1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 2 2 ARVOT JA VISIO 10 3 TOIMINTA-AJATUS 11 4. TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET 11

1 SISÄLLYS. 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 2 2 ARVOT JA VISIO 10 3 TOIMINTA-AJATUS 11 4. TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET 11 5. TULOSTAVOITTEET TTS-KAUDELLA 12 5.1. Tavoitteet 12 5.2. Riskienhallinta 13 6. LAITOKSEN TÄRKEIMMÄT KEHITTÄMISHANKKEET 15 7. LAITOKSEN VOIMAVARAT JA RAHOITUS 22 8. TULOSALUEIDEN TAVOITTEET JA VOIMAVARAT 23 8.1. SÄÄ JA TURVALLISUUS 23 8.2. TUTKIMUS JA MENETELMÄKEHITYS 28 8.3. HALLINTO JA ESIKUNTA 38

2 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Yleistä Ilmatieteen laitoksen (IL) osaamisen ja palvelujen kysyntä kasvaa jatkuvasti. Ilmastonmuutoksen ja sen seurauksien ymmärtämiseksi tarvitaan uutta osaamista ja uutta tutkimusta sekä huomattavasti lisää yhteiskunnan eri sektoreille kohdistuvaa konsultointia ja palvelua. Tällä hetkellä on erityisen suuri tarve kehittää palveluja ja uutta osaamista, jotta ilmaston kehitys voitaisiin arvioida esimerkiksi seuraavaksi 10 20 vuodeksi. Tämän aikaskaalan ilmastoennustetta tarvitsevat niin elinkeinoelämä, poliittiset päättäjät, hallintoviranomaiset kuin muiden alojen tutkijatkin. Myös Itämeressä ja arktisella merialueella tapahtuvat muutokset ovat suuren mielenkiinnon kohteena. Ilmatieteen laitos panostaakin ilmakehä-merivuorovaikutukseen ja meriturvallisuuteen liittyvään tutkimus- ja kehitystoimintaan. Suomalaisen yhteiskunnan sääherkkyys on jatkuvasti kasvanut, mikä vaikuttaa toimintoihin esimerkiksi tie-, raide-, lento- ja meriliikenteessä, energiahuollossa, pelastustoimessa sekä useilla elinkeinoelämän lohkoilla. Tämä lisää tarvetta tuottaa tietoa ja palveluja yleisen turvallisuuden lisäämiseksi, yhteiskunnan toimintaedellytysten takaamiseksi sekä säästä aiheutuvien taloustappioiden minimoimiseksi. Yhteiskunnan turvallisuutta edistäville palveluille on kasvava tarve. Ilmatieteen laitoksen kyky ympärivuorokautiseen toimintaan myös poikkeuksellisissa olosuhteissa on erityisvahvuus. Kyky 24/7-turvallisuuspalveluihin edellyttää toisaalta riittävien henkilöstöresurssien ja operatiivisen infrastruktuurin ylläpitoa. Ilmatieteen laitoksen toiminnan painopistealueet, joilla vastataan yhteiskunnan asettamiin haasteisiin, ovat: Sää ja turvallisuus Ilmastonmuutos ja yhteiskunta Liikenne ja energia Itämeri ja arktiset alueet Valtion tuottavuusohjelma on kuitenkin vaarantamassa IL:n kyvyn vastata kasvavaan turvallisuuspalvelujen ja -osaamisen kysyntään tulevalla TTS-kaudella. Laitos on kyennyt nostamaan ulkopuolista rahoitustasoaan huomattavasti viimeisten viiden vuoden aikana. Tällä rahoituksella ei kuitenkaan voida kattaa laitoksen yleiseen turvallisuuteen ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaamiseen liittyviä ydintoimintoja. VTT:n vuonna 2007 tekemän arvion mukaan sääpalveluihin sijoitetut varat saadaan takaisin yhteiskunnallisina hyötyinä vähintään 5 6-kertaisesti. Tuottavuusohjelman myötä IL:n tuottama taloudellinen hyöty Suomelle laskee, kun turvallisuuspalveluja ei kyetä ylläpitämään entisellä tasolla.

3 IL on ensisijaisesti turvallisuusviranomainen. Sitä on tästä huolimatta kohdeltu valtion tuottavuusohjelmassa sektoritutkimuslaitoksena huomattavine henkilöstösupistuksineen. Lisäksi tilanne ns. ulkopuolisen rahoituksen henkilötyövuosihyvitysten käytännön toteutuksen osalta on selkiintymätön ja haittaa laitoksen toiminnan suunnittelua. Kehyspäätöksessä 26.3.2009 todetaan: Sektoritutkimuslaitoksissa henkilötyövuosien vähennyksiä ei kohdisteta toimintaan, joka rahoitetaan valtion ulkopuolisella rahoituksella tai sitä tukevilla Tekesin tai Suomen Akatemian rahoituksilla. Myös sektoritutkimuslaitosten muulla tavoin rahoitetun tutkimustoiminnan turvaamiseksi tuottavuusohjelman mukaisia henkilötyövuosien vähennyksiä kohdistetaan tarpeen mukaan sektoritutkimuslaitosten budjettirahoitteiseen toimintaan tai vähennystavoitteita uudelleen kohdennetaan hallinnonalan sisällä. IL:n näkemyksen mukaan sille asetetut tuottavuustavoitteet tulisikin pikaisesti arvioida uudelleen edellä mainitun kehyspäätöksen periaatteiden mukaan. LVM on tilannut selvitysmieheltä selvityksen IL:n hallintomalliksi, jotta IL:n toimintaedellytykset kyettäisiin turvaamaan tulevina vuosina. Selvityksen kohteina ovat nykyisen mallin jatkaminen ja julkisoikeudellinen yhteisö. Osa laitoksen keskeisistä kumppaneista, yliopistot, ovat siirtyneet julkisoikeudelliseen hallintomalliin. LVM:n hallinnonalan uusien virastojen ja liikelaitosten syntyminen edellyttää IL:lta asiakkuussuhteiden uudelleen luomista. Laitoksen toimintaedellytysten ja suomalaisen turvallisuusinfrastruktuurin kannalta on keskeistä, että nykyistä kustannustehokasta lentosääpalvelujen tuotantomallia voidaan jatkaa. EU-maat ovat solmineet ns. Single European Skies -sopimuksen, jolla pyritään uudelleen organisoimaan lentoliikenteen palveluja Euroopassa. Muutos koskettaa myös kansallisia ilmatieteen laitoksia, joiden merkittävä asiakas on lentoliikenne. Syyskuussa 2009 järjestettiin kolmas Maailman ilmastokonferenssi, jossa maailman maat sitoutuivat kehittämään uudentyyppisiä ilmastopalveluja vastaamaan kasvaneeseen kysyntään. Euroopan edistyksellisimmät ilmatieteen laitokset ovatkin parhaillaan panostamassa tähän. Myös IL on perustamassa uutta ilmastokeskusta vastaamaan uusien palveluiden tarpeeseen. Lisäksi tulisi ryhtyä monitoroimaan kasvihuonekaasujen taseita osana mahdollista uutta ilmastosopimusta. Länsi-Euroopan maat ovat sopineet yleiseen turvallisuuteen liittyvän säädatan ja -tuotteiden asteittaisesta vapauttamisesta kansalaisten käyttöön taloudellisten mahdollisuuksien salliessa. Suomessa vuonna 2009 tehdyn konsulttiselvityksen mukaan liikenne- ja meriturvallisuuspalvelujen nykyistä vapaampi saatavuus tuottaisi monikymmenkertaisen hyödyn IL:n tulojen menetyksiin verrattuna. Sää- ja turvallisuuspalvelut Turvallisuutta edistäville ja taloudellisia tappioita vähentäville palveluille on kasvava tilaus yhteiskunnassa. Sääilmiöiden aiheuttamat taloudelliset tappiot ovat moninkertaistuneet maailmanlaajuisesti viime vuosikymmeninä erityisesti yhteiskuntien sääherkkyyden kasvun, väestönkasvun ja ilmastonmuutoksen vuoksi. Tulevaisuudessa myös kaupungistuminen ja globalisoituminen lisäävät yhteiskuntien herkkyyttä sääilmiöille ja luonnonilmiöille yleensä.

