VALINNAISET AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT Lukuvuosi 2011-12 ERIA236 OPPIMISTAITOJEN OHJAAMINEN OHJAAVALLA OPETUSTYYLILLÄ - tiedostaa oppimistaitojen ohjaamisen merkityksen - osaa eritellä oppimistaitoja ja ohjaamisen periaatteita eri ikävaiheissa sekä - osaa soveltaa ohjaavan opetuksen periaatteita erilaisissa yhteyksissä. Suoritustapa: Luennot 16 t ja seminaari 2 t, itsenäinen työskentely 90 t sisältäen pienimuotoisia tehtäviä sekä laajan oppimistehtävän yhdeltä teema-alueelta. ERIA238 VARHAISERITYISOPETUKSEN PEDAGOGIIKKA - osaa tarkastella, miten varhaiserityisopetuksen keskeiset teoreettiset lähestymistavat heijastuvat käytännön kasvatustoimintaan - osaa soveltaa lapsilähtöisyyden ja osallisuuden periaatteita erityistä tukea tarvitsevien lasten kanssa toimittaessa - hahmottaa jatkumon varhaiserityisopetuksesta eteenpäin. Suoritustapa: Luennot 15 t ja seminaari 7 t, itsenäinen työskentely 86 t (alan väitöskirjaan tutustuminen, tenttiin valmistautuminen, oppimistehtävä). Opintojakso alkaa luennoilla varhaiserityisopetuksen teoreettisista lähtökohdista. Pohditaan lähtökohtien heijastumista pedagogiikkaan. Tentissä opiskelija osoittaa hallitsevansa luennoilla ja oheislukemistona olevissa vaihtoehtoisissa väitöskirjoissa käsitellyt asiat. Opiskelija valitsee pedagogisen lähestymistavan, josta syventää tietouttaan oppimistehtävän kautta. Seminaareissa käsitellään yhteisesti kooten em. asioita. ERIA242 MONI- JA VAIKEAVAMMAISTEN OPETUKSEN TAUSTAOLETUKSET, TUKIPALVELUT JA PEDAGOGISET RATKAISUT - tuntee kohderyhmän opetuksen järjestämisen mahdollisuudet ja ratkaisut - tuntee kohderyhmän - tarkastelee kriittisesti opetuksen taustaoletuksia - osaa suunnitella ja arvioida erilaisia pedagogisia tukitoimia ja - tuntee henkilökeskeisen suunnittelun ja arvioinnin keinoja Opiskelutapa: Verkkokurssi, itsenäinen työskentely 108 t. Arviointi: 0-5 Vastuuhenkilö: Raija Pirttimaa
ERIA243 YHTEISTYÖ PERHEIDEN KANSSA - tuntee lapsiperheiden tuen tarpeita arjessa - tietää perhelähtöisen toiminnan periaatteet - tuntee vuorovaikutukseen liittyviä teorioita ja tiedostaa omia vuorovaikutustapojaan - osaa soveltaa omaa ammatillista asiantuntijuuttaan perheiden kanssa tehtävässä yhteistyössä. Suoritustapa: Luennot 12 t ja seminaari 8 t sekä tieteellisiin artikkeleihin pohjautuva oppimistehtävä ja välitehtävät, itsenäinen työskentely 88 t. ERIA247 AMMATILLINEN KASVU, TYÖHYVINVOINTI JA TYÖNOHJAUS - osaa tarkastella ammatillisuutta ammatti-identiteettinä, ammatinhallintana ja professionaalisuutena sekä käsitellä ammatillista kasvua elämänhistoriallisesta näkökulmasta - tuntee työnohjauksen historian ja työnohjaustoiminnan kasvatusfilosofiset perusteet sekä työnohjauksen kehitysprosessina - osaa soveltaa tietoa temperamentin merkityksestä itsetuntemuksen osalta työelämässä, stressin hallinnassa ja ihmissuhteissa - tuntee työntekijöiden hyvinvointia tukevat perusperiaatteet ja menetelmät johtamisessa, työyhteisön kehittämisessä sekä työterveyshuollossa ja kuntoutuksessa - tuntee sosiodynaamisen auttamisen filosofian ja sosiodynaamisen ohjauskäytännön. Suoritustapa: Kirjallisuustentti tai oppimistehtävä, itsenäinen työskentely 108 t. Oppimistehtävän saa lehtori Anneli Långilta sähköpostitse pyytämällä. Tehtävän tekemiseen on aikaa 2 viikkoa. Ohjeistus tehtävän tekemisestä annetaan tehtävänannon yhteydessä. Kirjallisuus: 1) ETELÄPELTO, A. & ONNISMAA, J. 2006. Ammatillisuus ja ammatillinen kasvu. Helsinki: Kansanvalistusseura. 2) KESKI-LUOPA, L. 2001 (tai uudempi). Työnohjaus vai superviisaus. Soveltuvin osin: Työnohjauksen historia käytäntöä vailla teoriaa s. 24-59, Työnohjaajan kasvatusfilosofian perusteet s. 60-121, työnohjaus kehitysprosessina s.344-418. Oulu: Metanoia instituutti. 3) KELTINKANGAS-JÄRVINEN, L.2008. Temperamentti, stressi ja elämänhallinta. Helsinki: WSOY. 4) KINNUNEN, U., FELDT, T. & MAUNO, S. 2005. Työ leipälajina. Jyväskylä: PS-kustannus. 