KIRJALLINEN KYSYMYS 213/2012 vp Eturauhassyövän hoito ja seulonta Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Eturauhassyöpä on yleinen tauti suomalaisilla miehillä. Ikä on kuitenkin suuri tekijä siinä vaiheessa kun päätetään, mitkä potilaat pääsevät leikkaushoitoon. Oikealla hoidolla valtaosa eturauhassyöpäpotilaista parantuu täysin. Docrates-syöpäsairaalan tietojen mukaan eturauhassyöpää sairastavien ikäjakauma jakautui vuonna 2010 seuraavasti: 35 39-vuotiaat 1 kpl, 40 44-vuotiaat 7 kpl, 45 49-vuotiaat 49 kpl, 50 54-vuotiaat 175 kpl, 55 59-vuotiaat 456 kpl ja 60 64-vuotiaat 77 kpl. Suomessa hoito- ja tutkimusmenetelmät vaihtelevat suuresti eri sairaanhoitopiirien välillä. Miksi ikä näyttelee eturauhassyövän hoidossa niin suurta roolia, kun tilastojen mukaan kaikista vanhimpia potilaita (60 70-vuotiaita) on selvästi vähiten? Jos potilaan yleiskunto on hyvä, eikö hän olisi oikeutettu leikkaukseen vaikka ikää olisi ehtinyt jo kertyä? Suomalaiset miehet sairastavat keskimäärin saman verran eturauhassyöpää kuin naiset rintasyöpää. Tautien kuolleisuusluvutkin ovat suunnilleen samaa luokkaa. Miksi eturauhassyövän osalta ei suoriteta samanlaisia automaattisia seulontoja kuin esimerkiksi naisille rintasyövän Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä, että eturauhassyövän tutkiminen ja hoitaminen olisi tasa-arvoista Suomessa eri sairaanhoitopiirien kesken ja mitä hallitus aikoo tehdä sen eteen, että eturauhassyövän osalta voitaisiin suorittaa samanlaisia seulontoja kuin rintasyövän Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 2012 Osmo Kokko /ps Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Osmo Kokon /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 213/2012 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä, että eturauhassyövän tutkiminen ja hoitaminen olisi tasa-arvoista Suomessa eri sairaanhoitopiirien kesken ja mitä hallitus aikoo tehdä sen eteen, että eturauhassyövän osalta voitaisiin suorittaa samanlaisia seulontoja kuin rintasyövän Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä Suomessa. Vuosittain uusia tapauksia todetaan noin 5 000. Eturauhassyöpä esiintyy usein oireettomana eikä siitä kehity potilaan elinaikana levinnyttä syöpää. Joka kymmenes oireeton syöpä etenee kuitenkin levinneeksi taudiksi. Sairauden monimuotoisuuden takia hoitolinjan arvio tapahtuu erikoissairaanhoidossa virtsaelintautien ja syöpätautien sekä patologian erikoislääkärin yhteistyönä. Hoitoratkaisu päätetään hoitoneuvottelussa potilaan ja mahdollisesti omaisten kanssa. Sairauden asteesta riippuen käytetään eturauhassyövässä erilaisia hoitomuotoja. Koska osa syövistä on hyvälaatuisia, voidaan tautia toisinaan ainoastaan seurata. Jos syöpä ei ole levinnyt ja potilas on nuori tai on epäiltävissä että syöpä on erityisen pahanlaatuinen, suositaan leikkaushoitoa. Leikkausmenetelmät vaihtelevat ja erimerkiksi yliopistosairaaloissa on mahdollisuus robottileikkauksiin. Parhaiten sopivina hoitomuotoina voi tulla kyseeseen sädehoito eri muodoissa tai lääke- tai hormonihoito. Sairaudesta on laadittu Suomessa "Käypä Hoito" -suositus ja alueellisesti on laadittu sairauden hoitoketjuja. Terveydenhuoltolain mukaisesti erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien tehtävänä on yhteistyössä suunnitella ja sovittaa yhteen alueensa erikoissairaanhoidon palvelujen tuotanto sekä toteuttaa sairaanhoito potilaan lääketieteellisen tarpeen ja käytettävissä olevien yhtenäisten hoidon perusteiden mukaisesti. Näin on pyritty yhtenäistämään moni-ilmeisen sairauden hoitoa parhaaseen tietoon perustuvaksi. Eturauhassyövän seulontaan on käytettävissä veritesti (PSA = prostataspesifinen antigeeni). Korkeita arvoja esiintyy kuitenkin eturauhasen hyvänlaatuisessa liikakasvussa ja sellaisilla henkilöillä, joiden eturauhassyöpä on oireeton eikä elinaikana aiheuta oireita. Eturauhassyövän seulontojen arvioimiseksi Suomi on osallistunut laajaan kansainväliseen tutkimukseen, joka 11 vuoden seurannan jälkeen on osoittanut, että PSAseulonnalla pystytään vähentämään kuolleisuutta eturauhasyöpään, mutta miesväestön kokonaiskuolleisuuden ei ole voitu osoittaa vähentyneen. PSA-testi ei pysty erottamaan, milloin kyse on iän myötä yleistyvästä, hitaasti etenevästä kasvaimesta ja milloin ärhäkästä leviävästä syöpätyypistä. Vaikka rintasyövässä on ennusteeltaan erilaisia tautimuotoja, on ennuste ilman hoitoa huonompi kuin eturauhassyövässä. Tämän takia rintasyövän varhainen löytäminen on tärkeää ja siten myös seulonnalla on saavutettu merkittäviä tuloksia. Terveydenhuoltolain mukaan kunnan on järjestettävä alueellaan valtakunnallisen seulontaohjelman mukaiset seulonnat. Kunta voi lisäksi järjestää seulontoja ja terveystarkastuksia tietyn 2