4 IL:n operatiivinen 24/7-valmius ja korkea varautumisaste poikkeustilanteiden toimintaan luovat pohjan varoittaa kansalaisia ja yhteiskunnallisia toimijoita sekä säähän liittyvistä vaikutuksista että muista luonnononnettomuuksista. Viranomaisten ja yksityisen sektorin toimijoiden tilannekuva- ja johtamisjärjestelmät kehittyvät nopeasti, ja sääilmiöihin liittyvä sisällöntuotantotarve kasvaa jatkuvasti. Tarve seurata myös muita kuin säästä aiheutuvia luonnononnettomuuksia ja toimia niissä asiantuntijana lisääntyy myös. Merellisten turvallisuuspalveluiden ja sääpalveluiden yhdistäminen synnyttää uusia viranomaisille, elinkeinoelämälle ja suurelle yleisölle tarkoitettuja palveluja. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on huomattava haaste koko yhteiskunnalle. Tähän haasteeseen vastaamisessa Ilmatieteen laitoksella on keskeinen rooli. IL:n palvelut mahdollistavat jo nyt mm. sään huomioimisen erilaisissa tuotanto- ja palveluprosesseissa. Jatkossa tuotantoautomaatioon perustuvat eri asiakasryhmille räätälöidyt sää-, meri- ja ilmastopalvelut mahdollistavat myös ilmastonmuutoksen aiheuttamien vaikutusten arvioinnin. Älyliikenne on liikennepolitiikan uusi painopiste. IL:n osaamista hyödynnetään älykkään liikenteen palveluja toteutettaessa. Liikenneturvallisuuden ja sujuvan liikenteen tarpeisiin tuotettavat ajantasaiset sää-, olosuhde, turvallisuus- ja kelitiedot ovat keskeinen osa älykkäitä liikennejärjestelmiä. Laitos toteuttaa suunnittelukaudella hankkeen, jossa otetaan huomioon kaikkien liikennemuotojen nykyiset ja tulevat tarpeet. Vuonna 2007 Suomen viennistä noin 89 % tapahtui meritse. Vastaava meriliikenteen osuus tuonnista oli noin 76 %. Meriliikenne kasvaa Itämerellä ja Suomenlahdella, jolloin myös öljy- ja kemikaalihaverien ympäristöriskit kasvavat. Venäjän kasvavan öljynviennin lisäksi liikenteen kasvua ennakoivat myös EU:n liikennepolitiikka ja -strategiat. Kasvava liikenne edellyttää uusia toimenpiteitä liikenteen turvallisuuden, sujuvuuden ja taloudellisuuden parantamiseksi esimerkiksi entistä paremman sää-, jää- ja meritiedon tuottamisessa. Ilmatieteen laitos kehittää merenkulun tarpeisiin entistä parempia informaatio- ja ennustuspalveluja sekä avovesi- että talvikausiksi. Lisäksi tarvitaan aktiivista meri- ja jäähavaintojärjestelmien kehittämistyötä yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Syntyvillä palveluilla voidaan Itämeren lisäksi kattaa myös Arktisten alueiden vastaavia uusia palvelutarpeita. IL myös kehittää aktiivisesti Arktisen alueen tuotanto- ja havaintojärjestelmäosaamistaan. Osana EU:n Single European Sky -prosessia (SES) Euroopan siviili-ilmailun palveluja ollaan uudistamassa. IL varautuu toiminnassaan tähän uuteen tilanteeseen, joka sisältää myös riskejä. Sääpalvelumenetelmien ja tekniikan kehitys tekevät mahdolliseksi tarjota nykyistä monipuolisempia palveluita lentoliikenteelle. Uudenlaisilla tuotteilla lentoyhtiöt ja lentoasemat voivat säästää kustannuksia sekä lisätä lentoliikenteen kapasiteettia ja turvallisuutta. Myös lentosääpalveluja tuottavien toimijoiden yhteistyömahdollisuuksia kartoitetaan parhaillaan. IL:n tavoitteena on kehittää kilpailukykyään ilmailupalvelujen tuottamisessa ja tiivistää alan Pohjoismaista yhteistyötä. Ilmatieteen laitos päättää suunnittelukaudella mahdollisista strategisista liittoumista suomalaisen yhteiskunnan kokonaisedut huomioiden. IL osallistuu SES:n ilmailun tutkimus- ja kehittämishankkeeseen SESARiin, jossa kehitetään uusia lentosääpalveluja eurooppalaisena yhteistyönä. Myös Suomen Puolustusvoimilla on tarve hyödyntää sääpalveluita nykyistä laajemmin toiminnassaan. Puolustusvoimat (PV) on suuntautumassa yhä enemmän myös kansainväliseen toimintaan. Ilmatieteen laitos kehittää ja tuottaa jatkossakin PV:n tarvitsemat palvelut sekä mukauttaa toimintonsa vastaamaan Puolustusvoimien tarpeita kotimaassa ja ulkomailla. Laitos

5 on sitoutunut ylläpitämään riittävän määrän henkilöstöä poikkeusoloja varten. Valtion tuottavuusohjelma vaarantaa laitoksen kyvyn tuottaa poikkeusolojen palvelut. IL vastaa meriveden korkeuden ennustamisesta ja varoittamisesta, merellisistä ajelehtimis- ja kulkeutumisennusteista sekä rankkasadevaroittamisesta. Meriveden korkeuden ennusteita tarvitaan sekä merenkulussa että rannikkorakentamisessa. Säävaihtelut aiheuttavat erityisesti talvella vaikeasti ennakoitavia vaihteluita meriveden korkeuteen. Meriveden korkeuden ennusteilla on siis suuri taloudellinen merkitys esimerkiksi alusten kuormaamisen kannalta. Muuttunut väyläsyvyyksien ilmoituskäytäntö on lisännyt myös merenkulkijoiden tarvetta useamman päivän vedenkorkeusennusteille. Myös pelastuslaitosten toiminnassa reaaliaikaisen vedenkorkeustiedon käyttö on lisääntynyt ja tarve ennusteisiin kasvanut. Suunnittelukaudella rannikko- ja rankkasadevaroituksien operatiivista tuotantoa ja jakelua kehitetään osana IL:n tuotantojärjestelmää ja Luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmää (Luova). Terveys ja terveyspalvelujen tuottaminen on nousemassa merkittäväksi yhteiskunnalliseksi haasteeksi. Säällä ja ilmanlaadulla on selkeät yhteydet terveyspalvelujen kysyntään. Tulevalla suunnittelukaudella sääpalvelujärjestelmää laajennetaan siten, että myös erilaiset terveyspalveluja tuottavat toimijat voivat paremmin hyödyntää IL:n palveluja omien prosessiensa kehittämisessä. Tällaisia palveluja ovat eri potilasryhmille kohdennetut liukkauden, kuumuuden ja kylmyyden sekä huonon ilmanlaadun varoitukset ja ennusteet. Tällaisten palvelujen käyttöönotolla voidaan terveydenhuollossa saada aikaan kustannussäästöjä. Yhteiskunnan kyky hyödyntää erilaisia korkean teknologian havaintojärjestelmiä, kuten tutkia tai satelliitteja, kasvaa jatkuvasti. IL laajentaa suunnittelukaudella omaa palvelutoimintaansa hyödyntämään uudet havaintotekniset mahdollisuudet asiakaskohtaisissa palveluratkaisuissaan. Keskeisiä havaintotoiminnan uudistuksia ovat uuden sukupolven säätutkat, merihavaintoverkoston parantaminen ja uuden sukupolven satelliitit sekä satelliittien vastaanottokyvyn paraneminen. IL:n omat palvelujen jakelukanavat ja Luova-järjestelmä mahdollistavat entistä tehokkaamman tavan jakaa uusia havaintoaineistoja asiakkaille. Ilmatieteen laitoksen suurteholaskennan kapasiteetti paranee huomattavasti loppuvuonna 2009 tehdyn superkonehankinnan ja CSC-yhteistyön myötä. IL:n uusi supertietokone turvaa laitoksen operatiivista sääennustetuotantoa ja tukee tutkimustoimintaa tulevan 3 5 vuoden ajan. Sää- ja meriennustetuotannon lisäksi uutta laitteistoa käytetään myös ilmastonmuutoksen tutkimukseen sekä mm. radioaktiivisten ja muiden vaarallisten aineiden leviämisen laskentaan. Uusi ratkaisu tarjoaa myös entistä paremmat mahdollisuudet Ilmatieteen laitoksen muille laskentatehoa tarvitseville tutkimushankkeille. Myös kansainvälinen yhteistyö sääpalvelujen tarvitseman suurteholaskennan tuotannossa kehittyy jatkuvasti. Laitos etsii jatkuvasti uusia mahdollisuuksia tuottaa tarvitsemansa laskentapalvelut Suomen kannalta kustannustehokkaimmalla tavalla. Sää-, meri- ja ilmastopalvelut tuottavat merkittäviä taloudellisia hyötyjä yhteiskunnalle. On osoitettu, että sääpalveluihin ja ilmakehätutkimukseen sijoitetut varat saadaan moninkertaisesti takaisin elinkeinotoiminnan ja yhteiskunnan säästöinä tai kilpailuetuina. Sääpalvelujen suurimpia hyötyjiä on liikenne: parantunut turvallisuus ja väylien kunnossapito sekä tehostunut logistiikka tuottavat vuosittain yli 100 miljoonan euron hyödyt. Myös jalankulkijoille ja pyöräilijöille sääpalvelut voivat tuottaa yli 100 miljoonan euron hyödyt kevyen liikenteen alueiden parantuneen talvikunnossapidon ja liukastumistapaturmien vähenemisen myötä. Sekä talonrakennus ja kiinteistöhallinnan toimialan että energiantuotannon arvioidaan saavuttavan sääpalveluiden ansioista vuosittain kymmenien miljoonien eurojen kustannussäästöt.

