SAVONLINNAN KAUPUNKI PÄÄTÖS Ympäristönsuojelu- Annettu julkipanon jälkeen lautakunta 28.12.1998 (päivitetty 26.11.2014) 1 ASIA: Ympäristöluvan myöntäminen ampumaradalle VIREILLETULO: 28.11.1997 HAKIJA: Savonlinnan Metsästys ja Ampumaseura ry, Savonlinnan riistanhoitoyhdistys ry, Savonlinnan Riista-Enso ry Apajatie 22 57600 SAVONLINNA KIINTEISTÖ: Pihlajaniemen kylän Uimalamminsalo tila RN:o 32:11, Luhtislammen ampumarata LAITOS JA SEN TOIMINTA: Alueella toimii Aholahden ampumarata, joka on perustettu 1968 lääninhallituksen luvan nojalla. Luvan perusteena ovat olleet ampumaratojen laittamisesta ja kunnossapidosta annettu asetus vuodelta 1915 ja ampumaratojen laittamisesta ja kunnossapidosta annettu Suomen senaatin päätöksen 16 ja 17 :t vuodelta 1916. Radalta ei ole aiemmin vaadittu esitettäväksi 1965 säädetyn terveydenhoitolain 28 :n mukaista sijoituslupaa. Huoltorakennuksille on myönnetty rakennuslupa. Ampumarata alueella sijaitsevat pistooli-, pienoiskivääri-, villikarju-, hirvi-, silhuetti- sekä skeet- ja traprata. Radan käyttöaika on arkisin kello 8-20 ja sunnuntaisin kello 9-20. Rataa käytetään pääasiassa harjoitteluun. Lisäksi Savonlinnan riistanhoitoyhdistys järjestää lakisääteiset hirvenammuntakokeet kahdeksan kertaa vuodessa. Kilpailutoimintaa radalla on noin kymmenenä päivänä vuodessa. Lisäksi puolustusvoimat käyttää rataa viisi päivää vuodessa kertausharjoitusten yhteydessä. Myös poliisi käyttää rataa harjoitteluun. Ympäröivä maa-alue on maa- ja metsätalousaluetta. Etäisyys lähimpään asuinrakennukseen on 500 metriä. Rata-alue ei ole pohjavesialuetta eikä välittömässä läheisyydessä ole käyttövesikaivoja. Hakemuksen mukaan toiminnasta ei synny - merkittäviä päästöjä ilmaan - päästöjä pohja- tai pintaveteen
- jätevesiä eikä jätteitä - kohtuutonta meluhaittaa lähiasutukselle. 2 ASIAN KÄSITTELY: Tarkastuskäynnit: Maastokatselmus 28.11.1997 kello 12:00-13:10. Katselmuksessa olivat läsnä Savonlinnan riistanhoitoyhdistyksen, Savonlinnan Metsästys- ja Ampumaseuran, Riista-Enson, Mikkelin sotilasläänin, Savonlinnan ympäristöterveydenhuollon ja Savonlinnan ympäristönsuojelulautakunnan edustajat sekä Leponiementien loma-asunnon omistaja. Katselmuksessa todettiin mm. seuraavaa: Tilaisuus on kutsuttu koolle Aholahden ampumaradasta ympäristöterveydenhuollolle tehdyn valituksen johdosta. Lautakunta on kokouksessaan 5.11.1997 173 päättänyt pitää ampumaradalla katselmustilaisuuden. Radan ylläpitäjät ovat toimittaneet ympäristölautakunnalle 27.11.1997 ympäristölupahakemuksen, johon sisältyy sijoituslupa. Hirviradan ylläpidosta vastaa Savonlinnan riistanhoitoyhdistys ja villikarjuradan Riista-Enso sekä muiden ratojen SMAS. Radat on