KANNANOTTO 1 (9) Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto ksv.liikenne@hel.fi Kannanotto Helsingin pysäköintipolitiikan luonnokseen Lausunnon antajasta Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry edustaa kiinteistöjen ja infrastruktuurin ammattimaisia omistaja-, rakennuttaja-, käyttäjä-, sijoittaja- ja palveluntuottajaorganisaatioita. RAKLI toimii kiinteistö- ja rakentamisalan vaikuttajana, kehittäjänä, ammattilaisten verkottajana sekä tiedon tuottajana. RAKLI:n jäsenistä monet toimivat Helsingin kaupungissa. Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry kiittää mahdollisuudesta kommentoida luonnosta Helsingin pysäköintipolitiikasta ja tarjota mielipiteitä, näkemyksiä ja ehdotuksia Helsingin pysäköintipolitiikan kehittämiseksi. Yleisiä kommentteja strategisiin linjauksiin liittyen RAKLIn jäsenten ja sidosryhmien piirissä on viime aikoina noussut yhä voimakkaammin esiin pysäköinnin kehittämistarpeet niin Helsingissä kuin muissa merkittävissä kaupungeissa. Kaikki ehdotetut strategiset linjaukset tuntuvat oikein valituilta, ovat tavoiteltavia ja hyviä. Kokonaisvaltaisen pysäköintiä koskevan politiikan laatiminen on tarpeellista ja monet RAKLIn jäsenet ovat tunnistaneet pysäköintiä koskevia haasteita ja kehitystarpeita. Pysäköintipaikkojen riittävyys on ajoittain ja paikoitellen haaste: esimerkiksi Ruohonlahden alueella pysäköintipaikkaa jonottaa n. 400 henkilöä ja paikan saaminen voi kestää kuukausia tai jopa vuosia. Helsingin seudun kunnat ovat tehneet pysäköintipolitiikkaa liikaa yksin. Kuntien välistä yhteistyötä ja pelisääntöjä on jatkossa huomattavasti lisättävä. Yhteistyön puute pysäköintipolitiikassa on mahdollistanut omalta osaltaan Helsingin seudun kaupunkirakenteiden pirstaloitumisen erityisesti toimistorakentamisessa. Pääkaupunkiseudun toimistorakentamisessa kilpaillaan autopaikkavelvoitteiden täyttämisen kanssa ja tässä kilpailussa Helsingin on vaikea menestyä, jos kaupunkien autopaikkamäärien yhteisiä sääntöjä ja laskentaohjeita ei ole laadittu. Kehitystyö pitäisi ulottaa yli kuntarajojen siten, että pysäköinnin kehittämiseen yhdistetään joukkoliikenteen yleisen sujuvuuden kehittäminen. Vasta pysäköintipolitiikan strategian jalkauttamisessa käytännön toimenpiteisiin tehdään ja sovitaan konkreettisia päätöksiä ja käytännön toimenpiteitä eli kaikkien osapuolten aktiivista mukanaoloa kehittämistyössä tarvitaan jatkossa.
