PORVOON PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTAKERTOMUS 2014 2015
Sisältö Johdanto... 2 Tavoitteet... 3 Yhteistyö... 3 Koordinaattorin työtehtävät... 5 Iltapäivätoiminta kehittyy ja muuttuu... 6 Hakumenettely 2014 2015... 9 Tilastot... 9 Valtakunnallinen seuranta... 10 Tulevaisuuden haasteet... 11 Lasten ja ip-kerhojen lukumäärät vuosina 1999 2015... 13
Johdanto Iltapäivätoiminta on vakaalla pohjalla Porvoossa. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa on ollut hyvää jo monen vuoden ajan. Iltapäivätoiminnan asioissa Porvoo on ollut edelläkävijä maassamme. Porvoo oli yksi ensimmäisistä kaupungeista, joka palkkasi iltapäivätoiminnan koordinaattorin. Toimintaa on kehitetty vuodesta 1998 lähtien, ja se koskettaa yhä useampaa koululaista. Perusopetuslain (1136/2003) muutokset astuivat voimaan 1.8.2004. Kunnille alettiin myöntää valtionavustusta toiminnan toteuttamiseksi ensimmäisen ja toisen vuoden oppilaille sekä erityisopetuksessa oleville oppilaille luokilla 3 9. Perusopetuslain (1081/2006) uudet muutokset astuivat voimaan 1.1.2007. Iltapäivätoimintaa tulee tarjota joko 570 tuntia tai 760 tuntia koulun työvuoden aikana kullekin toimintaan osallistuvalle lapselle, keskimäärin 3 tai 4 tuntia päivässä. Vaikka toiminta on lakisääteistä, lapsilla ei ole subjektiivista oikeutta toimintaan. Porvoon kaupungin koulutuspalveluilla on toiminnan koordinointivastuu. Toiminnan järjestäjinä ovat suomalainen seurakunta ja eri yhdistykset. Toimintaa järjestetään päivittäin koulun jälkeen. Useimmat tarvitsevat hoitoa lapselleen koulupäivän jälkeen, ja siksi kaupunki on päättänyt kehittää iltapäivätoimintaa. Kerhojen järjestäjät voivat itse päättää, järjestävätkö he myös aamutoimintaa. Tarjolla on kolme kerhoaikaa. Lukuvuoden 2014 2015 kerhomaksut olivat 60 euroa/kk (3 tuntia/päivä), 80 euroa/kk (4 tuntia/päivä) ja 100 euroa/kk (5 tuntia/päivä). Järjestäjillä on oikeus periä pienempi kerhomaksu ja viiden euron päivähoitomaksu väliaikaisilta osallistujilta. Kerhoajan voi muuttaa ainoastaan kerran lukuvuodessa. Kaupunki myöntää palkka- ja toiminta-avustusta kerhotoiminnan järjestäjille. Kaksi kiertävää iltapäiväkerho-ohjaajaa työskentelee iltapäiväkerhoissa kahdeksatta vuotta peräkkäin toiminnan laadun kehittämiseksi. 2
Tavoitteet Porvoon kaupungin tavoitteena on järjestää iltapäiväkerhopaikka sitä tarvitseville ensimmäisen luokan oppilaille. Mahdollisuuksien mukaan järjestetään iltapäiväkerhopaikka toisen luokan oppilaille ja niille oppilaille, jotka tarvitsevat erityistä tukea. Syksyllä 2014 kerhot olivat täynnä, ja yhdeksän toisen luokan oppilasta ja neljä kolmannen luokan oppilasta oli jonossa. Tilasto on syyskuulta 2014. Lukuvuoden 2014 2015 aikana toiminta ei ole vielä ollut itsestäänselvyys ensimmäisen ja toisen luokan oppilaille Porvoossa. Kyläkouluissa tarve on yleensä niin pieni, ettei ole taloudellisesti mahdollista pitää iltapäiväkerhoa. Useassa kylässä tilanne on sen vuoksi ratkaistu perustamalla kaksikielisiä iltapäiväkerhoja. Vieläkin löytyy kyliä, joissa ei ole iltapäiväkerhoa osallistujien vähyyden vuoksi. Kerhon taloudellisen toimeentulon turvaamiseksi