Verkottuneen toiminnan kokonaisuus hallintaan

2/2004 Verkottuneen toiminnan kokonaisuus hallintaan Yritysten ja yhteisöjen verkottuminen ei ole muoti-ilmiö, vaan luonnollinen kehitysvaihe tietoyhteiskunnassa. Elämme aikaa, jolloin vanhat vuorovaikutuksen esteet murtuvat ja yritysten toimintaverkot järjestyvät uudelleen. TUKESin toimialoilla verkottuminen näkyy yritysten välisenä yhteispelinä ja toimintaketjuina, joissa jokaisen on voitava luottaa kumppanin tekemisiin. Ketjun eri osien on oltava kunnossa, eli riskikeskittymät ja heikot lenkit on korjattava. Eri toimijoiden välisten rajapintojen saumattomuus edellyttää järjestelmällistä vaatimusten hallintaa, selkeitä sopimuksia ja niiden pitämisen seurantaa. Meillä TUKESissa ydinosaamistamme on teknologisten riskien ymmärtäminen ja hallinta. Kuluttajatuotteiden ja teollisuustuotannon lisäksi kiinteistöihin liittyvä toiminta on vahva vaikutusalueemme. Toimintamme vaikuttavuuden ja lisäarvon kannalta on tärkeää, että ydinosaamisemme palvelee mahdollisimman hyvin kokonaisuutta. Hyvä viranomaistoiminta on verkottunutta joukkuepeliä, jossa tähtäimenä on paras kokonaistulos. Tästä hyötyvät kaikki. Nyt meneillään olevassa asiakkuuksien ja prosessien kehittämishankkeessa mallinnamme toimintakenttäämme verkostomaisina karttoina; tuotteen tai laitoksen elinkaareen vaikuttaa aina monia toimijoita, yrityksistä kuluttajiin, kaupasta käyttäjiin. Tänä vuonna valmisteltu markkinavalvonnan strategiamme ja verkottuneen toiminnan yhteisohjelma (V12) ovat aloitteita, joilla rakennamme kokonaisuutta yhdessä viranomaiskumppaniemme, kansalaisten ja elinkeinoelämän kanssa. Kehitettävää löytyy, kansallisesti ja kansainvälisesti. TUKESissa haluamme vaikuttaa siihen, että turvallisuus ja tekninen luotettavuus kehittyvät verkostojen menestystekijöiksi. Verkottuminen on nähtävä sekä yksityisen että julkisen sektorin ykköshaasteena! Timo Okkonen johtaja, laitosvalvonta TURVATEKNIIKAN KESKUS TUKES-katsaus 2/2004 1

VARO-katsaus TUKES kerää toimialallaan sattuneista onnettomuuksista kuvauksia vaurio- ja onnettomuusrekisteri VAROon. VARO sisältää tietoja kaivosonnettomuuksista aina vuodesta 1972 lähtien ja vaarallisiin kemikaaleihin, painelaitteisiin sekä räjähteisiin liittyvistä onnettomuuksista vuodesta 1978 alkaen. Rekisteristä löytyvät myös vuonna 1980 ja sen jälkeen sattuneet kuolemaan johtaneet sähkötapaturmat. Kaikki tietoon tulleet sähkötapaturmat sekä hissionnettomuudet on kirjattu VAROon vuodesta 1996 lähtien. VARO-rekisteri löytyy myös TU- KESin Internet-sivuilta osoitteesta www.tukes.fi/varo Viime vuonna 333 onnettomuudessa kuoli 11 Vuonna 2003 TUKESin tietoon tuli 333 onnettomuutta ja 41 vaaratilannetta. Onnettomuuksia tutkimaan nimettiin 10 tutkijaa tai tutkijaryhmää. Onnettomuuksissa loukkaantui 144 ja kuoli 11 henkilöä. Näistä sähkötapaturmissa menehtyi 4, yhdessä kemikaalionnettomuudessa 3 ja nestekaasuonnettomuudessa 2 ihmistä. Hissi- ja kaivosonnettomuuksissa kuoli molemmissa 1 henkilö. Vaaralliset aineet, painelaitteet, hissit ja kaivokset Suurin osa TUKESin toimialan 333 onnettomuudesta tapahtui teollisuudessa (93). Kotioloissa tapaturmia sattui 68 ja kaivoksissa 47. Teollisuudessa tapahtui eniten kemikaalionnettomuuksia. Voimalaitos- ja lämpökeskusonnettomuuksista kuitenkin yli puolet liittyi painelaitteisiin. Painelaite oli osallisena myös joidenkin kemikaalionnettomuuksien synnyssä. Sähkö Kuva 1. Onnettomuudet teollisuus- ja toimialoittain (sähkötapaturmat eivät ole mukana) Voimalaitos, lämpökeskus Puunjalostus Petrokemia ja öljynjalostus Elintarviketeollisuus Muut teollisuuslaitokset Metallurginen teollisuus Kemikaalien valmistus, lääketehtaat Puutavarateollisuus Pintakäsittelylaitokset Raskas konepajateollisuus Ongelmajäte Liima- ja väritehtaat Räjähde- ja ampumatarviketehtaat Rakennustarviketeollisuus Vuonna 2003 kirjattiin 49 sähkötapaturmaa. Niissä kuoli 4 henkilöä eli yksi enemmän kuin edellisenä vuonna. Surmansa saaneista 1 oli sähköalan ammattilainen ja 3 maallikkoa. Onnettomuuksissa loukkaantuneista puolestaan ammattilaisia oli 22 samoin kuin maallikoita. Lisäksi 1 loukkaantuneista oli tehtävään opastettu henkilö. Tapaturmia sattui eniten teollisuusympäristössä ja sähköyhtiöiden kytkinlaitteistoissa (18), ulkoalueilla (14) sekä julkisissa tiloissa (12). Yhteenvetoa