METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 5. KESÄKUUTA 214 Nro 11 WWW.METSALEHTI.FI Kaarnakuoriaisen torjunnan aika on nyt. Sivut 14 15 ja 25 Ajankohtaista: Kasvumallit ajan tasalle sivu 3 Puukauppa: Kuusitukkikauppa takkuaa sivu 12 Metsänomistaja: Tie metsään käy vatsan kautta sivut 18 19 Kokeiltua: Nelitahtisesti sivut 22 23 Sami Karppinen Tätä et halua metsällesi
2 METSÄLEHTI 11 214 NÄKÖKULMA LUKIJAKUVA PÄÄKIRJOITUS 5.6.214 ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Tarkkaile kuusikoita! Kirjanpainajien aiheuttamasta uhasta on varoitettu jo monta vuotta ja kevät keväältä aina vain painokkaammin. Siitä huolimatta lehden kansikuva yllättää. Näin pahoja kaarnakuoriaistuhoja ei meillä ole nähty sataan vuoteen. Kirjanpainaja on yleinen kaarnakuoriainen kuusikoissa. Normaalisti se tyytyy yksittäisiin tuulenkaatoihin ja elinvoimaltaan heikentyneisiin puihin. Nyt kanta on kasvanut niin isoksi, että kirjanpainajat hakevat elintilaa myös terveistä puista. Kuumina kesinä ne ovat ehtineet lisääntyä kaksi kertaa, mitä ei aiemmin ole meillä todettu tapahtuneen. Tuholaiset huomaa ruskeasta purusta, Vaikeita valintoja joka purkautuu kaarnalle pienistä rei istä. Vielä äsken aivan terveen näköisessä kuusessa nestevirtaus saattaa loppua muutamassa viikossa. Metsäkeskus on arvioinut, että kirjanpainajat voivat tänä kesänä aiheuttaa tuhoa jopa kymmenen miljoonan euron arvosta. Ennuste ei ole kovin paljon, jos sitä vertaa Ruotsissa Gudrun-myrskyn jälkeen koettuihin tuhoihin. Niiden hinnaksi arvioitiin pahimmillaan 2 miljoonaa euroa. Epidemia ei kuitenkaan ole vielä ohi. Uuden metsätuholain säätäjät tasapainottelivat metsien- ja luonnonsuojelun sekä puunkorjuun kannattavuuden välillä. Tuloksena oli laki, joka kaarnakuoriaisepidemian keskellä ei riitä turvaamaan metsien terveyttä. Tässä lehdessä kerromme, kuinka metsäopinnot kiinnostavat jälleen nuoria. Itsekin olin armeijan jälkeen hetken töissä metsäalalla: paperitehtaalla uudelleenrullauskoneen käyttäjänä eli urkkikuskina. Myöhemmin olen kiusannut itseäni laskeskelemalla, kuinka paljon olen kärsinyt persnettoa, kun en jäänyt hyväpalkkaisiin hommiin vaan hain yliopistoon. Muutama vuosi sitten tilanne muuttui, kun tuttuja paperimiehiä alkoi joutua kilometritehtaalle. Ehdin jo kiitellä nuoruuden ratkaisuani, mutta pian entiset paperimiehet alkoivat työllistyä muualla metsäteollisuudessa. Mikä siis on ohjeeni opintojaan aloittelevilla tai vastavalmistuneille nuorille? Vetäkää tunteella, sillä Ahti Karjalaisen sanoin: Ennustaminen on vaikeaa, ja varsinkin tulevaisuuden ennustaminen. EERO SALA Metsäntutkimuslaitoksen tutkijoiden mukaan aikarajat, joihin mennessä tuore puutavara on lain mukaan korjattava metsästä, ovat osoittautuneet kuumina kesinä liian väljiksi. Puupinot ja tuoreet tuulenkaadot pitää korjata pois jo aiemmin. Metsäkeskuksen internetsivuilla on havainnollinen kartta, josta näkee kirjanpainajan iskeytymiselle alttiit alueet. Niiden tuntumassa kannattaa tarkkailla ruskeita purukasoja kuusikoissa. Kirjanpainajien valtaamat