puheenjohtaja Matti Uuttu

vuosikertomus 2013

vuosikertomus 2013

Alan työehtosopimuksen kehittämis hanke edistyi kertomusvuoden aikana vahvasti. Neuvotteluja vedettiin jämäkästi, ja Gt:llä oli prosessissa ensimmäistä kertaa vahva rooli. puheenjohtaja Matti Uuttu

sisällysluettelo toimintaympäristön kehitys vuonna 2013 Yleinen taloudellinen kehitys... 9 Mediamainonta...10 Graafinen teollisuus... 13 Suhdannenäkymistä... 21 graafinen teollisuus ry:n toiminta Yleistä...23 edunvalvonta... 27 TES-vaikuttaminen... 28 Ympäristöasiat... 28 Print Power -hanke... 30 Koulutuspolitiikka...32 GRAFiT-koulutushanke...33 jäsenpalvelut Mediapäivä...35 Graafisen tuotannon laatusertifikaatti...35 Pk-toiminta... 36 Ympäristöryhmä...37 Hiilijalanjäljen laskenta...37

Alan tilastointi ja toimialaseuranta...37 Aronia-yhteistyö... 38 Print&Media-lehti... 39 kansainvälinen yhteistyö Intergraf...41 Pohjoismainen yhteistyö...41 tavarantarkastajat... 43 liiton jäsenistö, hallinto ja talous Jäsenistö... 45 Liittokokoukset... 46 Hallitus... 46 Vaalivaliokunta...47 Tilintarkastaja...47 Asiantuntijaryhmät...47 Liiton henkilöstö... 48 Edustukset 2013... 48 Liiton talous... 49 jäsenyritykset vuoden 2013 päättyessä... 50

toimintaympäristön kehitys vuonna 2013 yleinen taloudellinen kehitys Suomen kokonaistaloudellinen kehitys jatkui heikkona vuonna 2013. Heikkous koski sekä vientiä että kotimaista kysyntää. Bruttokansantuote jäi edelleen selvästi pienemmäksi kuin ennen kansainvälisen finanssikriisin kärjistymistä vuonna 2008. Bruttokansantuote laski 1,4 prosenttia vuonna 2013. Kotitalouksien reaalitulojen kehitys ja yleisten talousnäkymien synkistyminen jarruttivat yksityistä kulutusta ja investointeja vuonna 2013. Suomen työllisyystilanne heikkeni vuonna 2013. Vuoden 2012 jälkipuolis kolla alkanut työllisten määrän supistuminen jatkui, ja työllisyysaste pysyi tuntuvasti alempana kuin vuonna 2008. Vuoden 2013 keskimääräinen työttömyysaste oli 8,2 prosenttia. Tavaroiden ja palveluiden viennin volyymi kasvoi 0,3 prosenttia. Tavaravientiä painoi etenkin sähkö- ja elektroniikkateollisuuden arvon sukeltaminen 13 prosentilla. Nokian vaikeudet tuntuivat siis taloudessa vielä vuonna 2013. Positiivista oli puolestaan metsäteollisuuden viennin arvon nousu 3 prosentilla vaikean vuoden 2012 jälkeen. Teollisuuden vientiodotukset ovat nousseet huomattavasti alkuvuonna ja tarjouspyynnöissä on havaittavissa selvää nousua viime vuoden pohjalukemista. Mikäli maailmantalouden kasvu jatkuu myös vuonna 2014, saa Suomen vientisektori väistämättä siitä osansa vuoden edetessä. Vaikka nopeaa korjausliikettä ei ole luvas - sa, odotetaan viennin volyymin kääntyvän 2 prosentin nousuun. Viennin ja teollisuustuotannon kasvu tulee viiveellä piristämään 9

myös kotimaista kysyntää, mikä toivottavasti heijastuu myös graafiselle alallevtilanteen paranemisena vuoden 2014 loppupuolella. mediamainonta Mediamainontaan käytettiin vuonna 2013 Suomessa yhteensä 1 206 miljoonaa euroa, joka on 8,1 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2012. Sanomalehtimainontaan käytettiin 15,8 prosenttia vähemmän euroja kuin vuonna 2012. Kaupunki- ja noutolehdissä mainonta laski 15,2 prosenttia. Sanoma lehtien osuus mediamainonnan määrästä oli 34,7 prosenttia ja kaupunkilehtien 5,4 prosenttia. Aikakauslehdissä mainos tettiin 16,8 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2012, ja niiden osuus mainoskakusta oli 9,3 prosenttia. Painettujen medioiden osuus media mainonnasta oli vuonna 2013 yhteensä 49,5 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 54,1 prosenttia. Vuosi 2013 jää historiaan vuotena, jolloin painettujen medioiden osuus pienestä mainoskakusta jäi alle 50 prosentin. On kuitenkin hyvä huomata, että vuoden 2013 tilastosta on ryhmä Painetut hakemistot jätetty kokonaan pois. Painettujen hakemistojen osuus vuonna 2012 oli 3,6 prosenttia, ja se oli voimak kaassa laskussa. Verkkomainonnan osuus kasvoi jo lähes 19,7 prosenttiin, kasvua 6,8 prosenttia, kun kasvu vuonna 2012 oli 10 prosenttia. Televisiomainonta supistui vuonna 2013 1,9 prosenttia. 10

Alla olevaan taulukkoon on koottu mediamainonnan arvon kehitys sekä mainosbarometrin saldoluvut. Mainosbarometri kertoo, kuinka mainostajat suunnittelevat lisäävänsä tai vähentävänsä mainontaa eri medioissa. Saldoluku saadaan, kun lisäyk set (+) ja vähennykset (-) lasketaan yhteen. Barometri näyttää printtimedian supistuvan voimakkaasti vuonna 2014. Mediamainonnan määrä muutos osuus (milj. euroa, käyvin hinnoin) 2012 2013 % % Mainosbarometrin saldoluku vuodelle 2013 2014 4 7 krt/vk ilmestyvät sanomalehdet 433,1 364,7-15,8 30,2-39 -61 1 3 krt/vk ilmestyvät sanomalehdet 64,7 54,4-15,9 4,5-56 -70 Sanomalehdet yhteensä 497,8 419,1-15,8 34,7 Kaupunki- ja noutolehdet 76,9 65,2-15,2 5,4-43 -56 Sanoma- ja kaupunkilehdet yhteensä 574,7 484,3-15,7 40,2-54 -59 Yleisölehdet 67,7 58,7-13,3 4,9-58 -68 Ammatti- ja järjestölehdet 52,5 39,9-24,0 3,3-37 -61 Asiakaslehdet 14,9 13,8-7,4 1,1-32 -36 Aikakauslehdet yhteensä 135,1 112,4-16,9 9,3-41 -59 Painetut mediat yhteensä 709,8 596,7-15,9 49,5 Televisiomainonta 280,1 274,7-1,9 22,8 8-13 Display- ja luokiteltu verkkomainonta 141,0 1515,9 7,7 12,6 38 47 Hakusanamainonta ja sähköiset hakemistot 81,4 85,7 5,3 7,1 44 30 Verkkomediamainonta yhteensä 222,4 237,6 6,8 19,7 53 76 Radiomainonta 55,4 52,7-4,8 4,4-4 2 Elokuvamainonta 2,1 2,8 33,3 0,2-38 -18 Sähköinen mainonta yhteensä 560,0 567,8 1,4 47,1 Ulko- ja liikennemainonta 43,3 41,7-3,7 3,5-26 7 Mediamainonta yhteensä 1313,1 1206,2-8,1 100,0 Mediamainonnan määrä vuosina 2012 2013 ja mainosbarometrin saldoluvut vuosille 2013 2014. Lähteet: Mainonnan Neuvottelukunta ja Mainostajien Liitto 11