toimialan onnettomuuksista 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 Kemikaalit Painelaitteet Räjähteet Vuosina 1996-2003 TUKESin toimialalla tapahtuneiden onnettomuuksien lukumäärät on esitetty taulukossa 1. Vuodelle 1997 kirjattujen onnettomuuksien määrää nostavat Komet Bomb 3 -ilotulitteiden aiheuttamat loukkaantumiset. Tiedonkeruun tehostuminen ja tiedonsaannin helpottuminen näkyvät onnettomuusmäärissä vuodesta 2000 alkaen. Ilotulitteiden aiheuttamista silmävammoista TUKES on saanut vuodesta 2000 lähtien tietoja Suomen Silmälääkäriyhdistykseltä. Taulukko 1. TUKESin toimialalla tapahtuneet onnettomuudet Onnettomuusryhmä 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Vaaralliset kemikaalit, TUKESin valvontakohteet 45 38 40 30 35 32 35 42 Vaaralliset kemikaalit, muut toimialan kohteet 13 23 28 27 31 114 1 120 1 102 1 Kaivokset 2 36 48 54 63 85 59 46 45 Muut kaivoksissa sattuneet onnettomuudet 1-1 - 2 1 2 2 Sähkölaitteet ja -laitteistot 51 42 65 42 49 44 52 49 Ilotulitteet, omatekoiset pommit ja räjähteet 4 97 11 15 62 34 3 45 3 38 3 Painelaitteet 12 15 10 16 12 15 19 24 Hissit 6 17 8 9 9 10 4 3 Nestekaasu 6 6 6 16 9 6 12 13 Aerosolit - - 7 9 1 - - 2 Räjähteet 1 1 6 5 4 3 4 3 Maakaasu 1 2 - - - - - 1 Vaarallisten aineiden kuljetus 4 1 2 7 4 2 9 5 9 Muut 2 4 - - - - - - Yhteensä 179 295 243 236 301 327 344 333 1 Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustietojärjestelmä Pronton tehokkaampi hyödyntäminen 2001 lähtien 2 Tapaturmasta on aiheutunut yhden tai useamman työvuoron menetys, kuolemaan johtaneet onnettomuudet eivät ole mukana näissä lukumäärissä 3 Mukana ilotulitteiden aiheuttamia tulipaloja, joiden kustannukset ylittävät 2000. 4 Mukana liikenneonnettomuuksia, joissa vaarallista kemikaalia on päässyt ympäristöön yli 1000 litraa. TUKES-katsaus on Turvatekniikan keskuksen julkaisu teknisen turvallisuuden ja luotettavuuden ajankohtaisista asioista. Turvatekniikan keskus (TUKES) on viranomainen, jonka toimialoja ovat mm. kemikaali-, painelaite- ja sähköturvallisuus, pelastustoimen laitteet, CE-merkityt rakennustuotteet sekä mittaamisvälineet ja jalometallituotteet. TUKES-katsauksen lomakkeella voit tilata TUKESin esitteitä ja julkaisuja. TUKES-katsaus ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Tutustu myös TUKESin Internet-palveluun, www.tukes.fi. Julkaisija: Turvatekniikan keskus PL 123, 00181 Helsinki, puhelin (09) 61 671, faksi (09) 605 474 Internet: www.tukes.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@tukes.fi Päätoimittaja: Willy Toiviainen, Toimitussihteeri: Leena Hietanen Taitto: MacAD Oy, paino: Erweko Painotuote Oy, Helsinki 2004. ISSN 1455-5638 2 TUKES-katsaus 2/2004 TURVATEKNIIKAN KESKUS

Kuva 2. TUKESin toimialalla sattuneissa onnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet 1996-2003 250 200 150 100 50 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Kuolleet Loukkaantuneet Työkaluja onnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkintaan määritelleet onnettomuustutkinnan menettelytavat, mutta systemaattisten tutkintamenetelmien käyttö on vähäisempää toisin kuin esim. vastaavien riskien arviointimenetelmien. Systemaattisten menetelmien avulla tutkinnan laatua ja syvyyttä voitaisiin kehittää huomattavasti. Tutkintamenetelmistä ja järjestelmällisestä toimintatavasta on apua mm. kerätyn tiedon jäsentämisessä ja ryhmittelyssä puuttuvien tietojen havaitsemisessa kysymysten tekemisessä päätöstentekoketjun tai tiedonkulkuketjun kuvaamisessa suojausten toiminnan tarkastelussa poikkeamien tarkastelussa Onnettomuuksista ja vaaratilanteista oppimista tulee tehostaa, jotta onnettomuustutkinnassa pystyttäisiin nykyistä selkeämmin havaitsemaan kaikki ne erilaiset tekijät, jotka ovat yhdessä johtaneet onnettomuuteen. Erityisesti inhimillisten tekijöiden tunnistamisessa ja luokittelussa on usein horjuvuutta. Onnettomuustutkinnan tueksi ja erityisesti tietojen analysoimiseksi on kehitetty onnettomuustutkinnan menetelmiä. Euroopassa tehdyn selvityksen (Valvisto & al. 2003, Accident investigation practices - results from a European enquiry) mukaan viranomaiset ja yritykset ovat yleensä TURVATEKNIIKAN KESKUS onnettomuuden tapahtumaketjun ja syytekijöiden graafisessa kuvaamisessa tutkijaryhmän keskinäisessä keskustelussa tapahtumista ja syytekijöistä. Onnettomuus- ja vaaratilannetutkinnan tueksi ja oppimisen tehostamiseksi TUKES on julkaissut Onnettomuustutkinnan menetelmiä -oppaan (6/2004), joka löytyy myös TUKESin Internet-sivuilta. Tarja Valvisto, puh. (09) 6167 415 tarja.valvisto@tukes.fi Kirsi Levä, puh. (09) 6167 412 kirsi.leva@tukes.fi TUKES-katsaus 2/2004 3