rakennettu vuosina 1968-1969 ja ne on meluntorjunnan kannalta hyvin sijoitettu mäkien väliseen kanjoniin lukuun ottamatta silhuetti- ja haulikkoratoja, jotka sijaitsevat kanjonin päässä avonaisessa maastossa. - Pistoolirata sijaitsee ensimmäisenä ratana valtatie 14:n puoleisesta Naistenlahdentien liittymästä tultaessa. Rata on 40 -paikkainen ja siellä ammutaan ruutiaseilla 25 metrin etäisyydellä oleviin tauluihin. Radalla järjestetään seuran omia harjoituskilpailuja vakiopistoolilla toukokuusta lokakuulle keskiviikkoisin ja olympia-, iso- ja pienoispistooleilla sunnuntaisin. Harjoituskilpailut merkitään vihkoon ja niihin osallistuu 4-10 ampujaa kerrallaan. Myös puolustusvoimat ja poliisi käyttävät rataa harjoitusammuntoihin parina päivänä vuodessa. - Pienoiskiväärirata sijaitsee seuraavana. Rata on 40 - paikkainen ja siellä ammutaan ruutiaseilla 50 metrin etäisyydellä oleviin tauluihin. Tällä radalla ei järjestetä harjoituskilpailuja. - Pistooli- ja pienoiskivääriradat ovat ampujien vapaasti käytettävissä joka päivä kello 8-20. Vapaasta harjoituskäytöstä ei ole tietoa, mutta ylläpitäjät arvioivat käytön olevan vähäistä. Radalla järjestetään vuosittain
yksi kaksipäiväinen kilpailu. Kilpailu on heinäkuussa viikonloppuna. 3 - Villikarjurata sijaitsee pienoiskivääriradan vieressä. Rata on kaksipaikkainen ja siellä ammutaan pienoiskiväärillä 50 metrin päässä sijaitseviin tauluihin. Rata toimii hirvimiesten harjoitusratana. Radalla ammutaan neljä kilpailua vuodessa, sekä kerran viidessä vuodessa yksi kansallinen kilpailu. Harjoituskilpailuissa osan ottajia on ollut enintään 28. Rata on ampujien vapaasti käytettävissä joka päivä kello 8-20. Vapaasta harjoituskäytöstä ei ole tietoa, mutta se on kuitenkin suurempaa kuin pistooli- ja pienoiskivääriradalla. - Hirvirata rajoittuu ampumasuuntaan nähden oikealle alavaan maastoon, josta luontainen melusuojaus puuttuu. Radalla ammutaan kivääriaseilla 75 ja 100 metrin päässä oleviin tauluihin. Radalla järjestetään vuosittain yksi jäsenten välinen kilpailu, johon osallistuu noin 50 ampujaa, sekä yksi reserviläisjärjestöjen kilpailu, johon osallistuu noin 30 ampujaa. Rataa käyttäville hirviseurueille on varattu harjoitusillat maanantaista torstaihin kello 17-19. Vuonna 1997 harjoitusiltoja on ollut 55 ja harjoituskäyttäjiä yhteensä 180. Radalla suoritetaan myös hirvikoeammuntoja. Radan vapaasta käytöstä ei ole tietoa, mutta se on suurempaa kuin edellisillä radoilla, koska radalla tehdään kohdistusammuntoja ennen metsästyskautta. Liikkuviin tauluihin ei kuitenkaan voi ampua vapaasti, koska taulujen liikutteluun tarvittava avain on avain hankittava etukäteen. - Silhuettiradalta puuttuu