tarvitaan noin 10 lapsen osallistumismaksut. Toinen ongelma kylissä on ollut ohjaajien löytäminen, joko palkattuna tai työllistämistuella. Yhteistyö Kaupunki toimii avoimessa yhteistyössä iltapäivätoiminnan järjestäjien kanssa. Porvoon suomalainen seurakunta, useat eri yhdistykset sekä vanhempainyhdistykset järjestävät iltapäivätoimintaa Porvoossa. Lukuvuonna 2014 2015 toiminnassa oli 17 kerhoa, joista yksi (1) oli seurakunnan, yksitoista (11) yhdistysten ja viisi (5) koulujen omien vanhempainyhdistysten ylläpitämää toimintaa. Kerhoista seitsemän (7) oli suomenkielisiä, neljä (4) ruotsinkielisiä ja kuusi (6) kaksikielisiä. Tämän lisäksi Porvoon Taidekoulu vastaa kaksikielisen iltapäiväkerhon järjestämisestä. Voimaan tullut laki perusopetuslain muuttamisesta on tuonut mukanaan enemmän myönteistä kuin kielteistä. Ohjaajia ei aina tarvitse palkata ainoastaan eri työllistämistuilla. Ohjaajien palkkaaminen on helpompaa, koska järjestäjät voivat palkata ohjaajia ilman työllistämistukea. Välillä on ollut niin, että ohjaajia ei ole löytynyt työvoimatoimiston kautta ja toimintaa ei tästä syystä ole voitu käynnistää suunnitelmien mukaan tai ohjaajien avustussumma ei ole riittänyt koko lukuvuodeksi. Aiemmin useimmat kerhot saivat myös hakea tukijoita tai pyytää itselleen askartelutarvikkeita. Toiminnan taso on kohentunut myös siksi, että on ollut mahdollista järjestää monipuolista koulutusta iltapäiväkerho-ohjaajille. 3
Kiertävät iltapäiväkerho-ohjaajat osallistuvat iltapäiväkerhotoiminnan laadun kehittämiseen. He voivat toimia resurssihenkilöinä esimerkiksi haastavissa ryhmissä (koskee yhdistysten iltapäiväkerhoja). Yhteistyö kaupungin eri toimijoiden kanssa on parantunut. Erityisesti kouluissa on nyt parempi tietämys siitä, mitä iltapäivätoiminta oikeastaan on ja mihin tulee kääntyä löytääkseen lisätietoa. Lukuvuoden aikana on pidetty kokouksia koulutusjohtajien kanssa. Kokouksissa on keskusteltu mm. laatukysymyksistä, koulun ja ip-kerhon välisistä yhteistyökysymyksistä sekä erityisen tuen tarpeessa olevista lapsista. Aamu- ja iltapäivätoimintaa kehitetään 15 alueellisessa kehitysverkostossa. Yksi verkostoista on ruotsinkielinen. Helsingin kaupungin opetusviraston erityissuunnittelija Leena Palve-Kaunisto on mukana kehittämässä suomenkielistä toimintaa Uudellamaalla ja tekee yhteistyötä eri kaupunkien iltapäivätoiminnan koordinaattoreiden kanssa. Kehittämispäällikkö Monica Martens-Seppelin (Sydkustens landskapsförbund) ja rehtori Inger Nabb Vaasasta ovat ruotsinkielisen verkoston yhteyshenkilöitä. Verkoistoissa on järjestetty aluekohtaisia ja paikallisia tapaamisia tai koulutuksia sekä seminaareja, joissa keskustellaan ja kehitetään toimintaan liittyviä ajankohtaisia asioita. EftisKompetens oli Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittama projekti, jota Monica Martens- Seppelin (Sydkustens landskapsförbund) koordinoi. Projekti toteutettiin vuosina 2014 2015, ja siitä tehtiin raportti. Porvoon kaupungin koulutuspalvelut oli mukana yhteistyössä. Raportissa esitellään, kuinka eri organisaatiot järjestävät aamu- ja iltapäivätoimintaa eri kunnissa. Olosuhteet Suomen