Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen Ulla Hämäläinen Yhteistyökumppanit Laura Ansala Aalto Matti Sarvimäki Aalto / VATT 18.4.2016
Vuosi 2015: turvapaikanhakijoiden määrä kymmenkertaistui Vuonna 2015 Suomeen saapui noin 32 000 turvapaikanhakijaa Tulijoiden joukossa oli noin 3 000 yksin tullutta alaikäistä Lisäksi maahanmuuttajat ovat yleensäkin nuoria aikuisia, joilla on mukanaan lapsia, tai jotka saavat Suomessa lapsia Noin 5 000 hakemusta on rauennut 2
3 Turvapaikanhakijoiden suurimmat kansalaisuudet 2015
Tutkimuksen taustaa ja motivointia Suomi on ollut perinteisesti maastamuuttomaa. Nettomuutto kääntyi positiiviseksi 1980-luvulla. maahanmuuttajien määrän kasvu on ollut nopeaa Mittaustavasta riippuen määrä noin 10-kertaistunut. Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osuus väestöstä on kansainvälisesti verraten vieläkin pieni, alle 5%. Maasta toiseen muuttavat ovat nuoria ihmisiä. Heidän mukanaan muuttaa lapsia ja he saavat Suomessa lapsia Ulkomailla syntyneet lapset (ns. 1. polvi) Maahanmuuttajien Suomessa syntyneet lapset (ns. 2. polvi) 4
Maahanmuuttajataustaisen väestön määrä kasvaa merkittävästi => Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten määrä kasvaa Erityisesti tulevaisuudessa kasvaa Suomessa syntyneiden maahanmuuttajataustaisten määrä Tutkimus on tehty ennen turvapaikanhakijoiden virran suurta kasvua, ja koskee lähtökohtaisesti kaikkia maahanmuuttajaryhmiä 5
Maahanmuuttajataustan erilaisia mittareita 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 6 Kansalaisuus Kieli Syntyperä ja kieli
Kantaväestö ja maahanmuuttajat ikäryhmittäin vuoden 2012 lopussa Syntyperäiset suomalaiset Maahanmuuttajataustaiset henkilöt Ikä 90+ 85 80 75 70 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 50 000 30 000 10 000 10 000 30 000 50 000 Ikä 90+ 85 80 75 70 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 5 000 3 000 1 000 1 000 3 000 5 000 Miehet Naiset Ulkomailla syntyneet, miehet Suomessa syntyneet, naiset 7 7 Suomessa syntyneet, miehet Suomessa syntynteet, naiset
Maahanmuuttajataustaisia lapsia on jo yhden syntymäkohortin verran Lapsia ovat alle 18-vuotiaat 70 000 60 000 50 000 Vanhemmat syntyneet ulkomailla, itse syntynyt Suomessa 40 000 30 000 Vanhemmat syntyneet ulkomailla, itse syntynyt ulkomailla 20 000 10 000 0 1987 1992 1997 2002 2007 2012 8 Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastot
Tutkimuskysymykset Miten maahanmuuttajien lapset ovat integroituneet Suomeen? Kysymykseen vastataan vertaamalla Suomessa syntyneitä maahanmuuttajien lapsia tai alle 15-vuotiaana pysyvästi Suomeen muuttaneita lapsia kantaväestöön 23 ikävuoteen saakka Integraation/kotoutumisen mittarit: Koulutus: toisen asteen tutkinto; korkeakouluun hakeutuminen Terveys/sairastavuus: lääkekorvausjärjestelmän mukaan vakava sairaus; mielenterveyslääkkeiden käyttö Rikollisuus: alioikeuksien tuomiot vakavista tuomioista sakkotuomioihin 9
Tutkimuskysymykset Miksi juuri nämä vastemuuttujat? Miksi ei työmarkkinoita, tuloja ja sosiaaliturvaa? 23-vuotiaiden tulot, tulonsiirrot tai työmarkkina-asema eivät kerro elinkaarituloista mitään Ei riittävästi lapsena tulleita/täällä syntyneitä yli 23-vuotiaita 10
Aineisto ja otos Kelan tutkimusosaston Youngsters-rekisteriaineisto 11 20 % väestöotos Otos: vuosina 1975-1985 syntyneet henkilöt Muuttajat tulleet ennen 15v. ikää; seurataan 23v. saakka Huom! Tutkimus kuvaa nykyisen maahanmuuton ensimmäisiä tulijoita lapsesta aikuiseksi Maahanmuuttajastatus määritellään vanhempien syntymämaan ja kielen mukaan: 2,5-sukupolvi eli toinen vanhempi Suomessa syntynyt Lähialueet: Venäjä, Viro & entinen NL, kieli voi olla myös suomi tai ruotsi OECD; kieli muu kuin suomi/ruotsi (poikkeuksena Ruotsi) Ryhmä muu: muu kuin lähialueet tai OECD
12 Vertailu kaikkiin kantaväestön lapsiin
23-vuotiaaksi mennessä Kantaväestö 2.5 OECD Lähialueet Muut Suorittanut toisen- asteen tutkinnon.85.78.67.74.48 13
23-vuotiaaksi mennessä Suorittanut toisen asteen tutkinnon Aloittanut yliopistossa tai AMK:ssa Kantaväestö 2.5 OECD Lähialueet Muut.85.78.67.74.48.45.45.40.36.19 14