luontainen melunsuojaus ampumasuuntaa lukuun ottamatta. Radalla ammutaan isokaliberisilla 44-45 mm:n käsiaseilla 100 ja 150 metrin päässä oleviin tauluihin. Nämä ovat kovaäänisimmät aseet, joita Aholahdessa käytetään. Tämä on myös se rata, jota puolustusvoimat käyttää eniten. Radalla ammutaan rynnäkkökivääreillä kohdistusammuntoja kertausharjoitusten yhteydessä yhtenä päivänä noin viisi kertaa vuodessa 1,5 tuntia kerrallaan. Harjoitusryhmien koko on 20-40 ampujaa. Puolustusvoimat on kehittämässä Aholahden alueen käyttöä muuhunkin kuin varikkotoimintaan. Rata on virallisesti myös 300 metrin kiväärirata, mutta käytännössä käyttö ei ole mahdollista, koska ampumapaikka on ylhäällä vastarinteessä lähellä Aholahden valaistua kuntorataa ja rinteessä kasvaa puustoa. Radalle johtavalle tielle on asetettu puomi, jota ei kuitenkaan pidetä lukossa. Radan käyttöajat ovat vapaaseen harjoitteluun arkipäivisin kello 8-20 ja
sunnuntaisin kello 9-20. Tiistait on varattu Riista-Ensolle ja muina päivinä käytöstä vastaa SMAS. Radalla on harjoitusvihko, mutta seurojen ulkopuolisten käytöstä ei ole tietoa. 4 Radalla ammutaan myös pienoissilhuettia 22 mm:n pistooleilla. Kilpailuja järjestetään kaksi vuodessa, toinen 100 ja toinen 150 metrin matkalta. Kilpailut ovat kaksipäiväisiä ja niissä on ollut osanottajia noin 15. - Skeet- ja trapradat (haulikkoradat) sijaitsevat vierekkäin rinteessä kuntoradan luona. Radoilta puuttuu luontainen melunsuojaus. Radoilla ammutaan noin 10-30 metrin etäisyydeltä lentäviin savikiekkoihin. Päivittäin käy yksi tai kaksi ampujaa. Koska ratojen yhtäaikainen käyttö kuntoradan kanssa voi aiheuttaa vaaratilanteita, ammuntakausi loppuu hiihtokauden alkaessa. Radoilla järjestetään vuosittain yksi kilpailu, johon on osallistunut noin 25 ampujaa. Lisäksi järjestetään harjoituskilpailuja kerran viikossa joko tiistaisin tai torstaisin. Näihin on osallistunut 8-15 ampujaa. Tilaisuuden yhteenvetona todettiin mm., että lomaasukas kokee haulikko- ja silhuettiratojen ammuntatoiminnan häiritsevänä. Varsinkin päivittäinen silhuettiradan käyttö häiritsee, muttei puolustusvoimien ammuntatoiminta. Terveysvalvonnan johtaja Antti Rouhun mielestä, jos radoille asetetaan käyttörajoituksia, olisi sovittava kurista ja miten tarkkoja sen suhteen ollaan. SMAS:n ja Riista-Enson edustajien mukaan jäsenten kesken aikojen noudattaminen onnistuu, mutta muuta vapaata käyttöä (kohdistusammunnat ja vapaa rataharjoittelu tauluihin) on vaikea valvoa. Riistanhoitoyhdistyksen edustajan mukaan yhdistyksen jäseniä on 1200 henkeä ja jos ratojen käytölle tulee kieltoja, niin silloin ammutaan missä vain. Kysymys on kasvatuksesta ja turvallisuudesta. Puolustusvoimat