SISÄLTÖ Kauppakamari kouluttaa Koulutuskalenteri 2010...3 Kauppakamariasiaa JÄSENTIEDOTE 6/2009 > 14.12. KAUPPAKAMARIN JÄSENTIEDOTE Nyt tarvitaan rohkeita päätöksiä energiasektorilla...4 Heikki Marva jatkaa kauppakamarin puheenjohtajana... 4-5 Kansainvälisiä asioita Rauman seudun ensimmäinen kansainvälistymispalkinto Beacon Finland Ltd Oy:lle... 5-6 Kauppakamarin kansainvälistymisvaliokunta...6 Suoraveloitus EU-maiden rajojen yli käynnistyi...6 Eurooppalaisia pk-yritysten johtajia haussa maksuttomaan Kiina-ohjelmaan... 6-7 Muuta yritystietoa Uutta tutkimustietoa: Tilaajavastuulakia pidetään toimivana...7 Verotilin ja alv-muutosten vaikutus yritysten kirjanpitoon... 7-9 Lakiasiat Lomautuksen peruuttaminen, siirtäminen tai keskeyttäminen... 9-10 Kysymyksiä vuokratyöstä... 10-11 Kauppakamarin väki toivottaa kaikille yritysjäsenille Hyvää Joulua ja Onnekasta Uutta Vuotta 2009!
YHTEYSTIEDOT Rauman Kauppakamari Valtakatu 2, 26100, Rauma Puhelin 02 822 1199 Faksi 02 822 1194 www.rauma.chamber.fi/ e-mail: etunimi.sukunimi@rauma.chamber.fi Toimitusjohtaja Jaakko Hirvonsalo Puhelin 02 8221 396 GSM 0500 593 531 Koulutuspäällikkö Pirjo Koski-Hannula Puhelin 02 822 6985 GSM 040 5853 803 Projektipäällikkö KV-palvelut Maria Perrakoski Puhelin 02 822 1099 GSM 0400 745 380 Kansainvälistymisprojekti KV-palvelut Euroneuvontakeskus FI 656 palvelupiste Lakiasiantuntija VT Juha Manner Brander&Manner Oy Puhelin 02 8240 618 GSM 0400 828 940 E-mail: juha.manner@brander-manner.fi www.brander-manner.fi työoikeus yhtiöoikeus, yrityssaneeraus- ja konkurssiasiat juridinen ja liiketoimintakonsultointi Venäjälle, erityisesti Moskovan alueella sopimusoikeus Veroasiantuntija KTM Tapani Kulmala (KHT) Ernst & Young Oy Puhelin 02 0400 8378 377 700 5100 GSM 050 555 3888 e-mail: tapani.kulmala@fi.ey.com elinkeinoverotus arvonlisäverotus yritysjärjestelyt 2 Yritysasiantuntija KTM Jouko Tukkiniemi (KHT) Junitra Oy Puhelin 02 822 0219 GSM 0400 591 312 jouko.tukkiniemi@junitra.inet.fi yrityskaupat sukupolvenvaihdokset
Kauppakamari kouluttaa Connecting Business Kiitos koulutusvuodesta 2009 Poikkeuksellisesta taloustilanteesta johtuen oli koulutusvuosi 2009 tavallista haasteellisempi. Taloudellisesti vuodesta selvittiin hyvin. Jo vuonna 2008 koulutustuotot olivat 73 % jäsenmaksutuotoista, jotka perinteisesti ovat olleet kauppakamarin talouden kivijalka. Kuluvana vuonna päästiin 85 %:iin jäsenmaksutuotoista. Tarjonta näyttää kohdanneen kysynnän ja haastetta tasoihin pääsemiseksi jäi vielä 15 %:n verran! Kiitos luottamuksesta päättyvänä vuonna näkemisin jälleen vuonna 2010! Pirjo Koski-Hannula Kauppakamarin alustava koulutuskalenteri talvi/kevät 2010 Koulutuskalenterin valmiit kurssiohjelmat löytyvät kauppakamarin sivuilta www.rama.chamber.fi /Koulutus/Koulutuskalenteri. Lisätiedot sekä toivomukset järjestettävistä seminaareista: Pirjo Koski-Hannula p. (02) 822 6985 HHJ Hyväksytty Hallituksen jäsen seuraava kurssi talvella 2010 1. jakso 10.2.2010 Hyvä hallintotapa 2. jakso 17.2.2010 Hallituksen ja hallitustyön organisointi 3. jakso 4.3.2010 Hallituksen strategiatyö 4. jakso 11.3.2010 Yrityksen talouden seuranta ja ohjaus Ryhmätyö jaksojen 2 ja 4 välissä Ilmoittautumiset viimeistään 14.1.2010 Taloushallinto 17.2. 4.3. 17.3. 16.4. Kivikautisesta kirjanpidosta sähköiseen taloushallintoon Vielä verotilistä! Ajankohtaista palkkahallintoon Ajankohtaista arvonlisäverotuksesta Bisnesnaisen/miehen ryhtiliike 10.3. 14.4. 5.5. - Tapakulttuuripäivä: Kansainvälisesti suomalainen - Liike-elämän ruoka- ja viinikulttuuri - Tyylikoulu: Bisnespukeutuminen tänään (naiset/miehet) Pitkäkestoiset kurssit 3-5.3. Cadence Management Corporation projektinhallinta (3 pv.) Kauppakamari kouluttaa Connecting Business!!! www.rauma.chamber.fi kauppakamari@rauma.chamber.fi 3
KAUPPAKAMARIASIAA Jaakko Hirvonsalo Rauman kauppakamari Nyt tarvitaan rohkeita päätöksiä energiasektorilla Nyt tarvitaan rohkeita ja nopeita päätöksiä energiasektorilla, jotta kansantalouteen saadaan vauhtia taantuman jättämiseksi lopullisesti taakse. Elinkeinoelämän näkökulmasta tuntuu ihmeelliseltä, että energiapäätöstä voidaan tarkastella mitä kummallisimmilta näkökulmilta ja selkeimmät perusteet unohdetaan. EU velvoitteiden täyttäminen näyttää olevan tärkeämpää kuin suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukyvyn säilyttäminen. Suomessa on suuri tarve lisätä uutta sähkökapasiteettia, sillä osa nykyisestä tuotantokoneistostamme tulee ensi vuosikymmenellä käyttöikänsä päähän ja huomattava osa sähköstämme tuodaan Venäjältä. Tarvitsemme lisää myös uusiutuvaa energiaa osaksi energiantuotantojärjestelmäämme, mutta niin tarvitsemme ydinvoimaakin. Suomessa sähkö on harvoja tuotannontekijöitä, joissa vielä olemme suhteellisen edullisia. Sähkömarkkinoiden yhdentyminen ja muuttuminen pohjoismaisista eurooppalaisiksi uhkaa kuitenkin muuttaa tilanteen. Kilpailukykyistä sähköä tarvitaan kuitenkin ehdottomasti jatkossakin. Ilmastonäkökulmasta taas ydinvoimapäätös on nopea tapa saavuttaa päästötavoitteita. Läntisen Suomen kauppakamarien eli Rauman, Satakunnan Tampereen, Turun ja Pohjanmaan kauppakamarien mielestä ydinvoimaluvat tulisi myöntää kaikille kolmelle hakijalle, jotka täyttävät ydinenergialakien vaatimukset. Taloudelliset