6 Maatalouden hyötyjen arvioidaan olevan 30 miljoonaa euroa vuodessa. On myös osoitettu, että palvelujen edelleen kehittäminen lisäisi tuotettuja hyötyjä niin, että yksi säätietopalveluihin sijoitettu euro vuodessa toisi jopa kymmenen euron edestä erilaisia lisähyötyjä. Myös talvimerenkulun palveluiden on arvioitu tuottavan yhteiskunnallista lisäarvoa vuosittain laivaliikenteelle 20 30 miljoonaa euroa ja havereiden ehkäisyssä ainakin 2 miljoonaa euroa. Tarve datan ja tuotteiden maksuttomuudelle on lisääntymässä. Ilmatieteen laitoksen data- ja tuotepolitiikkaa arvioidaan uudelleen ottaen huomioon yhteiskunnalliset hyödyt sekä taloudelliset reunaehdot. Laitoksen tavoitteena on muuttaa politiikkaansa niin, että kansalaisille suunnattujen maksuttomien liikenne- ja meriturvallisuuspalvelujen määrää voidaan lisätä. Laitos tehostaa jatkuvasti tuote-, havainto- ja mallimenetelmäkehitystään. Tavoitteena on nykyistä kustannustehokkaammin tuotetut, suomalaisiin tarpeisiin räätälöidyt, selkeästi laadukkaimmat sää- ja meripalvelut. Päämääränä on, että sää- ja meripalvelun käytössä on kansainvälisesti huipputasoiset menetelmät. Tavoitteena on kohdistaa kehitystyötä palvelemaan koko yhteiskunnan etua sekä saavuttaa kansainvälisesti merkittävä asema eräänä alan johtavana tutkimus- ja palvelutoimijana. Tällainen asema on jo osin saavutettu. Tutkimus Ilmatieteen laitoksen tutkimustoiminnan tavoitteena on kehittää korkeatasoisia palveluja ja tehdä yhteiskunnallisesti merkittävää tutkimusta aiemmin luetelluilla laitoksen painopistealoilla. Tutkimustoimintaa toteutetaan yhteiskunnan tarpeiden mukaan muuttuvilla tutkimusohjelmilla. Ilmatieteen laitos noudattaa tutkimustoiminnassaan hallitusohjelman linjauksia. Laitos on Suomen johtava ilmastonmuutoksen asiantuntija, ja tätä osaamista hyödynnetään laajasti yhteiskunnan eri sektoreilla. IL toimii myös useiden korkeatasoisten osaajien kumppanina. Laitoksen osaamista ja henkilöstöä on hyödynnetty muun muassa hallituksen ilmasto- ja energiapoliittisen selonteon, Suomen luonnonvarastrategian ja Suomen IPCC-ryhmän työssä. Hallitustenvälisessä ilmastopaneelissa, IPCC:ssä IL edustaa Suomea yhdessä ympäristöministeriön kanssa. IL:n tehtävä on tuottaa globaalien ja alueellisten mallien avulla tietoa taloudellisia ja inhimillisiä tappioita aiheuttavista ilmakehän muutoksista. Laitos panostaa myös uusien havaintomenetelmien kehittämiseen, mikä hyödyttää yhteiskuntaa laaja-alaisesti. Ilmatieteen laitos kehittää myös yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarpeisiin uusia palvelumuotoja erityisesti liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden parantamiseksi. Tulevalla TTS-kaudella laitos osallistuu YK:n ilmastopaneeli IPCC:n, Arktisen neuvoston ja Itämeren suojelukomission ilmastonmuutoksen arviointiraporttien asiantuntijatyöhön ja tuottaa niiden tarvitsemaa tutkimustietoa. Ilmastonmuutoksen noustua keskeiseksi kansainvälisen politiikan kysymykseksi on yhä tärkeämpää arvioida ilmastonmuutoksen yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia. Laitos onkin perustanut uuden monitieteisen ryhmän, jonka osaamispotentiaaliin kuuluu luonnontieteellistä ja taloustieteellistä osaamista. Uuden ryhmän tehtävänä on tuottaa tutkimustietoa ilmastonmuutoksen ja sääilmiöiden yhteiskunnallisista ja taloudellisista vaikutuksista ja tehdä ilmastonmuutoksen sopeutumistoimiin sekä IL:n sääpalveluihin liittyvää kustannus-hyötyanalyysia. Ilmastopolitiikan valmistelun tueksi kehitetään lisäksi päättäjille suunnattu ilmastoportaali ja jatketaan aktiivista ilmastonmuutostiedottamista ja -koulutusta.

7 Ilmatieteen laitos panostaa tutkimustoiminnassaan ilmastomallitukseen sekä kasvihuonekaasujen ja hiukkasten tutkimukseen. Tutkimus pohjautuu muun muassa Suomessa, Kiinassa, Intiassa, Venäjällä ja Etelämantereella kansainvälisenä yhteistyönä toteutettaviin tutkimusohjelmiin. Useat Suomeen kohdistuvat vaikutukset ovat seurausta ilmastonmuutoksen vaikutuksista kansainvälisesti. Näistä pyritään tuottamaan tietoa suomalaisille toimijoille yhteistyössä kansainvälisten ja kotimaisten kumppanien kanssa. Turvatakseen turvallisuusviranomaisen roolinsa Ilmatieteen laitos pitää yllä ja kehittää kilpailukykyistä säänennustusjärjestelmää. Numeerisia säämalleja sekä satelliitti- ja tutkadataa pyritään hyödyntämään yhä tehokkaammin yhdessä. Tavoitteena on tuottaa alueellisesti ja ajallisesti yhä tarkempia analyysejä sekä ennusteita ennakoimaan varsinkin äkillisiä sääilmiöitä. Lisäksi kehitetään säätiedon ja -ennusteiden paikka- ja aikaerottelukykyä. Pyrkimyksenä on myös tuottaa lentoliikenteelle parempaa informaatiota esimerkiksi pilvien korkeudesta, paksuudesta ja jäätämisolosuhteista. Sään ääri-ilmiöillä on laajoja vaikutuksia yhteiskunnan toiminnalle, ja tarkempien analyysi- ja ennustemenetelmien avulla voidaan kehittää uusia ja monipuolisia sääennustesovelluksia laajalle asiakaskunnalle. Uudet ratkaisut maa- ja vesiliikenteessä (esim. mahdolliset tietullit, joukkoliikenne, laivojen reittien suunnittelu, satamien logistiikka) sekä energiantuotannossa vaikuttavat suoraan päästöihin, ilmanlaatuun ja kansanterveyteen. Ilmanlaatuun vaikuttavilla liikenneratkaisuilla ja yhdyskuntasuunnittelulla voidaan vähentää haitallisia terveysvaikutuksia. Ratkaisuja ja palveluja kehitetään TTS-kaudella ottaen huomioon erityisesti ilmanlaadulle herkät väestöryhmät, kuten lapset, ikääntyneet ja sairaat. Ilmatieteen laitoksessa tutkitaan mm. autokannan rakenteellisista muutoksista johtuvien pienhiukkaspäästöjen vaikutuksia terveyteen ja ilmastoon. Lisäksi selvitetään kasvavan laivaliikenteen ja sen päästöjen aiheuttamia ongelmia. Myös bioenergian lisääntynyt käyttö, kuten puunpolton lisääminen, huonontaa ilmanlaatua. Päästö- ja leviämistutkimusten sekä pitoisuusmittausten avulla selvitetään päästötilanne ja saadaan tietoa terveys- ja ilmastovaikutustutkimukseen. Ilmatieteen laitos selvittää uusiutuvien energiavarojen, kuten tuuli-, aurinko- ja vesivoiman, potentiaalia sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksia uusiutuvien energiavarojen hyödyntämiselle. IL:n laatimaa Suomen Tuuliatlasta hyödynnetään tuulienergiaan liittyvässä tutkimus- ja konsultointityössä. Ydinvoiman lisärakentaminen Suomessa ja lähialueilla edellyttää panostamista radioaktiivisten ja muiden päästöjen leviämislaskentaan. Lisäksi IL:ssa selvitetään ydinvoimalaitosten käyttöturvallisuuteen liittyvien sään ääri-ilmiöiden esiintyvyyttä muuttuvassa ilmastossa ja ydinjätteen loppusijoitukseen liittyviä ilmastoriskejä. Satelliiteista tapahtuvaa ilmakehän ja biosfäärin havainnointia hyödynnetään Ilmatieteen laitoksen tutkimuksessa ja uusissa palvelusovelluksissa. Uusien turvallisuuteen, liikenteeseen, tietoliikenteeseen sekä luonnonvarojen ja ympäristön kaukokartoitukseen liittyvien sovellusten myötä IL:n avaruusosaaminen on integroitu entistä tiiviimmin laitoksen muihin toimintoihin. Ilmatieteen laitos kehittää Suomen kansainvälistä kilpailukykyä tällä alalla. Se ylläpitää merkittävää kansallista infrastruktuuria Sodankylässä ja Pallaksella ja koordinoi Pohjois- Euroopan kattavaa havaintoverkkoa. Satelliittimittauksilla on myös keskeinen rooli maanpinnan, merien ja ilmakehän välisen hiili- ja vesikierron selvittämisessä sekä maapallon energiataseen seurannassa.

