SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ MOSKOVA Talousuutisia Moskovasta 10.5.2013 Venäjä jatkaa talouspoliittista linjaansa; hallituksen ryhdyttävä toimiin talouskasvun elvyttämiseksi Hallituksen jäsenet eivät saa pitää varoja ulkomaisilla tileillä tai omistaa ulkomaisia osakkeita Venäjän ryhdyttävä rakenteellisiin uudistukseen talouslaman välttämiseksi Ulkomaiset investoinnit Venäjälle laskeneet Venäjän öljyveromalli tehoton Gazprom aloittamassa tuotantoa kahdella mannerjalustaesiintymällä Venäläiset maatalouskoneiden tuottajat peräänkuuluttavat valtiolta tukia Venäjän talouskasvu 1-3/2013 1-3/2012 Ennuste 2013 * BKT:n kasvu % 1,0 % 4,8 % 2,4 % Reaalipalkka % 4,2 % 10,3 % 4,5 % Inflaatio % 7,1 % 3,9 % 6,0 % Vähittäiskauppa, % 3,9 % 7,9 % 4,3 % Teollisuustuotanto % 0,0 % 4,0 % 2,0 % Investoinnit % 0,1 % 16,5 % 4,6 % Vienti % -4,5 % 23 % -4,4 % Tuonti % 6,9 % 17 % 5,7 % Urals-öljyn keskihinta 111,4 $ 117,5 $ 105 $ Lähteet: Tilastokeskus ja talouskehitysministeriö * Talouskehitysministeriön viimeisin ennuste 2013 Budjetti % bkt:sta 1-3/2013 1-3/2012 Budjetti 2013 Budjetin tulot 20,8 % 23,0 % 19,3 % Budjetin menot 21,8 % 24,0 % 20,1 % Ylijäämä/alijäämä 0.95% 1,0 % -0,8 % Alijäämä ennen öljytuloja 11,0 % 10,0 % -9,7 % Lähde: Venäjän valtiovarainministeriö Vararahastot mrd. USD 1.1.2013 1.5.2013 Vararahasto 62,1 84,88 mrd.$ Hyvinvointirahasto 88,6 87,27 mrd.$ Keskuspankin kulta- ja valuuttavarannot 538 528 mrd.$ Lähteet: Venäjän keskuspankki ja finanssiministeriö
Ruplan kurssi RUB 1.1.2013 7.5.2013 RUB/EUR 40,23 40,74 RUB/EUR RUB/USD 30,37 31,08 RUB/USD Lähde: Venäjän keskuspankki Raakaöljyn hinta USD/bll 1.1.2013 7.5.2013 Brent USD/bll 110,62 $/bll 105 $/bll Urals USD/bll 110,35 $/bll 104 $/bll Lähde: Interfax, Vedomosti Talous Putin vakuuttaa Venäjän jatkavan talouspoliittista linjaansa. 25.4.2013 pidetyssä suorassa TV-maraton lähetyksessä presidentti Putin vakuutti Venäjän jatkavan talouspoliittista linjaansa. Venäjän tiukka rahapolitiikka on tähdätty inflaation kurissa pitämiseksi. Niin inflaatiota kuin korruptiotakin vastaan on taisteltava. Putin totesi olevansa yhtä mieltä entisen valtiovarainministeri Kudrinin kanssa siitä, että työn tuottavuutta tulee nostaa palkkojen nousun sijaan ja tuotantoa on monipuolistettava. Putinin mukaan poliittisen järjestelmän vakaus kuten myös talousjärjestelmän vakaus ja luotettavuus ovat takuu yksityisille sijoituksille. Putin kritisoi hallitusta hidastelusta talouskasvun elvyttämiseksi. Tapaamisessaan Venäjän hallituksen kanssa virkaanastujaispäivänsä vuosipäivänä 7.5.2013 presidentti Putin kritisoi hallitusta hidastelusta talouskasvun elvyttämiseksi, tuottavuuden lisäämiseksi ja liiketoimintaympäristön parantamiseksi. Vaikeassa makrotaloustilanteessa kyseiset toimet ovat sitäkin tärkeämpiä. Vuosi sitten annetut presidentin määräykset on pantava toimeen ja kukin ministeri vastaa julkisesti ja yksityisesti niiden toimeenpanosta. Putin