ruotsikielisillä alueilla vaihtelevat, sillä myös kaksikielisten kuntiemme arki on hyvin vaihtelevaa. Tämä koskee kuntien kieliolosuhteita, kokoa ja taloudellisia edellytyksiä. On käynyt ilmi, että on tarpeen saada tietoa erilaisista malleista, miten toimintaa voidaan järjestää, jotta omaa toimintaa voitaisiin paremmin kehittää ja organisoida. Iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö tuli voimaan vuonna 2004 ja tätä juhlittiin eri tavoin koko maassa tänä lukuvuonna. Uudenmaan suomenkielinen ja ruotsinkielinen kehitysverkosto noudatti suunnitelmaa, jossa oli erilaisia kuukausiteemoja. Iltapäiväkerhot käyttivät kuukausiteemamallia oman toimintansa suunnitteluun. Koordinaattori on säännöllisesti osallistunut kulttuurikoulun kokouksiin. Kulttuurikoulussa lapset tutustuvat kulttuuriin erityisesti paikalliseen kulttuuriin musiikin, kuvataiteen, teatterin ja tanssin avulla. Muita yhteistyötahoja ovat Porvoon sosiaalitoimisto, työ- ja elinkeinotoimisto, koulujen henkilökunta, erityislastentarhanopettajat, päivähoitotoimisto, kulttuuripalvelut (kulttuurikoulu), museo, luontokoulu, nuorisopalvelut, liikuntapalvelut, kirjasto, 4H ja Yrkesinstitutet Prakticum (katso myös otsikko Ulkopuoliset toimijat ). Iltapäivätoimintaan osallistuu vuoden mittaan myös nuoria harjoittelijoita. 4
Tukea toiminnan järjestäjille Perusperiaatteen mukaan kaupunki tukee järjestäjiä iltapäivätoiminnan järjestämisessä. Porvoon kaupunki antaa iltapäivätoiminnan järjestäjille mahdollisuuden toimia maksutta koulujen tiloissa. Iltapäivätoiminta on tuettua toimintaa. Kaupunki myöntää palkka- ja toimintatukea iltapäivätoiminnan järjestäjille kaksi kertaa lukuvuodessa. Tarkoitus on pitää maksut kohtuullisina ja taata toiminnan tulevaisuus ja kehitys. Kaupunki ja palveluntuottaja tekevät sopimuksen toiminnan järjestämisestä. Tavoitteena on, että palveluntuottaja järjestää itse tarpeen vaatiessa iltapäivätoimintaan sijaisen. Kiertävät iltapäivätoiminnan ohjaajat osallistuvat iltapäivätoiminnan laadun kehittämiseen. Ip-toiminnan järjestäjille myönnettiin tukea ohjaajien palkkoihin ja toimintaan. Kaupunki myönsi vuoden 2014 syyslukukaudelle yhteensä 136 940 euroa tukea ip-toiminnan järjestäjille (126 690 euroa palkka-avustusta, 10 250 euroa toiminta-avustusta). Vuoden 2015 kevätlukukaudelle myönnettiin 136 830 euroa (126 330 euroa palkka-avustusta, 10 500 euroa toiminta-avustusta). Koordinaattorin työtehtävät Koordinaattorin työtehtäviin kuuluu muun muassa yhdistysten tukeminen uusien kerhojen perustamisen yhteydessä, ohjaajien työhön liittyvän koulutuksen ja ohjauksen järjestäminen, ohjaajien tukeminen heidän työssään, yhdistysten kerhoissa vieraileminen, toiminnasta tiedottaminen, toiminnan suunnittelu, järjestäminen ja kehittäminen, tiedon päivittäminen, yhteistyön tekeminen eri toimijoiden kanssa sekä työllisyyttä koskevan toiminnan suunnittelu. Koordinaattori seuraa myös, että iltapäivätoiminta toteutetaan lain edellyttämällä tavalla, ja hänen tehtäviinsä kuuluu lapsi- ja tuntimäärien raportoiminen Opetushallitukselle, palkka- ja toimintatukianomusten valmistelu sekä toiminnan arviointi ja