5) PEAVY, R. Vance. 2006. Sosiodynaamisen ohjauksen opas. Helsinki: Psykologien kustannus Oy. ERIA248 ARTIKULAATIO JA FONOLOGIA - osaa arvioida puheen, etenkin artikulaation vaikeuksia - tuntee artikulaatiohäiriöt nimeltä - tuntee puheopetuksen kulun ja järjestelyt - osaa kuntouttaa artikulaatiovirheitä lapsuudessa, nuoruudessa ja aikuisuudessa. Suoritustapa: Luennot 12 t ja seminaari 5 t ja oppimistehtävän tekeminen, itsenäinen työskentely 91 t. Opintojaksolla perehdytään puheen, kielen ja kuulon vaikeuksien arviointiin sekä opetus- ja kuntoutusmenetelmiin lapsuudessa, nuoruudessa ja aikuisuudessa. Oheiskirjallisuus:
1) KUNNARI, S. & SAVINAINEN-MAKKONEN, T. (toim.) 2004. Mistä on pienten sanat tehty? Lasten äänteellinen kehitys. Helsinki: WSOY. (soveltuvin osin) 2) HAYNES, W., MORAN, M & PINDZOLA, R. 2006. Communication Disorders in the Classroom. An Introduction for Professionals in School Settings. Sudbury, Massachusetts: Jones and Bartlett. (411 s.) ERIA251 PÄIHDEKASVATUS - tunnistaa päihteiden käytön riskit ja haitat (ja päihteiden käytölle annettavat merkitykset) - ymmärtää päihdehaittojen ennaltaehkäisyn merkityksen ja osaa soveltaa varhaisen puuttumisen menetelmiä - osaa soveltaa päihteisiin ja lastensuojeluun liittyvää lainsäädäntöä omaan alaansa liittyviin kysymyksiin ja käytänteisiin - tuntee pääpiirteissään päihdetyön toimijaverkoston ja osaa ohjata oppilaita/asiakkaita tarvittaessa eteenpäin päihdetyön palvelujärjestelmässä. Suoritustapa: Kirjallisuustentti, itsenäinen työskentely 108 t. Tenttimateriaali: Päihteidenkäyttö Suomessa: -Törrönen, J. & Maunu, A. 2006. Pihvin pariin punaviini, raju ryyppäys risteilyllä. Juomistilanteiden lajityypit ja sukupuolisidonnainen säätely päiväkirjoissa. Yhteiskuntapolitiikka 71 (5), 499 514. -Hakkarainen, P. & Metso, L. 2007. Huumekysymyksen muuttunut ongelmakuva. Vuoden 2006 huumekyselyn tulokset. Yhteiskuntapolitiikka 72 (5), 541 552 SEKÄ Kekoni, T. 2008. Kannabiksen käyttö, yhteiskunnallinen reagointi ja siihen vastaaminen. Yhteiskuntapolitiikka 73 (3), 335 338. -Ojajärvi, A. 2009. Varusmies savuaa tupakoinnin sosiaalinen ja kulttuurinen paikka armeijassa. Yhteiskuntapolitiikka 74 (4), 400 411 TAI Rainio, S., Rimpelä, M. & Rimpelä, A. 2006. Perheen merkitys lasten tupakoinnin alkamisessa. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 43 (3), 174 185. -Järvinen-Tassopoulos. J. & Metso, L. 2009. Pojat ovat pelimiehiä, tytöt rahapelien harrastajia. Vuoden 2007 ESPAD-koululaiskyselyn tulosten tarkastelua. Yhteiskuntapolitiikka 74 (5), 523 536. -Holmila, M., Bardy, M. & Kouvonen, P. 2008. Lapsuus päihdeperheessä ja kielteisen sosiaalisen perimän voittaminen. Yhteiskuntapolitiikka 73 (4), 421 432. Päihderiippuvuuden mekanismit: -Skeel, R. L., Pilarski, C., Pytlak, K. & Neudecker, J. 2008. Personality and performance-based measures in the prediction of alcohol use. Psychology of Addictive Behaviors 22 (3), 402 409. -Percy, A. 2008. Moderate adolescent drug use and the development of substance use self-regulation. International Journal of Behavioral Development 32 (5), 451 458 TAI De Visser, R. O. & Smith, J. A. 2007. Young men s ambivalence toward alcohol. Social Science & Medicine 64 (2), 350 362. -Mayberry, M. L., Espelage, D. L. & Koenig, B. 2009. Multilevel modeling of direct effects and interactions of peers, parents, school, and community influences on adolescent substance use. Journal of Youth Adolescence 38 (8), 1038 1049. Päihdekasvatuksen mahdollisuudet: -Weckroth, A. 2007. Mitä merkitsee psykososiaalinen päihdehoidossa? Yhteiskuntapolitiikka 72 (4), 426 436. -dekoven, A. 2007. The importance of building and maintaining trust in alcohol, tobacco, and other drug education classrooms and hurdles to open communication. The Journal of Alcohol and Drug Education 51 (3), 27 56. -Mallick, J. & Watts, M. 2007. Drugsbridge A humanistic approach to drug education. Research in Education 78 (1), 110 128. -Coleman, L. & Cater, S. 2007. Changing the culture of young people s binge drinking: from motivations to practical solutions. Drugs: education, prevention and policy 14 (4), 305 317. -Witkiewitz, K. & Marlatt, G. A. 2004. Relapse prevention for alcohol and drug problems. American Psychologist 59 (4), 224 235. -Velleman, R. D. B., Templeton, L. J. & Copello, A. G. 2005. The role of the family in preventing and