KANNANOTTO 2 (9) Osallistuminen pysäköintikäytäntöjen kehittämiseen Politiikan toimenpiteisiin sisältyy monia selvityksiä ja kehityshankkeita, joista osa toteutuu tai käynnistyy vuoden 2013 aikana ja osa vuonna 2014. Näitä selvityksiä ovat esim. keskitetyn pysäköinnin alueellisen toimijamallin kehittäminen (kärkitoimenpide 7). Toivomme, että näitä selvityksiä ja toimintamalleja laadittaessa alan toimijoille tarjotaan mahdollisuuksia sparrata malleja ja käytäntöjä. RAKLI on valmis tarjoamaan klinikkaprosessinsa käytäntöjen kehittämisen yhdeksi työkaluksi. Pysäköinnin tekniseen ylläpitoon liittyviä ongelmakohtia voisi selvittää alueellisesti ja selvityksen tulosten valmistettua miettiä korjaavia toimia. Paikalliset toimijat pystyvät tunnistamaan parannusta vaativia asioita, joita ovat esimerkiksi puutteelliset lumen läjityspaikat, väärän tyyppiset sotkevat puut ja vastaavat. Asuntohankkeissa rakennuttajien tulisi olla mukana jo alueiden tai yksittäisten hankkeiden kaavoitusvaiheessa, jotta pysäköintiratkaisuista saataisiin paremmin kysyntää vastaavia. Vuokra-asuntojen osalta hyvät joukkoliikenneyhteydet ja pieni asuntokoko vaikuttavat autopaikkatarpeeseen sitä merkittävästi vähentäen RAKLIn jäsenistössä on kiinnostusta osallistua tilanteen ja tarpeen mukaan pysäköintikäytäntöjen pilotointiin. Esimerkiksi Ruoholahden Pysäköintiyhtiö toteaa seuraavaa: Ehdotamme, että Ruoholahden Pysäköintiyhtiö otettaisiin Helsingin kaupungin pysäköinnin kehittämishankkeessa aidoksi alueelliseksi pysäköinnin case-esimerkiksi. Ruoholahdessa on hyvin toteutettu alueellisen pysäköinnin perusasiat yhtiön perustamisesta ja rakentamisesta aina nykypäivään. Yhtiö on halukas kehittämään jatkossa omaa toimintaansa ja olemaan pilottina muille toimijoille esim. pysäköinnin tehostamisen, pysäköinninvalvonnan ja nettipalveluiden osalta. Eli tarjoudumme aktiivisesti mukaan kehittämishankkeeseen. Huomioita strategisiin linjauksiin liittyen 1. Pysäköinti tukee ekologisesti kestävää ja viihtyisää kaupunkirakennetta ja liikkumista Linjaus, että pysäköintiä tulee tarkastella kokonaisuutena, ei tonttikohtaisesti, on hyvä. Keskitettyjen ratkaisujen kehittäminen on tarpeellista. Uusilla alueilla ja täydennysrakentamisessa tulee voida toteuttaa vähäautoisia ja autottomia kortteleita ja rakennuksia. RAKLI:n jäsenillä on hyviä kokemuksia Vähäautoisista / autottomista vuokrataloista ja tällaisille rakennuksille on kysyntää.
KANNANOTTO 3 (9) Perusteluina vähäautoisille / autottomille vuokra-asunnoille on esitetty mm. seuraavat näkemykset: Vuokra-asunnosta voi helpommin vaihtaa toiseen autopaikalliseen asuntoon, jos/kun auton tarve ilmenee myöhemmin. Samoin vuokra-asunnon sijaintia voi vaihtaa esimerkiksi työpaikan sijainnin vaihtuessa. Hyvät joukkoliikenneyhteydet ovat edellytys tällaiselle kohteella ja esimerkkihankkeet voivat toimia keihäänkärkinä, jotka vetävät perässään muitakin hallintomuotoja (omistusasunnot). Kantakaupungissa on perinteisesti ollut paljon asuntoja, joilla ei ole omaa autopaikkaa. Erityisesti täydennysrakentamisessa ja käyttötarkoituksen muutoksissa tätä mallia tulisi hyödyntää, koska uusien autopaikkojen rakentaminen/järjestämiseen tällaisiin kohteisiin ovat kalliita toteuttaa. 2. Pysäköinnissä otetaan huomioon kaupungin eri osien erityispiirteet Erityispiirteiden tunnistaminen ja tunnustaminen on hyvä asia ja luokittelu kolmeen vaikuttaa toimivalta määrältä ja tavalta. Ratikkakaupungin osalta on todettu, että tavoitteena on katutilan vapauttaminen etenkin pitkäaikaiselta auton säilyttämiseltä, mikä on hyvin kannatettavaa. 