mahdollisuudet ja kannattavuus tulevat ratkaisemaan, mitkä hankkeet toteutuvat ja missä järjestyksessä. Suurinvestoinnit toteutuvat vain jos niille on tarvetta. Nykyisessä sähkön alikapasiteettitilanteessa investoinneille on todellinen tarve, sillä Suomessa olemme parissakymmenessä vuodessa ajautuneet sähkön ylituotannosta alituotantotilanteeseen. on hankala. Aikatauluarvio on, että TEM jättää esityksensä valtioneuvostolle maaliskuussa 2010 ja eduskuntakäsittely on syksyllä Kauppakamarin ja maakunnallisen edunvalvontatyöryhmän mielestä OL4 hankeen edut ovat mm. seuraavia: OL4- hanke on nopeimmin toteutettavissa oleva ydinvoimahanke ja sillä on realistiset mahdollisuudet toteutua vielä 2010-luvun jälkipuoliskolla. Sen vaikutus on merkittävä myös kasvihuonekaasupäästöihin, sillä se voi nopeasti korvata vanhaa poistuvaa hiilidioksidia tuottavaa kapasiteettia. Olkiluodon suurena etuna on valmis infrastruktuuri. Olkiluotoon ei tarvita suuria lisäinvestointeja infrastruktuurirakenteisiin eikä yhteiskunnan uusia panostuksia turvallisuusjärjestelmiin, kuten poliisin, pelastuslaitosten tai varuskuntien varautumiseen. Ydinvoimaosaamisen keskittäminen lisää turvallisuutta sekä parantaa sähkön saantivarmuutta ja huoltovarmuutta. OL4 on investointikustannuksiltaan kilpailukykyisin uusi ydinvoimahanke Suomessa ja siten elinkeinoelämän ja yksittäisten kansalaisten kannalta suositeltavin vaihtoehto. Alueen valmiit rakenteet ja niihin liittyvien kustannusten jakautuminen neljälle yksikölle vaikuttavat alentavasti sähkön tuotantohintaan. TVO on saanut arvokasta kokemusta OL3-projektin myötä vaativan ydinvoimahankkeen toteuttamisesta ja yhtiöllä on myös valmis organisaatio seuraavaa hanketta varten. Olkiluodossa kaavalliset valmiudet ovat hyvät, eivätkä ne ole hidastamassa OL4 hankkeen nopeaa toteutusta. Kunnan myönteinen lausunto on saanut lainvoiman. Maakunnallisen edunvalvontatyöryhmä ja sen taustalla olevat organisaatiot ovat kevään ja syksyn mittaan tavanneet elinkeinoministerin, työ- ja elinkeinoministeriön hankkeen valmistelijoita eri puolueiden johtohenkilöitä, virkamiesvalmistelijoita ja kansanedustajia ja pyrkineet viestimään OL4 hankkeen näkemyksiä. OL4 :ää on hankala sivuuttaa. Rauman kauppakamari on vahvasti liputtanut Olkiluoto vaihtoehdon puolesta, mutta myös muilla hankkeilla on tukevat perusteensa. Fennovoima, jonka takana on maamme metalliteollisuutta ja laaja joukko kotimaisia ja satakuntalaisia energiayhtiöitä, on varmasti hyvin perusteltu ja kannatettava. Hankkeen taustalla olevat tahot ovat aliomavaraisia sähkön hankinnassa ja siksi tarvitsevat edullista energiaa. Työ- ja elinkeinoministeriö tekee laajaa valmistelutyötä maamme tuleviksi energiaratkaisuiksi. Taustalle on tehty suuri määrä taustamateriaalia alkaen energia- ja ilmastostrategioista. Viime viikkoina ovat valmistuneet mm. TEM:in ja EK:n arviot Suomen sähkönkulutuksesta ja VTT:n raportti ydinvoimalaitoshankkeiden vaikutuksesta kilpailuun sähkömarkkinoilla. Päätöksen teko tulee joka tapauksessa olemaan poliittinen, sillä sellaista käsitettä kuin yhteiskunnan kokonaisetu jota ydinenergialaki edellyttää, ei ole mitenkään erikseen määritelty. Se jää poliitikkojen tehtäväksi. Tehtävä Heikki Marva jatkaa kauppakamarin puheenjohtajana Länsi Suomi Yhtymän toimitusjohtaja Heikki Marva jatkaa Rauman kauppakamarin puheenjohtajana. Marva valittiin Eurajoella 7.12.2009 pidetyssä syyskokouksessa edelleen kauppakamarin puheenjohtajaksi. Puheenjohtajakausi on kolmivuotinen. Kauppakamarin varapuheenjohtajina jatkavat Rolls Royce Oy:n toimitusjohtaja Kari Välimaa ja STX Finland Oy:n Rauman telakan johtaja Timo Suistio Syyskokouksen yhteydessä pidetty valtuuskunnan kokous valitsi kauppakamarin hallitukseen vuodeksi 2010 uudeksi jäseneksi Teollisuuden Voima Oyj:n toimitusjohtajan Jarmo Tanhuan. 4
KAUPPAKAMARIASIAA Vanhoina hallituksen jäseninä jatkavat toimitusjohtajat Pasi Lehtinen Aslemetals Oy ja Heimo Lähdemäki Comprog Electronics Oy, kaupunginjohtaja Arno Miettinen Rauman kaupunki, toimitusjohtaja Hanna Leena Mäkitalo Ets-Lindgren Oy, tehtaanjohtaja Kari Pasanen UPM-Kymmene Oyj, toimitusjohtajat Kari Sallinen Motoseal Components Oy, Jorma Sieviläinen Osuuskauppa Keula ja Pertti Suominen Euraprint Oy sekä pankinjohtaja Esa Sainio Länsi-Suomen Osuuspankki. Keskuskauppakamarin valtuuskuntaan valittiin Heikki Marva, Kari Välimaa, Timo Suistio, Tuomas Pere ja Lauri Pörsti. Syyskokous vahvisti niin ikään kauppakamarin vuoden 2010 budjetin ja toimintasuunnitelman. Lisäksi kauppakamarin valtuuskuntaan valittiin uusina jäseninä toimitusjohtajat Pekka Kuusniemi, Oras Oy, Pekka Auramaa Yhtiöt, Kim Komaro Pistora Oy, Peter Hutton Jujo Thermal Oy, Jari Leija HKruokatalo Oy, myyntijohtaja Jari Koskinen DNA Finland Oy ja tehtaanjohtaja Pekka Saariluoma Amcor-Flexibles Oy. Toimintasuunnitelma tähtää mm. OL 4 hankkeen edistämiseen, energia- ja ilmastokysymysten esiintuontiin, ammatillisen koulutuksen kehittämiseen, seudun vetovoiman kasvattamiseen ja kansainvälistymisen edistämiseen. Syyskokousesitelmän piti teollisuuden Voima Oyj:n toimitusjohtaja Jarmo Tanhua. Syyskokouksen yhteydessä jaettiin myös kauppakamarin ensimmäinen kansainvälistymispalkinto, jonka sai Beacon