kokoaminen. Lisäksi työnkuvaan kuuluu lähiesimiestehtävät, kerhojen lapsivalintojen valmistelu, kerhopaikkojen seuranta, toiminnan tilastointi, kaikkien irtisanomisten ja toiminnan muutosten vastaanottaminen, opiskelijoiden toiminnan arviointi sekä laskujen tarkistaminen. Koordinaattorin työtehtäviin kuuluu myös koulujen kerhotoiminta. Työtehtävä on kaksikielinen. Iltapäivätoiminnan ohjaajille järjestetään kokouksia ja koulutuksia säännöllisesti vuoden aikana. Tavoitteena on myös vierailla kaikissa iltapäiväkerhoissa kerran lukuvuoden aikana. Seurakunta huolehtii omien ohjaajiensa ohjauksesta. Koordinaattori osallistuu tarvittaessa seurakunnan iltapäivätoiminnan ohjaajien kokouksiin. Lukuvuonna 2015 2016 järjestetään alueittain kokouksia vastuuohjaajien kanssa, ja suunnitelmissa on, että yksi ryhmä olisi ruotsinkielinen. Koordinaattori on osallistunut tammikuusta 2010 lähtien aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä kerhotoiminnan johtoryhmään. Ryhmää ohjaa Monica Martens-Seppelin. 5
Iltapäivätoiminnan ja koulun kerhotoiminnan kysymyksiä selvittävä laatutyöryhmä ovat toimineet Porvoossa myös tänä lukuvuonna. Iltapäivätoiminta kehittyy ja muuttuu Koulujen alkaessa elokuussa 2014 ympäri kaupunkia toimi 17 iltapäiväkerhoa. Muutoksia iltapäivätoimintaan: Kansallinen lastenliitto Uudenmaan piirijärjestö ry järjesti lukuvuonna 2014 2015 iltapäivätoimintaa Keskuskoululla. Sannäs hem och skola järjesti aamuhoitoa tiettyinä päivinä Sannäs skolassa myös lukuvuoden 2014 2015 aikana. Kerkkoon koulun vanhempainyhdistys ei enää järjestänyt aamuhoitoa Kerkkoon koululla. Aiemmat vuodet Lukuvuonna 2011 2012 Borgå svenska domkyrkoförsamling järjesti aamuhoitoa Porvoon keskustassa. Lukuvuonna 2013 2014 Kerkkoon koulu järjesti yhteistyössä Kerkkoon koulun vanhempainyhdistyksen kanssa lasten aamuhoitoa Kerkkoon koululla. Sannäs skolassa Hem och skola -yhdistys järjesti aamuhoitoa muutamana päivänä viikossa. Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat voidaan integroida kerhoihin. Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat luokilla 3 9 voivat osallistua myös nuorisotilojen avoimeen toimintaan. Kesätoimintaa koululaisille järjestivät tänä lukuvuonna seuraavat iltapäivätoiminnan järjestäjät: Spurttis/Porvoon liikunnallinen iltapäiväkerho, Kerkkoon koulun vanhempainyhdistys, Porvoon suomalainen ja ruotsalainen seurakunta sekä Porvoon taidekoulu. Suunnittelu Toiminnan suunnittelemisesta ja muista ajankohtaisista asioista käytiin keskustelua kuluneena lukuvuonna kaikkien yhdistysten palkkaamien iltapäiväkerhon vastuu-ohjaajien kanssa. Keskustelun pohjana toimi kerhon toiminta- ja kuukausisuunnitelma. Säännöllisiä työpaikkakokouksia pidettiin myös kiertävien ohjaajien kanssa. Toiminnan suunnittelu sekä esittely järjestetään syyslukukauden alussa. Laatutyön työryhmä perustettiin syksyllä 2012. Ryhmän jäsenet edustavat eri alueita, jotka tavalla tai toisella tekevät työtä iltapäiväkerhon tai koulun kerhon toiminnassa tai laatukysymysten parissa. Työryhmä arvioi aamu- ja iltapäivätoiminnan laatua ja koulun kerhotoimintaa. Nykytilanteesta ja kehitystarpeista tehtiin kartoitus. Työn tarkoituksena on tukea laatukehitystä 6
