Lahden kaupungin metsien hiililaskennat

Samankaltaiset tiedostot
Kaupunkimetsien hiilitaselaskelma Lahti

ERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE. Timo Pukkala

EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää

Ilkka-hanke: Eri maankäyttömuotojen vaikutus kaupunkien hiilitaseeseen

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari

Puu vähähiilisessä keittiössä

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.

Ympäristöklusterin tutkimusohjelman hiilikonsortio

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

Metsätuotannon elinkaariarviointi

Hakkuusuunnitteiden laskenta hoitoluokittain Jyväskylän kaupungille

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

EKOENERGO OY Asko Vuorinen Metsien hiilinielun kasvu ja hakkuumahdollisuudet

Metsät ja ilmastodiplomatia. Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen

Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä

Hirsitaloteollisuus r.y.

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario

Metsätalouden kannattavuudesta Ylä-Lapissa

Metsähiilen monet mahdollisuudet. Frank Berninger. Based on discussion with the HENVI team.

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla

Rakentamisen hiilivarasto

Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa

Skenaarioanalyysi metsien kehitystä kuvaavien mallien ennusteiden yhtäläisyyksistä ja eroista

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Puurakennusten hiilijalanjälki. Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi

Koron käyttöperiaate metsikkö- ja metsälötason suunnittelussa: oppikirjanäkökulma

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus

Turvepeltojen ympäristöhaasteet

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Inarin alueen metsävarojen taloudellisesti kannattavan käytön vaihtoehdot Olli Tahvonen, Vesa-Pekka Parkatti, Aino Assmuth, Helsingin Yliopisto,

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänomistajan talouskoulu Metsätilan arvonmääritys. Piia Perälä, Mhy Päijät-Häme

Energiapuun korjuun ja metsien muun käytön suhteet esimerkki Pohjois Karjalasta. Mikko Kurttila, Leena Kärkkäinen, Olli Salminen & Heli Viiri

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Skenaarioanalyysi metsien kehitystä kuvaavien mallien ennusteiden yhtäläisyyksistä ja eroista

Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Kuvioton metsäsuunnittelu Paikkatietomarkkinat, Helsinki Tero Heinonen

Ilmastonmuutosnäkökohdat. Jari Liski, Suomen ympäristökeskus, Metsien hoito eri-ikäisrakenteisina -seminaari,

Energiaa turpeesta tai puusta mitä väliä ilmastolle?

Matti Alasaarela HIRSISEINÄÄN VARASTOITUVAN HIILEN LASKENTA SKENAARIO SEINÄN LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOIMEN KOMPENSOIMISESTA HIILINIELUN AVULLA

Uusinta uutta puusta ja metsästä. Euroopan Unionin ilmasto- ja energiasitoumusten merkitys metsä- ja puusektorilla

SIMO-seminaari Helsinki

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K Q D

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston

Kuinka saan metsäni nielemään hiiltä

Lieksan seurakunta metsänomistajana

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

METSÄT, METSÄENERGIA JA HIILENSIDONTA

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Hakkuutähteen korjuun vaikutukset metsän hiilitaseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMT Päivi Mäkiranta Metsäntutkimuslaitos

Maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen: Heikki Granholm

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

MELA käyttäjäsovelluksia ja -kokemuksia

Suomen luonnonsuojeluliitto, pj

Metsänhoidon ohjeistusta on syytä tarkistaa

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Yleiskaavojen vaikutukset metsätalouteen

Metsien raaka-aineiden yhteistuotannon edut

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

St1:n asiantuntijalausunto Liikenne- ja viestintävaliokunnalle: VNS 7/2017 keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma vuoteen 2030

Metsäojitus. ilmaston tuhoaja vai pelastaja?

Metsät ja hiilivirtoja ohjaava ilmastopolitiikka

Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia

Hiiltä pois ilmakehästä Vihreiden keinot hiilinielujen vahvistamiseksi

Metsätalouden hiilitase metsänomistajan ja korjuuyrittäjän näkökulmasta

Miten metsittäisin turvepellon koivulle?

Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.

Metsien vertailutason määrittäminen taustat ja tilanne

Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet

MELA2012. Olli Salminen Metla MELA ryhmä.