Finland Ltd Oy. KANSAINVÄLISIÄ ASIOITA Rauman seudun ensimmäinen kansainvälistymispalkinto Beacon Finland Ltd Oy:lle Rauman seudun ensimmäinen kansainvälistymispalkinto ojennettiin kauppakamarin syyskokouksessa 7.12.2009 raumalaiselle Beacon Finland Ltd Oy:lle. Palkinnon myöntää Rauman kauppakamari kansainvälistymisvaliokunnan esityksestä. Palkinnon tarkoituksena on nostaa esiin kannustavia esimerkkejä kansainvälisellä kentällä menestyneistä yrityksistä. Palkinnon tärkeimpänä kriteerinä on yrityksen esimerkillinen ja menestyksekäs toiminta kansainvälisessä kaupassa. Beacon Finland Ltd Oy toimittaa vaativille kansainvälisille asiakkaille laivojen erikoissuunnittelua sekä itse kehittämiään JAK -ATB kytkentälaitteita. Rauman kauppakamarin kansainvälistymisvaliokunta mainitsee perusteluissaan ensisijaisesti Beacon Finland Ltd Oy:n määrätietoisen ja aktiivisen vientitoiminnan kehittämisen vaikealla ja kapealla sektorilla sekä ennakkoluulottoman uusien markkina-alueiden etsinnän. Yrityksessä on vastoinkäymisistä huolimatta luotettu omaan osaamiseen ja sinnikkäällä työnteolla ja erikoistumisella saavutettu vankka jalansija kilpailluilla markkinoilla. Yrityksen vientituote on osaamista ja palvelua, jonka viennin kehittämistä alueemme ja koko Suomi tarvitsee. Beacon Finland Ltd Oy Suurelle yleisölle tuntematon, raumalainen Beacon Finland Ltd Oy on perustettu vuonna 1987. Alun perin laivojen erikoissuunnittelutoimistona aloittanut yritys on vuosien myötä kehittänyt omia tuotteita, joista on muodostunut yrityksen kantava tukijalka. Yrityksen päätuote on tällä hetkellä JAK -ATB kytkentälaite, jonka kehittäminen ja patentointi aloitettiin vuonna 1993. Beacon on toimittanut tätä pusku-proomuyhdistelmissä käytettävää JAK -ATB kytkentälaitetta lähinnä USA:n markkinoille yli 40 kpl. Itse laitteen lisäksi kytkentälaitetoimitus sisältää paljon aluksiin räätälöityä suunnittelutyötä ja tämän kokonaisuuden toimittaminen on yksi Beaconin tärkeimmistä kilpailuvalteista. Beacon Finland Ltd Oy:n liikevaihto on v. 2009 3,5 milj. euroa. Viennin osuus tästä on noin 96 %. Tärkein markkina-alue on USA. Lisäksi yrityksellä on Aasiassa ja Euroopassa asiakkaita, joille toimitetaan pääasiassa suunnittelutyötä. Yritys työllistää 10 henkeä, joista suurin osa on laivateollisuuteen erikoistuneita suunnittelijoita. Yritys teettää tuotteensa alihankintana satakuntalaisissa metallialan yrityksissä. Lisäksi yritys ostaa alihankintana suunnittelutyötä. Kansainvälistymispalkinto Rauman kauppakamarin keväällä 2009 aloittanut kansainvälistämisvaliokunta haluaa omalta osaltaan edistää seudun kansainvälistä imagoa ja kansainvälisillä markkinoilla toimivien yritysten merkitystä Rauman seudulle. Jatkossa vuosittain myönnettävä kansainvälistymispalkinto on oivallinen tapa kannustaa eri kokoisia ja eri toimialoilla toimivia yrityksiä määrätietoiseen kansainvälistymiseen. 5
KANSAINVÄLISIÄ ASIOITA index_en.htm EU-maasta toiseen uuden suoraveloitusjärjestelmän avulla. Järjestelmä perustuu EU:n maksupalveludirektiivin ja rajat ylittäviä maksuja koskevan tarkistetun asetuksen sääntöihin, jotka tulivat voimaan marraskuun alusta. http://eur-lex.europa.eu Maksupalveludirektiivin mukaan SEPA-suoraveloituksen on oltava yhtä helppoa, tehokasta, turvallista ja halpaa kuin kansallisten järjestelmien käyttö. http://eur-lex.europa.eu Rajat ylittäviä maksuja koskevan tarkistetun asetuksen mukaan pankit eivät myöskään saa veloittaa SEPA-suoraveloituksesta korkeampia palvelumaksuja kuin vastaavasta kansallisesta palvelusta. Tämä periaate on jo aiemmin koskenut tilisiirtoja, kortti- ja muita sähköisiä maksuja sekä pankkiautomaattinostoja. Kauppakamarin hallituksen puheenjohtaja Heikki Marva ja kansainvälistymisvaliokunnan pj. Päivi Vihijärvi onnittelevat kauppakamarin ensimmäisen kansainvälistymispalkinnon vastaanottajaa, toimitusjohtaja Tuija Hörkköä Beacon Finland Ltd Oy:stä. Kauppakamarin kansainvälistymisvaliokunta Kauppakamarin kansainvälistymisvaliokuntaan kuuluu 14 alueemme yrityksen edustajaa. Valiokunnan jäsenillä on laaja kokemus ja hyvä näkemys yritysten tarpeista kansainvälistymisen saralla. Keväällä perustettu valiokunta on kokoontunut kolme kertaa. Valiokunnan missio on tukea ja edistää alueen yritysten kansainvälistymistä, jotta näillä on hyvät valmiudet kasvattaa ulkomaankauppaansa ja menestyä kansainvälisessä toimintaympäristössä. Käytännössä toiminta sisältää sekä edunvalvontaa että käytännön kv-palveluiden kehittämistä ja verkostoitumisen lisäämistä. Lisätietoja kvvaliokunnan toiminnasta antaa Maria Perrakoski, puh. 0400 745 380 Vaikka suoraveloitusta käytetään yleisesti Suomessa ja monissa muissa euroalueen maissa, maksujen suorittaminen rajojen yli ei aiemmin ole ollut mahdollista. Uuteen suoraveloitusjärjestelmään on jo liittynyt tuhansia eurooppalaisia pankkeja. Useimmat jäsenmaat ovat noudattaneet direktiivin täytäntöön panemiselle asetettua määräaikaa, joka oli 1. marraskuuta. Suomessa ja Ruotsissa ollaan hiukan aikataulusta jäljessä, mutta niissäkin asiaa koskeva lainsäädäntö on määrä hyväksyä vuodenvaihteessa ja saattaa voimaan ensi kevään aikana. Kaikkien euroalueen pankkien on oltava valmiit vastaanottamaan suoraveloitustapahtumia marraskuussa 2010. Euroalueen