puut olisi hyvä tuoda pois metsästä lähiviikkojen aikana. Meneillään on ainoa hetki, jolloin hakkuilla voi torjua tuhon leviämistä. Kun kiire hellittää, kannattaa suunnitella vanhojen kuusikoiden uudistamista. Ne ovat ensimmäisenä vaarassa. SITAATTI Asiassa on piilouduttu Euroopan unionin selän taakse. Tarkempi asian tarkastelu on osoittanut, ettei EU ole missään dokumentoidusti edellyttänyt, että Metsähallitus pitäisi yhtiöittää. Sen sijaan kilpailuneutraliteetti on toteutettava. SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Johanna Ojala- Niemelä perustelee Metsähallituksen yhtiöittämisen torppaamista. Järven silmä Tuntui kuin joku olisi tuijottanut kävellessäni rantapolkua pitkin! Pahkatar TÄSSÄ NUMEROSSA AJANKOHTAISTA Sellun ja kartongin aikakausi alkamassa Selluloosan tuomitseminen kadotukseen oli ennenaikaista, selluasiantuntija Timo Teräs Sivut 4 5 Hieskoivikot hakataan liian harvoiksi Sivu 6 Myyrähuipusta pelättyä loivempi Sivu 7 Metsäalan opinnot kiinnostavat nuoria Sivu 8 Kemijärven laitokset kiristävät tukkikisaa Pohjoisen tukinmyyjille on koittamassa hyvät ajat. Sivut 1 11 METSÄSTÄ Kahden aikakauden moottorisahat Kumman sinä valitsisit? Sivut 16 17 Jos epäilet, älä allekirjoita Virallista mittajaa ei voi pyytää apuun, jos on jo allekirjoittanut mittaustodistuksen. Sivut 22 23 Männyn siitepöly kultaa vedenpinnan Sivu 24 Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti. fi/metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Julkaistuista kuvista maksamme 5 euroa. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. 9 315 49 82 Toimitussihteeri: Eero Sala p. 9 315 49 84 AD: Anna Back p. 9 315 49 88 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. 9 315 49 89 Asiakaspalvelu: p. 9 315 49 84 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 1 Helsinki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi PILKKEITÄ Torakoita löytyy myös metsistä Sivu 25 Metsäsnellmanit yksissä kansissa Metsäalalla on vaikuttanut ainakin 64 Snellmania. Yksi heistä kirjoitti kirjan. Sivu 26 Etelä-Euroopan rautaiset tammet Sivu 3
3 AJANKOHTAISTA METSÄLEHTI 11 214 Kasvumalleihin on suunnitteilla kalibrointimahdollisuus, joka mahdollistaisi metsässä mitatun aineiston liittämisen kasvumalliin. Hannu Huttu Kasvumallit uudistuvat Tavoitteena ovat metsien kasvua entistä tarkemmin ja luotettavammin jäljittelevät mallit. LIINA KJELLBERG Metsäntutkimuslaitos uudistaa metsätalouden suunnittelussa käytettävät kasvumallit. Tavoitteena ovat kasvumallit, jotka jäljittelevät metsien kasvua nykyistä paremmin ja toimivat luotettavammin sellaisissakin tapauksissa, joissa metsiä käsitellään perinteisestä poikkeavin tavoin. Kasvumallien tavoitteena on jäljitellä mahdollisimman hyvin sitä, mitä metsässä tapahtuu. Jos halutaan tutkia esimerkiksi hyvin poikkeuksellisten ja voimakkaiden käsittelyjen vaikutuksia, pitäisi malliin voida luottaa, vaikka tutkimusaineistoa olisi vähän, sanoo Metlan vanhempi tutkija Risto Ojansuu. Esimerkiksi voimakkaista yläharvennuksista on vain vähän