3. Pysäköinti palvelee Helsingin ja koko metropolialueen tulevaisuuden visiota Erinomainen tavoitetila; pysäköinnin lisäksi ja ohessa myös muihin liikenteen sujuvuuteen vaikuttaviin tekijöihin tulee kiinnittää huomiota ja etsiä parannuksia. Seudulliseen pysäköintipolitiikkaan liittyen tekstissä on todettu: Sijainniltaan ja palvelurakenteeltaan erilaisille alueille tulisi määritellä omat toimitilojen pysäköintinormit (minimi ja maksimi) toiminnoittain (etenkin toimistot, erilaiset myymälät). Tämä edellyttää selvitystä siitä, millaiset normit sopivat erityyppisille toiminnoille ja alueille. Tarkasteluun tulee sisällyttää myös pyöräpysäköinti. Pysäköintiin liittyvien kysymysten ratkaiseminen edellyttää uusien toimintamallien ja ansaintalogiikoiden kehittymistä. Näitä malleja ja normeja tulisi pystyä testaamaan siten, että toimivuutta voidaan arvioida. Myös tähän työhön RAKLI osallistuu mielellään ja klinikkatyöskentely voi olla hyvä keino. 4. Pysäköinti tukee asumiskustannusten kohtuullistamista Tärkeä välitön tavoite kohtuuhintaisen asumisen mahdollistamiseksi. Hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä sijaitsevien vuokra-asuntokohteiden asukkaat eivät ole kiinnostuneita maksamaan kalliiden rakenteellisten pysäköintipaikkojen vuokria ja autopaikkoja jää vuokraamatta. Asukaspysäköintipaikoista nykyisin perityillä vuokrilla voidaan kattaa vain murto-osa autopaikkojen todellisista kustannuksista, joten käytännössä kaikki asukkaat maksavat autopaikoista käytöstä riippumatta.
KANNANOTTO 4 (9) Täydennyskaavoitushankkeiden yhteydessä edellytetään usein pysäköintiratkaisujen tutkimista kohdekiinteistöä laajemmalta alueelta, joka hidastaa ja vaikeuttaa kaavoitusta, mikä puolestaan heijastaa asumiskustannuksiin. 5. Pysäköinnin hinnoittelussa vahvistetaan läpinäkyvyyttä ja käyttäjä maksaa näkökulmaa Tekstissä on todettu. Toimitilojen autopaikkamäärään perustuvaa autopaikkakohtaista maksua tulee selvittää tarkemmin koko Helsingin seudun osalta, koska yritysten toimitilojen sijoittumisella on suuri merkitys seudulla tehtyihin matkoihin ja käytettyyn kulkutapaan. Toimenpide on erinomainen. Pysäköintipaikan hinnoittelussa on lisättävä läpinäkyvyyttä. Jatkossa tulisi laatia ja julkaista selkeitä ja ymmärrettäviä laskelmia pysäköinnin kokonaiskustannuksista pääomakustannuksineen ja ylläpitokustannuksineen. 6. Pysäköinnissä otetaan huomioon asukkaiden, yritysten ja muiden käyttäjien erilaiset tarpeet Tekstissä todetaan, että pysäköintiratkaisujen tulee perustua asukkailta ja yrityksiltä selvitettyyn tietoon heidän tarpeistaan. Tämä on hyvin totta. RAKLI tarjoaa jatkossakin mielellään apua jäsentensä näkemysten kartoittamiseen ja tämän tiedon tuottamiseen pysäköintiratkaisujen miettimisen tueksi. 7. Pysäköinti liitetään osaksi tavoitetta Helsinki pohjoisen pallonpuoliskon paras talvikaupunki Sujuva talviajan toiminta on Helsingissä tärkeää, myös liikenteen ja pysäköinnin näkökulmasta. On hyvä, että talvi on nostettu yhdeksi strategiseksi linjaukseksi sujuvuuden varmistamiseksi. Kunnossapitokäytäntöjen kehittämistä tarvitaan, sillä ei ole hyväksyttävää, että iso osa pysäköintipaikoista on pitkiä aikoja pois käytöstä lumisten olosuhteiden vuoksi. Autojen talviajan säilytysparkkeja tulisi kehittää nykyistä laadukkaammaksi Yhtenä ajatuksena ehdotamme harkittavaksi seuraavaa: Veneiden talvisäilytyspaikat laitureiden ja rannan lähellä vievät paikoitellen myös muuhun käyttöön soveltuvaa maata (esim. Merisatama, Pajalahti). Voisiko veneiden talvisäilytystä kehittää siten, että veneet(kin) säilytettäisiin talven aikana valvotuilla alueilla kauempana keskustasta ja nykyisiä veneiden talvisäilytyspaikkoja hyödynnettäisiin talviajan pysäköintiin esim. väistöalueina tai lumen läjitykseen?