ulkopuolella määräaika on marraskuu 2014. Yhtenäinen euromaksualue käsittää EU-maat sekä Sveitsin, Norjan, Islannin, Liechtensteinin ja Monacon. Pankkiasiakkaat voivat maksaa ja vastaanottaa euromääräisiä maksuja ilman käteistä rahaa kaikissa näissä maissa. Lisätietoa löydät oheisista linkeistä lataamalla sähköisestä tiedotteesta http://www.rauma.chamber.fi (jäsentiedotteet) http://ec.europa.eu/internal_market/payments/framework/index_en.htm Lisätietoa maksupalveludirektiivistä http://ec.europa.eu/internal_market/payments/crossborder/index_en.htm Lisätietoa rajat ylittävistä maksuista http://europa.eu/rapid/press Kysymyksiä ja vastauksia Lähde: Euroopan komission Suomen-edustusto Kv-valiokuntalaisia tutustumiskäynnillä Euracon Oy:ssä Lapissa. Euracon Oy on yksi Suomen suurimmista kotitalouksien ja suurkeittiöiden non-food tuotteiden valmistajista. Suoraveloitus EU-maiden rajojen yli käynnistyi Pankkiasiakkaat voivat nyt suorittaa säännöllisiä maksuja yhtenäisellä euromaksualueella http://ec.europa.eu/internal_market/payments/sepa/ Eurooppalaisia pk-yritysten johtajia haussa maksuttomaan Kiina-ohjelmaan Euroopan komissio ja Kiinan hallitus tarjoavat maksuttoman kiinan kielen ja kiinalaisen liiketoiminnan koulutusohjelman. Pk-yritysten johtajilla on tilaisuus kouluttautua Kiinan asiantuntijoiksi. Hakuaika päättyy 7.1.2010. EU-maissa toimivien pk-yritysten johtajat saavat ainutlaatuisen tilaisuuden kouluttautua Kiinan asiantuntijoiksi ja edistää uraansa sekä yritysten- 6
KANSAINVÄLISIÄ ASIOITA Kansainvälisiä asioita sä liiketoimintamahdollisuuksia. Äskettäin jatkettu EU:n ja Kiinan välinen liikkeenjohdon koulutusohjelma (METP) keskittyy erityisesti pk-yritysten keski- ja ylempään johtoon. Kymmenen kuukautta kestävä ohjelma alkaa toukokuussa 2010 ja tarjoaa kiinankielisen liikeviestinnän intensiiviopintoja sekä työharjoittelujaksoja, jotka tuovat käytännön kokemusta kiinalaisesta liiketoimintaympäristöstä. Maksuton Euroopan komission ohjelma sisältää kuukausittaisen stipendin. METP käynnistyi vuonna 2006, ja viime kesänä Euroopan komissio ja Kiina päättivät jatkaa ohjelmaa jatkuvasti kasvavien hakijamäärien ja sen saavuttaman suuren menestyksen vuoksi. Tällä hetkellä koulutettavana on neljäs, 105 johtajan ryhmä. Oleskelun järjestämisen lisäksi EU maksaa kaikki lukukausimaksut ja myöntää osallistujille kuukausittaisen avustuksen asumiseen ja elämiseen (1 000 euroa). Kaikki koulutusohjelmasta valmistuneet saavat EU:n Kiinan suurlähettilään ja Kiinan kansainvälisen kauppakamarin puheenjohtajan allekirjoittaman virallisen tutkintotodistuksen. Hakijoiden ei tulisi osata kiinaa lainkaan tai ainoastaan hyvin vähän. Lisätietoja hakumenettelystä, hakemuksen latausohjeet ja yleistä tietoa METP-ohjelmasta on saatavilla http://www.metp.net.cn nettisivuiltamme tai METP:n puhelinpalvelusta numerossa +49 69 15402 638. The EU-China Managers Exchange and Training Programme (METP) is a fi ve-year intergovernmental cooperation project between the European Commission and the Government of the People s Republic of China. Placed within the dynamic context of continuously evolving relations between the EU and China, the non-profi t programme is designed to enhance business expertise by developing European and Chinese human resources. METP aims to train and fi nancially support internships for 450 Chinese managers in the EU and European managers in China. The programme is implemented by the China Council for the Promotion of International Trade from 2006 to 2011, and total funding from the EC and the Government of China is 23 million Euros. Lähde: Lehdistötiedote MUUTA YRITYSTIETOA Uutta tutkimustietoa: Tilaajavastuulakia pidetään toimivana Tilaajavastuulakia pidetään toimivana. Ainoastaan joka kymmenes vastaaja oli sitä mieltä, että laki tulisi lakkauttaa kokonaan, koska se ei palvele tarkoitustaan. Näin todetaan työ- ja elinkeinoministeriön 6.10.2009 julkaisemassa Anne Alvesalo ja Terhi Hakamon tutkimuksessa Valvontaa ja vastuuta ulkopuolisen työvoiman käyttöön. Tilaajavastuulaki tuli voimaan vuonna 2007. Lain tarkoituksena on torjua harmaasta taloudesta ja epäterveestä kilpailusta aiheutuvia haittavaikutuksia silloin, kun yritykset, valtio tai kunnat käyttävät työvoiman vuokrausta tai alihankintaa. Lain mukaan työn tilaajalla on velvollisuus selvittää sopimuspuolensa valmiuksia hoitaa lainmukaisia velvoitteitaan. Tutkimus selvittää lain vaikutuksia harmaan talouden torjunnassa sekä erityisesti siitä saatuja työnantajien ja lakia valvovan viranomaisen kokemuksia. Tietoisuus lain olemassaolosta on suhteellisen laajaa, mutta Suomesta löytyy myös täysin laista tietämättömiä yrityksiä. Työnantajat uskovat lain parantavan yritysten toimintatapoja, edistävän tervettä kilpailua ja torjuvan harmaata taloutta. Konkreettisten muutosten osalta oltiin epäileväisimpiä. Noin joka kolmas vastaaja tunnisti mahdollisuuden kiertää tilaajavastuulakia. Noin puolet vastaajista koki lain teettäneen tilaajayrityksille turhaa lisätyötä. Reilu kolmannes eli 39 prosenttia vastaajista koki, että laki on aiheuttanut alihankintaa ja vuokratyövoimaa tarjoaville yrityksille kustannuksia. Osa vastaajista koki lain tulkinnanvaraiseksi ja vaikeaselkoiseksi. Tilaajayrityksistä