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Matti Kahra / MMM Talousvaliokunnan asiantuntijakuuleminen

HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Hiilenkierto näkyväksi elintarviketuotannossa - Fotosynteesin rooli esiin meillä kuten Pariisissa

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Mihin kasvatuslannoitus sopii ja mitä se tuottaa? Samuli Kallio

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Metsäenergian hankinnan kestävyys

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

SIMO-pilotointi Metsähallituksessa. SIMO-seminaari

Soiden hiilivarastojen kehitys

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Transkriptio:

Lahden kaupungin metsien hiililaskennat SIMO-seminaari 23.3.2011 Jouni Kalliovirta

Laskenta pääpiirtein Tehtävä: Selvittää Lahden kaupungin metsien hiilivirrat Hiilensidonnan kannalta optimaalinen metsänkäsittely Puuston vuotuinen kasvu, biomassa ja kasvussa sitoutuneen hiilen määrä ennustettiin SIMO-ohjelmistolla Ennustettiin karikesadanta, luonnonpoistuma ja hakkuissa maahan jäävän hakkuutähteen ja kantojen määrä. --> Hiilisyöte Yasso-mallille, jolla ennustettiin hiilen kierto maaperässä (maahan sitoutuneen hiilen määrä ja hajoamisen kautta ilmakehään siirtyvän hiilen määrä) Ennustettiin metsästä hakkuissa kerätyn puun sisältämän hiilen elinkaari erilaisina puutuotteina ja hiilen vapautuminen niistä tuotteen elinkaaren lopussa

Hiilen hajoamisen ennustaminen maaperässä Yasso-mallilla Tarvittiin maaperän hiilivaraston määrä laskennan alussa Yasso ennustaa maaperän orgaanisen hiilivaraston suuruuden ja sen muutokset Maaperän hiili jaetaan viiteen kompomenttiin: 1. vesiliukoiset (sokerit) 2. alkoholiliukoiset (vahat) 3. happoon liukenevat (selluloosa) 4. ei-liukenevat (ligniini) 5. humus Komponenttien hajoaminen johtaa hiilen virtaan maaperästä ulos ja eri komponenttien välillä (tähän vaikuttaa hiilen jakautuminen eri komponentteihin ja ilmasto-olosuhteet)

Hiilenkiertomalli

Puutuotteiden elinkaaret Hakkuissa metsästä poistetun puun sisältämä hiili päätyy puutuotteisiin eri puutavaralajeista erilaisia tuotteita Puutuotteilla on elinkaari, jonka ajan hiili on sitoutuneena siihen Puutuotteen elinkaaren pituutta kuvataan puoliintumisajalla 50 vuotta (rakennusmateriaali) 16 vuotta (vaihdettava rakennusmateriaali, huonekalut) 4 vuotta (kirjat, toimistotuotteet) 1 vuosi (pakkausmateriaali, paperi, kertakäyttöinen rakennusmateriaali)

Energiantuotanto Hiilipäästö - nettohiilipäästö nettohiilipäästö tarkoittaa puulla tuotetun energian ja Suomen nykyisen energiatuotannon päästöjen erotusta Suomen nykyisen energiatuotannon keskimääräiset päästöt 195 kg hiiltä/mwh, kivihiilen päästöt 261 kg hiiltä/mwh puun polton hiilipäästö on noin 160 kg/mwh

Skenaariot Laskentaskenaariot 30 vuoden jaksolle: 1) Nettonykyarvo 2) 0 /vuosi 3) 100 000 /vuosi 4) Hiili Lisäksi jokaisesta tuotettiin nettohiillipäästö -skenaario, jossa puuperäisen energiatuotannon hiilipäästöistä vähennettiin korvaavan energiatuotannon hiilipäästöt Optimointia varten tuotettiin erilaisia metsänkäsittelytapoja

Skenaariot 1) Nettonykyarvo Maksimoidaan metsän nettonykyarvo Lahden kaupungin metsien nykyisiä metsänhoito-ohjeita ja rajoitteita noudattaen Optimontitehtävä: Rajoitteet: maksimoi nykyhetkeen diskontattujen 30 vuoden hakkuutulojen, hoitokulujen ja lopputilanteen puuston/maanarvon tuottoarvon summa vuotuinen uudistuspinta-ala < 80 ha Diskonttoprosentti 2 %

Skenaariot 2) 0 /vuosi Pyritään hakkuutasoon, jossa vuotuinen nettokassavirta on mahdollisimman lähellä nollaa eli hakkutulot ja hoitomenot ovat yhtä suuret Optimontitehtävä: Rajoitteet: minimoi vuotuisten hakkuutulojen ja hoitokulujen summan erotus nollasta vuotuinen uudistuspinta-ala < 80 ha Diskonttoprosentti 2 %

Skenaariot 3) 100 000 /vuosi Pyritään hakkuutasoon, jossa vuotuinen nettokassavirta on mahdollisimman lähellä 100 000 Optimontitehtävä: Rajoitteet: minimoi vuotuisten hakkuutulojen ja hoitokulujen summan erotus 100 000 :sta ei rajoitteita Diskonttoprosentti 2 %