paikallisella tasolla. Tavoitteena on osoittaa kehitystarpeita ja antaa ehdotuksia, kuinka laatua voisi käytännössä parantaa. Ryhmän jäsenet ovat: Susanna Kareinen ja Tove Heinonen, jotka vastaavat suomenkielisten ja ruotsinkielisten koulutuspalveluiden laadusta, Piritta Simola, Kerkkoon koulun rehtori ja osallisuusja yhteistyötiimin puheenjohtaja, Tiina Välikangas, koulutuspalveluiden erikoissuunnittelija, Ulrica Stråhlmann, joka vastaa Hem och skolan järjestämästä ip-toiminnasta Kvarnbackens skolassa, kiertävät ip-toiminnan ohjaajat Kate Rannström ja Maarit Tiilikka sekä Anne Lindholm, iltapäivätoiminnan koordinaattori. Ryhmä on kaksikielinen. Koulutus Ohjaajille on järjestetty kokouksia ja/tai koulutuksia melkein joka kuukausi. Ohjaajien tapaamisia pidetään yhä tärkeinä, koska silloin eri ohjaajat voivat tavata toisiaan ja jakaa kokemuksia. Kerhojen vastuuohjaajat tapaavat toisiaan säännöllisesti. Ohjaajien tapaamisia sekä koulutusta järjestetään myös jatkossa. Ip-ohjaajien ja koulun kerho-ohjaajien yhteisiä koulutuksia on suunniteltu. Käsiteltyjä aiheita: toiminnan suunnittelu/ajankohtaiset asiat sekä esittely uusille ohjaajille järjestettiin syksyllä ja keväällä (2 kertaa elokuussa/1 kerta tammikuussa) yhteistyö kirjaston kanssa, Tove Jansson -teema, tunnekassi, kuinka tukea lasten lukemista kuinka parantaa työmotivaatiota luonto leikki- ja lähiympäristönä. Kouluttajana Porvoon luontokoulu. Koulutus suunnattiin iltapäiväkerhon ohjaajille ja koulun kerho-ohjaajille. sanataidetta teemalla pullopostia, kouluttajana Porvoon taidekoulu. Koulutus suunnattiin iltapäiväkerhon ohjaajille ja koulun kerho-ohjaajille. yhteistyö koulutuspalveluiden erikoissuunnittelijan kanssa koskien opetussuunnitelmatyötä. Koulutus/esittely suunnattiin erikseen iltapäivätoiminnan ohjaajille ja järjestäjille. harrastustoimintaa kierrätysmateriaaleja hyödyntäen ja erilaisin teemoin erityistä tukea tarvitsevat lapset, kouluttajana erityisopettaja Jussi Aumo tyytyväisyyskyselyn tulokset keväältä 2014 ja 2015 sisä- ja ulkoleikkejä, kouluttajana ESLU. Koulutus suunnattiin iltapäiväkerhon ohjaajille ja koulun kerho-ohjaajille. musiikki (miten rakennetaan instrumentteja kierrätysmateriaaleista ja miten niitä soitetaan), kouluttajana Porvoon taidekoulu ohjaajat ovat saaneet tiedon mahdollisuudesta osallistua muihin koulutuksiin: FSI ja Sydkustens landskapsförbund järjestävät koulutusta yhteistyössä muiden toimijoiden 7
kanssa. Esimerkiksi Sydkustens landskapsförbund piti yhteistyössä Naturskolan Utternin kanssa koulutuksen iltapäivätoiminnan ohjaajille kevätlukukauden aikana Porvoossa. Laivaseminaari järjestettiin 20.9.2014 iltapäivätoiminnan ohjaajille ja koulujen kerhoohjaajille toisena vuotena peräkkäin. Seminaarin järjestäjänä oli iltapäivätoiminnan ja koulun kerhotoiminnan asioiden suomenkielinen verkosto yhteistyössä Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu -yhdistyksen (ESLU) kanssa. Kiertävät iltapäiväkerho-ohjaajat ovat myös joskus osallistuneet ruotsinkielisen kehitysverkoston ohjaajien tapaamiseen sekä iltapäivä- ja kerhotoimintaa