuvat isoille toimijoille. MTK Pohjois-Savon toiminnan arviointi MTK Pohjois-Savo on onnistunut parhaiten jäseneduissa (ka 3,6) ja toiminnasta tiedottamisessa (ka 3,4). Niukasti hyvän puolelle nousevat edunvalvonta (ka 3,4) ja näkyvyys (ka 3,2). Kokonaisuutena MTK Pohjois-Savon toiminta saa arvosanaksi 3,4. MTK Pohjois-Savon hankkeet saavat yleisarvosanaksi 3,4. Jatkuvuutta yli sukupolvien 3,4. M@@tk-hanke 3,4. Tukisarka-hanke 3,3. Laajakaista asiat Vastanneista tiloista 97% on internet yhteys. Maksimissaan yhden megan yhteys on 82,8 % prosentilla vastanneista, vastanneista 17% jää alle liikenne- ja viestintäministeriön asettaman
1 megan yleispalvelu velvoitteen. Todellisuudessa hitaan yhteyden varassa lienee vielä enemmän vastanneita, koska useinkaan 1 megan yhteydellä ei päästä luvattuun nopeuteen. Vastanneista 60% ilmoitti, ettei ole tyytyväinen nykyiseen yhteyteen ja 84 %:lla vastanneista olisi ollut tarve nopeammalle kuin 1 megan laajakaista yhteydelle. Vastanneista 78% ottaisi valokuituyhteyden, mikäli sellainen tulee tarjolle. Kiitokset kyselyyn vastanneille!