Uutta yhtenäistä mallia kehitetään valvontatyöhön Myös kemikaalivalvonta muuttuu TUKESissa on kehitetty uusi valvontamalli, joka soveltuu hyvinkin erilaisten yritysten toiminnan arviointiin. Mallin avulla yhtenäistetään TUKESin valvontaa eri toimialoilla. Uutta yhtenäistä valvontamallia aletaan tänä syksynä soveltaa vaarallisia kemikaaleja käyttäviin kohteisiin. TUKES tekee säännöllisesti tarkastuksia kemikaaleja laajassa mitassa käyttäviin laitoksiin. Tällaisia laitoksia ovat esimerkiksi öljynjalostamot, sellu- ja paperitehtaat, kemikaalitehtaat, satamavarastot, metallitehtaat sekä nestekaasuvarastot. Laitoksilta edellytetään, että ne toimivat tinkimättömän turvallisella tavalla, säädösvaatimusten mukaisesti. Uudessa valvontamallissamme arvioidaan ensin, miten yritys on tunnistanut toiminnalle asetetut vaatimukset ja miten tämä näkyy käytännön toiminnassa. Keskitymme valvontatyössämme asioihin, jotka liittyvät teknisen turvallisuuden ja luotettavuuden hallintaan. Säädösvaatimusten lisäksi yrityksen toimintaan vaikuttavat esimerkiksi omistajalta ja asiakkailta tulevat vaatimukset sekä toimintaympäristön muutospaineet. Kaikki nämä vaikuttavat toiminnan kehittymiseen. Uusi valvontamalli ja sen sisältämät arviointikohdat on esitetty kuvassa 1. Mallissa on kolme hierarkiatasoa: toimintaa ohjaavien vaatimusten taso, riskien hallinnan ja päätösten taso sekä näistä seuraavien vaatimusten toteutumisen taso. Hyvästä toiminnasta kertovat mm. seuraavat asiat: vaaratilanteiden hallinta suunnitellaan etukäteen. Toiminnan poikkeamat analysoidaan niiden vähentämiseen tähtäävien päätösten pohjaksi. - Yritys määrittelee tekniikkaa, toimintaa ja tehtäväkohtaista tietämystä koskevat vaatimuksensa sillä tarkkuudella, kun menestyksellinen ja turvallinen toiminta edellyttää. Vaatimusten täyttymistä ja ohjeiden noudattamista seurataan jatkuvasti ja poikkeamat raportoidaan toimintaa ohjaavalle päätöstasolle. Virheistä ja läheltä piti -tilanteista opitaan. Valvontakäynneillä arvioimme yritysten toimintaa uuden valvontamallin mukaisesti. Samalla keräämme tietoa säädöstön ja ohjausjärjestelmän toimivuudesta, eli valvontamallimme yläpuolella olevasta neljännestä, ministeriöiden ohjaamasta tasosta. Kemikaalikohteiden tarkastuksissa selvitämme esimerkiksi - miten turvallisuustasoa seurataan ja mitataan - miten toiminnan riskejä arvioidaan ja hallitaan - miten varmistetaan, että laitokseen hankitaan oikeanlaista tekniikkaa ja että tekniikka pidetään kunnossa - miten toiminta ohjeistetaan ja miten henkilöstön osaaminen varmistetaan. Toimintaa ohjaavien vaatimusten tunnistaminen Päätösten teko ja riskien arviointi Kemikaalikohteiden valvontakäynneistä teemme tarkastuskertomuksen, jossa yritys saa sanallisen palautteen toiminnastaan. Tämän sanallisen palautteen lisäksi teemme valvontamallin eri osa-alueista numeerisen arvion, joka tulee yksittäisen yrityksen tapauksessa vaikuttamaan tarkastustemme taajuuteen. Numeerinen arviointiasteikkomme on esitetty kuvassa 2. Numeroarviointien ja niiden taustalla olevien sisällöllisten valvontahavaintojen päätarkoitus on tukea eri toimialoja ja yritystyyppejä koskevia kokonaisarviointejamme. Keräämme kaikki tarkastushavaintomme ja analysoimme ne kokonaisuuden tasolla. Näin saamme tietoa esimerkiksi viestintämme suuntaamiseksi ja toimintamme kehittämiseksi. Tämän vuoden lopussa teemme ensimmäiset arviot kemikaaliyritysten toiminnasta uutta valvontamalliamme käyttäen. Jatkossa yritykset voivat olla kiinnostuneita kuulemaan itseään koskevat numeerisetkin arviot, koska ne viestivät yksinkertaisella tavalla säädösvaatimusten täyttymiseen liittyvistä havainnoistamme. Ennen arvioiden luovuttamista haluamme kuitenkin varmistaa, että ne tehdään yhdenmukaisesti. Tämä arviointiasteikon sisäänajo vienee kemikaalitarkastusten osalta vajaan vuoden verran. Johdon ja henkilöstön sitoutuminen Poikkeama- ja vaaratilanteiden hallinta - Yrityksen johto ja henkilökunta on sitoutunut turvallisuuden ja luotettavuuden kannalta oleellisten vaatimusten täyttämiseen. Tämä tahtotila näkyy viime kädessä toiminnan tuloksina: mallikkaana käytännön toimintana sekä poikkeama- ja vaaratilanteiden vähäisyytenä. Johto seuraa vaatimusten täyttymistä käytännön tasolle asti. - Toimintaan liittyvät riskit arvioidaan erilaisten valintojen ja päätösten pohjaksi. Valinnat voivat koskea tekniikkaa, osaamisvaatimuksia tai toiminnan ohjeistamista. Myös poikkeama- ja Toteutusvaatimusten määrittely Kuva 1. TUKESin uusi valvontamalli Tietämys Toiminta Tekniikka Vaatimustenmukaisuuden seuranta 4 TUKES-katsaus 2/2004 TURVATEKNIIKAN KESKUS