12

graafinen teollisuus Graafisen teollisuuden tilanne säilyi haastavana kokonaisvolyymin edelleen supistuessa. Tilastokeskuksen ilmoittama toimialan 181 (Painaminen ja siihen liittyvät palvelut) liikevaihto kasvoi 4,0 prosenttia, 1 458 miljoonaan euroon vuonna 2012. Tämä tilastoitu kasvu oli 56 miljoonaa euroa. Kasvua selittää tällä kertaa ainakin osin se, että toimialaluokkaan on tullut mukaan ainakin yksi kohtalaisen suuri yritys, jonka liikevaihto vuonna 2012 oli lähes 90 miljoonaa euroa. Kasvu on siis tilastoinnista johtuvaa eikä todellista. Vuoden 2013 liikevaihdon kehityksestä ei vielä ole saatavilla tarkkoja tietoja. Graafinen Teollisuus ry:n jäsenkyselyn sekä liiton Tilastokeskukselta tilaaman suhdannekatsauksen tietojen pohjalta arvioimme alan liikevaihdon laskeneen Liikevaihto Liikevaihto Henkilöstö /henkilö Henkilöstö, suuruusluokka Yrityksiä Henkilöstö 1000 e /yritys 1000 e 4 844 1 002 117 540 1,2 117,3 5 9 101 662 76 409 6,6 115,5 Alle 10 henkilöä työllistäviä yhteensä 945 1 664 1,8 10 19 59 800 110 740 13,6 138,5 20 49 49 1 541 215 011 31,4 139,5 50 99 19 1 354 231 614 71,3 171,1 100 249 14 2 315 428 504 165,4 185,1 250 499 4 1 449 290 970 362,3 200,8 Vähint. 10 henk. työllistäviä yhteensä 145 7 459 51,4 Yhteensä 1 090 9 123 1 470 788 8,4 161,2 Yllä olevissa luvuissa on mukana Ääni-, kuva- ja atk-tallenteiden tuotanto 137 81 12 589 0,6 156,2 Toimialaluokka 18: Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen. Yritysten suuruusluokka, henkilöstömäärä ja liikevaihto vuonna 2012. Lähde: Tilastokeskus 13

1400 14000 1300 13000 1200 12000 Yritysten määrä 1100 1000 900 800 Yritysten määrä Henkilöstön määrä 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Toimialaluokka 181: Painaminen ja siihen liittyvät palvelut. Henkilö- ja yritysmäärän kehitys vuosina 2001 2013. Vuoden 2013 luvut ovat arvioita. Lähteet: Tilastokeskus ja Gt 2012 2013 11000 10000 9000 8000 Henkilöstön määrä 1800 1700 1600 1500 1400 1800 1700 1600 1500 1400 Miljoonaa euroa 1300 1200 1100 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 1300 1200 1100 Toimialaluokka 181: Painaminen ja siihen liittyvät palvelut. Liikevaihdon kehitys vuosina 2001 2013. Vuoden 2013 luku on arvio. Lähteet: Tilastokeskus ja Gt 14

10 prosenttia. Tilastokeskuksen volyymiindeksin vuosimuutos vuonna 2013 oli -7,5 prosenttia. Alan työllistämä henkilömäärä jatkoi selvää laskuaan. Todennäköisesti alan työllistämä henkilömäärä vuoden 2013 lopussa oli noin 8 300 henkilöä. Yrityksiä toimialalla on arviomme mukaan hieman alle 900. Toimialaluokassa Painaminen ja tallen - tei den jäljentäminen oli vuonna 2012 1090 yritystä. Näistä 137 on tallennetuo tannon yrityksiä, jotka eivät harjoita graafisen alan tuotantotoimintaa. Koko yritysmäärästä ainoastaan 145 työllisti vuonna 2012 vähintään kymmenen henkilöä. Tämä on kymmenen yritystä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Henkilöä kohden lasketun liikevaihdon keskiarvo oli 161 000 euroa. Tilastokeskus tuottaa Gt:lle kahdesti vuodessa yksityiskohtaisemman raportin liike vaih don ja henkilömäärän kehityk- Pakkauspainot -5,8-5,4 Digi- ja pikapainot -2,0 6,7 Heatset-painot -14,5-14,9 Sanomalehtipainot -7,2-6,9 Isot arkkipainot -7,7-5,7 Pienet arkkipainot Liikevaihto Henkilöstön määrä -4,8-5,4-16 -14-12 -10-8 -6-4 -2 0 2 4 6 8 Painoalan yritysryhmien suhdannekehitys, marraskuu 2013, vuosimuutos %. Lähde: Tilastokeskus / Asiakaskohtainen suhdannepalvelu 15

sestä ala toimialoittain. Tuorein raportti kattaa kehityk sen marraskuun 2013 loppuun saakka (kuva edellisellä sivulla). Raportti osoittaa henkilömäärän ja liikevaihdon vuosimuu tos prosentin marraskuussa 2013. Heatset-painojen liikevaihto laski 14,5 prosenttia ja sanomalehtipainojen 7,2 prosenttia. Vähintään 20 henkilöä työllistävissä arkkipainoissa liikevaihto laski 7,7 prosenttia, ja 10 19 henkilöä työllistävissä arkki painoissa lasku oli 4,8 prosenttia. Digi- ja pikapainojen liikevaihto kasvoi 6,7 prosenttia. Pakkauspainojen liikevaihto laski 5,8 prosenttia. Seurannassa mukana olevien yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin kaksi kolmasosaa koko toimialan liikevaihdosta. Henkilömäärien muutokset ovat linjassa liikevaihdon muutosten kanssa, lukuun ottamatta digi- ja pika painojen ryhmää, jossa henkilömäärä laski 2,0 prosenttia liikevaihdon kasvusta huolimatta. Konkurssiin menneiden alan yritysten määrä jäi selvästi kymmenen viimeisen vuoden keskiarvon alle (taulukko viereisellä sivulla). Vuonna 2013 meni konkurssiin 16 alan yritystä, jotka työllistivät yhteen sä 147 henkilöä. Hyvin alhainen konkurssiyritysten määrä kuvaa alan yritysten nykytilaa. Investointeja ei juuri tehdä, eikä velkaakaan siksi paljon ole. Investointien määrä on jäänyt viime vuosina alhaiselle tasolle. Tilastokeskuksen mukaan alan investoinnit vuonna 2012 olivat 32 miljoonaa euroa eli 2,2 prosenttia liikevaihdosta. Vuosina 2006 2008 liikuttiin 4,5 5 prosentin tasolla, kuten viereisen sivun taulukko osoittaa. Tullitilaston mukaan painotuotteiden vienti laski peräti 18 prosenttia vuodesta 2012. Vuonna 2013 maastamme vietiin tilaston mukaan painotuotteita 145 miljoonan euron arvosta. Ruotsi ja Venäjä ovat edelleen selvästi suurimmat viennin kohdemaat. Alan vienti on supistunut selkeästi vuodesta 2002, jolloin viennin arvo oli 322 miljoonaa euroa. Merkittävin lasku tapahtui vuosien 2007 2009 välillä. Myös viime vuonna tapahtunut lasku oli poikkeuksellisen suuri. Maakohtaiset erot kaupan kehityksessä ovat merkittävät (kuva sivulla 18). Suurin muutos on tapah tunut viennissä Venäjälle, joka supistui 29 prosenttia. Vienti Ruotsiin supistui sekin voimakkaasti, 14 prosenttia. Myös vienti Iso-Britanniaan, Norjaan ja Ranskaan on supistunut. Tanskaan suuntautunut vienti kasvoi tullitilaston mukaan 39 prosenttia. Vietyjen tuotteiden keskihinta oli 2,3 euroa/kilo, nousua 0,2 euroa/kilo. Aika- 16

Oikeudelliset muodot Henkilöitä yhteensä Henkilö- /yritys Yritysten lkm määrä keskimäärin 2006 18 315 17,5 2007 19 167 8,8 2008 21 287 13,7 2009 31 132 4,3 2010 21 154 7,3 2011 12 67 5,6 2012 19 108 5,7 2013 16 147 9,2 2014 maaliskuu 7 39 5,6 Toimialaluokka 181: Painaminen ja siihen liittyvät palvelut. Konkurssiin menneet yritykset vuosina 2006 2014. Lähde: Tilastokeskus Investoinnit Investoinnit prosentteina Liikevaihto yhteensä liikevaihdosta 2006 1 709 141 87 307,6 5,1 % 2007 1 706 000 76 567,7 4,5 % 2008 1 662 000 73 974,8 4,5 % 2009 1 418 000 48 785,0 3,4 % 2010 1 361 000 34 744,4 2,6 % 2011 1 401 799 34 070,3 2,4 % 2012 1 458 199 32 107,1 2,2 % Investoinnit vuosina 2006 2012. Lähde: Tilastokeskus 17