aikoo vuoden lopussa keskustella kunkin ministerin kanssa työn tuloksista ja raportit tulevat olemaan julkisia. Putin nosti tapaamisessa esille muun muassa keskisuurille yrityksille tarkoitetun valtion lainatakuumekanismin, joka ei toimi. Budjettiin varatut 20 miljardia ruplaa ovat edelleenkin käyttämättä. Putinin mukaan nykyisiä sääntöjä noudattamalla lainatakuiden saaminen on lähes mahdotonta. Hallitus ei ole toimeenpannut määräajassa liiketoimintaympäristön parantamiseksi hyväksyttyjä tiekarttoja eikä ole myöskään saanut aikaiseksi uusia tiekarttoja. Putin varoitti Venäjän alueita myös kikkailemasta tuloilmoituksilla, jotka näyttäisivät esimerkiksi palkankorotuksilta valtion omistamien yritysten työntekijöille. Putin läimäytti myös budjettisektoria todeten työntekijöille maksettavan palkkaa pelkästään työpaikalla olemisesta. Putin allekirjoitti 7.5.2013 lait, jotka kieltävät hallituksen ja liittokokouksen jäseniä avaamasta tai pitämästä talletuksia ulkomaisilla tileillä. Laeissa määriteltyihin kategorioihin kuuluvat henkilöt eivät saa myöskään omistaa ulkomaisia osakkeita tai johdannaisia. Laki koskee myös puolisoita ja alaikäisiä lapsia. Henkilöillä on kolme kuukautta aikaa sulkea ulkomaiset tilinsä ja myydä ulkomaiset sijoituksensa. Rangaistuksena lain rikkomisesta on erottaminen. Hallitukselta budjettia koskeva muutosesitys duumaan. Venäjän hallitus on jättänyt duumalle tämän vuoden budjettia koskevan muutosesityksen. Luonnoksessa ehdotetaan 166 miljardin ruplan reallokointia vararahastosta ja varojen vapauttamista mahdollisiin kriisitilanteisiin. Budjetin pääparametrit eli tulo- ja menoarvio sekä budjettivaje eivät muutu. Muusta kuin öljystä ja kaasusta saatavat tulot tänä vuonna tulevat olemaan ennustettua pienemmät. Muun muassa Venäjän federaation valtion omaisuuden hallintovirasto
Rosimuštšestvo on jo ilmoittanut, että yksityistämisestä saatavat tulot jäävät tänä vuonna vain 60 miljardiin ruplaan suunnitellun 427,7 miljardin sijaan. Duuma on hyväksynyt budjettia koskevat muutokset, jotka sallivat öljy- ja kaasutulojen käytön, mikäli ei ole muita lähteitä budjettivajeen paikkaamiseksi. Valtiovarainministeri Siluanovin mukaan tänä vuonna odotetaan 143 mrd. ruplan lisätuloja öljy- ja kaasusektorilta. Muutosehdotukset koskevat nykyisten menojen uudelleen jakamista, mikä on mahdollista muilla sektoreilla tehtyjen säästöjen takia ja 200 miljardin ruplan vapauttamisella kriisivarannosta. Valtiovarainministeriö ehdottaa mm. 50 mrd. ruplaa esiopetukseen, 42 mrd. ruplaa maatalouden tukemiseen ja 10 mrd. ruplaa Venäjän rautateille Moskovan lähialueiden liikenteen tukemiseksi. Sotšin talviolympialaisten avajaisiin allokoidaan 2,4 mrd. ruplaa, 800 milj. ruplaa Marinski-teatterin ylläpitoon ja 900 milj. ruplaa Kazanin universiadeihin. Talouslama edessä, mikäli ei ryhdytä rakenteellisiin uudistuksiin. Talouskehitysministeri Belousovin mukaan Venäjää odottaa talouslama, mikäli