5 Ennakoiva kehittäjä Kannustetaan jatkamaan tällä kehittämislinjalla. Päivi Rantakoski, puh. (09) 6167 359 paivi.rantakoski@tukes.fi 4 Hyviä käytäntöjä Todetaan myönteiset asiat. 3 OK Otetaan esille mahdollisuudet kehittää. 2 Kehittämistarpeita Kehotetaan parantamaan. 1 Merkittäviä puutteita Vaaditaan pikaisia toimenpiteitä. 0 Vakavia laiminlyöntejä Vaaditaan välittömiä toimenpiteitä. Kuva 2. Arviointiasteikko Tavoitteena vähemmän sähköammattilaisten tapaturmia Vuosi sitten alkaneessa sähköturvallisuushankkeessa etsitään keinoja vähentää sähköalan ammattilaisten sähkötapaturmia. Hankkeessa hyödynnetään sähköalan ammattilaisten asiantuntemus ja tieto oman työnsä vaaratekijöistä. Kyselyn ja haastattelujen avulla selvitetään, mitä piileviä tekijöitä löytyy välittömien tapaturmaan johtaneiden syiden taustalta. Hankkeen ensimmäisen vuoden aikana tehtiin kysely, johon vastasi 541 sähköalan ammattilaista. Kyselyssä selvitettiin muun muassa sattuneita tapaturmia sekä sähköalan ammattilaisten suurimpia sähkötyöturvallisuusriskejä. Vastaajat asettivat viiden suurimman riskin joukkoon yleisimmin kiireen, yksintyöskentelyn, asenteet turvallisuutta kohtaan, työskentelyolosuhteet sekä riskeihin tottumisen. Suurimpia riskejä on töiden tekeminen jännitteisessä kohteessa silloin, kun kohteen pitäisi olla jännitteetön. Vastaajien mukaan kiire, tuotannon pitäminen käynnissä, inhimilliset syyt (esim. tottumus, viitsiminen) sekä vian hakeminen olivat tavallisimpia syitä jännitteellisessä kohteessa työskentelylle. Seuraavaksi, tänä syksynä hankkeessa haastatellaan sähköalan ammattilaisia tarkemmin ja täten syvennetään TURVATEKNIIKAN KESKUS kyselyssä saatua tietoa. Haastateltaviksi etsitään sähkötapaturman kokeneita henkilöitä, jotka olisivat valmiita keskustelemaan tapahtumasta ja pohtimaan tutkijoiden kanssa tapaturmaan johtaneita tekijöitä. Sähköturvallisuuden kehittäminen ja sähköalan ammattilaisten sähkötapaturmat -hanke alkoi syksyllä 2003 ja kestää kolme vuotta. Hankkeen pääasiallinen toteuttaja on Tampereen teknillisen yliopiston Turvallisuustekniikan laitos. Hankkeen rahoittavat Työsuojelurahasto, Sähköturvallisuuden edistämiskeskus ry STEK, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto, Turvatekniikan keskus sekä Tampereen teknillinen yliopisto. Rahoittajien lisäksi hankkeen ohjausryhmässä ovat edustettuina myös Sähköalojen ammattiliitto ry, Sähköinsinööriliitto ry sekä Energiaalan Keskusliitto ry Finergy. Lisätietoja hankkeesta saa hankkeen kotisivuilta http://turva.me.tut.fi/sahkopro tai Tuuli Tuloselta, TTY / Turvallisuustekniikan laitos, puh. (03) 3115 2509. TUKES-katsaus 2/2004 5

Tutkimuksen tulokset annetaan hyödynnettäviksi työryhmälle, joka on parhaillaan uusimassa eurooppalaista sammutuspeitestandardia. Lisäksi kaksi testien huonointa mallia vede- Sammutuspeitteen oltava riittävän suuri Turvatekniikan keskus, Kuluttajavirasto ja Helsingin kaupungin pelastuslaitos ovat teettäneet tutkimuksen sammutuspeitteiden käyttöominaisuuksista. Tutkimuksessa kävi ilmi, että sammutuksen onnistuminen riippuu ennen kaikkea peitteen koosta. Pienimmät myynnissä olevat sammutuspeitteet (90 cm x 120 cm) eivät ole riittävän suuria esimerkiksi televisiopalon sammuttamiseen. Suurimmatkaan peitteet eivät välttämättä sammuta isojen kodinkoneiden paloa, mutta ne ovat hyvä apu alkusammutukseen ja rajoittavat palon kehittymistä. Sammutuspeitteen käyttö jättää aikaa pelastautumiseen ja palokunnan hälyttämiseen paikalle. Tutkimushankkeen tulokset osoittavat, että sammutuspeitteistä annettavia tietoja ja käyttöohjeita on tarpeen tarkentaa. Kuluttajavirasto onkin julkaissut vaatimuksen koskien sammutuspeitteiden merkintöjä. Siinä edellytetään muun muassa