KANNANOTTO 5 (9) Huomioita kärkitoimenpiteisiin liittyen 1. Pysäköintipaikkojen monikäyttöisyys Hyvä ratkaisu. Osa paikoista tulisi rajata vain 12h paikoitukseen tai muutoin valvoa ettei katujen varsille unohdu käyttämättömiä autoja seisomaan vanhasta tottumuksesta. Monikäyttöiset, keskitetyt pysäköintipaikat edellyttävät suurta yksikkökokoa ja tehokasta sekakäyttöä asunnoista, toimistoista ja asioinnista. 2. Nykyisten laskentaohjeiden tarkistaminen Ehdottomasti tärkeä toimenpide ja päivittäminen on tarpeen uusien käytäntöjen ja vaatimusten huomioimiseksi. Selvitystä laadittaessa alueita ei tulisi katsoa liian suurina kokonaisuuksina, vaan pyrkiä tunnistamaan mikrosijaintien merkitys (mm. hyvät joukkoliikenneyhteydet). Julkisen liikenteen käytettävyys alueella pitää kohdekohtaisesti pystyä huomioimaan kaavassa autopaikkojen lukumäärää ohjeistettaessa. Kaavamaisen laskemisen tilalla pitää voida käyttää tapauskohtaista arviointia autopaikkojen ja myös pyöräpaikkojen mitoituksessa. Laskentaohjeiden tarkastamisen rinnalla harkintavaltaa vaadittavista/sallittavista pysäköintipaikkamääristä voisi siirtää päätösprosessiin, jossa virkamies- ja/tai lautakuntakäsittelyn yhteydessä päätös tehtäisiin laskentaohjeissa määriteltyjen rajojen puitteissa. Kiinteistöomistajan / suunnittelijan tulisi päästä esittelemään kaavailemansa pysäköintiratkaisu ja -mitoitus sekä ratkaisun perustelut. Kokeilemisen arvoinen asia on raportissa mainittu autopaikkanormista luopuminen keskustassa ja joukkoliikenteen korkean palvelutason alueilla. Tällöin rakennuttaja määrittelisi toteutettavan autopaikkamäärän asiakkaiden maksukyvyn ja -halun huomioon ottaen. Kokemuksia vuokra-asuntokohteista: Kokemusten mukaan vuokra-asuntokohteissa autopaikkatarve on yleisesti noin 0,6 autopaikkaa/asunto. Kohteissa, jotka sijaitsevat erittäin keskeisesti ja joissa on pieni keskipinta-ala, tarve on tätä pienempi. Uusissa kohteissa tarve on aluksi suurempi, mutta laskee vuosien mittaan. Vuokra-asuntokohteissa asukkaat hyväksyvät sen, että autopaikka voi sijaita kauempanakin asunnosta, jos sen hinta saadaan näin edullisemmaksi. Hinnan erotuksen tulee kuitenkin olla näkyvä. Tekstissä (kohta a asuinpaikkanormin tarkistaminen täydennys- ja lisärakentamisen osalta) todetaan, että autopaikkanormeista voidaan erityisesti täydennys- ja lisärakentamisessa poiketa. Joustavan poikkeamisen tulee olla mahdollista myös tavanomaisissa asuntokohteissa.