on toimittanut kaupungille ampumaradasta jo ennen lupahakemuksen vireille tuloa 30.10.1997 kannanoton, jossa on todettu, että Aholahdessa sijaitsevan ampumaradan tuleva käyttö olisi kaavoituksellisesti turvattava ja samalla ylläpidettävä edellytykset ampumaurheilun kehittymiselle sekä puolustusvoimien käyttötarpeille. Mittaukset: Radalla suoritettiin melumittaus 30.9.1998 kello 12:40-13:00 ja 6.10.1998 kello 8:50-9:45. Mittauksen
suorittivat terveystarkastajat, jotka ovat myös laatineet raportin ampumaradan melumittauksesta. Muut paikalla olleet olivat va. ympäristönsuojelutarkastaja sekä hakijan edustajat ja koeampujat. Alustavat melumittaukset suoritettiin lupaviranomaisen määrittelemistä kohteista (tilat: Petäjikkö, Pölhömäki, Lampela sekä Immosen loma-asuntokiinteistö). 5 Mittaus suoritettiin integroivalla tarkkuusäänitasomittarilla, joka oli kalibroitu 11.9.1998. Äänitasot mitattiin yksittäisen laukauksen L AFmax ja L Almax - tasoina. Melua mitattiin n. 1,5 metrin korkeudella maanpinnasta mikrofoni suunnattuna melukohteeseen. Tulokset tallennettiin piirturin nauhalle. Raportissa mitatut tulokset vastaavat mittaushetkellä valinneiden olosuhteiden mukaisia arvoja. Petäjikön tilan mittauspisteestä saatiin keskiarvoina ilmoitettuna seuraavat L AFmax - melutasot: 46,4 db (haulikkorata); 50,4 db (silhuettirata) ja 52 db (hirvirata) ja L Almax -melutasot: 51,2 db (haulikkorata); 50,6 db (silhuettirata) ja 61,2 db (hirvirata). Leponiementien loma-asunnon mittauspisteessä valtatie 14:n aiheuttaman taustamelun taso (40-60 db) oli liian suuri, jotta laukausäänten mittaustulos olisi luotettava. Mitatut L AFmax - melutasot olivat 46-50 db (haulikkorata) ja 49-52 db (silhuettirata). Hirviradan laukausäänet häipyivät taustameluun. Pölhönmäen ja Lampelan tilojen mittauspisteissä laukausäänet olivat siksi vaimeat, ettei niitä voitu mitata. Säätiedot Savonlinnan lentoasemalla 30.9.1998 olivat tuulensuunta 350 o ja tuulennopeus 7 solmua. Ilman suhteellinen kosteus oli 55 %, lämpötila 5,4 o C ja pilvisyys 6/8. Toisena mittauspäivänä 6.10.1998 säätiedot olivat tuulensuunta 340 o ja tuulennopeus 3 solmua, suhteellinen kosteus 90 %, lämpötila -0,6 o C ja pilvisyys 1/8. Mittaustulosten arvioinnin mukaan mittaustulokset tulisi suorittaa ajankohtana, joka on mittausten tarkoituksen kannalta mahdollisimman otollinen ja edustava (myötätuuliolosuhteet ja lämpöinversion aikana). Satunnaisesti vaihtelevaa melua tulisi mitata riittävän kauan ja siitä olisi saatava riittävän useita näytteitä. Suoritetuille melumittauksille ei voi antaa suurempaa painoarvoa kuin tällaisille yksittäisille mittaustuloksille vaihtelevissa ympäristöolosuhteissa kuuluu.