vajaa puolet valvoo vain harvoin tai ei koskaan vuokrausyritysten ja alihankkijoiden työntekijöiden työehtojen toteutumista. Alihankkijat eivät uskoneet lain lisänneen työehtosopimusten vähimmäisehtojen noudattamista, mutta arvioivat lain vaikuttaneen myönteisesti verojen tilittämisen ja eläkevakuutusten ottamiseen ja maksamiseen. Molempien kohdalla vajaa puolet alihankkijavastaajista arvioi noudattamisen parantuneen selvästi tai jonkin verran omalla toimialallaan, kun noin 36 prosenttia arvioi niiden noudattamisen pysyneen ennallaan. TEM.n tilaaman tutkimuksen toteutti Työterveyslaitos. Tutkimusaineistona oli tilaajayritykselle ja -julkisyhteisölle sekä niiden sopimusosapuolelle suunnattu postikysely sekä Uudenmaan työsuojelupiirin tilaajavastuutarkastajien haastattelut. Tutkimuksen sähköinen versio on luettavissa ministeriön verkkosivuilla osoitteessa www.tem.fi /julkaisut Lisätiedot: vanhempi tutkija, OTT Anne Alvesalo, Työterveyslaitos, p. 040 541 4783 hallitusneuvos Raila Kangasperko, TEM, puh. 010 60 48935 tai 050 396 0201 Verotilin ja alvmuutosten vaikutus yritysten kirjanpitoon 1.1.2010 voimaan astuva verotiliuudistus aiheuttaa muutoksia yritysten taloushallinnossa. Uudistuksen jälkeen arvonlisäveroa ja ennakonpidätyksiä ja sotumaksuja ei enää makseta erikseen. Valvontailmoitus muuttuu kausiveroilmoitukseksi, jolla eritellään arvonlisäveron tiedot ja työnantajasuoritusten tiedot. Ilmoitus- ja 7
MUUTA YRITYSTIETOA maksuajankohdat muuttuvat ja arvonlisäveron palautusmenettely yksinkertaistuu. Kansainvälisiin palveluihin sovellettavan käännetyn arvonlisäveron laajentuminen 1.1.2010 alkaen aiheuttaa muutoksia arvonlisäverosta annettaviin tietoihin, mikä merkitsee muutoksia myös kirjanpidossa. Arvonlisäveroprosenttien muutokset vaikuttavat myös yritysten kirjanpitoon. Uudet aikataulut Verotilimenettely muuttaa sekä ilmoituksen jättöaikoja että verojen maksuajankohtaa. Menettely koskee alvin ja työnantajasuoritusten lisäksi muita oma-aloitteisia veroja kuten lähdeveroa, arpajaisveroa ja vakuutusmaksuveroa. Tässä artikkelissa keskitytään arvonlisäverosta ja työnantajasuorituksista annettaviin tietoihin. Näitä koskeva valvontailmoitus on tähän asti jätetty kuukauden 15. päivään mennessä, jolloin raportointikuukauden arvonlisävero on myös pitänyt maksaa. Ennakonpidätysten ja sotumaksujen eräpäivä on ollut 10. päivä.kausiveroilmoituksen jättöaika ja verojen maksamisen eräpäivä on 12. päivä. Jos kausiveroilmoitus annetaan sähköisesti, se voidaan jättää 12. päivä, mutta jos se lähetetään paperisena, allekirjoitetun kausiveroilmoituksen tulee olla perillä verohallinnossa jo 7. päivä. Muutos tulee tiukentamaan kirjanpidon aikatauluja. Tiukennus on varsin merkittävä niille, jotka eivät ole siirtyneet sähköiseen ilmoitusmenettelyyn. Ilmoitusten myöhästymisestä seuraa 20 prosentin vuotuisen korkokannan mukaan laskettu myöhästymismaksu. Veron maksun myöhästymisestä peritään lisäksi viivästyskorkoa. Vuoden 2010 ensimmäinen kausiveroilmoitus annetaan helmikuussa ja siinä ilmoitetaan tammikuun työnantajasuoritukset. Maaliskuussa annettavalla kausiveroilmoituksella ilmoitetaan tammikuun arvonlisäverotiedot ja helmikuun työnantajasuoritukset. Pienille yrityksille uudistuksessa annetaan mahdollisuus vapaaehtoisesti valita pidennetyt ilmoitus- ja maksujaksot. Jos yrityksen liikevaihto on enintään 50 000 euroa kalenterivuodessa, yritys voi ilmoittaa ja maksaa alvin ja työnantajasuoritukset neljännesvuoden jaksoissa.jos liikevaihto on enintään 25 000 euroa kalenterivuodessa, arvonlisäveron voi ilmoittaa ja maksaa kalenterivuosittain, työnantajasuoritukset neljännesvuosittain. Vuosimenettelyssä olevat arvonlisäverovelvolliset antavat arvonlisäveron kausiveroilmoituksen 28.2.2011. Jos käy ilmi, että liikevaihto ylittyy, verovelvollisen on viipymättä ilmoitettava asiasta verovirastolle. Verotilin sisältö ja kirjanpidon tiedot Kausiveroilmoituslomakkeella voidaan laskea yhteen kaikki samanaikaisesti maksettavat verot. Verojen yhteissumma tilitetään yrityksen verotilille. Veroviranomaiset kohdistavat verotilille saapuneet suoritukset eri verolajeille. Uudistuksen jälkeen yritys ei enää itse voi päättää, mitä veroja se haluaa maksaa. Kun ilmoitukset ja maksut on käsitelty verohallinnossa, yritys voi tarkistaa tilanteen verotiliotteeltaan. Yrityksellä, joka aina ilmoittaa ja maksaa verot ajallaan, verotilin saldon tulisi olla nolla eräpäivän jälkeen. Tilinpäätöksessä arvonlisävero-, ennakonpidätys- ja sosiaaliturvamaksuvelat näytetään kuten aikaisemmin. Velvoitteensa ajallaan hoitaneen yrityksen arvonlisäverovelka on kahden viimeisen kuukauden saldo, jos molemmilta kuukausilta on kertynyt maksettavaa arvonlisäveroa. Ennakonpidätys- ja sotuvelkatilien saldot koostuvat viimeisen kuukauden ennakonpidätyksistä ja sotumaksuista. Arvonlisäverosaatavien osalta menettely muuttuu aiempaan käytäntöön nähden. Saatavaa ei enää siirretä vähennettäväksi seuraavien kuukausien arvonlisäverosta eikä erillisiä palautushakemuksia tehdä. Yritys voi vähentää alv-saatavan maksettavista työnantajasuorituksista. Jos saatavaa vielä jää, ylimenevä osa palautetaan automaattisesti veroviranomaisten toimesta, jollei yritys pyydä, että summa jätetään verotilille. Jos