150 000 Työpaikkaa Elinkeinoelämän eväitä kansanedustajille Tiina Tolvanen, Pohjois-Karjalan j kauppakamari k 19.9.119 11
Hyvinvoiva Suomi, jossa on hyvä yrittää, on yhteinen asiamme. Kerro meille ideasi siitä, miten työpaikkoja saadaan luotua ja osallistu keskusteluun www.150000.fi tai Kimmelin Sirkkala-salissa to 29.9. klo 14-16. Åland 1 100 Pohjois-Karjala j 3 900 Kuopio 6 100 Tampere 13 700 Keski-Suomi Kymen- laakso 6 700 4 400 Riihimäki- Hyvinkää 2 400 Satakunta 4 600 Häme 9 000 Lappi 5 100 Oulu 10 800 Pohjanmaa 7 000 Etelä-Savo Rauma 4 000 1 900 Helsingin seutu 43 200 Etelä- Pohjanmaa 6 000 Turku 14 200 Etelä- Karjala 3300 300 Länsi- Uusimaa 2 700
Kikkailua ei tarvita perusasiat on laitettava kuntoon.
Yritysten sijaintipaikkaan vaikuttavat tekijät Pohjois-Karjala Erittäin paljon Paljon Yritykselle sopivan työvoiman saatavuus 31 % 42 % Liikenneyhteydet/hyvä saavutettavuus 18 % 45 % Kunnan/alueen hyvä imago 11 % 51 % Turvallinen ja viihtyisä elinympäristö 20 % 42 % Yritysten väliset yhteistyömahdollisuudet ja alueella on kasvukeskus 9 % 47 % Alueiden kilpailukyky 2011, Keskuskauppakamari
Koetteko, että alueen työnhakijoiden koulutustaso ja osaaminen vastaavat yrityksenne tarpeita? Kaikki (n=1280) Etelä-Karjala (n=37) E-Pohjanmaa (n=49) Kyllä Ei 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 73 % 27 % 78 % 22 % 84 % 16 % Etelä-Savo (n=45) 69 % Helsingin seutu (n=182) Häme (n=93) Keski-Suomi (n=63) 74 % 66 % 75 % Kuopio (n=62) 68 % Kymenlaakso (n=46) Lappi (n=41) Länsi-Uusimaa (n=32) Oulu (n=69) Pohjanmaa (n=113) Pohjois-Karjala (n=45) Rauma (n=81) Riihimäki-Hyvinkää (n=37) Satakunta (n=53) Tampere (n=120) 67 % 66 % 69 % 80 % 81 % 80 % 65 % 64 % 62 % 84 % Turku (n=74) 72 % Ahvenanmaa (n=38) 59 % Alueiden kilpailukyky 2011, Keskuskauppakamari 31 % 26 % 34 % 25 % 32 % 33 % 34 % 31 % 20 % 19 % 20 % 35 % 36 % 38 % 16 % 28 % 41 %
Tärkeää huolehtia, että tulevaisuuden osaaminen varmistetaan. Ammatillisen toisen asteen järjestämisluvan j suuruutta määritettäessä ttä ä otettava tt huomioon - ilman toisen asteen tutkintoa olevien henkilöiden määrä alueella (ei vain peruskoulun päättävän ikäluokan suuruus) - kuinka paljon koulutuksen järjestäjällä on maakuntaa laajempia koulutustehtäviä - koulutuksen k järjestäjän j toiminnallinen i tuloksellisuus lli eli hyvä työllistyminen t i ja jatko-opintoihin t ihi pääsy, korkea tutkintojen läpäisyaste, pieni keskeyttäminen ja hyvä asiakastyytyväisyys niin työnantajilta kuin opiskelijoilta. Ammattikorkeakoulujen k k hallintomallia on kehitettävä ttä ä osakeyhtiömallin pohjalta ja AMK:n hallituksessa on oltava mukana alueen elinkeinoelämän edustajia. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallista ohjausjärjestelmää on uudistettava tuloksellisuutta lisääväksi. Jos yliopistoilta vaaditaan aluepolitiikan tekoa, sen on näyttävä myös yliopiston rahoituksessa (mm. case Savonlinna). Yliopistojen rahoituksen keskittämisellä pääkaupunkiseudulle ei saavuteta toivottuja tuloksia. Aalto-yliopisto putosi kuluvana vuonna ns. Shanghain listalta, jossa säilyivät kuitenkin Itä-Suomen, Oulun, Turun ja Jyväskylän yliopistot - myös Helsingin yliopisto oli listalla. Päätäntävaltaa on saatava alueelle ja koulutuksenjärjestäjille eikä kaikki munia samaan koriin!