Viennin jakautuminen Viennin arvo Viennin arvo Muutos tuoteryhmittäin 2012 2013 edellisvuodesta Aikakauslehdet 54 517 784 47 740 559-12,4 % Kaupallinen mainosaineisto 38 315 026 34 435 533-10,1 % Kirjat 28 166 255 27 498 246-2,4 % Kaupalliset luettelot 22 549 930 7 869 608-65,1 % Muut 17 118 263 14 123 014-17,5 % Luetellut yhteensä 160 667 258 123 797 652 (vuonna 2012 90 % ja vuonna 2013 85 % koko viennistä) Viennin jakautuminen tuoteryhmittäin vuosina 2012 ja 2013. Lähde: Tullihallitus Miljoonaa euroa 120,0 100,0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 Ruotsi Venäjä Norja Tanska Iso-Britannia Painotuotteiden vienti viiteen suurimpaan vientimaahan vuosina 2008 2013. Lähde: Tullihallitus 18

kaus lehdet olivat edelleen suurin viennin tuoteryhmä 47,7 miljoonan euron arvolla. Merkittävin tuoteryhmäkohtainen viennin arvon lasku tapahtui kaupallisissa luetteloissa, joiden viennin arvo laski 22,5 miljoonasta 7,9 miljoonaan. Kirjojen vienti oli ainoa ryhmä, jonka arvo säilyi lähes viimevuotisella tasolla, laskua vain 2,4 prosenttia. Kirjoja vietiin 27,5 miljoonan arvosta. Taulukko viereisellä sivulla. Tuonti pysyi lähes edellisvuoden tasolla, laskua ainoastaan 2 prosenttia. Tuonnin arvo oli 165 miljoonaa euroa, joten kauppatase oli selvästi negatiivinen. On kuitenkin huomioitava, että suurin osa tuoduista painotuotteista on kustannettuja kirjoja ja lehtiä, joiden arvoa ei voi verrata viennin bulkkipainotuotteisiin. Tuotujen painotuotteiden keskihinta oli tullitilaston mukaan 7,3 euroa/kg. Tuonti lähetysmaittain Tuotteiden Kum. tilastoarvo Kum. arvo 2013 euroa vuoden alusta muutos-% e/kg Kaikki maat yhteensä 165 271 125-2 7,3 Ruotsi 58 765 622-4 9,3 Saksa 18 510 005-8 4,7 Alankomaat 10 345 039 16 6,7 Viro 10 111 456 35 2,7 Hongkong 3 690 731-35 4,9 Puola 3 493 207-19 3,2 Kiina 3 332 047-19 5,4 Belgia 2 227 442 63 7,5 Norja 1 520 087 19 7,9 Italia 1 518 085 63 4,4 Tsekin tasavalta 1 220 630-13 8,7 Latvia 1 172 557 30 6,4 Liettua 546 299-26 3,0 Luetellut maat yhteensä 116 453 207 (70 % koko tuonnista) Painotuotteiden tuonti lähetysmaittain 2013. Mukana maat, joista tuotujen tuotteiden arvo on alle 10 euroa/kg (ts. ei sisällä kustannustuotteita). Lähde: Tullihallitus 19

Tuonnin arvon lasku edellisvuoden arvosta 8,3 euroa/kg on merkittävä. Onko tämä merkki bulkkipainotuotteiden tuonnin kasvusta? Eniten Suomeen tuodaan painettuja tuotteita Ruotsista. Sivun 19 taulukko suurimmista bulkkipainotuotteiden lähettäjämaista on laadittu maakohtaisen tuonnin keskihinnan perusteella. suhdannenäkymistä Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n toukokuussa 2014 julkaisema suhdannebarometri kertoo painotoiminnan selvästi muita teolli suudenaloja heikommasta suhdannetilanteesta. Kaikista suhdannebarometrin toimialoista painamisen suhdannetilanne oli oleellisesti muita huonompi. Raportti löytyy kokonaisuudessaan Gt:n verkkosivuilta. Suhdannetilanteen saldoluku on raportissa -88. Yksikään vastaaja ei raportoinut suhdannetilanteensa parantuneen talven ja kevään aikana. Ennallaan tilanteen arvioi pysyneen 12 prosenttia vastaajista. Myös suhdannenäkymät raportoitiin heikkoina. Kaksi prosenttia odottaa tilanteen paranevan ja 44 prosenttia sen heikkenevän. Saldoluvuksi tulee näin -42. Vastaajista 18 prosenttia näkee tuotantovolyymin kasvaneen ja 64 prosenttia sen supistuneen viime vuoteen verrattuna. Saldoluku on -46. Tulevaa kolmea kuukautta arvioidaan optimistisemmin, saldoluku -13. Kapasiteetin käyttöasteet ovat laskussa, ja tilauskanta on normaalia huonompi. Myyntihinnat ovat alentuneet, ja riittämätön kysyntä on yleisin kapeikkotekijä. Henkilökuntaa suunnitellaan vähennettävän lähikuukausina. Saldo 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 Tilauskanta Suhdannenäkymät Suhdannetilanne 2010 2011 2012 2013 2014 Painoalan suhdanteet vuosina 2010 2014. Lähde: EK:n suhdannebarometri, toukokuu 2014 21

graafinen teollisuus ry:n toiminta yleistä Toimintavuosi 2013 toi mukanaan monenlaisia muutoksia liiton toimintaan. Kevät- ja syyskokous Keväällä pidetyssä liittokokouksessa hyväksyttiin liitolle uudet säännöt. Merkittävin sään tö uudistus koski liittokokousten määrää. Vanhojen sääntöjen mukaan keväällä järjestettävä vuosikokous oli ainoa sääntömääräinen liittokokous, jossa sekä hyväksyttiin edellisen vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös että vahvistettiin jo kuluvan vuoden budjetti ja toimintasuunnitelma sekä valittiin liiton hallitus. Uudet säännöt vahvistavat liitolle kaksi vuosit taista liitokokousta. Syyskokouksessa vah - vis tetaan alkavan vuoden toimintasuunnitelma ja budjetti sekä valitaan hallitus ja pkjohto kunta. Kevätkokous puolestaan vahvistaa edellisvuoden toiminnan. Näin liiton toiminta kytkeytyy luontevasti kalenterivuoteen ja uusi hallitus aloittaa kautensa aina vuoden alussa, jolloin toiminta suunnitelma ja budjetti ovat heti ohjaamassa liiton toimintaa. Mediapäivä Toisen keskeisen muutoksen liiton vakiintuneeseen toimintaan aiheutti Viestinnän Keskus liiton uusi, koko liitto yhteisön intressit kattava, yhteinen Media päivä. Marraskuussa järjestetyn ensimmäisen Mediapäivän aamupäivän ohjelma oli pyhitetty VKL:n jäsenliittojen omille seminaareille. Graafinen Teollisuus ry:n päätös lähteä mukaan tähän yhteiseen Mediapäivään merkitsi samalla luopumista Kirjanpainajan päivästä. Kirjanpainajan päivällä oli paljon 23

liittoakin vanhemmat perinteet; ensimmäinen Kirjanpainajan päivä järjes tettiin vuonna 1957. Liittoyhteisön kehittäminen Graafinen Teollisuus ry, Aikakauslehtien Liitto ry, Sanomalehtien Liitto ry ja Suomen Kustannusyhdistys ry ovat Viestinnän Keskusliiton jäsenliittoja ja muodostavat yhdessä liittoyhteisön. Keskustelu tämän liittorakenteen kehittämisestä käynnistyi Viestinnän Keskusliiton strategian päivitystyön yhteydessä. Liittoyhteisössä on kirjava joukko erilaisia jäsenyyksiä. Yksittäisistä jäsenyrityksistä moni on sekä VKL:n että sen yhden tai jopa useamman jäsenliiton jäsen. Toisaalta moni yritys on jäsenenä ainoastaan jossakin VKL:n jäsenliitossa, mutta ei lainkaan VKL:ssä. Näille jäsenille VKL ei tarjoa työmarkkinaneuvontaa, vaikka ne ovatkin yleissitovuuden vuoksi velvollisia noudattamaan alan työehtosopimuksia. Muihin VKL:n jäsenpalveluihin kaikki sen jäsenliittojen jäsenyritykset sen sijaan ovat oikeutettuja. Lisäksi on joukko yrityksiä, jotka ovat valinneet jäsenyyden ainoastaan VKL:ssä, vaikka ne toimivat yhden tai useamman VKL:n jäsenliiton toimialalla. On siis aivan selvää, että liittorakenne erilaisine jäsenyyksineen ja monimutkaisine jäsenmaksuineen kaipaa selkeytystä. Graafinen Teollisuus ry on jo usean vuoden ajan edellyttänyt liittojen jäsenmaksukäytäntöjen perusteellista uudistamista. Tässä työssä ei vieläkään ole saavutettu yhteis ymmärrystä, mutta liittorakenne- ja jäsenmaksuselvitykset jatkuvat. Gt:n liittostrategia VKL:n strategiaprosessin innoittamana myös Gt päätti päivittää oman, vuonna 2007 laaditun toimintastrategiansa. Lähtökohtana käytettiin VKL:n uuden strategian raken netta. Strategiapäivityksen teki liiton hallitus ulkopuolisen konsultin johdolla. Viereisen sivun kaaviossa on esitelty uuden strategian ydinkohdat. Gt:n visioksi määriteltiin lyhyesti Kilpailukykyinen graafinen ala. Strategialause on kuvaus Gt:n ydintehtävistä. On selvää, ettei muuta man lauseen kokonaisuuteen saa mahtumaan liiton kaikkia tehtäviä. Strategia lauseen tarkoitus on ohjata toimintaa sekä kertoa nykyisille ja tuleville jäsenyrityksille sekä sidosryhmille, miksi Gt on olemassa ja mihin sen toiminta tähtää. Neljä strategista päämäärää kuvaa liiton kaikki keskeiset tavoitteet. Kakkostavoitteeksi 24