Kuuleminen: Muistutukset: Lausunnot: Hakemuksesta kuulutettiin Savonlinnan kaupungin ilmoitustaululla 2.11. - 16.11.1998. Kuulutuksesta julkaistiin ilmoitus sanomalehti Savonmaassa 1.11.1998. Ampumaradan rajanaapurille annettiin hakemus tiedoksi postitse. Muistutusten jättämistä varten varattiin aika 16.11.1998 saakka. Muistutuksia ei jätetty ennen kuulutusajan päättymistä. Hakemuksesta pyydettiin lausunto Savonlinnan terveydensuojeluviranomaiselta (perusterveydenhuollon kuntayhtymältä). Perusterveydenhuollon kuntayhtymän hallitus totesi lausunnossaan, että edellytyksenä tarkoitetun toiminnan sijoitusluvan myöntämiselle on mm., ettei laukausten aiheuttama melu aiheuta vaikutuspiirissä oleville terveyshaittaa. Radalla on suoritettu melumittaus lupaviranomaisen määrittämistä kohteista. Etäisyydet ampumaradoilta lähimpiin häiriintyviin kohteisiin ovat lyhyet, joten on mahdollista, että melun etenemiselle suotuisissa olosuhteissa yksittäiselle laukaukselle yleensä vaadittu ekvivalenttitaso L AFmax < 60-65 db (L Almax 65-70 db) saavutetaan lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Asiaa ei ole kuitenkaan vahvistettu mittauksin ja/tai melulaskelmin, koska lupaviranomainen ei ole niitä luvan hakijalta vaatinut. Lupaviranomaisen päätettäväksi jää, voidaanko esitetyillä selvityksillä myöntää terveydensuojelulain mukaisen sijoituspaikkaluvan sisältävä ympäristölupa. Radalla on lääninhallituksen perustamislupa. 6 Hakijan kuuleminen ennen päätöksen tekoa: Hakijalle annettiin mahdollisuus jättää vastineensa lausunnossa esitetyistä seikoista 7.12.1998 mennessä. Vastineessaan hakija toteaa, että toiminta ja toiminnan laajuus käyvät ilmi ampumaradalla suoritetusta katselmustilaisuudesta laaditusta pöytäkirjasta. Puolustusvoimien edustajat ovat antaneet oman lausuntonsa ampumaradasta. Mikkelin lääninhallitus ei perustamislupaa myöntäessään vuonna 1968 vaatinut sijoituspaikkalupaa. Savonlinnan perusterveydenhuollon kuntayhtymän suorittamissa alustavissa melumittauksissa ensimmäisellä kerralla tuuli keskeytti mittaukset (laukausääniä ei voitu erottaa). Toisena päivänä mittauksia yritettiin tehdä useammasta kohteesta, mutta mittalaitteella ei laukausten aiheuttamaa melua pystytty rekisteröimään kuin kolmessa pisteessä. Valtatie 14 aiheuttama melu ylitti ymmärtääksemme koeammuntojen
aiheuttamaan melun eikä raja-arvot ylittyneet. Lausunnosta ei ilmene melumittausten tuloksia, joten asiasta on vaikea esittää arvioita. Etäisyydet ampumaradoilta lähimpiin kohteisiin ovat sellaiset, että ampumaratojen sijoittuminen maastoon sekä maaston topografia huomioiden, ei suotuisissakaan olosuhteissa ole mahdollista saavuttaa yksittäiselle laukaukselle määriteltyä raja-arvoa 60-65 db. Toiminta on ollut hyväksyttää jo 30 vuotta eikä toiminnassa ole tapahtunut oleellisia muutoksia. 7 YMPÄRISTÖNSUOJELULAUTAKUNNAN RATKAISU JA PERUSTELUT: Päätös: Lautakunta myöntää hakijalle ympäristöluvan ampumaradan muille toiminnoille kuin 300 metrin kivääriampumapaikalle. Lupaan sisältyvät seuraavat luvat, ilmoitukset ja suunnitelmat: 1. Terveydensuojelulain mukainen sijoituslupa (TSL 9 ). Lupamääräykset: 1. Pururadan puoleisesta päästä ampumaradalle johtavalle tielle on rakennettava lukittava puomi, joka on pidettävät lukittuna. 2. Ampumaradan käyttö on sallittu tiistaista perjantaihin kello 12-20. Lisäksi ampumaradan käyttö on sallittu lauantaisin ja sunnuntaisin kello 11-17, lukuun ottamatta kilpailuviikonloppuja, jolloin käyttö on sallittu kello 9-19. Kirkollisina juhlapyhinä radalla ampuminen on kielletty. Poliisille ja puolustusvoimille sallitaan radan käyttö myös em. ajoista poikkeavina aikoina, josta näiden tulee tehdä ilmoitus ympäristölupaviranomaiselle kaksi viikkoa etukäteen. 3. Mikäli hakija aikoo ottaa käyttöön 300 metrin kivääriammuntapaikan, jonka käyttö ei sisälly tähän ympäristölupaan, on hakijan esitettävä ympäristölupaviranomaiselle tätä koskeva uusi ympäristölupahakemus, johon on sisällytettävä suunnitelma ampumapaikan melusuojauksen järjestämisestä sekä sen mukainen meluselvitys. 4. Sallitut käyttöajan on merkittävä ampumaradoille johtavien teiden puomeille sekä lisäksi kullekin ampumapaikalle. Hakijan tulee pitää kirjaa radan käytöstä ampumapaikkakohtaisesti ja toimittaa kirjanpito tarvittaessa ympäristölupaviranomaiselle.