Mainitkaa kolme tärkeintä keinoa, jolla julkisen vallan pitäisi vaikuttaa /tukea aluekehitystä/alueenne kilpailukykyä n=1280 Liikenneyhteyksien kehittäminen 52 % Tö Työnantajamaksujen tj j alentaminen Siirtää julk. palvelutuotantoa enemmän yritysten hoidettavaksi (esim. kunnan itse tuottamat palvelut) Koulutus Yritysten kansainvälistymisen edistäminen Kaavoitus Verohelpotusten alueellinen kohdentaminen Olemassa olevien palvelujen turvaaminen 22 % 21 % 19 % 17 % 15 % 26 % 43 % Muu alueellisesti lli suunnattu tuki (esim. työllistämistoimet) tä i t i t) 13 % Valtion virastojen/työpaikkojen hajasijoittaminen Yritystukien (korkotuet, investointituet) suuntaaminen muuttotappioalueille Työmatkakulujen vähennysoikeus Etätyöskentelyn tukeminen (esim. tietoliikenneyhteyksiä parantamalla) Asuntotuotannon tukeminen Työperäisen maahanmuuton edistäminen 11 % 10 % 10 % 9 % 7 % 7 % Yritysten t hajasijoittamisen itt i tukeminen 6% Kuljetustuki Polttoainekustannusten porrastaminen alueellisesti Jokin muu, mikä? 5 % 4 % 4 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Alueiden kilpailukyky 2011, Keskuskauppakamari
Perusväylänpito 2012 2011 Tienpito 529 M 540 M Radanpito 306 M 297 M Vesiväylänpito 91 M 70 M P-S:n ELY:ssä tienpidon rahoitus putoaa ensi vuonna 78,5 milj. eurosta noin 70 milj. euroon.
Yksityistiet ja joukkoliikenne 2012 2011 Valtionavustus yksityisten teiden 13,0 M 23,0 M kunnossapitoon ja parantamiseen Alueellisen ja paikallisen liikenteen 39,9 M 40,8 M ostot, hintavelvoitteet ja kehittäminen Yksityisteiden parantamista on avustettu P-S:n ELY:n toimialueella vuosittain lähes 7 milj. eurolla 2009-2011. Vuonna 2012 käytettävissä on n. 3-4 milj.. Joukkoliikenteen rahoitus niukkenee edelleen.
Niukkuutta jaettaessa Pohjois-Karjala voisi hyötyä liikenteen kaivannais-, bioenergia- ja Venäjäyhteyksien teemapaketeista. Alueellinen liikenneraha mahdollistaisi arjen sujuvuuden parantaminsen paikalliseen ongelmanratkaisuun ja kehittämiseen tarvitsemme resursseja. Jatkossa rakennerahastovaroja kehittämisen kehittämisestä infrastruktuurin i kuntoon saattamiseen?
Yritystukia tarvitaan selkeyttä kaivataan!
Kannatatteko yritystukien karsimista? Kyllä Ei En osaa sanoa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kaikki (n=1280) 27 % 40 % 34 % Etelä-Karjala (n=37) 27 % 38 % 35 % E-Pohjanmaa (n=49) 14 % 53 % 33 % Etelä-Savo (n=45) 18 % 49 % 33 % Helsingin seutu (n=182) 38 % 28 % 34 % Häme (n=93) 28 % 42 % 29 % Keski-Suomi (n=63) 27 % 43 % 30 % Kuopio (n=62) 23 % 55 % 23 % Kymenlaakso (n=46) 22 % 50 % 28 % Lappi (n=41) 12 % 51 % 37 % Länsi-Uusimaa (n=32) 44 % 28 % 28 % Oulu (n=69) 25 % 51 % 25 % Pohjanmaa (n=113) 18 % 51 % 31 % Pohjois-Karjala (n=45) 22 % 62 % 16 % Rauma (n=81) 23 % 33 % 43 % Riihimäki-Hyvinkää (n=37) 31 % 14 % 56 % Satakunta (n=53) 32 % 38 % 30 % Tampere (n=120) 31 % 28 % 41 % Turku (n=74) 32 % 27 % 41 % Ahvenanmaa (n=38) 16 % 39 % 45 % Alueiden kilpailukyky 2011, Keskuskauppakamari
Kannustava verotus mieluummin i imua aikaan yrityksiin kuin työvoimapoliittista puhallusta!
Raporttien, selvitysten ja työryhmätyöskentelyn sijaan Suomi ja Pohjois-Karjala j tarvitsee käytännön tekoja, johtajuutta ja selkärankaa!!