tutkimusaineistoa, joten nykyiset kasvumallit eivät välttämättä pysty luotettavasti ennakoimaan niiden vaikutusta puuston kasvuun. Ongelmia voi syntyä myös silloin, jos esimerkiksi verrataan, mikä metsänkäsittelymenetelmä on taloudellisesti kannattavin mutta joistain menetelmistä on vain vähän tutkimusaineistoa. Silloin malli saattaa ehdottaa menetelmää, jonka lopputulos on epävarma. Uusissa kasvumalleissa pyritään myös huomioimaan se, että varsinkin nuorten metsien kasvu on nopeutunut. Taustalla on viljelymetsätalouden menetelmien kehittyminen ja ilmastonmuutos. Ilmastonmuutosta mallit eivät huomioi, sillä sen vaikutuksen suuruutta ei tunneta, mutta metsänhoidon vaikutukset pyritään saamaan malliin, Ojansuu Nykyisten kasvumallien epätarkkuus on puhuttanut jo jonkin aikaa myös Metsälehden sivuilla. Viime vuoden elokuussa (Metsälehti 16/213) uutisoitiin kasvumallien aliarvioivan hoidettujen kuusikoiden kasvua ja tämän vuoden helmikuussa Tilavuus, m3 4 35 3 25 2 15 1 5 (Metsälehti 3/214) kerrottiin, että Kuusamon yhteismetsä on siirtynyt käyttämään metsänhoidon suunnittelussa laserkeilausaineistoa ja maastossa tehtyjä kasvumittauksia. Ikä, vuotta Läpimitta, cm 2 4 6 8 1 Monen tekijän summa Puun kasvu riippuu kasvupaikasta, puun ominaisuuksista ja puiden välisestä kilpailusta. Mitä paremmin näiden tekijöiden vaikutus on saatu mukaan kasvumalliin, sitä paremmin malli vastaa todellisuutta. Tilastollisessa mallissa käy Ojansuun mukaan kuitenkin helposti niin, että yksittäisten tekijöiden vaikutukset eivät pysy erillään vaan sekoittuvat toisiinsa. Puun kasvua rajoittaa metsän tiheys. Viljavalla kasvupaikalla puuston tiheys on keskimäärin suurempi kuin karummalla kasvupaikalla, mutta puut kasvavat viljavalla kasvupaikalla kuitenkin suuremmiksi, Ojansuu Kasvumallien ennusteet ovat aina enemmän tai vähemmän virheellisiä. Kasvumalli ennakoi metsän kasvua Puuston tilavuuden ja keskiläpimitan ennakoitu kehitys hoitosuositusten mukaisesti käsitellyssä ja hoitamattomassa luontaisesti uudistetussa eteläsuomalaisessa puolukkatyypin männikössä. Lähde: Metla 3 25 2 15 1 5 Tilavuus, hoidettu Tilavuus, hoitamaton Keskiläpimitta, hoidettu Keskiläpimitta, hoitamaton Tilastollisella mallilla on hänen mukaansa vaikea erottaa eri tekijöiden vaikutusten voimakkuutta, joten malli saattaa aliarvioida kasvupaikan hyvyyden ja puiden välisen kilpailun vaikutusta. Tilannetta pyritään nyt parantamaan muuttamalla kasvumallien rakennetta. Nykyisissä malleissa puiden läpimitan ja pituuden kasvua on ennustettu erikseen, mutta uusissa malleissa ennustetaan puiden kokonaiskasvua, joka sitten jaetaan rungon ja puun muiden osien kasvuksi. Malleissa aina virheitä Kasvumallit ovat pohjana esimerkiksi Metlan MOTTIohjelmistossa, jonka avulla tarkastellaan erilaisten metsänkäsittelytapojen vaikutusta puuston kehitykseen. Myös Metlan MELA-ohjelmisto, jolla tuotetaan alueellisia ja valtakunnallisia arvioita metsien käyttömahdollisuuksista, perustuu kasvumalleihin. Nykyiset kasvumallit otettiin käyttöön kymmenisen vuotta sitten ja uudet on