5. Hakijan on nimettävä kullekin ampumapaikalle vastuuhenkilö(t), jonka yhteystiedot on merkittävä ampumapaikalle. Hakijan on toimitettava nämä tiedot vuosittain ennen ampumakauden alkua ympäristölupaviranomaiselle tiedoksi. 8 6. Ampumaradan aiheuttamien meluhaittojen ehkäisemiseksi melutaso ei saa ylittää A-painotettuna enimmäistasona impulssivakiona (L AImax ) määritettynä asumiseen käytettävillä alueilla 65 db ja lomaasutukseen käytettävillä alueilla 60 db. Tarvittaessa hakijan on varauduttava melumittauksiin sekä mukaisiin meluntorjuntatoimenpiteisiin. Melumittausten tulokset ja tehdyt meluntorjuntatoimenpiteet on toimitettava välittömästi tiedoksi ympäristölupaviranomaiselle toimenpiteiden riittävyyden selvittämiseksi. Riittävä suojapuusto on säilytettävä ampumaradan ympärillä. Kaikissa radalla käytettävissä ampuma-aseissa suositellaan käytettäväksi äänenvaimenninta. 7. Siluettiradan ampumasuojaan on rakennettava Luhtislammen puoleinen päätyseinä ja lisäksi hakijan on esitettävä suunnitelma lupaviranomaiselle 30.4.1999 mennessä riittävän meluaidan rakentamiseksi silhuettiradan ampumasuojan päätyseinän jatkeeksi sekä rynnäkkökiväärien ampumapaikalle Luhtislammen puoleiselle sivustalle. Meluaita on rakennettava 30.9.2000 mennessä lupaviranomaisen hyväksymän suunnitelman mukaisesti. 8. Toiminnasta ei synny varsinaisia jätevesiä. Ampumaratatoiminnassa maastoon joutuvat lyijypitoiset luodit ja haulit aiheuttavat happamissa olosuhteissa liukenevan lyijyn vuoksi ympäristöriskin pohja- ja pintavesille. Lyijyn joutumista radan ympäristöön on pyrittävä vähentämään käyttämällä lyijyttömiä panoksia silloin kun se on teknisesti mahdollista ja toiminnan kannalta perusteltua. 9. Ampumaratatoiminnasta syntyvien hylsy- pakkausyms. jätteiden sekä hakijan mahdollisesta muusta toiminnasta rata-alueella syntyvien jätteiden keräilyssä ja käsittelyssä on noudettava jätelain määräyksiä sekä kaupungin yleisiä jätehuoltomääräyksiä. 10. Ampumaradan lopettamisen tai ympäröivän maankäytön muuttuessa tulee hakijan selvittää alueen maaperän sekä pinta- ja pohjavesien lyijypitoisuus. Lyijypitoiset maamassat on poistettava, mikäli
saastuneelle maalle asetettu lyijyn raja-arvo ylittyy. Maamassojen poistosta ja käsittelystä tulee hakijan laatia suunnitelma, joka on toimitettava ympäristöviranomaisen hyväksyttäväksi. Mahdollisesti saastuneiden vesien käsittelyssä on noudatettava ympäristöviranomaisen asiaa koskevia määräyksiä. 