Ministerin vastaus KK 213/2012 vp Osmo Kokko /ps taudin tai sen esiasteen toteamiseksi tai taudin aiheuttajan löytämiseksi. Rintasyövän seulonnat järjestyvät kunnissa valtakunnallisten ohjeiden mukaisesti. PSA-testin käyttö on tällä hetkellä suunnattu oirelevien potilaiden tutkimiseen ja suunnattuihin terveystarkastuksiin. Sosiaali- ja terveysministeriössä toimii seulontatyöryhmä, jonka tehtävänä on arvioida käynnissä olevia seulontaohjelmia, niiden menetelmiä ja vaikutuksia sekä arvioida seulonnoiksi ehdolla olevia tutkimuksia. Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) toimii terveydenhuollon menetelmien arviointiyksikkö (Finohta), joka edistää hyvien, näyttöön perustuvien hoito- ja seulontamenetelmien käyttöä terveydenhuollossa ja siten kehittää terveydenhuollon vaikuttavuutta. Meneillään olevien tutkimusten antaman lisätiedon ja kehitteillä olevien uusien veritestien pohjata arvioidaan jatkossa tarvetta muuttaa nykyistä käytäntöä. Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 2012 Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 213/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Osmo Kokko /saf: Hur avser regeringen göra undersökning och behandling av prostatacancer jämlik mellan olika sjukvårdsdistrikt i Finland och vad avser regeringen göra för att införa samma screening för prostatacancer som för bröstcancer? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Prostatacancer är den vanligaste formen av cancer hos män i Finland. Årligen konstateras ungefär 5 000 nya fall. Prostatacancer är ofta ickesymtomgivande och utvecklas inte till spridd cancer under patientens livstid. Var tionde ickesymtomgivande cancer fortskrider dock till spridd sjukdom. Eftersom sjukdomen är heterogen sker bedömningen av vårdkedjan inom den specialiserade sjukvården i samarbete mellan specialläkare inom urologi och cancersjukdomar samt patologi. Vårdbeslutet fattas i samråd med patienten och eventuellt anhöriga. Beroende på sjukdomens svårighetsgrad används olika behandlingsmetoder för prostatacancer. Eftersom en del tumörer är godartade, kan man ibland endast följa sjukdomens utveckling. Om cancern inte har spritt sig och patienten är ung eller om man misstänker att cancern är särskilt elakartad, föredrar man kirurgisk behandling. De kirurgiska metoderna varierar och till exempel universitetssjukhusen har robotkirurgi att tillgå. Andra behandlingsmetoder som kan vara bäst lämpade är strålbehandling i olika former eller läkemedels- eller hormonbehandling. I Finland har en "God medicinsk praxis" -rekommendation utarbetats för sjukdomen och regionalt har man utarbetat vårdkedjor. Enligt hälso- och sjukvårdslagen är det sjukvårdsdistriktens uppgift att inom sitt specialupptagningsområde tillsammans planera och samordna tjänsteproduktionen inom den specialiserade sjukvården samt genomföra sjukvården efter patientens medicinska behov och de tillbudsstående enhetliga grunderna för vård. På detta sätt strävar man till en enhetlig behandling av en heterogen sjukdom på ett sätt som grundar sig på den bästa tillgängliga informationen. För screening för prostatacancer finns ett blodprov (PSA = prostataspecifikt antigen). Höga nivåer förekommer dock vid godartad prostataförstoring och hos sådana personer, vars prostatacancer är icke-symtomgivande och där sjukdomen inte orsakar symptom under patientens livstid. Finland har deltagit i en omfattande internationell undersökning för att utvärdera screening för prostatacancer, och uppföljning under 11 år har visat att PSA-screening kan minska antalet döda i prostatacancer, men någon minskning av det totala antalet döda i den manliga populationen kunde inte påvisas. PSA-provet kan inte skilja mellan en långsamväxande tumör som blir vanligare med stigande ålder och en cancertyp med aggressiv spridning. Fastän bröstcancer förekommer i olika sjukdomsformer med olika prognos, är prognosen utan behandling sämre än vid prostatacancer. Därför är det viktigt att konstatera bröstcancer i ett tidigt skede och därför har man med screening fått märkbara resultat. 4
Ministerns svar KK 213/2012 vp Osmo Kokko /ps Enligt hälso- och sjukvårdslagen skall kommunerna inom sitt område ordna screening i enlighet med det nationella screeningprogrammet. Utöver detta kan kommunen ordna screening och hälsoundersökningar i syfte att konstatera en viss sjukdom eller dess förstadium eller för att upptäcka sjukdomsalstrare. Kommunerna ordnar screening för bröstcancer enligt nationella riktlinjer. PSA-test används nu vid undersökning av patienter med symtom och vid riktade hälsoundersökningar. Det finns en screeninggrupp i social- och hälsovårdsministeriet, vars uppgift är att bedöma de screeningprogram som pågår, deras metoder och inverkan samt bedöma de screeningundersökningar som är på förslag. Dessutom har Institutet för hälsa och välfärd (THL) en enhet för utvärdering av medicinsk metodik (Finohta), vars mål är att främja användningen av goda behandlingsoch screeningmetoder som baserar sig på vetenskapliga bevis och därigenom höja effektiviteten inom hälso- och sjukvården. Med hjälp av ny information från pågående forskning och utveckling av nya blodtest utvärderas behovet att ändra nuvarande praxis i framtiden. Helsingfors den 12 april 2012 Omsorgsminister Maria Guzenina-Richardson 5