ei ryhdytä määrätietoisiin toimiin sosiaalisektorin, puolustusvoimien sekä terveys-, opetus- ja asuntosektorin uudistamiseksi, liikenne- ja energiainfrastruktuurin rakentamiseksi ja Kaukoidän, eteläisen Venäjän ja Kaliningradin kehittämiseksi. Talouden riippuvuutta öljystä on vähennettävä. Uudistukset maksaisivat noin 7,5 prosenttia bkt:sta/vuosi ja varat niihin tulisi ottaa hyvinvointi- ja vararahastosta. Uudistusten avulla talouskasvu saadaan vuosina 2014 2016 kuuden prosentin kasvuun ja melkein seitsemän prosentin kasvuun vuosina 2017 2020. Belousov totesi pääministeri Medvedevin kanssa järjestetyssä tapaamisessa, että vähintään viiden vuoden kuluttua on alkanut energiasektorin mullistukset, mikä voi johtaa öljyn hinnan laskuun nykyisestä 100 dollarista 70 80:een dollariin barrelilta. Belousov peräänkuulutti investointeja, jotka saadaan liikkeelle parantamalla liiketoimintaympäristöä, laskemalla pankkikorkoja, tekemällä rahoitusmarkkinat houkuttelevimmiksi ja pistämällä liikkeelle suuria infrastruktuurihankkeita. Työn tuottavuus on myös saatava nousemaan. OECD:n mukaan Venäjällä työn tuottavuus on noin 45 prosenttia euromaiden tuottavuudesta. Venäjän vienti on liikaa energiaraaka-aineiden varassa ja sitä on monipuolistettava. Belousov pitää häpeällisenä Venäjän vientilukuja, jotka koskevat koneita ja laitteita. Venäjä vie koneita ja laitteita vain noin 27 miljardin dollarin edestä, mikä on yhtä paljon kuin Etelä-Korean ja Taiwanin vientiluvut kaksikymmentä vuotta sitten ja Filippiinien kymmenen vuotta sitten. Alhaiset vientiluvut eivät johdu venäläisen tekniikan laadusta, vaan siitä, että Venäjällä ei ole vientiä tukevia järjestelmiä. Pääministeri Medvedev myönsi tarpeen tukea vientiä, mutta varoitti tuottajia ilmaismatkoista. Venäjän ulkomaankauppa laski ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Ulkomaankauppa laski ensimmäisellä vuosineljänneksellä 13,6 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Venäjän vienti oli tällä vuosineljänneksellä 124,4 miljardia dollaria ja tuonti 70,4 miljardia dollaria. Maakaasun vienti Kaukoitään kasvoi 1,3 prosenttia ja vienti IVY-maihin laski 10,7 prosenttia. Venäjän tullin mukaan Venäjä vei maakaasua ensimmäisellä vuosineljänneksellä 52,2 miljoonaa kuutiota (18 miljardia dollaria) ja nesteytettyä kaasua 5,1 miljoonaa kuutiota (972 miljoonaa dollaria). Liiketoimintaympäristö Ulkomaiset investoinnit Venäjälle laskivat. OECD:n tuoreimman arvion mukaan suorat ulkomaiset investoinnit vuonna 2012 laskivat globaalisti 14 prosenttia. Suorat ulkomaiset investoinnit Venäjälle laskivat vuodessa 36,9 miljardista dollarista 31,3 miljardiin dollariin. Suoria investointeja Venäjälle tuli Luxembourgista 11 miljardia dollaria ja Alankomaista 10,2 miljardia dollaria. Kyseiset maat ovat suosiollisia erityisesti holding-yhtiöille ja ovat vaihtoehto Kyprokselle. Mailla on Venäjän kanssa sopimukset kaksinkertaisen verotuksen estämiseksi.