tarkoitus saada valmiiksi ensi vuonna. Virheettömiä kasvumalleista ei Ojansuun mukaan koskaan saa. Sen takia kasvumalleihin on suunnitteilla niin sanottu kalibrointimahdollisuus. Se tarkoittaa sitä, että jos jostain metsiköstä on saatavilla maastossa mitattua aineistoa, se voidaan liittää kasvumalliin, jolloin malli pystyy ennakoimaan metsikön kasvua mahdollisimman hyvin. Kasvumallien ennusteet ovat aina enemmän tai vähemmän virheellisiä. Vaikka ne toimivat hyvin valtakunnan tasolla, voivat ne alueellisesti olla harhaisia. Kalibroinnin avulla tilannetta voitaisiin korjata.
12 METSÄLEHTI 11 214 Kuusitukkileimikoista voi saada tarjouksia, mutta niitä voi olla vaikea saada korjuuseen enää alkukesän aikana. Nyt ostettu leimikko hakataan syksyllä tai vasta ensi kesänä. Mikko Riikilä PUUKAUPPA Kuusitukista ylitarjontaa Kirjanpainajaleimikkoa voi olla vaikea saada alkukesän korjuuseen. HANNU JAUHIAINEN Sahat käyvät täysillä, mutta katkottua puuta on paikoin sahakentät täynnä. Puukauppa on käynyt hyvin, joten korjattavaakin on ollut. Hankalin tilanne on niillä metsänomistajilla, joiden metsissä on kirjanpainajatuhon uhka. Kirjanpainajaleimikkoa ei välttämättä saa enää alkukesän korjuuseen. Kuusitukkia oli Metsäntutkimuslaitoksen tilastojen mukaan ostettu huhtikuun loppuun mennessä 5 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Toukokuussa tilanne on hieman tasaantunut, kun kokonaisostomäärät ovat jääneet viimevuotista pienemmäksi ja puun ostajat ovat vähentäneet kuusitukin ostoa. Paljon tarjontaa Etelä- Karjalassa Puukauppa on sujunut alkuvuoden aikana hyvin, leimaustilauksia on tullut 3 4 prosenttia viime vuotta enemmän, joka sekään ei ollut huono kauppavuosi, kuvaa puukaupan tilannetta toiminnanjohtaja Markku Vaario Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksestä. Kun viime talven korjuukelit olivat huonot, yhtiöt keskittivät puunkorjuun päätehakkuukohteisiin. Tämänkin vuoksi sahoilla on nyt paljon katkottua tukkia varastossa. Kuusitukkileimikoista voi Etelä-Karjalassa saada tarjouksen osalta ostajista, mutta leimikkoa voi olla vaikea saada alkukesän aikana korjuuseen. Luultavasti nyt ostettu leimikko hakataan syksyllä tai ehkä vasta ensi kesänä. Kirjanpainajatuhoista kärsivien metsänomistajien tilanne on Vaarion mukaan huono. Kirjanpainajille altistuneet puut pitäisi saada nopeasti pois metsästä, jotta ne eivät menisi pilalle eikä uusi kirjanpainajasukupolvi leviäisi lähialueelle loppukesän aikana. Hyvän puukauppavuoden edellytys on, että hintataso pysyy tasaisena. Leimikot kasvaneet Kirjanpainajauhka on Vaarion mukaan osaltaan kasvattanut myytyjen leimikoiden kokoa. Tuhoaluetta on ehkä ollut vajaan hehtaarin alueella, mutta varmuudeksi on laitettu myyntiin pari kolme hehtaaria. Kun tällaisia leimikoita on paljon, myyntimäärät ja samalla puun korjuumäärät ovat kasvaneet. Aivan järeimpien kuusikoiden omistajilla on tälläkin hetkellä pientä toivetta saada puut jopa alkukesän aikana korjuuseen, sillä sorvikuusen kysyntä on edelleen hyvä. Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelussa on Vaarion mukaan keskitytty juuri kirjanpainajan uhkaamien metsien korjuuseen. Yhdistyksen mahdollisuudet ovat kuitenkin rajalliset, koska tukit pitäisi saada myös toimitettua jonnekin. Kuusitukin hinta on ylitarjontatilanteesta huolimatta pysynyt Vaarion mukaan vakaana. Puun ostajat eivät siten ole lähteneet hyödyntämään metsänomistajien hätätilannetta. Pientä eroa on syntynyt paremmin kaupaksi menevän mäntytukin eduksi. Hyvän puukauppavuoden edellytys on se, että hintataso pysyy tasaisena, sanoo Vaario. Jos nyt on tarvetta puumyyntiin, leimikon paikkaa kannattaa Vaarion mukaan katsella harvennuskohteista tai mäntytukkimetsistä. Tavallista tuholaisista vapaata kuusitukkileimikkoa ei välttämättä kannata laittaa myyntiin. Vaikka sen saisikin kaupaksi, leimikon korjuu voi siirtyä vuoden päähän. Pohjois-Karjalassa hiljaista Melko rauhalliseksi kuvaa puukaupan tämän hetken tilannetta Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen kenttäpäällikkö Risto Kannassalmi. Puunostokiintiöt tuntuvat olevan melko täynnä monella ostajalla tällä hetkellä, Kannassalmi Talvileimikoiden kysyntä on huonointa, mutta kesäleimikoistakaan ei aina tule montaa tar jousta. Yleensä tarjouksia on 3 4, mutta nyt jäädään Kannassalmen mukaan monesti 1 2 tarjoukseen. Kuusivaltaiset leimikot käyvät heikoimmin kaupaksi. Mäntytukkileimikoiden myyjien tilanne on parempi. Tähän osaltaan vaikuttaa se, että Pohjois-Karjalassa on paljon erikoispuun, kuten pylväiden, ostajia. Hyvällä paikalla oleva leimikko menee nytkin kaupaksi, joten sijainnilla ja korjuukelpoisuudella on suuri merkitys, Kannaslahti kertoo. Puun tarjontaa on erityisesti Polvijärvellä ja Lieksassa lisännyt kevään myrskytuho, jonka seurauksena noin 1 kuutiometriä puuta meni nurin.
METSÄLEHTI 11 214 13 Hintataso pysynyt vakaana HANNU JAUHIAINEN Puun kantohinnat ovat pysyneet lähes ennallaan koko alkuvuoden. Kevään ylitarjontatilanteen vuoksi hintataso ei ole noussut toukokuussa edellisvuosien tapaan. Kuluneen vuoden aikana koko maan keskihintojen vaihtelu on ollut hyvin vähäistä. Hintataso on parantunut tammikuusta vain vajaan euron, vaikka nyt myydään kesäleimikoita, joista yleensä maksetaan selvästi talvileimikoita enemmän. Kun verrataan toukokuun lopun hintatasoa viime vuoden vastaavaan aikaan, keskimääräiset kantohinnat ovat tukilla noin euron ja kuitupuulla noin 5 senttiä viimekeväistä alhaisemmat. Kantohintojen kehitys Euroa m3 6 5 4 3 2 1 Ostomäärät viikolla 22 metsäkeskuksittain Metsäkeskus Määrä m 3 Koko maa 783 546 Etelärannikko 23 372 Pohjanmaa 29 55 Lounais-Suomi 5 635 Häme-Uusimaa 92 78 Kaakkois-Suomi 98 397 Pirkanmaa 47 998 Etelä-Savo 95 719 Etelä-Pohjanmaa 48 865 Keski-Suomi 83 154 Pohjois-Savo 5 397 Pohjois-Karjala 99 346 Kainuu 22 557 Pohjois-Pohjanmaa 3 239 Lappi 11 99 Etelä- Pohjanmaa Keski- Suomi Etelä- Suomi Lappi Kainuu- Pohjanmaa Savo- Karjala Kymi- Savo Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 29 21 211 212 213 214 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m3 1,5 1,2,9,6,3 212 Puuta