on otettu Jäsenten kilpailukykyä tukevat työehdot. Tämä saattaa herättää ihmetystä, koska työehtotoiminta on selkeästi määritelty VKL:n vastuulle. Gt kuitenkin haluaa ajaa tarmokkaasti jäsentensä etua näissäkin asioissa. Liitto edellyttää VKL:ää pyrki mään voimakkaasti työehtosopimusten modernisointiin, jotta graafisen alan kilpai lukyky sekä mahdollisuus toimia alalla kannat tavasti ja työllistää suomalaisia paranisivat. Gt:n visio Kilpailukykyinen suomalainen graafinen ala Gt:n strategialause Printtiä tulevaisuudessakin Suomalaisen graafisen alan yhteisenä äänenä pidämme huolen siitä, että printti elää myös tulevaisuuden monikanavaisessa mediaympäristössä. Tehtävämme on vahvistaa liiton jäsenten toimintaedellytyksiä ja graafisen alan kilpailukykyä. Tuotamme toimialatietoa jäsenten päätöksenteon ja graafisten tuotteiden myyntityön tueksi. Vahva toimialatieto ja -näkemys ovat toimintamme perusta. Olemme jäsenillemme läheinen arjen apu. Pidämme jäsentemme ja printin puolta, nyt ja tulevaisuudessa. Gt:n strategiset päämäärät 2013 2014 1. Graafiselle alalle myönteinen toimintaympäristö Edunvalvonta posti- ja jakelu lainsäädäntöön Kilpailua vääristämättömät ja alaa tukevat pelisäännöt Aikainen reagointi EU/Suomi-tason lainsäädäntöön ja julkisiin tukiin 3. Tieto, asiantuntemus ja mielikuva vahvoiksi Toimintaa tukeva asiantuntijuus, toimialatieto ja analyysit Maksuille vastinetta tuovat jäsenpalvelut Alan positiivinen mielikuva, myös työnantajana 2. Jäsenten kilpailukykyä tukevat työehdot Nykyaikaiset yleiset työehdot ja joustot Yrityskohtaisuuden lisääminen Graafisen alan tunteva työehtoneuvonta 4. Tulevaisuudessa menestyvät jäsenyritykset Alan sisäinen (myös kansainvälinen) benchmarking Dokumentoidut faktat printin tehokkuudesta Alan menestystä tukeva osaaminen 25

26

edunvalvonta Median käytön muutokset ovat jatkuneet voimakkaina. Nopea uutisvälitys on siirtynyt internetiin, ja sen seurauksena varsinkin nuoret ikäluokat ovat vieraantuneet perinteisistä sanomalehdistä. Vähintään yhtä huolestuttava on kehitys mainospanostuksissa. Kuten jo aikaisemmin alan toimialakatsauksessa todettiin, on painettuun viestintään käytetty mainosraha vuonna 2013 ensim mäistä kertaa Suomessa jäänyt alle 50 prosentin kaikista mediainvestoinneista. Monet tutkimukset osoittavat painettujen tuotteiden olevan edelleen halutuin ja tehokkain mediavalinta sekä ilmoittajan että kuluttajan itsensä kannalta. Lehteen painettu ilmoitus koetaan luonnolliseksi osaksi tuotetta, kun taas netti-ilmoitus ärsyttää valtaosaa kuluttajista. Print Power -hankkeen välityksellä pyrimme lisäämään mainostajien ja mainonnan suunnittelijoiden myötämielisyyttä printtiä kohtaan. Hanke kertoo printin mediatehokkuudesta ja ympäristöystävällisyydestä. Painetun median volyymin lasku on tuonut mukanaan uuden alaamme uhkaavan ilmiön. Valtaosan kuluttajille suunnatuista lehdistä ja suuren osan mainoksista jake lee Suomen valtion omistama Itella Oyj. Itella ilmoitti syksyllä muuttavansa toimintansa painopisteen pois lehtijakelusta kohti verkkokaupan palvelujen tarjontaa. Käytännössä tämä näkyi välittömästi voimakkaana lehtijakelun hintojen nousuna, varsinkin sanomalehtien varhaisjakelun osalta. Tämän seurauksena kustantajien panostukset sähköisiin kanaviin lisääntyvät, painetun volyymin kustannuksella. 27

tes-vaikuttaminen Gt oli aktiivisesti mukana VKL:n ja Teollisuusalojen ammattiliitto TEAMin projektissa, joka laati mallin uudesta, vaihtoehtoisesta työehtosopimuksesta erityisryhmiin kuuluville yrityksille. Tämä malli on selvästi vakiintunutta TESiä tiiviimpi ja yksinkertaisempi, ja sen keskeisenä periaatteena on luoda puitteet, joilla nämä yritykset voisivat toimia osana graafisen tuotannon toimialaa. VKL:n hallitus on hyväksynyt mallin uudeksi työehtosopimukseksi, mutta TEAMin hallinnon hyväksyntää ei vielä ole. Syksyllä 2013 Viestinnän Keskusliitto ja Teollisuusalojen ammattiliitto TEAM päättivät lähteä mukaan laajaan kolmikantaiseen ns. kasvu- ja työllisyyssopimukseen. Käytännössä tämä toteutettiin niin, että vuoden 2014 syksyyn saakka voimassa olevan työehtosopimuksen voimassaoloaikaa jat - ket tiin tammikuulle 2017 erittäin maltilli - sin palkankorotuksin. Liittojen väliseen sopimukseen kirjattiin pykälä jatkoneuvot - teluista kirjatyöntekijöiden työaikamääräysten uusimisen osalta helmikuun loppuun mennessä 2014. Talven 2014 neuvotteluissa onnistuttiin Gt:n vahvalla myötävaikutuksella saamaan aikaan sopimus uusista työaikamääräyksistä, jotka muun muassa poistavat pakon sopia paikallisesti yötyön teettämisestä. Yötyötä jo teettäneiden yritysten tulee kuitenkin sopia työntekijöidensä kanssa tavasta, jolla uuden sopimuksen aiheuttamat muutokset kompensoidaan yötyötä tehneille henkilöille. Nämä uudet työaikamääräykset ovat todellinen läpimurto vuosikymmeniä kestäneessä prosessissa saada aikaan muutosta. ympäristöasiat Ympäristöasioiden edunvalvonta hoidetaan yhteistyössä Viestinnän Keskusliiton kanssa. EU-ympäristömerkki painotuotteelle EU-ympäristömerkin ensimmäiset vaatimuk set painotuotteelle tulivat voimaan vuonna 2012. Ympäristömerkki voidaan myöntää painotuotteelle, joka täyttää EU:n komission päätöksessä painotuotteelle asetetut arviointi- ja todentamisvaatimukset. Suomessa merkin myöntämisestä päättää Motiva Oy. Ympäristömerkitty painotuote voidaan painaa ainoastaan EU-ympäristömerkitylle paperille. Ympäristövaatimuksia on asetettu myös painotuotteen kierrätettävyydelle, 28

painamisessa käytetyille kemikaaleille, prosessista aiheutuville päästöille ja jätteille sekä energiankulutukselle. Kertomusvuotta värittivät ongelmat ympäristö merkintä vaatimus ten soveltami sessa, erityisesti tuoteryhmän laajuuden suhteen. Suomeen myönnettiin ensimmäinen ympäristömerkintälisenssi, jossa tuote ryhmärajaus oli määritelty laajasti. Eräissä muissa EUmaissa lisenssejä myönnettiin ainoastaan yksilöidyille tuotteille, kuten nimetylle aikakauslehdelle. Toiseksi hake muskustannuksia nostavaksi ongelmaksi muodostui tuotteen siistattavuudesta vaadittava todistus. Ympäristöministeriö valmisteli asetusta, joka nostaisi EU:n ympäristömerkinnän hakemusja vuosimaksut Suomessa korkeimmiksi mahdollisiksi. Muutos tarkoittaa sitä, että maksuissa palataan vanhaan käytäntöön, jossa vuosimaksu perustui merkityn tuotteen vuotuiseen liikevaihtoon. Vuosimaksuksi ehdotettiin 0,15 prosenttia tuotteen liikevaihdosta.