käyttöohjeiden yhtenäistämistä sekä peitteen koon merkitsemistä pakkaukseen. Tällä hetkellä koko on joissakin tapauksissa merkitty vain hintalappuun. Vaatimus on poimittavissa Kuluttajaviraston Internet-sivuilta: www.kuluttajavirasto.fi Tutkimus toteutettiin testaamalla VTT:n laboratoriossa kahdeksaa eri sammutuspeitettä (3 kpl kutakin mallia) eurooppalaisen standardin mukaan. Peitteet oli hankittu eri myymälöistä, joista puolet oli ns. halpahalleja. Suoritetuissa rasvapalotesteissä tapahtui uudelleensyttymistä ja muutaman peitteen läpi tuli liekkejä. Testit olivat kuitenkin normaaleja kodissa tapahtuvia rasvapalotilanteita rankempia ja jokaisen mallin osalta vähintään yksi peite läpäisi testin. Kyllin iso peite peittää koko kohteen. tään pois markkinoilta. Tutkimukseen kuului myös käytännön sammutuskokeita, jotka tehtiin Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella. Sammutuspeitteen käyttöä on syytä harjoitella etukäteen. Jos kuluttaja ei ole tutustunut sammutuspeitteeseen, hän ei tositilanteessa välttämättä osaa hahmottaa peitteen kokoa eikä käyttää sitä. Ripeä ja oikea toiminta on ratkaisevan tärkeää. Pelastuslaitokset ja -liitot, järjestöt sekä monet koulutusyritykset järjestävät turvallisuuskoulutuksia, joissa peitteen käyttöä pääsee harjoittelemaan ammattilaisen opastuksella. Risto Raitio, puh. (09) 6167 446 risto.raitio@tukes.fi Testeissä ilmeni lisäksi, että sammutuspeitteiden suomalaisten maahantuojien ja valmistajien on oltava nykyistä paremmin perillä peitekankaan laadusta. Tuoteturvallisuuslainsäädännön mukaan heidän tulee myös pystyä erottamaan eri tuotantoerät toisistaan. Pieni sammutuspeite ei riitä tukahduttamaan paloa. 6 TUKES-katsaus 2/2004 TURVATEKNIIKAN KESKUS

Kaivoksilla perehdytys kunnossa - dokumentoinnissa kehitettävää Suomessa toimii noin 40 kaivosta ja avolouhosta. Kaivosturvallisuuden valvonta on Turvatekniikan keskuksessa pieni, mutta tärkeä alue. TUKESin tavoitteena on edistää kaivosturvallisuutta, mitä varten haluamme laajentaa ja syventää myös omaa kaivososaamistamme. Varaudumme lisäksi jo etukäteen valvontamuotojen muuttamiseen. Kehittääkseen kaivosturvallisuuden valvontaa TUKES käynnisti vuoden alussa diplomityön yhteistyössä Teknillisen korkeakoulun materiaali- ja kalliotekniikan osaston ja alan teollisuuden kanssa. Jakke Huovisen diplomityö Turvallisuusjohtaminen kaivoksilla julkaistaan myös TUKESin Internet-sivuilla. Diplomityöstä käy ilmi, että kaivoksille tulevien uusien henkilöiden perehdytys on useimmilla yrityksillä hyvin järjestetty. Samoin tapaturmien ja sairauspoissaolojen seuranta on kaivosalalla ollut pitkään järjestelmällistä ja kattavaa. Tapaturmien määrä onkin koko ajan vähentynyt. Läheltä piti -tapahtumien entistä tehokkaampi seuranta ja analysointi voisi edistää tapaturmien ehkäisyä edelleen. Kuten monella muullakin toimialalla myös kaivosteollisuudessa vaarojen tunnistusta ja mahdollisen onnettomuuden seurauksien arviointia voisi yhä tehostaa, jotta saataisiin oikeaa tietoa päätöksentekoa varten. Muodollista, standardoitua ja kirjattua johtamisjärjestelmää ei suurimmassa osassa kaivoksia ole käytössä eikä sitä koeta tarpeelliseksikaan. Kuitenkin kehittämiskohteeksi nousi dokumentoinnin parantaminen. Tämä näkyy esimerkiksi vaatimusten hallinnassa. Kaivostoiminnassa on erityisvaatimuksia, joiden perusteella laite- ja muut valinnat on tehty. Näitä vaatimuksia ei ole kaikissa tapauksissa kirjattu niin täsmällisesti, että valintakriteerit säilyisivät niiden tiedossa, jotka aikanaan tekevät uusia valintoja. TUKES kiittää kaikkia tutkimukseen osallistuneita kaivoksia yhteistyöstä. Jakeluasemien muutostyöt tehty ajallaan Huoltamoita koskeva kauppa- ja teollisuusministeriön ns. jakeluasemapäätös 415/1998 vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista jakeluasemilla tuli voimaan 1.7.1998. Päätöksen velvoitteet ovat voimaantulostaan alkaen koskeneet uusia huoltamoita. Osaa velvoitteista on sovellettu myös vanhoihin huoltamoihin niille annetun siirtymäajan puitteissa. TUKES on selvittänyt, miten nykyiset jakeluasemat täyttävät uudet säädökset sekä miten muutokset ovat käytännössä vaikuttaneet jakeluasemien toimintaan. Selvitystyössä ovat olleet mukana myös kauppa- ja teollisuusministeriö, Suomen Bensiinikauppiaittenliitto, sekä Öljy- ja Kaasualan