8 Ilmatieteen laitos osallistuu aktiivisesti ilmastonmuutoksen ja siihen kytkeytyvien ilmiöiden tutkimukseen myös arktisilla merillä. Arktisen alueen jää- ja lumipeitteen hupeneminen on ilmastonmuutoksen näkyvimpiä seurauksia. Viimeisten vuosikymmenien aikana myös Itämeren jääolot ovat tulleet selkeästi leudommiksi ja ankarien jäätalvien lukumäärä on vähentynyt. Näillä muutoksilla on merkittäviä vaikutuksia merten ekosysteemille, merenkululle sekä luonnonvarojen hyödyntämiselle. Ilmatieteen laitoksen merijäätutkimuksen painopisteet ovat kaukokartoitusmenetelmissä, jään dynamiikassa ja termodynamiikassa. Keskeisenä tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat merijään vaihteluihin niin Itämerellä kuin arktisilla merillä vuosikymmenien aikaskaalassa ja arvioida, miten ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan jääoloihin ja uusien meriväylien avautumiselle liikenteelle. Tarve arktisen alueen merenkulun turvallisuuspalveluille ja siihen liittyville havainto- ja telekommunikaatiojärjestelmille on kasvussa. Ilmatieteen laitos tukee kansainvälisesti korkeatasoisten osaamiskeskittymien edelleen kehittymistä pääkaupunkiseudulla, Itä-Suomessa ja Lapissa. Yritykset hyödyntävät laitoksen ilmakehä- ja meriosaamista T&K-toiminnoissaan sekä vientihankkeissa. Laitoksen osaamispääoma on merkittävä menestystekijä alan suomalaisille yrityksille ja elinkeinoelämälle, ja yhteistyö on kansantaloudellisesti arvokasta. IL toimii Suomen ulko- ja kehitysyhteistyöpolitiikan tukena. Laitos on käynnistänyt uuden yksikön konsultointihankkeiden koordinointia ja toteutusta varten. Sää- ja ilmastoalan kehityshankkeita on tähän mennessä toteutettu yhteistyössä suomalaisten yritysten kanssa yli 80 maassa. Niiden tuloksena on parannettu maiden kykyä luoda ennakkovaroitusjärjestelmiä ja sopeutua ilmastonmuutokseen. Globaalin havainto- ja telekommunikaatiojärjestelmän toimivuus on tärkeää myös Suomen sääpalvelujen laadun ja suomalaisen teollisuuden kannalta. Kehitysyhteistyöhankkeet ovat osa Suomen ulkopolitiikkaa ja tukevat maamme roolia yhtenä maailman johtavana toimijana alalla. Tuottavuus IL:n tuottavuus on kolminkertaistunut 2000-luvulla. Laitoksen tuottavuutta on seurattu vuodesta 2000 lähtien, ja se on kohonnut tasaisesti lisääntyneiden tuotosten ansiosta. Laitoksen kilpailukyky ulkopuolisesta rahoituksesta on kasvanut, ja kansainvälisissä sarjoissa julkaistujen tulosten määrä on yli kaksinkertaistunut. Palvelutuotteiden määrää ja valikoimaa on voitu lisätä automaation ja uusien sääpalvelumenetelmien käyttöönoton avulla. Laitos on pystynyt tuottamaan moninkertaistuneen suoritemäärän lähes samalla panoksella. Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut kokonaistuottavuuden kasvutavoitteeksi keskimäärin 2 % vuodessa. Tavoite asetettiin ensimmäisen kerran vuodelle 2007. Viimeisen kahden vuoden aikana tavoitetaso ylitettiin reilusti, kun tuottavuuden nousu edelliseen vuoteen verrattuna oli 8 % vuonna 2007 ja 13 % vuonna 2008. Tuottavuus kasvanee jatkossa hitaammin tuottavuusohjelman vähentäessä laitoksen palvelu- ja kilpailukykyä ja IL:n tuotosten kasvun tasaantuessa. Tuloskeskeisen toimintakulttuurin kehittämistä jatketaan ja yhteistyötä lisätään sekä laitoksen sisällä että ulkopuolisten kumppaneiden kanssa. Valtion palvelukeskuksia aletaan käyttää soveltuvin osin suunnitellun aikataulun mukaisesti.

9 Valtion tuottavuusohjelmassa Ilmatieteen laitoksen tavoitteeksi on asetettu vähentää TTSkaudella 32 henkilötyövuotta, josta vanhaa tavoitetta on 9 henkilötyövuotta. Ottaen huomioon jo toteutuneen tuottavuuskehityksen sekä laitoksen palvelujen kasvavan kysynnän ja merkittävän ulkopuolisen rahoitusosuuden, tämä tavoite ei ole realistinen. Erityisesti ilmastonmuutoksen ja sen vaikutusten tutkimus sekä kasvava turvallisuuspalvelujen tarve on päinvastoin johtanut paineeseen lisätä henkilöstöä. Myös EU-lainsäädännöstä on tulossa velvoitteita, joiden täyttäminen edellyttää lisäresursseja. Laitos esittääkin tuottavuusohjelmaan muutoksia TTSkehittämissuunnitelmassa. Tuloskeskeisen johtamisen edistämiseen panostetaan jatkossakin. Tavoitteena on lisätä tuottavuutta ja kaiken toiminnan tuloksellisuutta, kasvattaa kehitys- ja tutkimustyön tavoitteellisuutta ja tehokkuutta sekä edistää kansainvälistymistä. Myös tulevan esimiessukupolven sekä asiantuntijahenkilöstön valmentamiseen panostetaan edelleen voimakkaasti. Seuraavat osa-alueet ovat keskeisiä johtamisen kehittämisessä: Projektien hallinta ja projektijohtaminen Prosessiosaaminen, erityisesti strategiaprosessin hallinta Esimiestyön kehittäminen: itsensä johtaminen, hyvä henkilöstöjohtaminen, osaamisen johtaminen ja tavoitteellisuuden, mitattavuuden sekä tuloskeskeisyyden korostaminen kaikessa toiminnassa Vuorovaikutus-, viestintä- ja kumppanuusosaaminen Suomessa ja kansainvälisesti. Ilmatieteen laitos tähtää toiminnassaan kestävän kehityksen ja alueellisen tasapainon edistämiseen. Alueellisen kehityksen painopisteet ovat pääkaupunkiseutu, Itä-Suomi ja Lappi, joissa tuetaan kansainvälisesti merkittävien osaamiskeskittymien syntyä yhdessä korkeatasoisten tutkimusalan, turvallisuusalan ja elinkeinoelämän kumppanien kanssa. Tässä toiminnassa laitos noudattaa hallitusohjelman linjauksia, joissa pyritään vahvistamaan alueiden innovaatioperustaa sekä elinkeinoelämän ja koulutus- ja tutkimusyhteisöjen yhteistyötä. Sodankylän Arktiseen tutkimuskeskukseen sijoitetut kansainvälisesti korkeatasoiset satelliittidatakeskuksen vastaanotto- ja asiakaspalvelutoiminnot palvelevat useita suomalaisia ja kansainvälisiä asiakkaita. Itä-Suomen yksikön kehittämistä ilmastonmuutos, metsä- ja terveystutkimuksen aloilla jatketaan. Myös merentutkimuksen alalla kehitetään osaamiskeskittymä. Meri- ja ilmakehäosaaminen saatiin pääosin samaan taloon, kun myös Helsingin yliopiston alan toiminnot muuttivat Dynamicumiin. Eksaktien luonnontieteiden keskittymä Kumpulaan noudattaa kansainvälistä kehitystä. Helsingin yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen muodostama osaamiskeskittymä on kansainvälisesti merkittävä ja tuottaa lisäarvoa suomalaiselle yhteiskunnalle mukaan lukien yritykset. Yhteistyötä lisätään entisestään ilmastomallituksen, havaintotoiminnan ja kaukokartoitustutkimuksen aloilla. Sääpalveluprosessin ja tuotantovälineiden uudistuessa sääpalveluiden tuottavuus paranee. Tämän johdosta voidaan resursseja suunnata uudelleen mm. kehitystoimintaan.