MINÄ OLEN JUURI SE JOLLA KAMPANJASI ROI KASVAA Minulla on voimaa. Kun päivittäistavarakampanjan mediamixiin lisätään sopivasti aikakauslehtimainontaa, investoinnin tuotto (ROI) kasvaa 17 %. Tutustu BrandSciencen tutkimukseen osoitteessa www.printpower.fi Lataa UpCodekoodinlukija puhelimeesi osoitteesta www.upcode.fi, kuvaa koodi ja lue lisää painetusta viestinnästä. PAINOTUOTTEELLA ON VOIMAA 30

print power -hanke Euroopan paperiteollisuuden ja paperi tuotteen arvoketjussa mukana olevien yritys ten ja järjestöjen yhteinen Print Power -hanke jatkui maassamme Gt:n koordinoi mana. Hankkeella on kaksi eri brändiä: Print Power, joka korostaa painotuotteen mediatehokkuutta, sekä Two Sides, jonka tavoit - teena on levittää tutkittua tietoa paperituotteiden ympäristövaikutuksista. Hanke rahoitetaan jäsenmaksutuloilla sekä Euroopan keskusprojektin tuella. Keskusprojektia rahoittavat pääasiassa paperiteollisuus sekä painoalan suuret laite- ja materiaalitoimittajat. Vuonna 2013 toteutimme hankkeen molempia brändejä rinnan. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 58 600 euroa. Print Power -hanke jatkuu myös vuonna 2014, ja uudet jäsenet ovat tervetulleita mukaan tukemaan koko toimialan etua ajavaa työtä. Mitä enemmän varoja on käytettävissä, sen suuremman näkyvyyden hanke saa. Jäsenyritykset voivat käyttää hankkeen tuottamia materiaaleja omassa markkinoinnissaan. Vuonna 2013 julkaisimme Print Power -lehden nimellä The Page. Lehti on ulkoasul taan näyttävä ja sisältää runsaasti kansainvälisiä artikkeleita mainonnasta ja sen tehokkuudesta. Liitteenä oli erillinen, parhaiten mieleen jääneitä printtimainoksia esittelevä lehti. The Page -lehteä, kuten myös aikaisempina vuosina julkaistuja Painovoimaa-lehtiä, saa edelleen liiton toimistosta. Myös päivitettyä ympäristötietopakettia Faktaa ja Fiktiota painetusta paperista jaetaan edelleen. Hankkeen nettisivuista www.printpower.fisivusto jakaa tietoa printin tehosta, ja ympäristö asioihin keskittyvä www.twosides.fi-sivusto sisältää huomattavan määrän metsään ja paperiin liittyvää faktaa. Kesällä avattiin myös rakastanpaperia.fi-erikoissivut, jotka kertovat lyhyesti ja kansantajuisesti paperin valmis tuk sesta, käytöstä ja kierrätyksestä. Print Power tekee yhteistyötä Suomen Markkinointiliiton kanssa, ja hanke on ollut esillä MARKin tilaisuuksissa, joista suurin on kesän kynnyksellä järjes tettävä Printin paluu LOKAKUU 2013 -seminaari. Hankkeella oli syksyllä oma osasto Markki nointiviestinnän viikko -tapahtumas sa Helsingin Wanhassa Satamassa. 31

koulutuspolitiikka Koulutuspoliittinen edunvalvonta tehdään yhteistyössä Viestinnän Keskusliiton kanssa. Insinöörikoulutus uudistuu Kertomusvuonna uudistettiin ammattikorkea koulujärjestelmän lainsäädäntöä. Rahoitusjärjestelmä muuttuu kokonaan tulosperusteiseksi vuoden 2014 alusta. Korkeakouluille myönnettiin uudet toimiluvat joulukuussa. Koulutusohjelmapäätöksistä luovuttiin, ja koulutustehtävät määriteltiin koulutusohjelmia laajempina kokonaisuuksina koulutusvastuina. Jatkossa koulut voivat päättää itsenäisesti tutkintojen järjestämistavoista koulutusvastuunsa puitteissa. Myös opiskelijoiden hakujärjestelmä muut tuu. Opiskelijat hakeutuvat laajem piin osaamiskokonaisuuksiin ja tekevät lopul lisen erikoistumisvalintansa vasta korkeakoulun sisällä. Metropolia Ammattikorkeakoulussa graafi sen tekniikan koulutus tullaan järjes tä - mään jatkossa osana tieto- ja viestintätekniikan tutkinto-ohjelmaa, todennäköisesti sivuaineena. 32

Ammatillisen tutkintojärjestelmän uudistusta valmistellaan Pitkään valmisteilla ollut ammatillisen tutkintojärjestelmän uudistus eteni loppusuoralle. Hallituksen esitys annetaan alkuvuodesta 2014. Ehdotetuilla uudistuksilla pyritään luomaan selkeämpi ja aiempaa paremmin työelämän vaatimuksia vastaava tutkintorakenne. Keskeisenä tavoitteena on vahvistaa tutkintojen osaamisperusteisuutta ja tutkinnon osiin perustuvaa rakennetta. Mitoitusperusteena ehdotetaan otettavaksi käyttöön ECVET-suositukseen perustuvat osaamispisteet. ECVET on eurooppalainen ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten siirtojärjestelmä. Viestintäalan koulutustoimikunta ehdotti kulttuuri- ja opetusministeriölle, että viestintäalan tutkinnot yhdistettäisiin media-alan tutkinnoksi, johon sisältyisi kolme osaamisalaa: audiovisuaalinen viestintä, julkaisutuotanto ja painotuotanto. Viestintäalan tutkintojen uudistustarve on todettu myös useissa selvityksissä, joita on tehty viimeisen parin vuoden aikana. Opetushallituksen kertomusvuonna toteuttaman painoalan ammatillisen osaamisen ennakointihanke vahvistaa käsitystä viestintäalan tutkintojen uudistamis tarpeesta. Selvitysten mukaan viestintäaloille olisi mahdollista luoda laaja-alaiset tutkinnot, joissa yhdistyisivät erilaiset viestintäalan osaamistarpeet. grafit-koulutushanke Liitto on ollut mukana kehittämässä vuonna 2010 alkanutta, Uudenmaan ELYkeskuksen rahoittamaa ja Aalto-yliopiston toteuttamaa, pk-yrityksille suunnattua GRAFiT-kehityshanketta. Hanke päättyi vuoden 2013 keväällä järjestettyyn päätösseminaariin Pohjolan pidot. Hankkeen tuloksista tehty kokoava loppuraportti sisältää mielenkiintoisia yritysten kehittämiscaseja sekä katsauksen hankkeen aikaisista muutos trendeistä. Raportissa on myös erittäin onnistunut yrityksen omaa kehittämistyötä helpottava osio. Siihen on koottu joukko kysymyksiä, joita jokaisen yrityksen tulisi pohtia tarkkaan ja kirjata ylös omat vastauksensa. Erittäin hyödyllinen harjoitus oman yrityksen strategiapohdintaan. Painettu raportti on loppuunmyyty, mutta se löytyy pdf- ja ipad-versiona Aaltoyliopiston verkkosivuilta www.pienyrityskeskus. aalto.fi/fi/grafit. 33

jäsenpalvelut mediapäivä Kuten jo aiemmin kertomuksessa todettiin, ei vuonna 2013 järjestetty Kirjanpainajan päivää, vaan sen korvasi VKL:n kaikkien jäsenliittojen yhteinen Mediapäivä. Aamupäivän, Media-aamun, ohjelmaan kuului Gt:n oma miniseminaari Painamisen uudet nuotit sekä uusien sääntöjen mukainen ensimmäinen syyskokous. Painamisen uudet nuotit -seminaarissa ruotsalaisen Stampen Gruppenin hallituksen puheenjohtaja Tomas Brunegård kertoi V-TAB-painotalon kehityksestä ja siitä, miten toiminnan suuntaa voi muuttaa mark kinatilanteen mukaan. Universal Musicin markkinointijohtaja Kimmo Valtanen puolestaan valotti, miten musiikkibisnes on selviytynyt toimialan murroksesta. Molemmat esitykset saivat paljon kiitosta, ja kuulijat olisivat mielellään kuunnelleet puhujia pidempäänkin. Mediapäivästä on tarkoitus tehdä traditio, ja vuoden 2014 seminaari pidetään 12. päivä marraskuuta Finlandia-talossa samalla periaatteella kuin vuonna 2013. graafisen tuotannon laatusertifikaatti Liiton oman Graafisen tuotannon laatusertifikaatin laatukoulutustyöstä ja auditoinnista on vastannut Paavo Markkanen, Akilles Oy. Hänen johdollaan valittiin pk-johtokunnasta työryhmä pohtimaan sertifikaatin kehitystarpeita. Työryhmä kävi keväällä 2013 läpi sertifikaatin kriteerit ja arvioi sertifikaatin suorittamis- ja ylläpitotapaa sekä teki hallitukselle ehdotuksen muutoksista. 35