Keskusliitto. Tutkimuksessa tehtiin puhelinhaastatteluja, joissa kävi ilmi, että uuden jakeluasemapäätöksen edellyttämät muutostyöt on vanhojen jakeluasemien osalta tehty lähes kaikilla asemilla. jakeluasemapäätöksen teknisistä vaatimuksista pidettiin merkittävimpinä jakelualueen tiiviysvaatimuksia. jakeluasemanpäätöksen siirtymäaikaa (5 vuotta) pidettiin asianmukaisena. Tosin todettiin myös, että siirtymäajan alussa ei päästy heti liikkeelle, koska sovellusohjeita ei ollut olemassa. Muutokset tehtiin sitten nopealla aikataululla 2 3 vuodessa. säädöksissä havaittiin tulkinnanvaraisuutta. Suomessa toimi vuonna 2003 yhteensä lähes 1900 jakeluasemaa. Tutkimusraportti valmistuu vuoden 2004 loppuun mennessä. Päivi Rantakoski, puh. (09) 6167 359 paivi.rantakoski@tukes.fi TURVATEKNIIKAN KESKUS Osmo Säisä, puh. (09) 6167 390 osmo.saisa@tukes.fi TUKES-katsaus 2/2004 7

Jalometallituotteita koskevat vaatimukset muuttuivat Jalometallituotteista annettu asetus muuttui 1.7.2004. Säädösmuutoksen tavoitteena on turvata alan tasapuolinen kilpailu, parantaa kuluttajan asemaa ja saattaa Suomen säädökset vastaamaan kansainvälistä kehitystä. Jalometallisten, levymäisestä materiaalista valmistettujen ruokailuvälineiden, kynttilänjalkojen ja muiden vastaavien tuotteiden kädensijaan tai jalkaan voidaan perustelluista syistä lisätä täytteitä esim. terän tai pohjan kiinnittämiseksi. Tällaisten tuotteiden valmistajan tai maahantuojan on kuitenkin esitettävä tuotekohtainen kirjallinen seloste eli tuoteseloste. Tuoteseloste antaa sekä vähittäismyyjälle että kuluttajalle tietoa tuotteen rakenteesta ja valmistusmateriaaleista sekä perustelut täytteiden käytölle. Seloste auttaa myös kello- ja kulta-alan sesonkeja varten palkattua määräaikaista henkilökuntaa antamaan tuotteesta oikeat tiedot. Säädösten yksi tärkeä perusperiaate jää edelleen voimaan; edellämainittuja tuoteryhmiä lukuun ottamatta jalometallituotteen painoa ei saa lisätä eikä tuotetta saa vahvistaa tai täyttää muulla kuin pitoisuusleiman osoittamalla jalometalliseoksella. Asetuksen muut muutokset koskevat seuraavia asioita: Tarkastusleima voidaan merkitä laseroimalla perinteisen lyödyn leiman vaihtoehtona. Tuotteen kaikkien leimojen pitää olla selkeitä ja helposti luettavia myös viimeistelyprosessien jälkeen. Jalometallituotteiden alipitoisuus on nyt kielletty aikaisempaa säädöstä yksiselitteisemmin. Kevyiden tuotteiden (alle 1 g kulta- tai platinatuotteet sekä alle 10 g hopeatuotteet) pitoisuusleimoihin ei enää tarvitse merkitä pohjamuotoa. Em. painorajat ylittävien tuotteiden pitoisuusleimoissa sen sijaan pitää olla säädetyt, jalometallin mukaiset pohjamuodot. Vanhojen säädösten aikaan (ennen 1.1.2001) Suomessa valmistetut tai tänne maahantuodut tuotteet voidaan saattaa markkinoille, mikäli ne on tarkastettu ja tarkastusleimattu. Esimerkiksi 813H-leimattu hopeatuote ei täytä nykyisiä vaatimuksia. Jos tällainen tuote on kuitenkin tarkastettu ja tarkastusleimattu, se voidaan myydä Suomessa jalometallituotteena. Jos em. ehdot täyttävää jalometallituotetta on muutettu tarkastusleimauksen jälkeen, tuotteen pitää täyttää nykyiset vaatimukset, jos se saatetaan uudelleen markkinoille. Huutokauppakamarit, panttilainakonttorit, ulosottoviranomaiset, tulli sekä konkurssi- ja kuolinpesät saavat korvata jalometallituotteen säädetyt leimat kirjallisella todistuksella. Kirjalliseen todistukseen merkitään tuotteen todellinen analysoitu pitoisuus. Jos tällainen tuote myydään Suomessa uudelleen jalometallituotteena, siinä on silloin oltava säädösten edellyttämät leimat. Paula Ruotsalainen, puh. (09) 6167 245 paula.ruotsalainen@tukes.fi 8 TUKES-katsaus 2/2004 TURVATEKNIIKAN KESKUS

Palovaroittimien ja käsisammuttimien myyntiä selvitetty Käsisammuttimia toi viime vuonna maahan 20 yhtiötä ja niitä valmisti kaksi kotimaista yritystä. Eri käsisammutintyyppien markkinaosuudet ovat pysyneet kolmen vuoden aikana melko muuttumattomina. Selkeästi suurin osa sammuttimista on jauhesammuttimia. 