KANNANOTTO 6 (9) Julkisen liikenteen käytettävyys alueella pitää kohdekohtaisesti pystyä huomioimaan kaavassa autopaikkojen lukumäärää ohjeistettaessa. Kaavamaisen laskemisen tilalla pitää voida käyttää tapauskohtaista arviointia autopaikkojen ja myös pyöräpaikkojen mitoituksessa. Pyöräpaikoissa on lisäksi vaatimus sijoittaa vähintään puolet paikoista rakennukseen. Mitoitus johtaa suuriin tilavarauksiin ja niiden sijoittaminen rakennukseen nostaa rakentamisen kustannuksia. 3. Asukaspysäköintijärjestelmän hinnoittelu ja laajentaminen Toimenpide on kannatettava. Toimenpide opettaa pidemmällä aikavälillä käyttäjille autopaikkojen käytön oikeaa kustannustasoa. Nykyinen hinnoittelutaso ei kata asukaspysäköinnin todellisia kustannuksia, mikä aiheuttaa epätarkoituksenmukaista pitkäaikaispysäköintiä ja jopa romuautojen säilyttämistä. 4. Yrityspysäköintijärjestelmän kehittäminen Ehdotettu kaikkien vyöhykkeiden pysäköintitunnus on hyvä ajatus, toki kustannus voidaan toimijasta riippuen mieltää myös korkeaksi. Samassa yhteydessä voisi pohtia, voisiko sama pysäköintilupa kuulua nykyistä useammalle rekisteritunnukselle (=ajoneuvolle), toki siten, että lupaa voitaisiin käyttää vain yhdessä ajoneuvossa kerrallaan. Kivijalkaliikkeiden pysäköintipaikat kadunvarressa: Jos kaupunki tulee edellyttämään, että asuinrakennusten ensimmäiseen kerrokseen varataan kivijalkaliikkeille myymälätilaa, samassa yhteydessä kaavoituksen osana tulee myös varmistaa, että näiden liikkeiden edustalle / välittömään läheisyyteen sijoitetaan asiointipysäköintipaikkoja. Kivijalkatiloihin on usein vaikeaa löytää käyttäjää, jota kuitenkin voidaan helpottaa kaavoituksessa varmistetuilla asiointipysäköintipaikoilla. 5. Asukas- ja yrityspysäköinnin yhteistyö pysäköintioperaattoreiden kanssa Tarpeellinen ja hyvä selvitys, joka helpottaa esim. toimitilojen muuttamista asuinkäyttöön kantakaupungissa, koska asunnoille edellytetään lisäautopaikkoja ja niitä on vaikea löytää ja toteuttaa Erityisesti pienissä asuinnoissa autopaikan hinnan suhteellisen osuus asunnon hinnasta on kohtuuttoman suuri. 6. Asunnon ja pysäköintipaikan hinnan erottaminen Tarvitaan malleja, joilla pystytään aidosti erottamaan asunnon ja pysäköintipaikan hinta toisistaan. Asuntohankkeen toteuttajan näkökulmasta hanke autopaikkoineen on kokonaisuus, jos autopaikkojen toteuttaminen on kuitenkin kytketty asuntohankkeen toteuttamiseen ja on velvoite asuntohankkeen toteuttajalle.