Sertifikaatin yllä pito edellyttää jatkossa ulkopuolista auditointia joka toinen vuosi ja yrityksen omaa itsearviointia välivuosina. Serifikaatin voi suorittaa, vaikkei olisi - kaan Gt:n jäsen, mutta silloin sen ylläpito maksu on selvästi kor keam pi kuin jäsenillä. Graafisen tuotannon laatu sertifikaatti perustuu Suomen laatu palkinnon kriteerei - hin, ja se on pienehköllä työllä laajennettavissa ISO 9001 -sertifikaatiksi. Tarjouskilpailuissa laatusertifikaatti on ollut riittävä silloin, kun sellaista on edellytetty. Ensimmäiset laatu sertifikaatit myönsi Kirjapainoteollisuuden Työnantajaliitto KTT ry vuonna 2001. Vuoden 2013 loppuun mennessä sertifikaatin suorit taneita yrityksiä on yhteensä 23 ja voimassa olevia sertifikaatteja on 14. Osa sertifikaatin suorittaneista yrityksistä on sulautunut toisiin yrityksiin tai niiden toiminta on loppunut. pk-toiminta Pk-johtokunta kokoontui vuonna 2013 kolme kertaa. Pk-päiviä vietettiin 17. 18.5. heltei sessä Vaasassa. Ryhmä helsinkiläisiä osal lis tujia matkasi Vaasaan yhteisessä junavau nussa. Parituntinen koulutus koostui kol mesta puheenvuorosta. Liiton laatu ser tifikaattityöstä vastaava Paavo Markkanen, Akilles Oy, kertoi uudistetusta Graafisen tuotannon laatusertifikaatista. Vaasan yliopiston Levòn-instituutin projektipäällikkö Mikko Niiniketo piti mielenkiintoisen esityksen aiheesta Kilpailuetua innovaatiolla, ja monille entuudestaan tuttu UPC Consulting Oy:n toimitusjohtaja Sture Udd kertoi omaan riemastuttavaan tapaansa, miten tuoteideoiden pitäisi aina pohjautua asiakkaan tarpeisiin. Koulutuksen jälkeen tutustuttiin Waasa Graphics Oy:hyn ja Vaasan kirjapaino histo riaan sekä Sture Uddin omintakeiseen paino- ja palvelutaloon. Perjantai päättyi illalliseen, ja lauantaina tutustuttiin Vaasaan vapaamuotoisemman ohjelman merkeissä. Perinteinen pk-pikkujoulu jouduttiin perumaan joulukuussa vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Vuodenvaihteessa jaettiin koko jäsenistölle erityisesti pienten työnantajien tarpeisiin suunniteltu Työnantajan palkanmaksuopas, johon on kerätty palkankorotusten ja palkka sidonnaisten maksujen lisäksi graafisen alan työehtosopimusten keskeisimmät palkkamääräykset. 36

ympäristöryhmä Liiton ympäristöryhmä kokoontui kertomus vuonna kerran. Ympäristöryhmä otti kantaa EU:n ympäristömerkinnän maksuperusteisiin ja painotuotekriteereiden soveltamiseen sekä painotuote- ja paperituoteryhmien rajauksiin. Painoväriyhdistyksen kanssa perustettiin työryhmä kartoittamaan painovärien ympäristö kysymyksiin liittyvää tietoa jäsen yritysten käyttöön. Työryhmän työn tuloksena syntyi tietopaketti painoväreistä ja niiden ympäristövaikutuksista. hiilijalanjäljen laskenta Liitto kuuluu kansainväliseen Climate Calc -yhdistykseen, joka tarjoaa graafisen alan yrityksille verkkopohjaista hiilijalanjälkilasku ria. Laskuri mahdollistaa sekä koko yrityksen hiilijalanjäljen että yksittäisen painotuotteen hiilijalanjäljen laskennan. Kertomusvuonna auditoitiin toistamiseen kahden painotalon hiilijalanjäljen laskenta ja myönnettiin heille sertifikaatit. Sertifioidut yritykset voivat käyttää tuotteissaan Climate Calc -logoa, joka kertoo, että kyseisen tuotteen hiilijalanjälki on laskettu. Laskuria voivat käyttää kaikki sertifioidut painotalot, mutta Gt:n jäsenille vuosimaksu on selvästi edullisempi kuin muille. Laskennan pohjalta asiakkaille voidaan tarjota myös hiilineutraaleja painotuotteita. Climate Calc -työkaluun ei toistaiseksi kuulu mahdollisuutta hiilipäästöjen kompensointiin, mutta sertifioitu yritys voi ostaa päästöhyvitykset oman valintansa perusteella. Kertomusvuonna konsortio käynnisti Climate Calc Basic -version tekemisen laskurista. Se tulee tarjoamaan Intergrafin suosituksen mukaisen hiilijalanjäljen laskennan rajatummilla yrityksen lähtötiedoilla. Climate Calc -laskuriin voi tutustua tarkemmin verkkosivuilla fi.climatecalc.eu. Sivuilta löytyvät myös tiedot sertifioiduista yrityksistä. alan tilastointi ja toimialaseuranta Liitto kerää kaiken saatavilla olevan tilastotiedon alan kehityksestä. Keskeisimmistä tilastotiedoista on laadittu taulukoita ja graafeja sisältävä tiivistelmä. Yritysrakentee seen ja yritystalouteen liittyvät tiedot päivitetään vuosittain. Tilastokeskuksen volyymi-indeksi-, konkurssi- ja ulko maankauppatilastot päivitetään kuukausittain. Tämä kooste on jäsenten käytettävissä, ja se löytyy liiton verkkosivuilta. 37

Eräs tilastoinnin haaste on saada tiedot mahdollisimman tuoreina. Esimerkiksi koko toimialan taloustunnusluvut julkiste taan yli vuoden viiveellä. Tilasto keskukselta hankittavan räätälöidyn yritysryhmäseurannan kautta saamme kaksi kertaa vuodessa päivittyvän, liikevaihdon ja henkilömäärän kehitystä kuvaavan tilaston. Raportti julkaistaan syyskuun ja maaliskuun alussa, mutta tiedot niissä ilmoitetaan kolmen kuukauden viiveellä. Tuoreimman raportin tiedot on esitetty sivuilla 14 ja 15. VKL ja sen jäsenliitot ovat tehneet Kauppalehden Balance Con sultingin kanssa sopimuksen yritysten tilin päätös tietojen käytöstä. Tätä kautta Gt saa niiden yritysten tiedot, jotka ilmoittavat ne ajoissa patenttija rekisterihallitukselle. Näin seuraamme keskenään samankaltaisten yritysten kehitystä. Seuranta antaa alasta hieman toisenlaisen kuvan kuin Tilasto keskuksen toimialaluokitukseen perustuva seuranta. Tilastokeskus seuraa kaikkia toimialan yrityksiä, ja tällöin toimialaluokkaan tulleet uudet ja siitä poistuneet yritykset aiheuttavat epäjatkuvuutta tilastoihin. Myös Intergraf kerää alan tilastotietoa Euroopan eri maista ja kokoaa näistä vuosiraportin. Intergraf välittää myös tietoa laji kohtaisesta paperin hintakehityksestä Manner-Euroopassa. Paperin hintatietoja emme saa julkistaa, mutta kerromme tapauskohtaisesti käytössämme olevaa tietoa niiltä osin kuin se on mahdollista. Elinkeinoelämän keskusliitto EK kerää eri toimialojen yrityksiltä suhdannetietoa kuukausittain. Neljännesvuosittain kysely on hieman laajempi, ja sen pohjalta teh dään suhdannebarometri. Kyselyn kuukausiraportit eivät ole julkisia. Painotoiminnan raportti löytyy Gt:n verkkosivujen jäsenille avoimesta tilasto-osiosta. Pk-suhdannebaro metri julkaistaan kahdesti vuodessa, mutta siinä ei ole toimialatasoa, vaan se on jaettu teollisuuteen, rakentamiseen ja palveluihin. Kaikkia tietoja voi kysyä liitosta. aronia-yhteistyö Syksyllä 2009 alkanut yhteistyö yritysjärjestelyjä konsultoivan Aronia Group Oy:n kanssa jatkui, ja muutamia yrityskauppoja on sen johdolla tehty. Vuoden 2013 lopul la alan yritysten kiinnostus yritysjärjestelyihin näyttää hieman kasvaneen. Yhteistyön tavoitteena on helpottaa ja madaltaa kynnystä ryhtyä selvittämään mahdol lisuuksia yritysjärjestelyihin. Toimialalla on toteutettava merkittävä rakennemuutos, jotta liiketoiminta olisi jälleen kannattavaa. 38