10 Henkilöstö ja toimintaympäristö Ilmatieteen laitoksen henkilöstön työtyytyväisyys on viime vuosina kasvanut ja ylittänyt selvästi sille asetetun tavoitetason. Tyytyväisimpiä on oltu työn sisältöön ja haasteellisuuteen. Myös johtamisen ja tiedonkulun osa-aluilla on tapahtunut myönteistä kehitystä. Laitoksen nykyinen henkilöstö on osaavaa ja asiantuntijavaltaista. Haasteena on säilyttää edelleen henkilöstön työmotivaatio korkealla tasolla. Väestön ikärakenteen muuttuessa pätevän henkilöstön saatavuus vaikeutuu. Henkilöstön uusiutumis- ja kehityskyky on kriittinen menestystekijä. Laitos on viime vuosina rekrytoinut huipputason kansainvälisiä ja kotimaisia osaajia tulevan menestyksensä takaamiseksi. Laitos pyrkii varmistamaan osaamistasonsa säilymisen jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä henkilöstön uudistumiseen keskittyvällä koulutuksella, toimivalla henkilö- ja tehtäväkierrolla sekä kansainvälistymisellä. Laitos tukee määräaikaista työskentelyä kansainvälisissä tehtävissä sekä pyrkii lisäämään kansainvälisten osaajien työskentelyä Suomessa. Ikääntyvälle henkilöstölle on tärkeää löytää elämäntilanteeseen ja osaamispohjaan soveltuvia yksilöllisiä työuraa koskevia ratkaisuja. Työurien pidentäminen edellyttää voimakasta omaa panosta osaamisen uudistamiseen ja työkyvyn arviointia ja ylläpitoa. Voimakas riippuvuus ulkopuolisesta rahoituksesta ja toteutettu määräaikaisen henkilöstön laajamittainen vakinaistaminen voivat myös johtaa muiden henkilöstön vähentämiskeinojen käyttöön mahdollisessa huonossa rahoitustilanteessa. Myös meteorologin tuotantoympäristöä, tuotantoautomaatiota, vuorojärjestelmää, tehtävänjakoa yksiköiden kesken sekä verkkotyömenetelmiä kehitetään. Laitos tiivistää yhteistyötä muiden Suomen säähavainnontuottajien kanssa mahdollisen säähavaintopalvelukeskuksen muodossa. Ilmatieteen laitos edistää kestävää kehitystä myös omissa toimitiloissaan kiinnittämällä erityistä huomiota jätteiden kierrätykseen ja energian säästämiseen. Laitokselle on myönnetty Green Office -sertifikaatti. 2. ARVOT JA VISIO Arvot osaaminen rohkeus rehti meininki Visio Ilmatieteen laitos - eurooppalaisen ilmakehä- ja meriosaamisen edelläkävijä.

11 Vision toteutuminen edellyttää panostusta tuloksellisuuteen ja kilpailukykyyn, voimavarojen tehokasta käyttöä ja oikeaa suuntaamista, osaavan henkilöstön jatkuvaa kehittymistä sekä tulevaisuudessa tarvittavan osaamisen ja henkilöstövoimavarojen turvaamista. 3. TOIMINTA-AJATUS Ilmatieteen laitos tuottaa laadukasta havainto- ja tutkimustietoa ilmakehästä ja meristä. Tämän osaamisensa laitos yhdistää palveluiksi, joita se tuottaa tehokkaasti yleisen turvallisuuden edistämiseksi sekä ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin lisäämiseksi. Ilmatieteen laitos havainnoi ilmakehän fysikaalista tilaa, kemiallista koostumusta ja sähkömagneettisia ilmiöitä havainnoi Itämeren ja Arktisen merialueen fysikaalista tilaa tuottaa tietoa ja palveluja ilmakehän ja merien menneestä, nykyisestä ja tulevasta tilasta tekee korkeatasoista tutkimusta meteorologian, meritieteen, ilmanlaadun, avaruusfysiikan ja kaukokartoituksen alueilla harjoittaa asiantuntijapalveluihin erikoistunutta liiketoimintaa kilpailukykyisesti Suomessa ja ulkomailla osallistuu aktiivisesti kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön tiedottaa aktiivisesti ilmakehään, meriin ja lähiavaruuteen liittyvistä asioista ennakoi muutoksia ja reagoi nopeasti ympäristön muutoksiin ja muuttuviin odotuksiin. 4. TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET Ilmatieteen laitoksen toiminnan painopistealueet ovat: Sää ja turvallisuus o Sää, meri- ja ilmastoennusteet o Varoitukset ja ohjausjärjestelmät o Ääri-ilmiöt o Varautuminen ja valmius Ilmastonmuutos ja yhteiskunta o Tieteellinen perusta o Sosioekonomiset vaikutukset o Sopeutuminen Itämeri ja arktiset alueet o Meriturvallisuus (sää, aallokko, jää ja pinnan korkeus) o Ilmaston ja merien vuorovaikutukset o Laivaliikenteen päästöt

12 Liikenne ja energia o Älykäs liikenne o Ilmanlaatu- ja ilmastovaikutukset o Vähäpäästöinen energia 5. TULOSTAVOITTEET TTS-KAUDELLA 5.1. Tavoitteet Ilmatieteen laitoksen TTS-kauden tavoitteet perustuvat tulosprisman mukaiseen jaotteluun. Kunkin vuoden tavoitetasot sovitaan vuosittaisissa tulossopimuksissa laitoksen ja ministeriön kesken sekä laitoksen sisäisissä tulosalueiden tulossopimuksissa. Seuraavassa taulukossa on esitetty vuoden 2010 tavoite sekä TTS-kauden keskimääräinen vuositavoite. Tulostavoite 2010 tavoite Keskimääräinen vuositavoite TTS-kaudella TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Lämpötilaennusteiden osuvuus 1 vrk, % 88 90 Lämpötilaennusteiden osuvuus 2 vrk, % 81 85 Sateen todennäköisyysennusteiden osuvuus 1 vrk, % 86 88 Sateen todennäköisyysennusteiden osuvuus 2 vrk, % 82 84 Kovan tuulen varoitusten osuvuus 1 vrk, % 85 86 Kovan tuulen varoitusten osuvuus 2 vrk, % 81 84 Aallokkomallien osuvuustarkkuus, % 87 95 Jää-, aallokko- ja vedenkorkeuspalvelun toimitusvarmuus, % 96 99,5 Sääennusteiden toimitusvarmuus, % 99,5 99,5 Varoitusten toimitusvarmuus, % 99,5 99,5 Kansalaisten asiakastyytyväisyysindeksi (1 5) 3,8 4,0 Viranomaisten asiakastyytyväisyysindeksi (1 5) 3,8 4,0 Liiketoiminnan asiakastyytyväisyysindeksi (1 5) 3,9 4,1 Liikennesektorin asiakastyytyväisyysindeksi (1 5) 3,8 4,0 Viranomaisten tyytyväisyys vaarallisten sääilmiöiden ennakkovaroittamiseen (1 5) 3,8 4,0 Julkaisuaktiivisuusindeksipisteet 12 000 15 000 Kansainvälisesti ennakkotarkastetut artikkelit 200 300