koskeviin seminaareihin. He vierailivat myös Educa-messuilla. Ulkopuoliset toimijat Museolehtori Hannele Tenhovuori järjesti toimintaa kerhoissa toukokuussa (Kvaba eftis, Tuorilan ip-kerho/tuorila eftis, Kevätkummun ip-kerho/vårberga eftis ja Kulloon ip-kerho/kullo eftis). Satuviikko järjestettiin kaupunginkirjastossa. Yhteistyössä 4H:n kanssa järjestettiin syys- ja kevättoimintaa metsä- ja välipalateemalla useissa iltapäiväkerhoissa. Kevään 2015 aikana 4H teki yhteistyötä Sannäs eftiksen, Tolkkisten ip-kerhon/tolkis eftiksen ja Tuorilan ip-kerhon/tuorila eftiksen kanssa sekä syksyn 2014 aikana Hinthaaran ip-kerhon/hindhår eftiksen kanssa. Yhteistyö toisten toimijoiden kanssa oli myös mahdollista, mm. liikunta-, nuoriso- ja kulttuuripalveluiden kanssa. Yhteistyötä tehtiin Ung Infon, sosiaali- ja perhepalveluiden sekä Porvoon suomalaisen ja ruotsalaisen seurakunnan kanssa. Muista toimijoista kerrottiin "Suunnittelu, käsitellyt asiat" -otsikon alla (s.7). Muu ohjelma Perinteisesti iltapäiväkerho-ohjaajille on järjestetty virkistystä. Tänä vuonna järjestettiin tapaamisia eri teemoina keväällä ja syksyllä Tolkkisten ip-kerhossa ja Konstikas-iltapäiväkerhossa Porvoon taidekoululla. Iltapäivätoiminta vastasi kustannuksista. 8
Hakumenettely 2014 2015 Lapset valitaan iltapäiväkerhoihin yhdeksi lukuvuodeksi kerrallaan. Seuraavan lukukauden paikkaa haettiin täyttämällä hakemus edellisenä keväänä. Hakulomakkeita jaettiin kouluissa ilmoittautumisen yhteydessä sekä iltapäiväkerhoissa. Hakemus löytyi myös kaupungin nettisivuilta. Hakemus lähetettiin koordinaattorille. Hakuaika päättyi 21.3.2014. Kaikille kerhopaikkaa hakeneille ilmoitettiin päätöksestä kirjallisesti toukokuun aikana. Kun lapset valitaan iltapäivätoimintaan, sovelletaan kaupungin vahvistamia yhdenvertaisia valintaperusteita. Lapsen valinnasta toimintaan tehdään aina hallinnollinen päätös. Varsinaisen hakuajan jälkeen vapaita paikkoja voi tiedustella koordinaattorilta. Hakuprosessista on tiedotettu iltapäivätoiminnan järjestäjiä, ohjaajia, koulujen rehtoreita sekä muita yhteistyökumppaneita. Haku iltapäivätoimintaan 2015 2016 tapahtui sähköisesti Wilma-järjestelmän kautta vuoden alussa. Päätökset paikoista lähetettiin sähköisesti Wilman kautta viimeistään huhtikuussa kaikkien ensimmäisen ja toisen luokan oppilaiden huoltajille, jotka jättivät hakemuksen ajoissa. Hakulomake ja tietoa iltapäivätoiminnasta on myös kaupungin internetsivuilla (www.porvoo.fi). Tilastot Syyskuussa Opetushallitukselle ilmoitettiin yhdennentoista kerran toimintaan osallistuvien lasten lukumäärä: ensimmäisen luokan oppilaita oli 346 ja toisen luokan oppilaita 157. Erityisen tuen päätöksellä olevia lapsia oli 3 (luokat 3 9). Ryhmään, jolle myönnettiin valtionapua, kuului 506 lasta (niistä 362 suomenkielisiä ja 144 ruotsinkielisiä lapsia). Aikaisemmin kerhoissa on ollut myös vanhempia lapsia: 320 lukuvuonna 2003 2004 410 lukuvuonna 2004 2005 405 lukuvuonna 2005 2006 456 lukuvuonna 2006 2007 470 lukuvuonna 2007 2008 464 lukuvuonna 2008 2009 529 lukuvuonna 2009 2010 505 lukuvuonna 2010 2011 507 lukuvuonna 2011 2012 462 lukuvuonna 2012 2013 478 lukuvuonna 2013 2014 506 lukuvuonna 2014 2015 Lukuvuodesta 2009 2010 lähtien lasten lukumäärä perustuu siihen lapsimäärään, johon valtionavustusta on myönnetty. Tilastointi on tehty 20.9. 9