pm3_huhtikuu2013_kansiarkki_nea.indd 1 25.3.2013 17.51 D UV:n avulla pysyt eleen muita edellä Suurenmoinen valokuvamainen kuvanlaatu Valkoinen + kuusi väriä yhdellä ajolla Läpinäkyvä väri kirkkaille lakkaefekteille PRINT&MEDIA GRAAFISEN ALAN JOHTAVA AIKAKAUSLEHTI / NUMERO 1 HELMIKUU 2013 / TEEMANA 3D-TULOSTUS Kyllä voi. UV-tulostimien uusi suunnannäyttäjä on saapunut! Fuji Acuity Advance Select on vertaansa vailla oleva uusi UV-tasotulostin. Fujin luotettavaan Acuity Advance -sarjaan kuuluva huippu-uutuus tarjoaa markkinoiden parhaan tulostuslaadun ja tuottavuuden. Uusi Select-mallisto parantaa nro 1 helmikuu 2013 Voiko parasta parantaa? PRINT&MEDIA GRAAFISEN ALAN JOHTAVA AIKAKAUSLEHTI / NUMERO 3 HUHTIKUU 2013 / TEEMANA FINNGRAF 2013 nro 3 huhtikuu 2013 nro 8 marraskuu 2013 SIVULTA 28 tuotannon joustavuutta tarjoten uusia tulostus- riman todella timellaan. iikkaa, atavilla vain aet uutta it lopettaa omasta tulostimesta, i kysy lisää KTA-Yhtiöt Oy, nroth@kta.fi Miksi Fujifilm LED UV on parempi? 20 m 2 /h tuottavuus Tulostaa isolle valikoimalle lämpöherkkiäkin materiaaleja Pienempi sähkönkulutus Jopa 10 x pidempi lampun kesto Entistä ympäristöystävällisempi moodeja ja uusia väriyhdistelmiä. Laitteeseen on saatavilla 6 tai 8 värikanavaa, CMYK-värien lisäksi myös valkoinen ja lakka. Lisäksi laitteeseen kuuluu säädettävä imupöytä. Fuji Acuity Advance Select 007 -tulostimesta JA on saatavilla LUPA kaksi pöytäkokoa: PAINAA 1,25 x 2,50 m ja 2,50 x 3,05 m. Jo 50-vuotta täyttänyt James Bond -leffasaaga on ollut kultainen Haluatko ase lisätietoa? myös painoteollisuudelle. Brittiagentin Katso Lisätietoa seikkailut Ota yhteyttä: KTA-Yhtiöt painotaloissa Oy Ari Enroth alkaen sivulta 35. Acuitystä! 040 544 5893 ari.enroth@kta.fi NÄHDÄÄN TÄSSÄ! FinnGraf kerää taas graafisen alan ammattilaiset yhteen. Anarkisti Alf Rehn on noussut yhdeksi Suomen arvostetuimmaksi bisnesajattelijaksi kulkemalla aina vastavirtaan. Lue Alfin tarina sivulta 22. POWER TO SUCCEED Kutojantie 5, 02630 Espoo Puhelin 09-759 071, www.kta.fi POWER TO SUCCEED 16 Designmybooks.com / 18 Futurologi Magnus Lindkvist / 22 Teema: 3D-tulostus Rauhoitu kirjastossa / Mitä Hansel tekee? / Mobilisti jyrää 50 Kuluttajapainotuotteet kasvussa / 56 Digipainokonevertailu, osa 2 / 58 Miten tehtiin halko? print&media-lehti Gt:n jäsenlehti Print&Media ilmestyi vuonna 2013 yhdeksän kertaa. Kaikilla lehden numeroilla oli oma teemaansa. Viikoittainen sähköinen uutiskirje on haluttu lisäpalvelu, ja nettiuutisia voi lukea lisää osoitteessa www.pmlehti.fi. Kesällä lehden pitkäaikainen toimituspäällikkö Jarkko Hakola osti lehden kustannus oikeudet perustamansa Print&Media Publishing Oy:n nimiin. Lehden päätoimittajana on jatkanut liittojohtaja Lasse Krogell ja ilmoitusmyyjänä myyntipäällikkö Jukka Vivolin, Kelpomedia Oy. Lehden toimituksellisen sisällön suunnittelua helpottaa toimitusneuvosto, joka kokoontui neljä kertaa vuoden 2013 aikana. nro 9 joulukuu 2013 23 Agroprint ja 100 000 euroa / 32 Teemana viimeistely / 38 Kirjakustantajien talousvertailu 39

kansainvälinen yhteistyö intergraf Alan eurooppalaisten toimiala- ja työnantaja järjestöjen kattojärjestönä toimii Intergraf (The European Federation for Print and Digital Communication). Sen tehtävänä on edistää ja valvoa alan etuja muun muassa EU:n suuntaan. Intergrafin jäseniä ovat 22:n Euroopan maan toimialajärjestöt. Intergrafin vuosikokous pidettiin kesäkuussa Amsterdamissa, Hollannissa. Sääntömääräisten vuosikokousasioiden lisäksi tapaamisen yhteydessä pidettiin World Print and Communication Forumin seminaari. Liittoa kokouksessa edustivat puheenjohtaja Matti Uuttu ja liittojohtaja Lasse Krogell. Intergrafin johtajiston kokous järjestettiin syyskuussa Budapestissa, Unkarissa. Kokoukseen osallistui liittojohtaja Lasse Krogell. Pohjoismaita Intergrafin työvaliokunnassa edustavat Tanskan liittojohtaja Lars Brahm sekä Ruotsin liittojohtaja Lena-Liisa Tengblad. pohjoismainen yhteistyö Pohjoismaisten alan liittojen hyvää yhteistyötä jatkettiin. Maiden liittojohtajat pitävät säännöllistä yhteyttä ja vaihtavat tietoja ajankohtaisista asioista. Intergrafin suuntaan on tärkeää, että Pohjoismaat toimivat yhtenä rintamana ja kasvattavat näin painoarvoaan suhteessa Keski-Euroopan suuriin maihin. Myös Print Power -hankkeessa sekä tilastoinnin kehittämisessä Pohjoismaat tekevät tiivistä yhteistyötä. 41

42

tavarantarkastajat Graafisen alan tavarantarkastajina toimivat seuraavat henkilöt: Paino-, repro- ja sitomotyöt sekä valmistusmateriaalit: Pertti Koskinen, faktori, htt, print supervisor, Helsinki Graafisen alan koneet: Jukka Hänninen, koneenrakennusinsinööri, Lannevesi Seppo Turja, insinööri, Kotka 43