Venäjä ei houkuttele enää investoijia. Venäjän sijoitus EIU:n (Economist Intelligence Unit) tekemässä kyselyssä on listan toiseksi huonoin. EIU teki maailmanlaajuisen kyselyn 730 investoijasta koostuvalta paneelilta. Houkuttelevimmat investointikohteet ovat Yhdysvallat, Kiina, Kaakkois-Aasia, Brasilia, Intia ja Japani. Moskovassa eniten miljardöörejä. Hurun Global Richin tuoreimman listauksen mukaan Moskovassa asuu eniten maailmassa miljardöörejä. Moskovassa asuu 76 henkilöä, joiden omaisuus on yli yhden miljardin dollarin. Rikkaimpia ovat Alisher Usmanov (19 mrd. dollaria), Viktor Vekselberg (18 mrd. dollaria) ja Vladimir Lisin (17 mrd. dollaria). Toisella sijalla on New York, jossa asuu 70 miljardööriä, ja kolmannella sijalla on Hong Kong, jossa miljardöörejä on 54. Viidettä sijaa pitää Lontoo 39 miljardöörillä. Lontoossa asuu mm. Moskovan entisen pormestarin Lužkovin vaimo Jelena Baturina, jonka omaisuus on 1,2 mrd. dollaria. Forbeslehden listauksessa Moskova piti ykkössijaa myös vuosina 2011 ja 2012. Venäjällä kaavaillaan ylellisyysveroa eliittiasunnoille. Presidentti Putinin ehdottama asuntojen ylellisyysvero on saanut vastakaikua finanssiministeriössä. Ministeriö on päättänyt, että 0,5 1,0 prosentin ylellisyysvero koskee asuntoja, joiden arvo on yli 300 miljoonaa ruplaa. Moskovassa ja Moskovan alueella arvioidaan olevan 6000 asuntoa, jotka täyttävät kriteerin. Uusi vero tuottaisi vuosittain tuloja federaation budjettiin 6 miljardia ruplaa. Vero tarkoittaa, että kalliin asunnon omistaja maksaisi ylellisyysveroa vuosittain 1,5 3 miljoonaa ruplaa. Muiden kiinteistöjen osalta vero on 0,1 prosenttia. Ylellisyysvero lasketaan kiinteistörekisterin mukaisesta asunnon arvosta, ei inventoidusta arvosta kuten nyt. Kiinteistörekisteriin merkityn arvon mukaan määräytyvä vero saattaa olla kymmeniä kertoja inventoidun arvon perusteella laskettua veroa korkeampi. Asiantuntijoiden mielestä asunnon arvon määrittely on ongelmallista. Lakiesityksen mukaan omistajalla on mahdollisuus riitauttaa maksettavaksi tuleva vero. Lisäksi vero koskisi vain luonnollisia henkilöitä, joten omaisuuden siirtäminen oikeushenkilön omistukseen vapauttaisi omistajan verosta. Samoin vero koskee vain kokonaista kiinteistöä, ei sen osaa. Näin ollen pienenkin osuuden luovuttaminen toisen henkilön esimerkiksi toisen perheenjäsenen omistukseen kumoaisi veron. Moskova ottaa vanhoja teollisuusalueita uuteen käyttöön. Talouspolitiikasta vastaava Moskovan varakaupunginjohtaja Andrei šaronov kertoo talouslehti RBK Dailyn haastattelussa, että kaupunki suunnittelee 69 vanhan teollisuusalueen muuttamista uuteen käyttöön kuluvana vuonna. Näistä 29 kohteeseen jää teollista toimintaa ja 40 kohdetta organisoidaan kokonaan uudelleen. Viime vuonna tehtiin päätös 32 teollisuusalueen uudiskäytöstä, mutta hankkeista vain yksi eli ZIL:in entinen tehdasalue oli onnistunut. ZIL:in alueelle on tulossa megaluokan jäähalli, asuinalue, teemapuisto ja tekniikkapuisto. Alueelle on jäämässä myös toimiva ZILin autotehdas. Kohde oli myös muita helpompi, koska alueen maa ja rakennukset olivat valmiiksi kaupungin omistuksessa. Useimmissa kohteissa maan omistaa kaupunki, mutta rakennukset yksityinen taho. Kaupunki ei ole halukas lunastamaan kohteita itselleen, vaan