yrityksellä on tilikauden viimeiseltä kuukaudelta arvonlisäverosaatavaa, se esitetään tilinpäätöksessä muissa saamisissa, koska vähennys voidaan tehdä vasta seuraavalla tilikaudella maksettavista veroista. Verohallinnon verotiliä koskevassa ohjeistuksessa http://www.vero.fi www.vero.fi viitataan kirjanpidon osalta Taloushallintoliiton suositukseen, jonka mukaan tilikarttaan kannattaa avata uusi tili Verotilitapahtumat. Kausiveroilmoituksen antamisen yhteydessä tilitettävä alv ja maksettavat työnantajasuoritukset kirjataan kyseiselle tilille velaksi vastakirjauksena alv-, ennakonpidätys- ja sotuvelkatilit. Verojen maksu kirjataan verotilitapahtumien suorituksena.jos yritys on hoitanut kaikki velvoitteensa ajallaan, verotilitapahtumien saldo on tämän jälkeen 0. Mikäli yrityksen verotilille on kertynyt hyvityskorkoja tai viivästysseuraamuksia, ne kirjataan verotilitapahtumiin vastatilinä joko hyvityskorot tai viivästysseuraamukset (kts. kirjausesimerkki http://www.taloushallintoliitto) Käännetyn verovelvollisuuden laajentuminen EU:n arvonlisäverodirektiivien mukaisten palveluiden myyntimaasäännösten sisällyttäminen Suomen lainsäädäntöön aiheuttaa muutoksia toisesta EU-maista ostettujen palvelujen arvonlisäverotuksessa. Pääsäännön mukaan näihin palveluihin tullaan soveltamaan käännettyä verovelvollisuutta, jolloin ostaja tilittää veron. Menettely on jo nyt käytössä immateriaalipalveluiden osalta. Kun suomalainen yritys ostaa esimerkiksi konsulttipalveluja ruotsalaiselta yritykseltä, palvelu laskutetaan käännetyn verovelvollisuuden edellytysten täyttyessä ilman arvonlisäveroa. Suomalainen yritys suorittaa veron kyseisestä palvelusta, mutta jos se saa myös vähentää veron, maksuvelvollisuutta ei synny. Nykyisen käytännön mukaan palvelusta suoritettava vero merkitään valvontailmoituksella myynnin veroihin ja ostovähennys sisältyy kohdekuukauden vähennettäviin veroihin. Jatkossa käännetyn verovelvollisuuden piirissä 8
MUUTA YRITYSTIETOA Lomautuksen siirtäminen voi tulla kyseeseen silloin, jos lomautusilmoituksen jälkeen ilolevat palveluostot muista EU-maista ja näistä suoritettavat verot on ilmoitettava kausiveroilmoituksella erikseen. Yrityksen myydessä palveluja toiseen EU-maahan käännetyn verovelvollisuuden säännösten mukaan palveluiden myynneistä on annettava tieto kausiveroilmoituksella. Lisäksi näistä myynneistä on annettava yhteenvetoilmoitus, johon sisältyy asiakkaan alv-tunniste. Tähän mennessä yhteenvetoilmoituksia on annettu ainoastaan EU:n sisäisestä tavaramyynnistä. Yhteenvetoilmoitus annetaan jatkossa kuukausittain. Muutokset kirjanpidossa Verotilin vaikutusta kirjanpitoon käsiteltiin yllä. EU:n sisällä palveluja ostavien tai myyvien yritysten kirjanpidossa käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden laajentuminen aiheuttaa lisäyksiä tilikarttaan. Kirjanpitoon on avattava erilliset tilit kausiveroilmoituksella raportoitaville tiedoille: palveluiden myynti muihin EUmaihin, palveluiden ostot muista EU-maista ja vero palveluostoista muista EU-maista. Toisessa EU-maassa ostetuista palveluista käännetyn verovelvollisuuden ulkopuolelle jäävät mm. kiinteistöön kohdistuvat palvelut, henkilökuljetukset, ravintolapalvelut ja lyhytaikainen auton vuokraus. Näiden osalta voidaan kuitenkin hakea palautusta laskuihin sisältyvästä toisen maan arvonlisäverosta. Palautusmenettelyä ollaan yksinkertaistamassa siten, että palautushakemus jätetään oman maan veroviranomaisille eikä hakemukseen tarvitse liittää kopioita laskuista.käännetyn verovelvollisuuden ulkopuolelle jäävät toisessa EU-maassa ostetut palvelut on syytä kirjata omille tileilleen. Palautukseen oikeuttava arvonlisävero tulee huomioida yrityksen kirjanpidossa siirtosaamisena. Yrityksellä voi olla käännetyn verovelvollisuuden piiriin kuuluvia palveluostoja myös muista kuin EU-maista. Nämä tulee jatkossakin raportoida kausiveroilmoituksella. Palvelusta suoritettava vero merkitään veroihin kotimaan myynnistä ja ostovähennys kohdekuukauden vähennettäviin veroihin. Alv-käsittelyn vuoksi EU:n ulkopuolelta ostetut palvelut on syytä pitää erillään kirjanpidossa EU:n sisäisistä palveluista. Arvonlisäverokantojen muuttuminen aiheuttaa myös muutoksia kirjanpidon tileihin ja alv-koodeihin. Kirjanpitojärjestelmästä riippuu miten arvonlisäveroa koskevat tiedot eritellään ohjelmassa. Jos ohjelma vaatii erilliset tilit jokaiselle verokannalle, tilejä on verokantamuutosten yhteydessä lisättävä. Kausiveroilmoituksella ilmoitetaan myös tietoja, jotka eivät ole sisältyneet valvontailmoitukseen.kausiveroilmoituksella eritellään 0-verokannan alainen liikevaihto ja muu arvonlisäveroton liikevaihto sekä alarajahuojennuksia koskevat tiedot. Jos tiedot saadaan suoraan taloushallinnon ohjelmistosta, ohjelmapäivitys on oltava käytettävissä vuoden vaihteessa. Helsingin seudun kauppakamarin lakimies Jaakko Sainio LAKIASIAT Lomautuksen peruuttaminen, siirtäminen tai keskeyttäminen Lomautusperusteet Työsopimuslain mukaan työnantaja voi lomauttaa työntekijän kahdella perusteella. Irtisanomisperusteella työntekijä voidaan lomauttaa toistaiseksi ja työn tai työnantajan työntarjoamisedellytysten vähentymisen vuoksi tilapäisesti. Lomautusoikeutta ei ole, jos työnantaja voi tarjota