Iltapäiväkerhoissa oli myös lapsia, joilla on erityistarpeita, mutta useimmat olivat ensimmäisen ja toisen luokan oppilaita. Kolme lasta oli ylemmiltä luokilta. Vanhemmat oppilaat saivat osallistua kaupungin avoimeen toimintaan. Suomenkielisessä Albert Edelfeltin koulussa järjestetään iltapäivätoimintaa harjaantumisopetuksessa oleville lapsille. Tämä on erityishuoltolain alaista toimintaa, eikä sitä siksi ole huomioitu Opetushallituksen tilastoissa (koskien iltapäivätoimintaa). Lapset, joilla ei ole iltapäiväkerhoa lähellä, voivat saada mahdollisuuden osallistua perhepäivähoitoon. Lukuvuonna 2014 2015 kolme ensimmäisen luokan oppilasta osallistui perhepäivähoitoon iltapäivällä. Nämä lapset on laskettu mukaan kaupungin Opetushallitukselle antamaan tilastoon. Valtakunnallinen seuranta Opetushallitus toteutti 26.11 17.12.2014 kansallisen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurannan kerholasten huoltajille. Säännöllistä seurantaa on toteutettu vuodesta 2007 lähtien. Seurannan tavoitteena on mm. lisätä toiminnan tavoitteellisuutta ja edistää sen laatua. Yhteensä n. 13 500 huoltajaa vastasi kansalliseen seurantakyselyyn. Porvoossa kyselyyn vastasi 68 huoltajaa. Kysely toteutettiin seitsemännen kerran. Kyselyn keskeiset tulokset olivat seuraavat: Huoltajat ovat erittäin tyytyväisiä iltapäivätoimintaan. Huoltajien keskimääräinen arvosana toiminnalle on 8,46. Porvoossa toiminnan arvosana on 8,50. Huoltajista noin 91 prosenttia katsoo, että aukioloajat vastaavat heidän tarpeitaan, ja 88 prosenttia huoltajista on tyytyväisiä maksuihin. Huoltajat toivovat tarkoituksenmukaisia tiloja, rauhallisia hetkiä, ulkoaktiviteettien, leikkien, pelien ja käytännön valmiuksien monipuolisempaa tarjontaa sekä sitä, että lapset ja vanhemmat saisivat enemmän osallistua toiminnan suunnitteluun. Monien mielestä on tärkeää, että heillä on mahdollisuus aamutoimintaan, ja he toivoivat myös joustavampaa koulupäivää, jotta kerhoja voitaisiin järjestää koulupäivän aikana. Muu seuranta Tavoitteena on, että iltapäivätoiminnan vastuuohjaaja toteuttaa tyytyväisyyskyselyt lapsille lukuvuoden aikana. Myös huoltajilta pyydetään palautetta toiminnasta ja ideoita toimintaan. Aamuhoito Porvoon kaupungin koulutuspalvelut kartoitti yhteistyössä Porvoon liikunnallisen iltapäiväkerhon kanssa Keskuskoulun oppilaiden aamuhoidon tarvetta keväällä 2015. Kartoitus tehtiin Wilman kautta. Porvoon liikunnallinen iltapäiväkerho on aiemmin osoittanut kiinnostusta aamuhoidon järjestämiseen. Kartoituksen tulokset osoittivat, että aamuhoidon tarve ei ole riittävä aamuhoidon järjestämiseksi. 10