2001 2002 2003 jauhesammuttimet 93 % 94 % 93 % nestesammuttimet 4% 4% 4% CO 2 -sammuttimet 3% 2% 3% Ponneainepullollisten käsisammuttimien osuus markkinoista kasvoi viime vuonna 2 %:sta 4 %:iin. Loput 96 % sammuttimista on paineellisia. Kaiken kaikkiaan siis noin 90 % Suomessa myytävistä sammuttimista on paineellisia jauhesammuttimia. Palovaroittimet TUKES on selvittänyt palovaroittimien ja käsisammuttimien myyntimääriä kuuden vuoden ajalta. Palovaroittimien myynti kehittyi seuraavasti vuosina 1998 2003: 1998 453 000 kpl 1999 1 217 000 kpl 2000 1 054 000 kpl niiden osuus putosi hieman edellisvuoden 1,5 prosentista. TUKES muistuttaa, että huoneiston haltijan tulee tarkistaa palovaroittimien toiminta kuukausittain. Käsisammuttimet Käsisammuttimien myyntimäärät olivat vuosina 1998 2003 seuraavat: 2001 248 000 kpl 1998 120 000 kpl 2002 229 000 kpl 2003 271 000 kpl 1999 137 000 kpl 2000 142 000 kpl Risto Raitio, puh. (09) 6167 446 risto.raitio@tukes.fi Myynti on tasaantunut sen jälkeen, kun palovaroitinpakko asunnoissa tuli voimaan vuonna 2000. Palovaroittimia toi maahan viime vuonna 17 yhtiötä. Edelleen lähes kaikki palovaroittimet ovat tyypiltään ionisoivia. Varoittimista oli optisia viime vuonna vain 0,7 % eli TURVATEKNIIKAN KESKUS 2001 169 000 kpl 2002 157 000 kpl 2003 159 000 kpl TUKES-katsaus 2/2004 9

tavoitella ruoka-astiaa, joka on jätetty lieden päälle tai viereen. Samalla se voi tassuillaan vahingossa kytkeä lieden toimimaan. Liesipalot ovat yleisimpiä sähkölaitteiden aiheuttamia tulipaloja ja yleensä syynä on päälle unohtunut tai vahingossa päälle mennyt liesi. Nykyisin on saatavissa turva-ajastimilla ja muilla turvalaitteilla varustettuja liesiä, joiden paloturvallisuus on selvästi vanhoja liesimalleja parempi. Turvatekniikan keskus on saanut vuoden kestäneen sähköpalotutkimuksensa tietojenkeruun onnistuneesti päätökseen ja aloittanut ympäri maata kerättyjen palotietojen analysoinnin. Loppuraportti Suomessa tapahtuvista sähkön aiheuttamista tulipaloista julkaistaan keväällä 2005. Eläimen päälle kynsimän sähkölieden palossa koko rakennus tuhoutui ja lemmikkejä kuoli. Sähkölaitteiden valvomaton käyttö aiheuttaa tulipaloja Ilman valvontaa päälle jätetyt kodinkoneet ja muut sähkölaitteet aiheuttavat jatkuvasti tulipaloja kodeissa ja muissa kiinteistöissä. Viime aikoina huoneistoja ja rakennuksia on palanut mm. televisioiden sekä astian- ja pyykinpesukoneiden sytyttäminä. Näissä tapauksissa kukaan ei ole ollut laitepalon syttyessä paikalla. TUKES muistuttaakin, että sähkölaitetta ei pidä jättää päälle ilman valvontaa. Esimerkiksi pyykin- ja astianpesukoneet olisi hyvä pitää käynnissä vain silloin, kun käyttäjä on kotona. Siten vähennetään merkittävästi niin tulipalon kuin vesivahingonkin riskiä, mikäli laitteeseen sattuisi tulemaan vakava vika kesken käytön. On myös tärkeää huollattaa viallisesti toimiva laite heti vian ilmettyä, sillä palovaara piilee juuri viallisissa laitteissa. Televisio kannattaa sammuttaa pääkytkimestä aina, kun se jää ilman valvontaa eli kotoa poistuttaessa tai yön ajaksi. Myös vakuutusyhtiöiden suojeluohjeissa kehotetaan sammuttamaan TV silloin, kun se ei ole haltijansa valvonnassa. Televisio on hyvä sammuttaa aina ensin kaukosäätimestä valmiustilaan ja vasta tämän jälkeen pääkytkimestä sammuksiin. Näin toimien pääsee pääkytkin helpommalla ja siihen kohdistuva kuormitus vähenee. Lieden välittömässä läheisyydessä tai etenkään sen päällä ei tule säilyttää mitään palavaa tavaraa. Lemmikkien omistajien täytyy muistaa, että yksin jätetty nälkäinen koira saattaa Liedellä lämmitetty ja siihen unohtunut kahvipannu aiheutti palon, jossa yksi ihminen kuoli. Antti Nenonen, puh. (09) 6167 348 antti.nenonen@tukes.fi Uusia TUKESlaisia Irina Leväjärvi, ylitarkastaja, taloushallinto, maksuliikenne Veijo Niittyvuopio, turvallisuusinsinööri, vaaralliset kemikaalit, nestekaasu 10 TUKES-katsaus 2/2004 TURVATEKNIIKAN KESKUS

TUKES-julkaisuja Julkaisuja 6/2004 Onnettomuustutkinnan menetelmiä 5/2004 Astianpesukoneiden suorituskyky ja käyttöturvallisuus 4/2004 Toimialan onnettomuudet 3/2004 Painelaitedirektiivin soveltamisohjeet (vain netissä) 2/2004 Verkostoituneen organisaation riskitekijät onnettomuustutkinnan näkökulmasta (vain netissä) 1/2004 Nestekaasuonnettomuuksia vuosilta 1978-2001 Esitteitä ja oppaita Yleiset TUKES yleisesite Säkerhetsteknikcentralen Safety Technology Authority Kemikaaliturvallisuus ATEX Räjähdysvaarallisten tilojen turvallisuus ATEX Explosionsfarliga områdens säkerhet Hapen turvallinen käsittely ja varastointi Ilotulitteet Jakeluasemien muuttuvat velvoitteet Kemikaalien täyttö- ja tyhjennyspaikkojen turvallisuus