13 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Liiketaloudellisesti hinnoitellun maksullisen toiminnan tulot (1 000 euroa) 4 760 5 900 Julkisoikeudellisten suoritteiden tulot (1 000 euroa) 6 250 6 200 Liiketoiminnan ylijäämä, % 1,6 4,5 Yhteisrahoitteisten sopimustutkimusten tulot (1 000 euroa) 4 830 5 300 Ulkopuolisen rahoituksen osuus yhteisrahoitteisen tutkimustoiminnan kustannuksista, % 50 50 Työn tuottavuuden kehittyminen, % TTS-kaudella 1 3 Kokonaistuottavuuden kehittyminen, % TTS-kaudella 2 2 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA Henkilöstön työtyytyväisyysindeksi (1 5) 3,5 3,6 5.2. Riskienhallinta Ilmatieteen laitoksella riskejä arvioidaan systemaattisesti vuosittain kaikilla tulosalueilla. TTSprosessin yhteydessä Ilmatieteen laitos kartoitti nyt riskejä, jotka voisivat vaarantaa suunnittelukaudelle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen. Merkittävimmät riskit on listattu seuraavassa: 1. Kyky tuottaa yhteiskunnan tarvitsemat turvallisuuspalvelut henkilöstömäärän supistuessa IL on turvallisuusviranomainen, jonka palvelut ovat taloudellisesti hyvä investointi Suomelle. Henkilöstömäärän supistaminen tulee heikentämään laitoksen toimintakykyä TTS-kaudella. Useissa vähemmän kehittyneissä maissa henkilöstön vähyys aiheuttaa taloudellisia menetyksiä operatiivisen kapasiteetin puuttuessa. Turvallisuuspalveluja ei voida tuottaa ulkopuolisella rahoituksella. Riskiä voidaan hallita toteuttamalla tuottavuusohjelman uudelleentarkastelu laitoksen esityksen mukaisesti. 2. Kyky vastata ilmastonmuutososaamisen voimakkaasti lisääntyneeseen kysyntään henkilöstömäärän supistuessa IL on Suomen johtava ilmastonmuutososaaja, ja alan osaamisen kysyntä on voimakkaassa kasvussa. IL:n kyky tuottaa tietoa esimerkiksi elinkeinoelämän lähivuosikymmenien investointipäätösten tueksi on taloudellisesti merkittävää Suomen kannalta. Henkilöstön vähennykset heikentävät IL:n kykyä vastata suomalaisen yhteiskunnan tiedontarpeisiin.

14 Riskiä voidaan hallita toteuttamalla tuottavuusohjelman uudelleentarkastelu laitoksen esityksen mukaisesti. 3. Taloudellinen kriisitilanne Vuonna 2008 IL:n budjetista rahoitettiin ulkopuolisista lähteistä 37 %. Tutkimuksen ja kehityksen ulkopuolinen rahoitusosuus oli 53 %. Merkittävän asiakkaan menetys tai huono menestys kilpaillussa tutkimusrahoituksessa voisi johtaa talouskriisiin, mikä vaarantaisi IL:n toimintakykyä ja johtaisi henkilöstön vähennyksiin. Myös valtion rahoituksen supistaminen voisi johtaa vastaavaan kriisiin. Riskiä voidaan hallita panostamalla avainasiakassuhteiden hoitoon ja huipputasoiseen tutkimusosaamiseen sekä tuloksellisiin kumppanuuksiin. Lisäksi pyritään vaikuttamaan ministeriöihin IL:n toiminnalle riittävän budjettirahoitustason ja sitä kautta yhteiskunnallisten hyötyjen turvaamiseksi. 4. Häiriö operatiivisessa tuotantojärjestelmässä IL:n toiminnot ovat voimakkaasti riippuvaisia tietokone-, tietoliikenne- ja havaintojärjestelmien katkottomasta toiminnasta. Häiriö näissä voi uhata laitoksen operatiivista toimintakykyä. Suomen säätutkajärjestelmän toimivuus on turvallisuus- ja liikennepalvelujen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Tutkajärjestelmän täydentäminen neljällä lisätutkalla vähentäisi järjestelmän haavoittuvuutta. Parhaillaan tutkien ikääntyminen muodostaa myös riskin. Uusintainvestointien viivästyminen tutka- ja superlaskentasektoreilla vaarantaisi laitoksen operatiivisen kyvyn. Riskiä voidaan hallita varmistamalla laitoksen kriittisen infran toimivuus jatkuvalla kehitys- ja testaustoiminnalla. Säätutkainformaation saatavuus voidaan varmistaa toteuttamalla kehittämissuunnitelman mukaiset tutkainvestoinnit. On tärkeää suorittaa uusintainvestoinnit ennen operatiivisen kyvyn heikkenemistä. 5. Henkilöstöriskit IL:n menestys ja korkea osaamistaso perustuvat korkeatasoiseen ja työhönsä sitoutuneeseen henkilöstöön. Alan osaajien puute tai työskentelyolosuhteiden heikentyminen voisivat johtaa laitoksen toimintakyvyn heikkenemiseen. Riskiä voidaan hallita kehittämällä hyvän työtyytyväisyyden tekijöitä; työn sisältöä ja haasteellisuutta, yhteiskunnallista merkittävyyttä ja edelläkävijyyttä. Asiantuntija- ja esimiestehtävien palkkakilpailukykyä kehitetään valtiokonsernin linjausten mukaisesti.

15 6. LAITOKSEN TÄRKEIMMÄT KEHITTÄMISHANKKEET Keskeisimmät suunnittelukaudella toteutettavat kehittämishankkeet ovat seuraavat: 6.1. SÄÄ- JA TURVALLISUUSPALVELUJEN UUDISTAMINEN Taustaa ja tavoite Sää- ja meritietojen hyödyntämisellä voidaan lisätä. eri liikennemuotojen turvallisuutta merkittävästi. Ilmastonmuutoksen etenemisen ja yhteiskunnan teknistymisen seurauksena sää- ja meritietojen merkitys kasvaa voimakkaasti. Myös luonnononnettomuuksiin varautumisen tarve lisääntyy. Sääalan vastuullisena kansallisena toimijana Ilmatieteen laitos uudistaa suunnittelukaudella palveluvalikoimansa vastaamaan eri asiakassegmenttien uusia tarpeita. Palvelutuotannon uudistamishankkeen tavoitteena on parantaa edelleen tuotteiden laatua ja tarkkuutta sekä kehittää kokonaan uusia paikkatietoon perustuvia tuotteita asiakkaiden kehittyviin tarpeisiin. Suunnittelukaudella lisätään edelleen tuotannon automatisointia. Automaatioasteen kasvattaminen tehostaa tuotantoa ja laskee kustannuksia. Hanke varmistaa, että Ilmatieteen laitos tuottaa muuttuvissa olosuhteissakin Suomeen ja suomalaisiin tarpeisiin parhaat sää- ja meripalvelut. Hankkeessa hyödynnetään sekä koko laitoksen osaamispotentiaalia että laitoksen kansainvälisiä kumppanuuksia. Parempi tarkkuus ja uudet palvelut Kehityshankkeen tärkein osa-alue on olemassa olevien sää- ja turvallisuustuotteiden laadun ja kustannustehokkuuden parantaminen sekä kokonaan uusien palveluiden kehittäminen. Kehittämistyö perustuu erityisesti laitoksen tutkimusohjelmien tuloksiin numeerisen ilmakehä- ja merimallintamisen sekä kaukokartoitustiedon osalta. Tuotettavat uudet palvelut perustuvat hilamuotoiseen ja numeeriseen dataan. Tämä mahdollistaa tuotannon nykyistäkin korkeamman automaatioasteen ja palveluiden asiakaskohtaisen hyödynnettävyyden erilaisina järjestelmäpalveluina. Uusien palveluiden ja tuotteiden kehittämisessä hyödynnetään laajasti Ilmatieteen laitoksella meneillään olevia kotimaisia ja kansainvälisiä tutkimusohjelmia ja kehityshankkeita. Suunnittelukauden loppupuolella, eli vuoteen 2014 mennessä operatiiviseen käyttöön saadaan nykyistä tarkemmat, 1 km erottelukyvyn omaavat analyysijärjestelmät ja ennustemallit. Tämä parantaa merkittävästi lyhyen aikaskaalan ennustamista ja varoittamista. Rannikkoalueiden tarkan erottelukyvyn säätilannekuvalla voidaan määrittää yksityiskohtaisesti päästöjen leviäminen ja lisätä näin voimalaitosturvallisuutta. Hankkeessa otetaan käyttöön uusiin säätutkiin perustuvia uusia sääturvallisuuspalveluja. Uusien kaksoispolarisaatiosäätutkien käyttöönoton myötä sateen olomuodon ennustaminen tarkentuu merkittävästi. Tämä lisää etenkin maantieliikenteen ja ilmaliikenteen turvallisuutta parantamalla muun muassa jäätävien olosuhteiden ennustamisen tarkkuutta. Hankkeessa kehitetään myös uusia täsmävaroituksia esimerkiksi jalankulun turvallisuuden parantamiseksi. Parannetut palvelut otetaan asteittain käyttöön vuoden 2014 loppuun mennessä. Uuden sukupolven satelliitit ja niiden hyödyntäminen uusien tuotteiden muodossa parantavat sää- ja meripalveluiden laatua. Parantuvat mahdollisuudet uusien satelliittiaineistojen