vähentyneen työn tilalle muuta sopivaa työtä. Työn tarjoamisvelvollisuus on olemassa myös lomautuksen jo alettua. Poikkeukselliset lomautustilanteet Työsopimuslaissa ei ole säännöksiä lomautuksen peruuttamisesta, siirtämisestä tai keskeyttämisestä. Käytännössä nämä tilanteet ovat yleisiä. Niihin liittyvät ongelmat on nimenomaisten säännösten puuttuessa ratkaistava lain yleissäännösten mukaan tai sovittava työnantajan ja työntekijän kesken. Jos työnantaja noudattaa työehtosopimusta, noudatettavassa sopimuksessa saattaa olla säännökset näiden tilanteiden varalle. Useisiin työehtosopimuksiin on otettu keskusjärjestöjen irtisanomissuojasopimuksen lomautuksen peruuttamista, siirtämistä ja keskeyttämistä koskevat ehdot. Asia kannattaa tarkistaa asianomaisesta työehtosopimuksesta. Lomautusilmoitusaika määräytyy joko lain tai noudatettavan työehtosopimuksen mukaan. Lain mukainen lomautusilmoitusaika on 14 päivää. Lomautuksen peruuttaminen Lomautuksen peruuttamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa työnantaja lomautusilmoitusaikana peruuttaa antamansa lomautusilmoituksen ja tarjoaa työtekijälle työtä. Lomautus peruuntuu ennen alkamistaan, ja mahdollinen myöhempi lomautus on toteutettava antamalla työntekijälle uusi lomautusilmoitus. Lomautuksen siirtäminen 9
LAKIASIAT maantuva työ on luonteeltaan tilapäistä. Tällöin lomautusta ei kokonaan peruuteta, vaan lomautus siirretään alkavaksi lyhytaikaisen työn päätyttyä. Keskusjärjestöjen sopimuksen mukaan lomautusta voidaan vain kerran siirtää uuttaa lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sillä määrällä, jonka lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ kestää. Lomautuksen keskeyttäminen Lomautuksen keskeyttäminen tarkoittaa tilannetta, jossa työntekijän lomautus sen jo alettua keskeytyy tilapäisen työn vuoksi. Lomautuksen keskeyttämisen tulee irtisanomissuojasopimuksen mukaan aina perustua työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen. Työmarkkinajärjestöt suosittelevat, että lomautuksen keskeyttämisestä tehdään sopimus ennen työn alkamista. Sopimuksessa on syytä sopia myös tilapäisen työn kestoaika. Yleissitovuuden perusteella työehtosopimusta noudattava työnantaja voi noudattaa lomautuksen keskeyttämistä koskevaa työehtosopimusmääräystä, jos se ei edellytä paikallista sopimista. Työtuomioistuimen ratkaisukäytännöstä on löydettävissä muutamia tapauksia, jotka koskevat lomautuksen keskeyttämistä. Tapauksessa TT 2005-12 8 oli kyse lattiapäällystealan työehtosopimuksen osana noudatettavan rakennusalan irtisanomissuojaa ja lomauttamista koskevan sopimuksen soveltamisesta. Tämän sopimuksen mukaan työnantaja ja työntekijä voivat sopia tilapäisestä työstä lomautuksen kestäessä. Lomautus voi sopimuksen mukaan jatkua työn tekemisen jälkeen välittömästi ilman lomautusilmoitusaikaa. Kiista koski uuden lomautusilmoituksen antamisvelvollisuutta. TT 2005-128 Työntekijän kanssa oli lomautuksen kestäessä sovittu kahdesta työkohteesta yhtiön toisella paikkakunnalla sijaitsevan toimipisteen alaisuudessa. Kun työstä sovittaessa työnantajan taholta oli selkeästi todettu työkohteiden kestoaika, työntekijän Oli täytynyt ymmärtää, että kysymys oli kahdesta tilapäisestä työstä ja että työnantajan tarkoituksena oli lomautuksen jatkuminen näiden työkohteiden päättymisen jälkeen. Työnantaja ei ollut siten menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti jättäessään antamatta työntekijälle uuden lomautusilmoituksen työkohteiden päättymisen jälkeen. Koska työntekijän työssä poissaolon ensisijainen syy työkohteiden päättymisen jälkeen on ollut lomautus, ei hänellä ollut oikeutta sairausajan palkkaan jälkimmäisen työkohteen päättymisen jälkeiseltä työkyvyttömyysajalta. Johtava EU-neuvoja Janne Koivisto EEN Kysymyksiä vuokratyöstä Vuokratyövoiman hankkimisesta Vuokratyössä työvoimaa tarvitseva yritys, käyttäjäyritys, tekee vuokrausyrityksen kanssa sopimuksen työntekijöiden vuokraamisesta. Yritysten välisessä sopimuksessa sovitaan muun muassa sopimuksen kestosta, työtehtävästä, työntekopaikasta, sopimuksen irtisanomisajasta sekä hinnasta. Ennen sopimuksen tekemistä käyttäjäyrityksen on hankittava tilaajavastuulain mukaan vuokrausyritykseltä selvitys yrityksen taustoista, kuten kaupparekisteriote, todistus verojen maksamisesta, selvitys sovellettavasta työehtosopimuksesta sekä merkinnästä ennakkoperintärekisteriin. Lakia ei sovelleta, jos vuokratun työntekijän tai työntekijöiden työskentely kestää yhteensä enintään 10 työpäivää tai jos sopimuksen arvo on alle 7500 euroa. Lakia ei sovelleta myöskään silloin, jos käyttäjäyrityksellä on tietyin laissa määritellyin edellytyksin perusteltu syy olettaa, että vuokrausyritys on hoitanut velvollisuutensa. Perusteltu syy on esimerkiksi osapuolten vakiintunut, vähintään kaksi vuotta kestänyt sopimussuhde. Työsopimuslain mukaan taloudellista ja tuotannollista perustetta työntekijän irtisanomiseen ei ole silloin, kun työnantaja on ennen tai jälkeen irtisanomisen ottanut uuden työntekijän samankaltaisiin tehtäviin, vaikka toimintaedellytyksen eivät ole vastaavana aikana muuttuneet. Vuokratyöntekijän käyttäminen ei oikeuskäytännön perusteella suoraan osoita, että taloudellista ja tuotannollista perustetta työntekijän