Kemikaaliputkistot Käytä nestekaasua oikein Använd flytgas rätt Haluatko tilata aineistoa tai antaa palautetta? Faksaa tämä sivu meille TUKESiin numeroon (09) 616 7210 Nestekaasulaitteet -opas myyjille ja maahantuojille Flytgasapparater -Handledning för försäljare och importörer Palavan nesteen turvallinen käsittely Räjähdetilojen ukkossuojaus Turvallisuus alkaa johtamisesta Vaaralliset kemikaalit kirjapainossa Painelaiteturvallisuus Painelaitteiden määräaikaistarkastukset Painelaitteet Turvallinen aerosoli Mittaamisvälineet ja jalometallituotteet Jalometallituotteet Ädelmetallprodukter Articles of precious metals Kuluttaja ja kaupankäynnin mittaukset Konsumenten och mätning inom handeln Mittausten luotettavuus kaupankäynnissä Tillförlitligheten av mätningar inom handeln Sähköturvallisuus Kodin Sähköturvallisuusopas (maksullinen, tiedustelut: SPEK 09 476 11300, ADATO 09 5305 2700) Kodin Sähköturvallisuusvinkit Elsäkerhetstips Liesipalot - riskit ja ennaltaehkäisy Spisbränder -risker och förebyggande Näin vältät sähköpalon Så undviker du elbränder Sähköiset paloriskit Electrical Fire Risks Sähköisissä merkeissä. Opas vähittäismyyjille ja maahantuojille Sähkölaitteiden palo-ominaisuudet Elapparaters brandegenskaper Burning Characteristics of Electrical Equipment Sähköturvallisuuden oma-arviointi. Tarkistuslista sähköurakointiyrityksille Sähköturvallisuussäädökset - taskutieto 2004 Sähköä ilmassa Televisiot tulipalojen aiheuttajina Television as a Cause of Fire Varmista sähköturvallisuus -Käytä asennuksissa ammattilaista Varo hississä kiilautumista Virtaa ja jännitettä Pelastusalalle (maksullinen, 8,41 euroa+alv 8%) Ylös, alas, hissillä turvallisesti Pelastustoimen laitteet Paloilmoittimien ja sammutuslaitteistojen asennukset, tarkastukset ja käyttö Rakennustuotteet Rakennustuotteiden CE-merkintä Lisää julkaisuja ja esitteitä pdf-muodossa, TUKES-ohjeet, säädökset, tiedotteet sekä muuta hyödyllistä löydät TUKESin Internet-sivuilta www.tukes.fi. Käy tutustumassa! Tilaan merkitsemäni julkaisut ja esitteet Haluan mukaan lehden jakelulistalle Osoitteen-/nimenmuutos Palautetta/kysymyksiä TUKESille Nimi Toimipaikka Osoite Puh/fax Sähköposti TURVATEKNIIKAN KESKUS TUKES-katsaus 2/2004 11

2 TUKES PALVELUKSESSASI Ylijohtaja Seppo Tuominen 616 7555 Sihteeri Agneta von Wetter-Rosenthal 616 7558 Johtaja Juha Karjalainen (tuki- ja kehityspalvelut) 616 7381 Tiedotus ja tietopalvelut Viestintäpäällikkö Willy Toiviainen 616 7481 Tiedottaja Paula Kuusio 616 7255 Tiedottaja Leena Hietanen 616 7483 Informaatikko Riitta Viikari 616 7557 Tutkimus ja kehitys Laatupäällikkö Kirsi Levä 616 7412 Vaurio- ja onnettomuusseuranta Turvallisuusinsinööri Merja Rusanen 616 7518 Laitosvalvonta faksi 616 7466 Johtaja Timo Okkonen 616 7360 Osastosihteeri Taria Loginov 616 7361 Sähkölaitteistot Yli-insinööri Harri Westerlund 616 7572 Sähköurakointi Ylitarkastaja Asko Saarela 616 7567 Hissit Ylitarkastaja Heikki Viitala 616 7591 Paloilmoitinlaitteistot Tekn. asiantuntija Hannu Nuolivirta 616 7586 Öljy- ja kaasuasennusliikkeet Ylitarkastaja Raimo Reinivuo 616 7375 Vaaralliset kemikaalit Yli-insinööri Päivi Rantakoski 616 7359 Painelaitteiden käyttö Yli-insinööri Markus Kauppinen 616 7519 Maakaasukohteet, tarkastuslaitokset, autom. sammutuslaitteistot Ylitarkastaja Urho Säkkinen 616 7365 Räjähdetehtaat ja -varastot Ylitarkastaja Tor Erik Ekberg 616 7202 Kaivokset Ylitarkastaja Pekka Heiskanen 616 7368 Tuotevalvonta faksi 616 7566 Johtaja Reijo Mattinen 616 7576 Osastosihteeri Mariana Mattila 616 7577 Sähkötuotteet Yli-insinööri Hannu Mattila 616 7575 Mittaamisvälineet Yli-insinööri Tuomo Valkeapää 616 7241 Jalometallituotteet Ylitarkastaja Paula Ruotsalainen 616 7245 Vaarallisten aineiden kuljetuspakkaukset ja säiliöt Yli-insinööri Harri Roudasmaa 616 7372 Kaasulaitteet Turvallisuusinsinööri Seppo Huttunen 616 7471 Räjähteet, ilotulitteet Turvallisuusinsinööri Mikko Ojala 616 7427 Painelaitteet Ylitarkastaja Teuvo Blomberg 616 7489 Aerosolit Turvallisuusinsinööri Matti Turppo 616 7488 Käsisammuttimet, pelastustoimen laitteet Ylitarkastaja Risto Raitio 616 7446 CE-merkityt rakennustuotteet Turvallisuusinsinööri Jukka Lepistö 616 7460 PL 123 (Lönnrotinkatu 37) 00181 HELSINKI puhelin (09) 616 71, faksi (09) 605 474 www.tukes.fi 12 TUKES-katsaus 2/2004 TURVATEKNIIKAN KESKUS