KANNANOTTO 7 (9) 7. Tonttikohtaisesta pysäköinnistä alueelliseen toimijaan Hyvä toimenpide, kohtuullistaa asumiskuluja ja tuo selkeän intressin autosta luopumiseen, mikäli se on mahdollista. Malli tarjoaa periaatteessa mahdollisuuksia kustannusten alentamiseen ja joustavuuteen. Keskitettyjen pysäköintijärjestelyjen tarkastelu tonttikohtaisten ratkaisujen sijaan on hyvä. Huomiota tulee kuitenkin kiinnittää erityisesti siihen, että keskitettyjä ratkaisuja toteutettaessa (taloudellisia) säästöjä tosiasiallisesti saavutetaan. Tämä edellyttää esimerkiksi tehokasta vuorottaiskäyttöä ja käyttäjä maksaa -periaatteen noudattamista. Vaikuttaa siltä, että asuntovaltaisten alueiden alueellisen toimijan hoitama pysäköinti ei välttämättä ole johtanut edullisempaan pysäköintiin tai suurempaan joustavuuteen. Tässä on kehittämisen tarvetta. Vuoropysäköinnistä toimistot / asunnot on hyviä kokemuksia. Yhteispysäköintiyhtiöiden tarkoituksenmukaista hallintoa tulee kuitenkin arvioida: Ei välttämättä ole perusteltua, että tietyn käynnistysvaiheen jälkeen kaupunki luovuttaa hallinnan asukkaille/asuntoyhtiöille, sillä tällöin pysäköintiyhtiön hallinto voi repsahtaa ja jäädä puutteelliselle hoidolle. Ammattimaisen hallinnon turvaaminen pitkällä aikavälillä olisi myös kaupungin etu ja kaupungin tulisi harkita omaa rooliaan yhteispysäköintiyhtiöiden ammattimaisen hallinnan turvaamisessa. Voisiko kaupungin yhtiö pyörittää autopaikkayhtiöitä? Pysäköintitalojen rakentamista ja käyttöä voisi suosia enemmän, kalliiden maanalaisten pysäköintilaitosten sijaan. Kun pysäköintiä järjestetään keskitetysti esimerkiksi rakentuvilla alueilla, pysäköintitilan rakentumisen aikataulu ei ole asuinrakennuttajan omassa päätäntävallassa. Pysäköintitilan valmistuminen voi viivästyä muista osapuolista ja rakentajista johtuen. Tämäntyyppisten ongelmakohtien ennaltaehkäisyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota. 8. Pysäköinninvalvonnan vaikuttavuus Suuri osa RAKLIn jäsenistä on kokenut kunnallisen pysäköinninvalvonnan monesti tehottomana, mikä usein johtuu kunnallisen viranomaisen riittämättömistä resursseista. Pysäköintiongelmat kiinteistöjen alueilla ovat viime vuosina huomattavasti lisääntyneet, eivätkä viranomaisten resurssit valvontaan ole riittäneet. RAKLI näkee, että virheelliseen pysäköintiin puuttumiseen on oltava tehokkaita keinoja. Oikeusministeriölle antamassaan lausunnossa RAKLI on esittänyt seuraavaa: RAKLI ehdottaa, että valmistelun lähtökohdaksi otetaan kunnan velvollisuus huolehtia pysäköinninvalvontatehtävien hoitamisesta sekä katujen varsilla että yksityisillä alueilla joko omilla tai ostopalveluna hankittavilla resursseilla. Kuntatalouteen tällä ei olisi vaikutusta, sillä tehostunut valvonta toisi lisää tuloja ja mahdollisuuden korvata palvelu yrittäjälle.