irtisanomiseen ei ole ollut. Työehtosopimuksissa voi kuitenkin olla määräyksiä ulkopuolisen vuokratyövoiman käytön rajoittamisesta. Vuokratyövoiman käyttäminen ja yhteistoimintamenettely Vuokratyövoiman käyttöä koskevat periaatteet on käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä. Lisäksi työnantajan tulee yhteistoimintalain mukaan ilmoittaa harkitsemastaan vuokratyösopimuksesta niille henkilöstöryhmien edustajille, joiden edustamien työntekijöiden työhön vuokrattavien työntekijöiden tekemä työ vaikuttaisi. Ilmoituksesta tulee käydä ilmi vuokrattavien työntekijöiden määrä, heidän työtehtävänsä ja työkohteensa, sopimuksen kestoaika sekä ajanjaksojaksot, joina mainittua työvoimaa käytetään. Ilmoituksen perusteella edustajalla on oikeus vaatia sopimuksen käsittelemistä yhteistoimintaneuvotteluissa, paitsi jos kyseessä on työ, jota yrityksen työntekijät eivät vakiintuneen käytännön mukaan suorita, tai jos kysymyksessä on sellainen lyhytaikainen ja kiireellinen työ taikka asennus-, korjaus- tai huoltotyö, jonka teettäminen yrityksen työntekijöillä ei ole mahdollista. Yhteistoimintaneuvottelujen aikana vuokratyösopimusta ei saa tehdä. Vuokratyöntekijän työsuhteen ehdoista Työsopimus solmitaan työntekijän ja vuokrausyrityksen välillä. Vuokratyöntekijän pyytäessä työntekijälle on annettava kirjallinen selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista. Työsopimus voidaan tehdä määräaikaisena vain silloin, kun siihen on työsopimuslaissa tarkoitettu perusteltu syy. Vuokratyösopimuksissa määräaikai- 10
LAKIASIAT suuden perusteena on usein käyttäjäyrityksen työvoiman tarve tiettynä ajanjaksona. Jos vuokrausyritys voi kuitenkin tarjota työntekijälle jatkuvasti työtilaisuuksia eri käyttäjäyrityksissä, määräaikaisuudelle ei lähtökohtaisesti ole perusteita. Työsopimukseen otettavan koeajan pituus voi olla enintään neljä kuukautta ja kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsopimuksessa enintään puolet työsopimuksen kestoajasta. Toistuvien määräaikaisten työsopimusten osalta koeaikaehto ei vastaa lain tarkoitusta, jos työt ovat samankaltaisia, vaikka käyttäjäyritykset vaihtuisivatkin. Jos käyttäjäyritys palkkaa aikaisemmin vuokraamansa henkilön työntekijäksi samankaltaiseen työhön, koeajan pituudesta on vähennettävä se aika, jonka työntekijä on jo ollut yrityksessä vuokratyöntekijänä. Vuokratyöntekijän vähimmäistyöehdot määräytyvät vuokrausyritystä sitovan työehtosopimuksen mukaan tai jos sellaista ei ole, käyttäjäyritystä sitovan työehtosopimuksen mukaan. Muista työehdoista sovitaan työnantajan kanssa, eli esimerkiksi puhelinedusta ei sovita vuokratyöntekijän ja käyttäjäyrityksen kesken vaan oman työnantajan kanssa. Työtodistusta ei myöskään anna käyttäjäyritys vaan vuokrausyritys käyttäjäyritykseltä saamiensa tietojen pohjalta. Käyttäjäyrityksen on toimitettava vuokratyöntekijän työnantajalle ne tiedot, jotka työnantaja tarvitsee velvollisuuksiensa täyttämiseen. Käyttäjäyritykselle siirtyvät kuitenkin oikeus johtaa ja valvoa työntekoa sekä välittömästi työn tekemiseen ja sen järjestelyihin liittyvät velvollisuudet. Käyttäjäyrityksellä on oikeus määrätä vuokratyöntekijän työajoista työaikalain ja sopimusten asettamissa rajoissa. Käyttäjäyrityksen tulee huolehtia vuorokausilevon ja viikoittaisen vapaa-ajan antamisesta. Ylityöseurannasta ja työaikakirjanpidosta taas vastaa yleensä vuokrausyritys. Käyttäjäyritys vastaa vuokratyöntekijän työturvallisuudesta työpaikalla ja perehdyttää tämän työhön. Vuokrausyritys puolestaan vastaa työturvallisuuden yleisestä toteuttamisesta varmistamalla työntekijän ammattitaidon sekä hoitamalla tapaturmavakuuttamisen. Vuokrausyrityksen henkilöstön edustaja edustaa vuokrausyrityksen työntekijöitä ja käyttäjäyrityksen edustaja käyttäjäyrityksen työntekijöitä. Vuokratyöntekijä voi kuitenkin erikseen valtuuttaa käyttäjäyrityksen henkilöstön edustajan selvittämään palkkaan tai työsuhteeseen liittyvää erimielisyyttä. Tällöin vuokrausyrityksen on annettava käyttäjäyrityksen henkilöstön edustajalle erimielisyyden selvittämiseksi tarpeelliset tiedot. Ulkomaalaisesta vuokratyöntekijästä Tilaajavastuulakia sovelletaan myös silloin, kun vuokratyövoimaa hankitaan ulkomailta. Suomeen lähetettyihin vuokratyöntekijöihin sovelletaan lähetetyistä työntekijöistä annetun lain vähimmäisehtoja. Käyttäjäyritys on velvollinen huolehtimaan siitä, että ulkomainen vuokrausyritys asettaa tarvittaessa edustajan. Tietyistä valtioista tulevien vuokratyöntekijöiden tuloja verotetaan Suomessa oleskelun pituudesta riippumatta, vaikka palkan maksaa ulkomainen yhtiö. Tällaisia valtioita ovat verosopimusmaista Pohjoismaat, Viro, Latvia, Liettua, Moldova, Georgia ja Valko-Venäjä sekä maat, joiden kanssa Suomella ei ole verosopimusta. Jos ulkomaisella työnantajalla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa, tytäryritystä eikä muuta yhtiötä, se ei ole velvollinen perimään veroa Suomeen vuokratyöntekijän palkkatulosta. Vuokratyöntekijän on itse huolehdittava verojensa maksamisesta täällä ansaitsemastaan palkkatulosta. Ulkomaisen vuokratyönantajan tai tämän edustajan on annettava ilmoitus Suomessa työskentelevistä työntekijöistään Pääkaupunkiseudun verotoimistolle. 11
Rauman Offsetpaino Oy 12.2009