pyrkii neuvottelemaan omistajan kanssa siitä, millainen investointi palvelisi parhaiten sekä omistajaa että kaupunkia. Kaupungin tarkoituksena on, että alueita ei muuteta pelkästään asuinrakennuskohteiksi vaan olemassa olevat työpaikat pyritään säilyttämään. Vanhasta teollisuudesta luovutaan, mutta tilalle tulee toimistoja, hotelleja, liiketilaa ja teollisuuspuistoja. Alueille tarvitaan myös kaikki lähipalvelut. Kaupungille kiinnostavia kohteita ovat mm. teollisuuspuistot, koska niihin tulee uusia innovatiivisia ja nopeasti kasvavia nuoria yrityksiä. Ne verkottuvat keskenään ja niiden välille syntyy helposti uudenlaista synenergiaa. Asuntoja pyritään rakentamaan erityisesti luonnonläheisille alueille kuten Moskova-joen rantaan. Moskova-joen pituus kaupungin alueella on 83 kilometriä ja rantaa on tuplasti. Kehitettäville alueille perustetaan myös puistoja lisäämään viihtyvyyttä. Kiinteistömarkkinoiden toimijat ovat myös kritisoineet kaupungin suunnitelmia. He pitävät esimerkiksi Donskie ulitsy -alueen
suunnitelmaa tehottomana. Kaupunki on suunnitellut alueelle mm. tekniikkapuistoa, monitoimikeskusta, pysäköintitaloja ja toimistoja kiinteistöasiantuntijat kannattavat tehokasta asuntorakentamista keskustan läheisyyden ja hyvien metroyhteyksien vuoksi. Energia Ernst & Young: Venäjän öljyveromalli on tehoton. Vuoden 2011 lopussa voimaan tullut 60/66-vientitullimalli ei ole tilintarkastusyhtiö Ernst & Youngin mukaan elvyttänyt sen enempää Venäjän öljyntuotantoa kuin öljynjalostusta. Veromallin uudistamisen yhtenä tavoitteena oli raakaöljyn vientiveroa alentamalla (65 prosentista 60 prosenttiin) kannustaa investointeja tuotannon lisäämiseksi etenkin Länsi-Siperian tärkeillä öljykentillä, joiden tuotanto on hiipumassa. Toisena tavoitteena oli kannustaa öljy-yhtiöitä aiempaa korkeampaan jalostusasteeseen laskemalla korkean jalostusasteen öljytuotteiden (dieselin ja kerosiiniin) vientitulli 67 prosentista 66 prosenttiin ja nostamalla matalan jalostusasteen öljytuotteiden vientitulli 46,7 prosentista 66 prosenttiin raakaöljyn vientitullista. Uuden mallin käyttöönotto on Ernst & Youngin mukaan kyllä lisännyt investointeja tuotannossa 19 prosentilla ja jalostuksessa 30 prosentilla mutta tuotannon kasvuun sillä ei ole ollut vaikutusta. Tehokas veroaste olisi selvityksen mukaan noin 80 prosenttia Venäjän nykyisen öljyverotuksen tasosta. Rosneftistä toivotaan vetoapua venäläiselle laivanrakennukselle. Laivanrakennusyhtiö OSK laskee entistä enemmän Rosneftin tulevien tilausten varaan sen jälkeen, kun Rosneftin pääjohtaja Igor Setšin ilmoitti yhtiön olevan kiinnostunut OSK:n Kronstadtin telakkahankkeesta. Baltijski-laivanrakentamon pääjohtajan Voznesenskin mukaan Rosneftin kiinnostus tarkoittaa, että joulukuusta 2012 asti jäissä ollut Kronstadtin telakkahanke voidaan elvyttää. Hanke keskeytettiin tilauskannan epävarmuuden vuoksi arktisten hankkeiden, etenkin Štokmanin, viivästyessä. Presidentti Putinin suorassa TV-haastattelussa, jossa Setšin esiintyi, hän kertoi Rosneftin tulevaksi alustarpeeksi 394 yksikköä: 15 tutkimuslauttaa, 106 porauslauttaa, 16 alusta seismisiä tutkimuksia varten ja yli 200 muuta alusta. Pietarin telakoiden lisäksi laivanrakennusteollisuutta tulee Setšinin mukaan kehittää Kaukoidässä. Gazprom