KANNANOTTO 8 (9) Yhteistyötä ja vuorovaikutusta pysäköinninvalvonnan ja alan toimijoiden kesken voisi pyrkiä kehittämään esim. kerran vuodessa järjestettävillä yhteistilaisuuksilla. Pysäköinninvalvonnan vaikuttavuutta tulisi kehittää myös siten, että hylättyjen ja pitkään samaan paikkaan pysäköityjen autojen häätämistä tehostettaisiin rajoituksia ja puuttumistapoja kehittämällä. Puuttumistehokkuuteen voisi hakea keinoja yhteistyössä kiinteistön omistaja- ja huoltoyhtiöiden ja isännöintitoimistojen kanssa. 9. Autojen talvipysäköintiratkaisut Talvipysäköintiratkaisujen kehittäminen kuvatulla tavalla on kannatettava ja ehdotus hyvä 10.Mobiili- ja internetpalvelut Pysäköintiä tukevien mobiilipalveluiden nopea kehittäminen ja palveluiden tehokas lanseeraus on tarpeen. Pysäköintilaitosten tuottaman statusinformaation tarjoaminen autoilijoille on siten hyvä keino ja näillä palveluilla voidaan tehokkaasti ohjata vapaille pysäköintipaikoille. Kannustamme kaupunkia kiirehtimään pysäköinnin reittioppaan ja pysäköintipörssin kehittämistä & lanseerausta ja toivomme, että näiden kehittäminen etenee esitetyssä aikataulussa vuosina 2013-2014. Tekstissä väläytetään ajatusta (Kohta b siirtyminen mobiilipalveluilla maksamiseen), että pidemmällä aikavälillä Helsinkiin on mahdollista toteuttaa malli, jossa kaikki maksaminen tapahtuu matkapuhelimella. Yhtenä näkökulmana tuomme esiin sen, että jos/kun pysäköintimaksu on ajateltu laskuttaa matkapuhelinlaskussa, tämä voi aiheuttaa ongelmia ja lisätyötä niille tahoille, joiden (vapaa-ajan) puhelinlaskun maksavat esimerkiksi työnantaja. Esitetty väite (s. 63) siitä, että yritykset hyötyvät, ei välttämättä pidä paikkaansa, vaan uusi käytäntö voi synnyttää monenlaista lisätyötä. Asiaa voi olla tarpeen selvittää tarkemmin. 11.Progressiivinen hinnoittelu Progressiivinen hinnoittelua tukee hyvin lyhytaikaista asiointipysäköintiä. Mallin soveltumista ja hinnoittelun tasoa tulee verrata kaupallisten pysäköintilaitosten hintoihin. Onko tarpeen harkita erilaisia hintatasoja eri alueiden lisäksi eri ajankohdille (esim. ~virka-aika vs. ilta-aika ja vkl:t) Käyttöönottoon tulee kytkeä tehokas viestintä. 12.Liityntäpysäköinti Tämäkin on hyvä toimenpide. Tulisiko autojen liityntäpaikoitukset mitoittaa siten että osa paikoista varataan kantakaupungin asukkaiden vähäkäyttöisten autojen säilytyspaikaksi, julkisilla pääsisi kätevästi hakemaan oman auton kun sitä tarvitsee vaikkapa kesämökkimatkalle.
KANNANOTTO 9 (9) Muita toimenpiteitä: Yritysten liikkumissuunnitelmat Yritysten liikkumissuunnitelma on uudehko ajatus. Kannustamme kaupunkia laatimaan yrityksille suunnatun palvelun, jonka tuloksena yritys saa käyttöönsä liikkumissuunnitelman. Palvelun tulisi kuitenkin olla yrityksille ilmaiseksi tarjottava vapaaehtoinen tuki, jonka laatimiseen kaupunki kannustaa, mutta jota ei pakollisena vaadita. Sähköautojen latausverkoston luominen on oikea toimenpide. Tämän lisäksi pysäköintipolitiikassa voitaisiin ottaa vahvemmin kantaa vähäpäästöisten ajoneuvojen pysäköintimahdollisuuksien parantamiseen, esimerkiksi saatavuuden tai hinnan kautta. Yhteenveto ja toteuttamisen aikataulusta Toimenpiteiden toteuttaminen on aikataulutettu ja suunniteltu hyvin. Vuosien 2013-2014 aikana kaupunki on ottamassa reippaan otteen pysäköintikäytäntöjen kehittämiseksi. Tämä on erinomainen asia ja toivomme, että toimenpiteet kyetään suorittamaan suunnitellussa aikataulussa, jotta toimenpiteet saadaan käyttöön nopeasti, pääosin heti vuoden 2015 alusta. Kaupunginsuunnitteluvirasto on valittu strategian jalkauttamisen. Toivomme, että virasto kykenee osoittamaan työn toteuttamiselle riittävät ja kattavat resurssit. Yhteistyöterveisin, Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Helena Kinnunen toimitusjohtaja Mikko Nousiainen johtaja, infra & yhdyskunta