9 11. Poikkeuksellisissa tapahtumissa on hakijan ryhdyttävä välittömästi tarvittaviin toimenpiteisiin vahingollisten vaikutusten torjumiseksi ja ilmoitettava niistä Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojelulautakunnalle. Lupamaksu: Ympäristönsuojelulautakunta määrää 8.7.1997 hyväksymänsä ympäristölupamaksutaksan 3 :n nojalla lupamaksuksi 1.800,00 mk. Päätöksen voimassaoloaika: Lisäksi ympäristölautakunta perii kuulutuksen julkaisemisesta aiheutuneet ilmoituskulut 263,50 mk lisättynä päätöksen kuuluttamisesta aiheutuvilla kuluilla. Lupamääräysten tarkistamisesta kokouksessaan 19.11.2014 rakennus- ja ympäristölautakunta perii 18.9.2013 196 hyväksymänsä ympäristönsuojeluviranomaisen taksan 2.3 :n nojalla Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen asian käsittelyn omakustannusarvon mukaisesti 600,00 euroa (5 h, à 100 euroa lisättynä katselmuksesta perittävällä maksulla 100 euroa). Päätös on voimassa toistaiseksi. Lainsäädännössä, harjoitetussa toiminnassa ja lähiympäristössä tapahtuneista muutoksista johtuen toiminnanharjoittajan on haettava lupamääräysten tarkistamista 31.12.2019 mennessä. Perustelut: Ympäristönsuojelulautakunnan mielestä hakemuksen mukaisesta ampumaratatoiminnasta saattaa aiheutua lähimmille asutuille kiinteistöille terveydellistä haittaa (lähinnä meluhaittaa). Melumittaukset epäedullisissakin olosuhteissa tehtyinä osoittavat, että laukausäänet kuuluvat lähimmille kiinteistöille ja voivat suotuisissa olosuhteissa yltää lähelle valtioneuvoston antamia ohjearvoja. Vaikka ohjearvoja ei ylitettäisikään, voi melun toistuvuuden aiheuttama ärsyttävyys aiheuttaa sellaista terveydellistä haittaa, että ampumaradan toiminnalle on perusteltua asettaa lupamääräysten mukaisia rajoituksia. Meluhaittoja pienennetään lupamääräyksillä 2, 3, 6 ja 7. Mahdollisten pohja- ja pintavesien sekä maaperän kautta
aiheutuvien terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi annetaan lupamääräykset 8-10. Valvonnan mahdollistamiseksi ja tehostamiseksi annetaan lupamääräykset 1, 4, 5 ja 11. 10 Sovelletut oikeusohjeet: Terveydensuojeluviranomaisen lausunnossa esitetyt asiat on soveltuvin osin otettu huomioon lupamääräyksissä 2, 3, 6 ja 7. Lupamääräyksissä luvan hakijalla tarkoitetaan kunkin ampumapaikan toiminnasta vastaavaa seuraa tai yhdistystä (ylläpitäjää). Terveydensuojelulaki 9 ja 10. Terveydensuojeluasetus 1 ja 2. Ympäristölupamenettelylaki 2, 3, 7-10 :t 15 ja 17. Ympäristölupamenettelyasetus 2, 6, 9, 11-13. Valtioneuvoston päätös no 53/1997 ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista 1 ja 2. Toimenpiteet: Tiedoksi: Savonlinnan Metsästys- ja Ampumaseura ry Savonlinnan riistanhoitoyhdistys Savonlinnan Riista-Enso ry Itä-Suomen poliisilaitos Etelä-Savon ELY-keskus Terveydensuojeluviranomainen Kari Terho Erkki Rakkolainen
MUUTOKSENHAKU: Allekirjoitus: Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeudelle. Valitusosoitus on liitteenä. Päätöstä on noudatettava mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, ellei valitusviranomainen toisin määrää. Viran puolesta 11 Matti Rautiainen ympäristöpäällikkö