aikoo aloittaa tuotannon kahdella mannerjalustaesiintymällä tänä vuonna. Tavoite liittyy tiiviisti hallituksen ohjelmaan, joka tähtää mannerjalustahankkeiden hiilivetyresurssien aktiiviseen hyödyntämiseen vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2013 Gazprom aikoo käynnistää tutkimusporaukset kahdella mannerjalustaesiintymällä Sahalinin edustalla. Lisäksi se aikoo tehdä geologisia tutkimuksia laajamittaisesti Barentsinmeren, Karanmeren, Itä- Siperianmeren ja Tšuktšimeren alueilla. Tuotanto on tarkoitus aloittaa kuluvana vuonna kahdella esiintymällä: Sahalin-3-kenttään kuuluvalla Kirinskin kaasukondensaattiesiintymällä Sahalinin saaren itäpuolella sekä Prirazlomnojen öljyesiintymällä Petšoranmerellä, Barentsinmeren kaakkoisosassa. Myös Štokmanin kaasuhankkeen valmisteluja jatketaan. Gazprom halajaa Japanin LNG-markkinoille. Gazprom on kiinnostunut LNG-toimituksista Japaniin, ja on halukas sitä silmällä pitäen rakentamaan Vladivostokin LNG-terminaalin lisäksi LNG:n vastaanottoterminaalin Japaniin. Avainkysymys neuvotteluissa Japanin kanssa kuten Kiinankin kanssa on kuitenkin kaasun hinta. Japani onkin nyt kiinnostunut LNG:n sijasta palaamaan neuvotteluihin kaasuputkesta, mitä kautta se laskee saavansa LNG:tä edullisempaa kaasua. Tällä hetkellä Japani maksaa kaasusta lähes 550 dollaria kuutiometriltä, kun venäläisen putkikaasun hinta Euroopassa on keskimäärin 365 dollaria. Kaasuputki ei Gazpromin nykylaskelmien mukaan olisi enää taloudellisesti kannattavaa ja se on kiinnostunut ennen kaikkea LNG-markkinoille pääsystä. Virallisella tasolla Venäjä ja Japani päättivät tiivistää energia-alan yhteistyötään laaja-alaisesti Japanin pääministeri Aben Venäjän-vierailun
yhteydessä allekirjoittamalla yhteistyöpöytäkirjan. Pöytäkirjassa ei sovita konkreettisista toimista. Gazprom tehostaa oheiskaasun hyödyntämistä. Yhtiön johtokunta on hyväksynyt suunnitelman tehostaa oheiskaasun hyödyntämisestä energianlähteenä. Öljynporauksen yhteydessä vapautuvan kaasun hyödyntämistä on Gazpromin mukaan jo tehostettu merkittävästi viime vuosina: tällä hetkellä 70 prosenttia kaasusta hyödynnetään. Syytä on kuitenkin muistaa, että Venäjällä on ollut voimassa 1.1.2012 alkaen vaatimus hyödyntää vähintään 95 prosenttia oheiskaasusta. Suurin osa venäläisyhtiöistä rikkoo yhä tätä vaatimusta. Ne ovat perinteisesti hankkiutuneet oheiskaasusta eroon soihduttamalla sitä ilmakehässä. Novatek jatkaa yhteistyötä Rosneftin kanssa, Gazprom saa väistyä. Novatek on ilmoittanut liittoutuvansa Rosneftin kanssa yksityisten kaasuntuottajien intressien lobbaamiseksi ja luopuvansa suurimmasta yhteistyöhankkeestaan Gazpromin kanssa, yhteisyrityksestä Jamalilla ja Gydanissa. Yhteisyrityksen oli tarkoitus tuottaa Jamalilla LNG-kaasua. Allianssi Rosneftin kanssa antaa asiantuntijan mukaan Novatekille mahdollisuuden siirtyä altavastaajan asemasta Gazpromin avoimeksi kilpailijaksi. Novatek ryhtyi ajamaan syksyllä 2012 Gazpromin vientimonopolin purkamista LNG:n osalta ja helmikuussa 2013 ajatusta nousi puoltamaan Rosneftin pääjohtaja Setšin. Maatalous ja metsä Putin huolestunut sianlihan tuotannon tulevaisuudesta. Presidentti Putinin suorassa TVmaratonlähetyksessä sivuttiin myös maataloutta ja maaseudun kehittämistä. Presidentti antoi