16 vastaanottamiseen laajentavat laitoksen mahdollisuuksia erityisesti arktisiin ja talvisiin olosuhteisiin suunnattavien palvelujen tuotannossa. Suunnittelukaudella otetaan käyttöön uusia satelliittitietoihin perustuvia asiakaskohtaisia sää-, jää- ja merituotteita, jotka hyödyntävät merkittävästi varoitustoimintaa, tieliikenteen turvallisuutta, lentoliikennettä, talvimerenkulkua, öljyntorjuntaa ja meripelastusta. Merellisen tutkimus- ja palvelutoiminnan yhdistyttyä osaksi Ilmatieteen laitosta on avautunut entistä parempia mahdollisuuksia uusien merituotteiden ja -palveluiden kehittämiseksi ja näiden liittämiseksi osaksi laitoksen tuotantoprosessia. Satelliitti- ja tutkahavaintojen yhdistäminen osaksi kytkettyä sää- ja merimallikokonaisuutta mahdollistaa jää-, aallokko- ja vedenkorkeuspalvelujen jakelun osana laitoksen varmennettua operatiivista tuotantoympäristöä. Uudistettuja palveluja otetaan asiakaskohtaisesti käyttöön koko TTS-kaudella. Merkittävin tilannekuvajärjestelmien kehitystyö on luonnononnettomuuksiin liittyvän tilannetiedon tuottaminen osana Luova-järjestelmää. Ilmatieteen laitos yhdessä Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston seismologian laitosten kanssa luo operatiivisen valmiuden välittää analysoitua tietoa ja varoituksia Suomessa sekä ulkomailla tapahtuvista luonnononnettomuuksista. Operatiivinen järjestelmä otetaan käyttöön vuonna 2011. Osana kehittämishanketta uudistetaan myös palvelutoiminnan laatua ja vaikuttavuutta kuvaavia mittareita. Tällaisia mittareita ovat mm. ennusteiden osuvuus, tuotteiden asiakkaalle antama toiminnallinen tai euromääräinen lisäarvo sekä asiakastyytyväisyys. Uudistuvat mittarit otetaan käyttöön vuoden 2011 loppuun mennessä. IL:n toiminnan tuottama lisäarvo on tyypillisesti lisääntynyttä turvallisuutta, toiminnan tehostumista tai taloudellisia säästöjä. TTS-kaudella laitos parantaa edelleen asiakasyhteystoimintaansa. Toiminnan tavoitteena on lisätä laitoksen palveluiden yleistä tunnettuutta kaikissa laitoksen asiakasryhmissä. ja kasvattaa laitoksen palveluiden asiakaskohtaista vaikuttavuutta. Tämä tapahtuu lisäämällä asiakaskontaktien määrää ja laatua sekä kasvattamalla palveluiden käytettävyyttä osana asiakkaiden omia prosesseja. Tunnettuuden kasvattamista edellyttäviä palvelumuotoja ovat erilaiset johtamis- ja tilannekuvajärjestelmät sekä päätöksenteon tukijärjestelmät. 6.2. UUDEN SUKUPOLVEN LENTOSÄÄPALVELUT Siviili-ilmailun palvelut ovat volyymiltään ja vaikuttavuudeltaan laitoksen tärkein yksittäinen palvelutoimiala. Myös Puolustusvoimille tuotettavat palvelut nivoutuvat tuotannossa saumattomasti yhteen siviili-ilmailun palveluiden kanssa. Tämä tuotantotapa on kansallisen turvallisuuden ja valmiuden kannalta kustannustehokkain. Laitoksen tuottamien palveluiden laadun on oltava asiakkaiden edellyttämällä tasolla ja hinnan samalla kilpailukykyinen. Kansainvälisillä säädöksillä pakollisiksi määrättyjen tuotteiden lisäksi laitoksen tavoitteena on tuottaa lentosääpalveluasiakkailleen myös edistyksellisiä lisäarvopalveluita. Laitos varautuu EU:n ilmailuun kohdistuvan Single European Sky-prosessin (SES) mahdollisesti aiheuttamiin muutoksiin ilmailualalla. IL pyrkii varmistamaan ilmailun sääpalveluiden kilpailukyvyn ja ylläpitää varautumisen edellyttämää kansallista osaamista mahdollisesti muuttuvissa lentosääpalveluiden organisaatiomalleissa.

17 TTS-hankkeen pääpaino on automaattisen tuotantoprosessin sekä asiakkaiden lisäarvopalveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä siten, että maanpuolustuksen tarpeet otetaan huomioon. Hankkeessa hyödynnetään laitoksen tutkimusohjelmien ja tuotekehitysprojektien tuloksia. Uuden sukupolven lentosääpalveluiden kehittämishankkeen tavoitteet ovat: Lisätä automaatiota ja tuotteiden volyymiä tuotantoprosessissa. Uudistuneeseen ja kilpailukykyisempään tuotantotapaan siirrytään TTS-kauden loppuun mennessä. Selvittää mahdollisuudet hyödyntää ja parantaa kilpailukykyä liittoutumalla muiden palvelutuottajien kanssa. Työ ajoittuu TTS-kauden alkupuolelle. Kehittää uusia lisäarvopalveluita asiakkaille tutkimuksen ja operatiivisen toiminnan yhteistyönä osana eurooppalaista SESAR hanketta vuosina 2010 2016. Kehittää vuoteen 2013 mennessä hienohilamallien kykyä tuottaa laadukkaita lentosään tarvitsemia lentoturvallisuustuotteita, kuten näkyvyys, pilven alaraja tai jäätävät olosuhteet. Arvioida uudelleen data- ym. taustakustannusten jakoperusteita sekä Suomen että Euroopan tasolla vuoden 2010 aikana. 6.3. ILMASTOKESKUS Ilmastoon ja ilmastonmuutokseen liittyvät tietotarpeet hallinnossa, elinkeinoelämässä, tutkimusyhteisössä ja koko yhteiskunnassa kasvavat voimakkaasti. Vastatakseen näihin tietotarpeisiin Ilmatieteen laitos perustaa Ilmastokeskuksen. Kasvava ilmastoinformaation tarve johtuu pääasiassa ilmastonmuutoksesta luonnontieteellisenä ja yhteiskunnallisena ilmiönä, joka käynnistää erilaisia politiikka-, varautumis- ja suunnitteluprosesseja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Ilmastokeskus tuottaa informaatiota ja palveluja menneestä, nykyisestä ja tulevasta ilmastosta. Yhdessä sääpalvelujen kanssa se tulee muodostamaan tietopalveluiden ja ennusteiden aikaskaalojen suhteen saumattoman palvelun asiakkaiden suuntaan. Ilmastopalvelun toiminta tukeutuu Ilmatieteen laitoksen havaintotoimintaan ja tietokantaan sekä laitoksen asiantuntemukseen ja tutkimukseen. Lisäksi hyödynnetään kansainvälisen yhteistyön kautta johtavien ilmastotutkimuskeskusten ennuste- ja mallitustuloksia. Ilmastonmuutoksen osalta myös YK:n ilmastonmuutospaneeli (IPCC) on merkittävä informaatiota kokoava taustatekijä. Asiakastoiminnan kehittämisessä tullaan hyödyntämään sää- ja turvallisuuspalvelujen kokemuksia ja osaamista. Ilmastokeskuksen toimintaan kuuluu tuottaa tietoa turvallisuuteen liittyvän viranomaistoiminnan tarpeisiin sekä välittää ilmastopolitiikkaa ja muuta päätöksentekoa tukevaa tietoa eri hallinnon tasoille ministeriöistä kuntatasolle. Ilmastokeskuksen työtä on myös elinkeinoelämän tarvitsemien räätälöityjen tietopalvelujen tuottaminen ja erilaiset asiantuntijapalvelut, median kysymyksiin vastaaminen, ilmastoseuranta ja ilmastosta tiedottaminen, ilmastohavaintojen ja ennusteiden jakelu tutkimusyhteisölle sekä erityisesti sähköisessä mediassa toimivien ilmastotietopalvelujen kehittäminen.