on ostettu alkuvuoden aikana reippaasti. Huhtikuun lopussa ostomäärä oli 3 prosenttia suurempi kuin edellisvuonna ja toiseksi korkein sitten ennätysvuoden 27. Toukokuussa on hieman jääty viime vuoden ostomääristä. Toukokuun loppuun mennessä puuta oli kuitenkin ostettu yli 14 miljoonaa kuutiometriä. Mänty- ja kuusitukista maksetaan keskimäärin 56 euroa ja koivutukista 41 euroa kuutiometriltä. Mänty- ja koivukuitupuusta saa noin 16 euroa ja kuusikuitupuusta hieman päälle 17 euroa kuutiometriltä. Tukin hinta laskee pohjoiseen mentäessä. Toisaalta mäntykuitupuulla on paras hinta Lapissa. 213 viikot 1 22, 214 vko 1-2 5 1 15 2 25 3 35 4 45 5 Metsäntutkimuslaitoksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat eivät ole mukana. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukki- ja kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Raakapuun hintatilastot, viikkojen 19-22 keskiarvo KOKO MAA ETELÄ-SUOMI KYMI-SAVO Kantohinnat 55,94 57,5 39,45 15,8 17,72 15,27 23,47 24,26 Uudistushakkuu 57,39 57,63 4,5 16,2 18,68 16,52 24,44 24,53 Harvennushakkuu 48,76 49,13 38,27 13,59 14,93 14,36 Ensiharvennus 47,64 46,69 14,6 15,41 13,95 22,87 Hankintahinnat 6,12 59,67 43,37 29,41 31,19 3,12 KESKI-SUOMI Kantohinnat 56,72 56,36 43,77 15,57 17,5 15,63 22,12 23,57 Uudistushakkuu 58,22 57,8 44,93 17,41 18,62 17,54 23,75 23,99 Harvennushakkuu 5,14 47,56 37,83 15, 15,4 14,84 21,1 Ensiharvennus 47,39 46,51 14,1 14,85 13,33 21,6 Hankintahinnat 56,66 55,37 46,48 29,2 29,65 3,99 ETELÄ-POHJANMAA Kantohinnat 56,45 57,29 4,64 16,1 18,12 16,2 22,48 24,77 Uudistushakkuu 58,56 58,1 42,44 17,49 19,31 17,88 25,59 26,26 Harvennushakkuu 5,33 48,61 38,63 14,98 15,9 15,5 Ensiharvennus 47,87 47,44 31,23 15,49 15,83 14,77 22,4 21,73 Hankintahinnat 56,84 56,4 29,22 29,37 29,65 SAVO-KARJALA Kantohinnat 55,81 55,26 16,75 17,59 16,59 23,88 25,65 Uudistushakkuu 57,29 55,91 18,17 18,26 17,93 25,98 26,18 Harvennushakkuu 46,74 14,7 14,42 14,4 Ensiharvennus 46,6 15,4 14,71 21,7 Hankintahinnat 53,21 53,2 28,66 28,3 28,82 33,8 KAINUU-POHJANMAA Kantohinnat 55,99 55,7 41,57 15,75 16,85 15,82 21,56 23,61 Uudistushakkuu 57,87 56,25 43,39 17,79 18,26 17,91 24,52 25,34 Harvennushakkuu 48,19 46,91 37,65 15,33 15,5 14,81 18,38 Ensiharvennus 46,31 46,14 34,22 14,6 11,26 13,97 19,59 Hankintahinnat 56,2 55,29 45,53 28,57 28,8 3,22 Kantohinnat 51,81 52,51 16,11 17,75 15,85 21,89 22,94 Uudistushakkuu 53,81 53,47 18,61 18,94 17,82 24,65 24,9 Harvennushakkuu 46,27 14,2 13,4 12,45 2,16 Ensiharvennus 46,57 14,7 14,71 19, Hankintahinnat 54,99 54,63 28,15 28,54 29,91 33,98 LAPPI Kantohinnat 48,5 48,28 16,94 15,45 15,36 23,76 Uudistushakkuu 48,87 48,78 18,47 15,63 17,17 26,45 Harvennushakkuu Kantohinnat 55,78 56,37 41,78 15,86 17,55 15,79 22,57 24,27 Uudistushakkuu 57,48 57,17 43,15 17,6 18,68 17,62 25,7 25,31 Harvennushakkuu 49, 47,72 37,95 14,78 14,97 14,54 2,12 19,94 Ensiharvennus 47, 46,67 33,75 14,65 15,2 14,1 2,79 2,84 Hankintahinnat 56,49 56,11 45,41 28,81 29,81 3,11 34,9 13,72 Ensiharvennus 42,2 14,72 12,67 Hankintahinnat 54,77 29,8 3,94