ymmärtää, että valtiolta olisi tulossa siankasvattajille lisätukea. Vuoden 2013 ensimmäisellä puoliskolla jopa johtavat sianlihan tuottajat Rusagro ja Tšerkizovo toimivat tappiolla. Ne myivät sianlihaa n. 10 prosenttia halvemmalla kuin vielä vuoden 2012 lopussa. Sianlihan kilohinta 55 57 ruplaa alittaa 10 15 prosentilla omakustannushinnan. Jos tuloksia verrataan vuoden 2012 ensimmäiseen vuosipuoliskoon, niin esimerkiksi Tšerkizovon myynti kasvoi 58 prosentilla 35,8 tuhanteen tonniin, mutta myyntihinta oli peräti 28 prosenttia alempi kuin vuoden 2012 vastaavana ajankohtana ja 12 prosenttia alempi kuin vuoden viimeisellä neljänneksellä. Kannattavuuden lasku on seurausta WTO-jäsenyyden mukanaan tuomasta tuonnin kasvusta ja kotimaisten rehujen jyrkästä hinnannoususta. Tuottajat, joilla on myös jalostusta, ovat selvinneet paremmin. Venäjän siankasvattajien liiton mukaan alan kannattavuus on kääntynyt miinusmerkkiseksi. Gazprombankin analyytikko Darja Snitko odottaa, että kannattavuus paranee vuoden toisella neljänneksellä: kysyntä kasvaa, kun paasto päättyy ja šašlikkikausi alkaa. Venäläinen maataloustekniikka ei myy. Yli 30 venäläistä valmistajaa on lähettänyt presidentti Putinille yhteisen pyynnön valtion tuesta venäläisille maatalouskoneille. Valmistajat ovat huolissaan siitä, että Venäjän maatalous on tulossa riippuvaiseksi EU-alueen, USA:n ja Kiinan konetoimituksista. Valmistajien etujärjestö Rosagropromašin mukaan venäläisvalmisteisten traktorien myynti on alkuvuonna laskenut 2,2-kertaisesti ja leikkuupuimureiden 2,7-kertaisesti verrattuna vuoden 2011 vastaavaan ajankohtaan. Valmistajat esittävät syyksi myynnin laskuun Venäjän WTO-jäsenyyttä ja valtion tukien puuttumista. Heidän mielestään valtio on edistänyt epätasa-arvoista kilpailua venäläisten ja ulkomaisten valmistajien välillä tilanteesta on hyötynyt erityisesti Valko-Venäjä. Valmistajat kritisoivat maatalousministeriötä siitä, että se ei ole tukenut venäläisiä valmistajia vastoin hallituksen ohjelmaa. Ohjelmassa vuodelle 2013 on budjetoitu 2,3 miljardia ruplaa tukea, mikä tarkoittaisi ostajille 15 prosentin alennusta hankintahinnasta. Viljelijät eivät osta venäläistä tekniikkaa, koska odottavat tukea. Valmistajien mielestä maatalousministeriö on pikemminkin alkanut tukea ulkomaisen tekniikan hankkimista
myöntämällä korkotukea ulkomaisen tekniikan ostoihin otetuille lainoille. Myöskään luvattu vientituki ei heidän mielestään ole toiminut. Maatalousministeriön mukaan 15 prosentin hankintatuki traktoreille tulee käyttöön kesäkuun alusta. Metsäpalot jokavuotinen kevään merkki. Kevään edistyessä Venäjällä on alkanut jokavuotinen metsäpalokausi. Venäjällä on vuosittain keskimäärin 18 000 metsäpaloa 80 % niistä johtuu ihmisen toiminnasta eli kulotuksista ja varomattomasta tulen käsittelystä. Toukokuun 7. päivän tilanteen mukaan Venäjän federaatiossa oli sammutettu jo 141 metsäpaloa, ja aktiivisessa palovaiheessa oli vielä 121 metsäpaloa 27 406 hehtaarin alalla. Eniten metsäpaloja on tänä vuonna ollut Taka-Baikalian piirissä, Burjatian ja Tuvan tasavalloissa ja Amurin alueella. Taka-Baikalian piirissä on palovaiheessa 56 paloa lähes 15 000 hehtaarin alalla, ja tuli on tuhonnut myös asumuksia. Piiriin on julistettu metsäpalojen vuoksi poikkeustila.