23-vuotiaaksi mennessä Suorittanut toisen asteen tutkinnon Aloittanut yliopistossa tai AMK:ssa Kantaväestö 2.5 OECD Lähialueet Muut.85.78.67.74.48.45.45.40.36.19 Diagnosoitu vaikea sairaus.04.03.02.03.02 Käyttänyt psyykenlääkkeitä.11.13.07.09.08
23-vuotiaaksi mennessä Suorittanut toisen- asteen tutkinnon Aloittanut yliopistossa tai AMK:ssa Kantaväestö 2.5 OECD Lähi- alueet Muut.85.78.67.74.48.45.45.40.36.19 Diagnosoitu vaikea sairaus.04.03.02.03.02 Käyttänyt psyykenlääkkeitä.11.13.07.09.08 Tuomittu sakkotuomioon.10.13.18.17.23 Saanut ehdottoman 16 vankeustuomion.01.01.00.01.03
Tulokymmenykset Lasten kotitalouksien tulokymmenykset kielen mukaan 2012 Suurit 9 8 Äidinkieli suomi, ruotsi tai saame Äidinkieli muu kuin kotimainen kieli 7 6 5 4 3 2 Pienit 17 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Osuus, % Lähde: Tilastokeskus, Tulonjaon kokonaistilasto
Maahanmuuttajataustaiset lapset eivät asu samoilla alueilla, sosioekonomiselta asemaltaan ja perherakenteeltaan samanlaisissa perheissä kuin kantaväestön lapset. Miten maahanmuuttajataustaiset nuoret vertautuvat kantaväestön nuoriin kun vakioimme: Syntymävuoden Asuinalueen Perherakenteen Perheen sosioekonomisen aseman 15-vuotiaana 18
Ero kantaväestöön taustan vakioinnin jälkeen Suorittanut toisen asteen tutkinnon Aloittanut yliopistossa tai AMK:ssa 2,5 sukupolvi -0,03** 0,03** OECD Lähialueet Muut -0,07 (0,05) 0,09** (0,03) 0,03* 0,08** (0,02) -0,18** (0,03) -0,05** Toisen asteen tutkinnon suorittaminen merkittävästi harvinaisempaa ryhmässä muu myös taustamuuttujien huomioimisen jälkeen Korkeakouluun on hakeutunut Lähialueilta ja OECD-maista tulleista nuorista useampi kuin kantaväestön nuorista kun erot taustassa huomioidaan. 19
Ero kantaväestöön taustan vakioinnin jälkeen 2,5- sukupolvi OECD Lähialueet Muut Diagnosoitu vaikea sairaus -0,01-0,02 (0,02) -0,02** -0,03** (0,00) Käyttänyt psyykenlääkkeitä -0,01-0,09** -0,08** -0,11** 20
Ero kantaväestöön taustan vakioinnin jälkeen 2,5- sukupolvi OECD Lähialueet Muut Diagnosoitu vaikea sairaus -0,01-0,02 (0,02) -0,02** -0,03** (0,00) Käyttänyt psyykenlääkkeitä -0,01-0,09** -0,08** -0,11** Saanut alioikeuden määräämän sakkotuomion 0,02* 0,03 (0,03) 0,01 0,05** Saanut ehdottoman vankeustuomion -0,00 (0,00) -0,02** (0,00) -0,01 (0,00) 0,01* (0,00) 21
Keskeiset tulokset Maahanmuuttajaryhmät poikkeavat kantaväestöstä ja toisistaan suorissa väestötason keskiarvo-vertailussa esim. koulutuksessa paljonkin Kun vertaamme taustaltaan samanlaisia nuoria keskenään (vakioimme syntymävuoden, alueen ja perhetaustan) erot kantaväestöön pienenevät huomattavasti TAI häviävät kokonaan. 22
Keskeiset tulokset Maahantuloikää koskevat tulokset antavat viitteitä siitä, että nuorempina maahan tulleet ovat Suomessakin kotoutuneet paremmin Tässä aineistossa teini-ikäisinä tulleita = > heijastuu mm. toisen asteen koulutukseen Tuloksia tulkitessa tulee ottaa huomioon, että kyse on ennen vuotta 2000 Suomeen muuttaneista nykyisen maahanmuuton pioneereista Monet vanhemmat tulleet lama-suomeen Käytännössä lähes kaikki 1. polven nuoria Suuri osa tullut teini-ikäisenä 23
Kotouttaminen on tutkimusten mukaan kannattava investointi Tutkimustuloksia Suomesta: Sarvimäki, Hämäläinen, 2016, Journal of Labor Economics Kotouttamisen myönteiset vaikutukset ovat yltäneet myös kohderyhmän lapsiin (Hämäläinen, Pesola, Sarvimäki, 2015, TEM 43/15) Kotouttamistoimenpiteiden vaikuttavuutta voidaan arvioida erilaisilla kokeellisilla asetelmilla Esim. Työllistymisen SIB-hanke 24
Lähteet Ansala L, Hämäläinen U, Sarvimäki M. Integroitumista vai eriytymistä? Maahanmuuttajalapset- ja nuoret Suomessa. Kela Työpapereita 56/2014 https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/45401/tyopapereita56.pdf?sequence=1 Ansala L, Hämäläinen U, Sarvimäki M. Maahanmuuttajien lapset, Julkaisussa: VATT Analyysi 2-2014 Ansala L, Hämäläinen U, Sarvimäki M. Slipping through the Cracks of a Welfare State: Children of Immigrants in Finland, VATT Working papers 72 25