44

liiton jäsenistö, hallinto ja talous jäsenistö Graafinen Teollisuus ry:n jäsenmäärä oli kertomusvuoden päättyessä 219. Jäsenluettelo on toimintakertomuksen lopussa. Liiton jäseniksi vuonna 2013 liittyneet yritykset: Aleksi-paino Oy, Helsinki Fresh Global Media Center Oy, Helsinki M&P Paino Oy, Lahti Taitopaino Oy Pajunen, Tampere Seuraavien yritysten jäsenyys liitossa päättyi kertomusvuoden aikana: Allatum Oy, Pori Binderman Oy, Espoo Forssa Print Tampere Oy, Tampere (fuusioitui emoyhtiöön Forssan Kirjapaino Oy) JCDecaux Finland Oy, Helsinki Kisapaino Oy, Kiuruvesi KM-Yhtymä Oy, Joensuu Osakeyhtiö Hämeenkyrön Sanomat, Hämeenkyrö Oy Litoset Ab, Vaasa Painomerkki Oy, Helsinki Quickmac Oy, Monninkylä Risteen Kirjapaino Oy, Kokemäki Sisäsuomi Oy, Jyväskylä Turun EP-Paino Oy, Turku Tuulan Pika-Offset Oy, Turku 45

liittokokoukset Graafinen Teollisuus ry:n 21.3.2013 Helsingissä pidetty liittokokous hyväksyi liitolle uudet säännöt, jotka määrittelevät ensimmäistä kertaa virallisesti pk-jäsenen ja pk-johtokunnan. Liittymismaksu poistettiin säännöistä kokonaan, ja liiton toiminnan lopettamiseen liittyvää menettelyä järkeistettiin. Merkittävin sääntömuutos koski liitto kokousten määrää; jatkossa järjestetään vuosittain kaksi liittokokousta, kevätkokous ja syyskokous. Sääntömuutosten lisäksi kevään liittokokouk sessa käsiteltiin ja hyväksyttiin sääntöjen määräämät asiat. Kevään liittokokousseminaarissa toimi alapäällikkö Kristina Forsström kertoi Hanselin painatuspalveluiden puitekilpailutuksesta sekä vastasi yleisön esittämiin runsaisiin kysymyksiin. DMP:n toimitusjohtaja Jyrki Narinen puolestaan kertoi yhtiön pyrkimyksestä olla alan paras työpaikka ja menestyvin yritys. Syksyllä koettiin historiallinen hetki, kun 28.11.2013 kokoonnuttiin liiton ensimmäiseen syyskokoukseen Helsingissä. Sääntöjen määrääminä asioina vahvistettiin liiton toimintasuunnitelma, talousarvio ja jäsenmaksut vuodelle 2014 sekä valittiin vuoden 2014 hallituksen ja pk-johtokunnan jäsenet sekä tilintarkastajat. Syyskokous oli osa ensimmäistä kertaa järjes tettyä, viestintäalan järjestöjen yhteistä Mediapäivää, josta enemmän sivulla 35. hallitus Kevään liittokokouksessa valittiin liiton hallituksen erovuoroisista jäsenistä uudel leen kaksivuotiskaudeksi 2013 2014 toimitusjohtaja Jukka Ahokas (SLY-Lehtipainot Oy), toimitusjohtaja Risto Hiirikoski (J-Paino Hiirikoski Oy), toimitusjohtaja Mikko Ilomäki (Erweko Oy), toimi tusjohtaja Jarmo Porkka (Esa Print Oy) ja toimitusjohtaja Matti Uuttu (Otavan Kirjapaino Oy). Uutena jäsenenä kaksivuotiskaudeksi 2013 2014 valittiin liiketoimintajohtaja Ismo Vuoksio (Sanoma News Oy). Hallitukseen kuuluivat lisäksi vuosiksi 2012 2013 valittuina toimitusjohtaja Jari Avellan (PunaMusta Oy), toimitusjohtaja Heikki Ketonen (Hansaprint Oy), toimitusjohtaja Osmo Latvala (Reilat Oy), toimitusjohtaja Ilkka Lehtonen (Painoryhmä Oy), toimitusjohtaja Helvi Liukkaala (Alma Manu Oy) ja toimitusjohtaja Seppo Rantala (Helprint Oy). Hallituksen valitsemana puheenjohtajana toimi vuonna 2013 Matti Uuttu ja varapuheenjohtajina Jari Avellan ja Osmo Latvala. 46

Liiton hallitus piti kertomusvuoden aikana kuusi kokousta sekä syyskokouksen jälkeen järjestäytymiskokouksen vuodelle 2014. Järjestäytymiskokouksessaan vuoden 2014 hallitus valitsi puheenjohtajaksi Seppo Rantalan. Varapuheenjohtajat säilyivät samoina. vaalivaliokunta Vaalivaliokuntaan valittiin kevään liitto kokouksessa toimitusjohtaja Mikko Ilomäki (Erweko Oy), toimitusjohtaja Erkki Summanen (Lehtisepät Oy), toimitusjohtaja Pekka Syvälahti (Libris Oy) ja liiketoimintajohtaja Ismo Vuoksio (Sanoma News Oy). tilintarkastaja Vuosikokouksen valitsemana tilintarkastajana on toiminut tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy. asiantuntijaryhmät Pk-johtokunta Liiton pk-johtokuntaan ovat kertomusvuonna kuuluneet hallituksen valitsemana puheenjohta jana toimitusjohtaja Osmo Latvala (Reilat Oy) sekä jäseninä toimitusjohtaja Risto Hiiri koski (J-Paino Hiirikoski Oy), toimitusjohtaja Jorma Kettunen (Vientipaino Oy), toimitusjohtaja Eero Kunnas (Fine press Oy), hallintojohtaja Miia Lehtinen (Hämeen Kirjapaino Oy), toimitusjohtaja Ilkka Lehtonen (Paino ryhmä Oy), kirja painonjohtaja Marcus Magnusson (Star-Offset Oy), toimitusjohtaja Paul Martin (Printservice Oy), toimi tusjohtaja Jarmo Porkka (Esa Print Oy), toimitusjohtaja Mauri Reinilä (SOLVER palvelut Oy), toimitusjohtaja Pekka Syvälahti (Libris Oy), talouspäällikkö Päivi Takala (Kirja paino Hermes Oy), liittojohtaja Lasse Krogell (Graafinen Teollisuus) ja pk-asiamies Annukka Ahopalo (Graafinen Teollisuus). Vuodeksi 2014 pk-johtokunnan valitsi liiton syyskokous. Graafisen tuotannon laatusertifikaatin kehitystyöryhmä Graafisen tuotannon laatusertifikaatin muutos- ja kehitystarpeita arvioivat toimitusjohtaja Eero Kunnas (Finepress Oy), hallintojohtaja Miia Lehtinen (Hämeen Kirjapaino Oy), toimitusjohtaja Ilkka Lehtonen (Painoryhmä Oy), toimitus johtaja Pekka Syvälahti (Libris Oy) ja pk-asiamies Annukka Ahopalo (Graafinen Teollisuus). Ryhmän työtä johti kehittämisasiantuntija Paavo Markkanen (Akilles Oy). 47

Grapo-ryhmä Liiton ja Itellan väliseen yhteistyöryhmään ovat kuuluneet toimitusjohtaja Jari Avellan (PunaMusta Oy), toimitusjohtaja Heikki Ketonen (Hansaprint Oy), kirjapainonjohtaja Esa Saari (Forssan Kirjapaino Oy), tehtaan johtaja Panu Torniainen (Helprint Oy) ja liittojohtaja Lasse Krogell (Graafinen Teollisuus). Ryhmä ei kokoontunut toimintavuoden aikana. Ympäristöryhmä Ympäristöryhmään ovat kuuluneet puheenjohtajana business controller Mika Ruuska nen (Edita Prima) ja jäseninä ympäristöasiantuntija Satu Kaivonen (Sanoma News Oy), tuotantojohtaja Petri Kaskes (Auraprint Oy), toimitusjohtaja Timo Lehtovuori (Esa Lehtipaino Oy), laatu- ja ympäristöpäällikkö Jussi Pekkarinen (Alma Manu Oy), liittojohtaja Lasse Krogell (Graafinen Teollisuus) ja kehityspäällikkö Jaana Villikka-Storm (Viestinnän Keskusliitto). liiton henkilöstö Graafisen Teollisuuden liittojohtajana on toiminut diplomi-insinööri Lasse Krogell ja pk-asiamiehenä diplomi-insi nööri Annukka Ahopalo. Assistenttina toiminut hso-sihteeri Kaija Häkkinen jäi eläkkeelle 28.2.2013. edustukset 2013 Stadin ammattiopiston painoviestinnän neuvottelukunta: tekninen johtaja Hannu Saarnilehto (Sanomapaino) ja liittojohtaja Lasse Krogell (Graafinen Teollisuus). Finnish Bioeconomy Cluster FIBIC Oy:n tutkimusvaliokunta, asiantuntijajäsen: liittojohtaja Lasse Krogell. Metropolia Ammattikorkeakoulun ICT-tekniikan neuvottelukunta: toimitusjohtaja Mikko Ilomäki (Erweko Oy), 48