intervening with substance use and misuse: a comprehensive review of family interventions, with a focus on young people. Drug and Alcohol Review 24 (2), 93 109. -Malin, K. 2006. Vertaistoiminnalla vähennetään huumehaittoja. Yhteiskuntapolitiikka 71 (2), 197 203. Hyödyllistä tietää: Lastensuojelulaki 2007/417 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2007/20070417 Päihdehuoltolaki 1986/41 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860041 ERIA253 SOSIOEMOTIONAALISEN KEHITYKSEN HAASTEISIIN VASTAAMINEN - osaa soveltaa erilaisiin teoreettisiin malleihin perustuvia pedagogisia menetelmiä - osaa edistää yhteisöllistä puuttumista sosioemotionaalisen kehityksen haasteisiin - osaa toimia yhteistyössä perheiden ja asiantuntijoiden kanssa. Suoritustapa: Luennot 14 t, seminaarit 6 t, itsenäinen työskentely 88 t. Opintojakson voi vaihtoehtoisesti suorittaa myös kirjallisuustenttinä, itsenäinen työskentely 108 t. Tenttimateriaali: Ohjaaminen: Michael Epstein (ed.) 2008. Reducing Behavior Problems in the Elementary School Classroom (87 s.) National Center for Education Evaluation & U.S.Department of Education. Saatavilla www-muodossa osoitteessa http://ies.ed.gov/ncee/wwc/pdf/practiceguides/behavior_pg_092308.pdf Aro, T. & Närhi, V. 2003. KUMMI 2. Tarkkaavaisuushäiriöinen oppilas koululuokassa. Arviointi-, opetus- ja kuntoutusmateriaaleja. Niilo Mäki Instituutti. (104 s.) Conroy, M.A., Sutherland, K.S., Snyder, A.L., Marsh, S. 2008. Classwide Interventions. Effective Instruction Makes a Difference. Teaching Exceptional Children 40 (6), 24-30. Ho, B., Carter, M. and Stephenson, J. 2010. Anger Management Using a Cognitive-behavioural Approach for Children with Special Education Needs: A literature review and meta-analysis. International Journal of Disability, Development and Education 57 (3), 245-265. Kirves, L. & Stoor-Grenner, M. Kiusaavatko Pienetkin lapset? (55 s.) Mannerheimin lastensuojeluliitto. Folkhälsan. Saatavilla www-muodossa osoitteessa http://www.slal.fi/doc/kiusaavatko20pienetkin20lapset1.pdf McLaren, E.M., Nelson, C.M. 2009. Using Functional Behavior Assesment to Develop Behavior Interventions for Students in Head Start. Journal of Positive Behavior Interventions 11 (1), 3-21. Sutherland, K.S., Lewis-Palmer, T., Stichter, J. & Morgan, P.L. 2008. Examining the Influence of Teacher Behavior and Classroom Context on the Behavioral and Academic Outcomes for students with Emotional or Behavioral Disorders. The Journal of Special Education 41 (4), 223-233. Yhteisöllisyys ja yhteistyö: Bourke, S. & Burgman, I. 2010. Coping with Bullying in Australian Schools: How Children with Disabilities Experience Support from Friends, Parents and Teachers. Disability & Society 25 (3), 359-371. Kohler, P.A., Cooper, M., Crow, R. & Atkins, K. 2008. I.A.C.C.E.P.T.M.E.: Strategies for Developing Teacher Acceptance when Working with Children who Challenge. Teaching Exceptional Children Plus 4 (6), 1-13.
Koster, M., Nakken, H., Pijl, S.J. &. van Houten, E. 2009. Being part of the peer group: a literature study focusing on the social dimension of inclusion in education. International Journal of Inclusive Education 13 (2), 117-140. Peterson Nelson, J.A., Caldarella, P., Young, K.R. & Webb, N. 2008. Using Peer Praise Notes to Increase the Social Involvement of Withdrawn Adolescents. Teaching Exceptional Children 41 (2), 6-13. Arviointi: 0-5