Skenaariot 4) Hiili Minimoidaan hiilen vapautuminen ilmakehään Lahden kaupungin metsien nykyisiä metsänhoito-ohjeita ja rajoitteita noudattaen (mm. harvennukset tehdään ajallaan) Optimontitehtävä: minimoi vuotuisen hiilivirran summa ilmakehään 30 vuoden ajalta Rajoitteet: vuotuinen uudistuspinta-ala < 80 ha Diskonttoprosentti 2 %

Tulokset Määritelmiä Hiilivuo tarkoittaa 30 vuoden nettohiilivirtaa joko ilmasta maahan, puihin ja puutuotteisiin, jolloin vuo on negatiivinen tai maasta, puista ja puutuotteista ilmakehään, jolloin vuo on positiivinen 1 tonnia hiiltä = 3,7 tonnia CO2 Päästökauppa-arvo hiilidioksiditonnille on 23 (vuoden 2008 keskimääräinen arvo)

Tulokset Hiilivuo ja nettotulot Skenaario Hiilivuo, CO ekvivalenttia tonnia Nettonykyarvo -134 797 29,3-2,7 3,26 0 /v -165 047 27-0,8 (*) 3,88 100 000 /v 32 277 30 1,0 (*) 0,63 Hiili -1 213 050 11,1-29,2 21,36 Vakioitu, ei optimoitu, metsänkäsittely Talousmetsähakkuut 14 211 32,8-0,68-2,87 Talousmetsähakkuut, ei hakkuutähteen keräystä 13 858 Energiatuotannon kompensointilaskelmat Nettonykyarvo, milj. Nettotulojen nykyarvo, milj. Hiilen nykyarvo päästökaupassa, milj. 32,8-0,68-2,87 (*) 0 /v, 195 kgc/mwh -1 487 838 27,3-0,8 26,6 Hiili, " -1 882 349 14,9-22,3 32,5 (*) 0 /v, 261 kgc/mwh -1 935 552 27,3-0,8 34,3 Hiili, " -2 295 364 16,7-18,8 39,11

Tulokset tavoiteoptimointi vertailulaskelmissa

Tulokset Nettonykyarvot ja nettotulot hoitokust. /ha/v lähimetsä 708 40 ulkoil- ja virk.m 303 30 suojametsä 365 20 valmennusm 321 erityisalue 281 10 suojelualue 61 milj. 0-10 -20-30 Nettonykyarvo 0 /vuosi 100 000 /vuosi Hiili Nettonykyarvo Nettotulojen nykyarvo -40

Tulokset Optimiohjelmien metsänkäsittelyosuudet 100% Hakkuukuvioita 7510 7111 8540 7216 6674 4115 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Ref. 0 /v Hiili 261 kgc/mwh Hiili Ref. tuottoarvo Ref. 100 000 /v Hiili 195 kgc/mwh avohakkuu siemenpuuhakkuu harvennus ensiharvennus Hiiliskenaarion vertailusimuloinnissa sallittiin kuviolle myös ei lainkaan hakkuita -vaihtoehto ja saatiin ratkaisu, jossa 30 vuoden aikana hakkuita tehtiin vain 456 kuviolla!

Tulokset Hiilivaraston muutos kokonaishiilivarasto, milj. CO2- ekvivalenttitonnia hiilivaraston jakautuminen puustoon ja maaperään, milj. CO2- ekvivalenttitonnia 1000 1000 800 600 400 200 Hiili Hiili 195 kgc/mwh Hiili 261 kgc/mwh Referenssi 0 /v Referenssi 100 000 /v Referenssi tuottoarvo 800 600 400 200 Hiili, maa Hiili, puusto Ref. 0 /v, maa Ref. 0 /v, puusto 0 2009 2011 2013 2015 2017 2019 2021 2023 2025 2027 2029 2031 2033 2035 2037 2039 0 2011 2015 2019 2023 2027 2031 2035 2039 2009 2013 2017 2021 2025 2029 2033 2037

Pohdintaa Paras keino vähentää hiilidioksidipäästöjä ja hillitä ilmastomuutosta on vähentää energian kulutusta! Energian tuotanto bioperäisillä energiantuotantotavoilla ei sanottavasti vähennä hiilidioksidipäästöjä - On kuitenkin parempi kuin ei mitään! Mitä suuremman hiilipäästön tuottamaa energiatuotantotapaa korvataan sitä intensiivisempää on hiilen kannalta optimaalinen hakkuutoiminta 30 vuoden tarkastelussa hiilioptimaalinen käsittely tarkoitti käytännössä hakkuiden loppumista. Pidemmällä laskentajaksolla erityisesti hiiliskenaarion tulokset olisivat todennäköisesti näistä tuloksista poikkeavia.