Tulevaisuuden haasteet Selvityksen tärkeimmät iltapäivätoiminnan laatukriteereitä koskevat kehitysehdotukset olivat: Kaikille paikkaa tarvitseville ja toiminnan piiriin kuuluville on tarjottava paikka iltapäivätoiminnassa. Toiminnassa on oltava tarpeeksi pätevää ja osaavaa henkilökuntaa kaupungin korotettua palkkatukea maksetaan iltapäivätoiminnan järjestäjille. Tieto siirtyy esikoulusta ja koulusta iltapäivätoimintaan. Tukea tarjotaan erityistä tukea tarvitseville lapsille (lisäresurssit, moniammatillinen yhteistyö, konsultaatio, koulutus). Iltapäivätoiminnan ja koulun yhteistyötä kehitetään. Tilojen on oltava tarkoituksenmukaiset. Laadun parantamiseksi tehdyt toimenpiteet Kaikki ensimmäisen luokan oppilaat, joiden huoltajat jättivät hakemuksen ajoissa, ovat saaneet iltapäiväkerhopaikan lukuvuodelle 2014 2015. Edellytyksenä on ollut, että alueella on jo ennestään järjestetty iltapäiväkerhotoimintaa ja että hakijoita on ollut riittävästi. Yhdeksän toisen luokan oppilasta ja neljä kolmannen luokan oppilasta oli jonossa. Joissain kylissä ei tänä vuonna ole resursseja iltapäivätoiminnan järjestämiseen. Tilastot ovat syyskuulta 2014. Palkka- ja toiminta-avustusta voidaan antaa niille yhdistyksille, seurakunnille ja yksityisille yrittäjille, jotka toteuttavat aamu- ja iltapäivätoimintaa perusopetuslain mukaisesti. Korotettua palkka-avustusta ei voitu maksaa palveluntuottajille lukuvuonna 2014 2015. Tiedonsiirto esikoulun, koulun ja iltapäivätoiminnan välillä on edistynyt niin, että iltapäivätoiminta mainitaan lomakkeella, jolla annetaan lupa esikoulun ja koulun väliseen tiedonsiirtoon. Tavoitteena on keskustella muusta mahdollisesta esikoulun ja iltapäivätoiminnan välisestä yhteistyöstä. Iltapäivätoiminnan ohjaajille on tarjottu säännöllisesti koulutusta, mm. erityistä tukea tarvitsevien lasten tukemisessa. Lisäresursseja voidaan tarjota vain muutamille palveluntarjoajille, mikäli ryhmässä on lapsia, jotka tarvitsevat erityistä tukea. Tavoitteena on lisätä yhteistyötä koulun moniammatillisten tiimien välillä asioissa, jotka koskevat erityistä tukea tarvitsevia lapsia. Iltapäivätoiminnan ja koulun yhteistyön pelisäännöt on kirjattu perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelmaan. 11
Iltapäivätoiminnan tarkoituksenmukaisista tiloista keskustellaan säännöllisesti. Iltapäiväkerhon tulee sijaita koulussa tai lähellä koulua. Tällöin matka koulusta kerhoon on turvallisempi, ja riskit minimoidaan. Tarkoituksenmukaisten toimintatilojen löytäminen on usein haastavaa. On myös haastavaa säilyttää suunnitellut tarkoituksenmukaiset tilat seuraavalle lukuvuodelle. Iltapäivätoiminnan järjestäjä ja/tai ohjaajat keskustelevat koulun kanssa toimintatiloista. Kouluissa otetaan huomioon paikallinen iltapäivätoiminnan tarve niin, että iltapäivätoiminta on opetuksen tavoin etusijalla muuhun toimintaan nähden koulun tiloissa. Useimmat iltapäiväkerhot ovat koulurakennuksessa tai koulun alueella. Yksi iltapäiväkerho toimii koulun läheisyydessä. 12
Lasten ja ip-kerhojen lukumäärät vuosina 1999 2015 Ip-kerhojen lukumäärä/lukuvuosi 25 20 15 12 12 12 14 17 21 18 20 22 21 21 22 17 16 17 17 10 5 0 Lasten lukumäärä/lukuvuosi 600 500 400 300 225 225 250 270 320 410 405 456 470 464 529 505 507 462 478 506 200 100 0 Lasten määrä on likimääräinen luku. Viimeisimmät vuodet perustuvat syksyn tilastoon 20.9. Lukuvuosien 2006 2009 kokonaissummaan sisältyy myös vanhempien lasten lukumäärä. 13
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta 14