18 Ilmastokeskuksen toiminta käynnistetään nykyisen ilmastopalvelun asiantuntijoiden ja ilmastonmuutosportaalin kehittäjien muodostamana ryhmänä. Nykyinen ilmastopalvelu vastaa ilmastonmuutokseen ja ilmaston vaihteluihin liittyvästä tiedotuksesta, ilmaston ajankohtaisesta seurannasta, tilastojen ja lausuntojen tuottamisesta, ilmastoaineistojen toimituksista sekä sään vuodenaikaisennusteista. EU:n Life+-rahoituksen tuella kehitettävä ilmastonmuutosportaali taas on Ilmatieteen laitoksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Teknillisen korkeakoulun Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen yhteinen hanke. Portaali tuottaa käytännön työkaluja aluksi kunta- ja aluetason suunnittelijoille ja päättäjille. Jatkossa portaalin piiriin pyritään saamaan myös muiden tutkimuslaitosten ja toimijoiden tuottamaa tietoa ja samalla laajentamaan käyttäjäryhmiä. Ilmastokeskuksen toiminta on käynnistetty vuoden 2009 marraskuussa ja tarkennettu toimintasuunnitelma laaditaan vuoden 2010 alussa. Samalla kartoitetaan eri asiakasryhmien (liikenne, teollisuus, yritystoiminta, rakentaminen, kiinteistöhuolto, kauppa, matkailu vapaa-ajan markkinat, energiantuotanto, -jakelu, -kulutus, maatalous, metsätalous ym.) eritellyt ilmastotietotarpeet. Ilmastonmuutosportaali otetaan käyttöön vuoden 2011 lopussa. Ilmastokeskus on toiminnoiltaan yhdenmukainen World Climate Conference 3:n (WCC-3) suositusten kanssa. WMO:n asettamissa työryhmissä selvitetään vuoden 2010 aikana maailmanlaajuisten ilmastopalveluiden järjestämistä. Ilmatieteen laitoksen kannalta tähän työhön liittyy ilmastokeskuksen aseman määrittäminen kansainvälisessä toimintaympäristössä. Ilmastokeskus mahdollistaa kustannustehokkuuden kasvun mm. ilmastotietojen verkkojakelun lisääntymisen kautta. Synergiaetuja on saavutettavissa myös sääpalvelujen kanssa sekä viranomaistoiminnassa että yksityisasiakkaiden palvelemisessa. Ilmatieteen laitos pystyy aiempaa paremmin palvelemaan asiakkaiden säähän, meriin ja ilmastoon liittyviä tietotarpeita. Ilmastokeskus tarjoaa Ilmatieteen laitokselle myös aiempaa paremmat mahdollisuudet profiloitua ilmastonmuutoksesta tiedottamisen asiantuntijatahona ja kohottaa ilmastoviestinnän ja - keskustelun tasoa. Tämä mahdollistaa myös Suomessa kehitettyjen tuotteiden ja toimintatapojen tuotteistamisen ja viennin. Ilmastokeskus hyödyntää toiminnassaan sekä kansainvälisen tiedeyhteisön että IL:n oman ilmastonmuutostutkimuksen tuloksia. Ilmastokeskuksen toiminnan kannalta tärkeimpiä tieteellisiä haasteita ovat vielä kokeellisella tasolla olevien vuosikymmenien aikaskaalan ilmastoennusteiden kehittäminen, johon johtavat tutkimuslaitokset osallistuvat, sekä laitoksen oman alueellisen ilmastomallituksen kehittäminen. Ilmastonmuutosilmiöön liittyvän tutkimuksen lisäksi IL:ssa panostetaan erityisesti yhteiskunnan päätöksenteossa tarvittavaan tutkimukseen yhteiskunnallisista vaikutuksista sekä uusiutuvaan energiaan ja arktisiin alueisiin liittyviin kysymyksiin. 6.4. ÄLYKÄS LIIKENNE, YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA ILMANLAATU Tämän hanketeeman käsittelemät alueet tukevat monia yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tärkeitä pitkän aikavälin investointeja. Älyliikenne on liikennepolitiikan uusi painopiste. IL:n osaaminen älykkään liikenteen alalla liittyy keskeisesti liikenneturvallisuuden ja sujuvan liikenteen

19 tarpeisiin tuotettavien sää-, olosuhde, turvallisuus- ja kelitietojen ajantasaiseen hyödyntämiseen osana liikennejärjestelmien kehittämistä. Liikennesektorin palveluiden tehostaminen edistää myös ilmastonmuutoksen torjuntatoimia. Laitos käynnistää suunnittelukaudella hankkeen, jossa otetaan huomioon kaikkien liikennemuotojen nykyiset ja tulevat tarpeet. Älykäs liikenne perustuu tieto- ja viestintäteknologian laajaan käyttöön kaikissa liikennemuodoissa ja on näin ollen osa ubiikkiyhteiskuntaa (arjen tietoyhteiskuntaa). Älykkään liikenteen rooli kasvaa jatkossa liikenteen sujuvuuden, turvallisuuden sekä ympäristöystävällisyyden parantamiseksi. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen edellyttää päästörajoituksia ja pakottaa yhteiskunnan uuteen lähestymistapaan yhdyskuntasuunnittelussa: ekologisessa rakentamisessa, optimoiduissa kestävissä liikennejärjestelyissä ja kansalaisten, erityisesti ikääntyvien ihmisten, liikkuvuuden parantamisessa. Kaupunkien ilmanlaatu riippuu pitkälti yhdyskuntarakenteesta ja liikenneolosuhteista. Teeman moninaiset aiheet tulevat vahvistamaan koordinointia ja yhteistyötä läpi Ilmatieteen laitoksen. Euroopassa liikenteen vuosittain aiheuttaman 40 000 kuolonuhrimäärän radikaali vähentäminen on haastava, mutta toteutettavissa oleva tavoite. Liikenteen sujuvuutta voidaan parantaa ja vakavia liikenneonnettomuuksia vähentää nykyistä paremmilla ajantasaisilla täsmäsääennusteilla, datafuusiolla ja reaaliaikaisella tiedon välityksellä. Tie-, raide-, meri-, jokija ilmaliikenteen edistykselliset ohjausjärjestelmät mahdollistavat parempien sääennustusten ansiosta reittisuunnittelun ja -logistiikan optimoinnin, mikä alentaa kustannuksia ja päästöjä. Hankkeessa kehitetään nykyisiä säänennustusjärjestelmiä täydentävä järjestelmä, joka tuottaa entistä tarkempia ja räätälöidympiä sää- ja varoituspalveluja mm. tienpinnan liukkaudesta ja muista haitallisista sekä äkillisistä sääilmiöistä reaaliajassa suoraan liikenteessä oleville ja ajoneuvojen kesken. Kotimaisena ja kansainvälisenä yhteistyönä kehitetään langatonta tiedonsiirtoa hyödyntäviä meteorologisia sovelluksia ja tuotteita. Niiden avulla tieto yllättävistä, haitallisista tai nopeasti muuttuvista sääolosuhteista sekä suoranaisista vaaratilanteista ja onnettomuuksista viestitetään hälytysjärjestelmille ja liikkuville ajoneuvoille nykyistä ajantasaisemmin. Ennusteiden jatkuvan parantumisen myötä voidaan myös aikaistaa haitallisen sään, kuten esim. odotettavissa olevan lumimyrskyn ennakkovaroittamista ja sen myötä ennakkoon varautumista. Kehittämistyö perustuu tiesäämallin kehitystyöhön sekä uusien ja nykyistä edustavampien ja useampien havaintotietojen hyödyntämiseen. Esimerkkinä tästä toimivat täsmäsäätieto ja kitkamittaukset anturiajoneuvoilla ja optisilla kaukomittauksilla sekä uusilla kaksoispolarisaatiosäätutkilla. Tämän mahdollistamiseksi sovelletaan uusia datafuusioratkaisuja. Ratkaisuja ja palvelukokonaisuuksia kehitetään kaikille tieliikennemuodoille mukaan lukien joukkoliikenne, kevyt liikenne ja jalankulkijat. Kehitetyt tiesään ennustustuotantokokonaisuudet ja niiden edellyttämä asiantuntemus ovat laajennettavissa pidemmällä suunnittelukaudella myös muille liikennesektoreille sekä Suomen rajojen ulkopuolelle. Arvoketjun tehokas integraatio mahdollistaa tutkimustulosten tuotteistamisen palveluihin saakka sekä palvelukeskusten kautta että valmiiksi räätälöityjä asiakaskanavia käyttäen. Kaupungistuminen megatrendinä synnyttää uusia haasteita yhteiskunnan rakenteille ja toimivuudelle sekä kansalaisten hyvinvoinnille (liikenneratkaisut, huononeva ilmanlaatu ja terveysvaikutukset, helleaallot, lisääntyvät energiantarpeet ja toisaalta päästöjen