Antti Kasvio, vanhempi tutkija TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014
Ennakoinnin vaikea tehtävä Aiempia säännönmukaisuuksia talouskasvu edennyt n. kolmen prosentin vuosivauhtia taustalla sekä työllisyyden että tuottavuuden kasvu osaamistason & tulosvaatimusten nousu työolojen & johtamiskulttuurien kehittyminen reaalipalkkojen kohoaminen sääntelyn & sosiaalisten turvaverkkojen kehittyminen Voiko kehitys jatkua entisillä urillaan? onko nopean kasvun aika väistymässä? viekö robotisaatio työpaikat? viekö jatkuva tehostaminen mielen jäljelle jäävistä töistä? onko keskiluokan vaurastumiskehitys päättymässä? rapautuvatko turvaverkot markkinoiden puristuksessa? ehtyvätkö luonnonvarat & ajaudummeko ekokatastrofiin?
Tulevaisuuden hallinnan lähtökohtia Uuden työn nälkä lisääntyy maailmanlaajuisesti vain pieni osa maailman työikäisistä päässyt moderniin työelämään valtaosan elanto maaseudun perinteisistä elinkeinoista t. asutuskeskusten epävirallisesta taloudesta työikäisten määrä vähenee teollisuusmaissa & Kiinassa, maailmanlaajuisesti suurimmat ikäluokat vasta tulossa työikään kasvu voimakkainta E-Aasiassa & Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, viimemainitussa vuosisadan loppuun saakka tietoisuus modernin elämän mahdollisuuksista levinnyt kaikkialle Maailmantalouden kasvettava ainakin 4 % vauhtia jottei työttömyys lisääntyisi nykyisestä ihmisillä oltava mahdollisuus pyrkiä työn välityksellä irti köyhyydestä
Suuren muuton seurauksia Modernisaation leviäminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia teollisuusmaiden yrityksille ensin investointihyödykkeitä, sitten kulutustarvikkeita & seuraavassa vaiheessa ympäristöteknologiaa Kiristyvä kilpailu investoinneista & työpaikoista tuotanto kannattaa sijoittaa lähemmäs markkinoita uusien kannattavien työpaikkojen luominen entistä vaikeampaa yritykset siirtyvät kohti JIT-työllistämistä Onko täystyöllisyyteen vielä paluuta? ikääntyminen & julkissektorin velat hidastavat kasvua robotisaatio & kansalaisten itseohjautuvat verkostot kansalaisten muuttuvat preferenssit raaka-aineiden kallistuminen, tiukentuvat ympäristörajoitteet
Riittääkö maapallo? Työ kuluttaa aina energiaa & luonnonvaroja ja kuormittaa ympäristöä prosessi jatkuu työn tuloksia käytettäessä & jätteitä poisheitettäessä Jo nykyiset toimintomme ylittäneet selvästi kestävän kehityksen rajat kulutamme liikaa mm. vettä, fossiilisia polttoaineita & ruoantuotannossa tarvittavia mineraaleja lämmitämme maapallon ilmakehää viemme elintilaa muilta biologisen elämän muodoilta ajamme ekosysteemin pois sivilisaation kehitykselle suotuisat olot tarjonneesta tasapainotilasta Entä jatkossa? neljän prosentin kasvu yli nelinkertaistaisi maailmantalouden volyymin nykyisestä vuoteen 2050 mennessä *
Vakioratkaisuja Yhteiskuntapolitiikan tavoitteena kasvun nopeuttaminen & uusien työpaikkojen luominen mieluiten myös kestävän kehityksen vaatimukset huomioon ottaen vihreä kasvu voi tarjota paljon uusia työpaikkoja ilmastonmuutoksen järkevä hillintä ei vaadi keneltäkään kovin merkittäviä uhrauksia teollisuusmaiden kasvu- ja vaurastumiskehitys voivat jatkua pääosin entisellään kunhan muistamme toimia hieman vastuullisemmin Todellisuudessa päivittäinen tarpeidemme tyydyttäminen edellyttää jo nykyisin monien luonnonvarojen hyvin intensiivistä hyödyntämistä äärimmäisen monimutkaisten järjestelmien säännöllistä toimintaa Miksi valtaosa meistä tekeekään tietotyötä?
Mahdoton yhtälö Meillä on vielä paljon mahdollisuuksia lisätä eri toimintojen energia-, materiaali- ja päästötehokkuuksia mutta vain hyvin määrätietoisen kehitystyön ja entistä eksoottisempien teknologisten ratkaisujen avulla eri toimijat saatava myös käytännössä hyödyntämään kehitettyjä ratkaisuja Edessä olevien haasteiden mittakaava nähtävä oikein ekologinen jalanjälkemme tulisi saada murto-osaan nykyisestä tasosta runsaassa kolmessa vuosikymmenessä jokaisen gramman vähennys autojen hiilidioksidipäästeissä edellyttää valtavan määrän insinöörityötä Todellisuudessa business as usual ajattelu vie meitä kohti nykyisen sivilisaation tuhoutumista kyse ei spekulaatiosta, vaan tarkkaan mallinnettujen globaalikehityksen skenaarioiden lopputulemista avoimeksi jää vain globaalien shokkien konkreettinen etenemistapa
Vaihtoehto Vallitseva sodan uhka estää järkevän keskustelun tulevaisuuden todellisista vaihtoehdoista Edessä kolme suurta ja kiireellistä tehtävää Tulevan väestönkasvun hillintä kasvu taitettava ennen kuin meitä on yli 9 miljardia naisten koulutus & köyhimpien väestöryhmien elinolojen parantaminen korkean syntyvyyden alueilla Resurssien käytön & ympäristökuormien supistaminen kestäviin mittasuhteisiin globaali hallintajärjestelmä huolehtimaan kiintiöiden oikeudenmukaisesta jakautumisesta eri yhteiskuntien kesken Keinojen etsintä ihmisten oleellisten tarpeiden tyydyttämiseksi & hyvän elämän edellytysten luomiseksi uusien ratkaisujen kehittäminen, tuotteistaminen & käyttöönotto
Uuden teollisen vallankumouksen kautta kestävään sivilisaatioon Olemme ihmiskunnan historian tähän saakka suurimman teollisen vallankumouksen kynnyksellä Karl Marx luonnehti aikanaan osuvasti sen ydintehtävän itsemme ja muun luonnon välisen aineenvaihdunnan hallinta niin, että emme enää jatkossa tuhoa olemassaolomme luonnollisia perustoja Edellyttää hyvinvointimme kehittämistä niin, että luonnonvarojen käyttö ja ympäristökuormat eivät enää lisäänny vaan pikemminkin supistuvat sataprosenttinen kierto perusedellytys ihmiskunnan säilymiselle Johtaa vallitsevien elin- ja kulutustottumusten radikaaliin muutokseen koskee myös työn tekemisen tapoja ja kulttuureja täystyöllisyyden sijasta monipuolisesti aktiiviseen yhteiskuntaan & uudenlaisen luontosuhteen kehittymiseen
Meidän roolimme muutoksessa Suomi & muut Pohjoismaat 2. maailmansodan jälkeen työn modernisaation edelläkävijöiksi 1950-luvun aktiivisesta työvoimapolitiikasta aina 21. vuosisadan joustoturvaan saakka Vastuullinen suhtautuminen kestävään kehitykseen Gro Harlem Brundtlandin johtamasta komissiosta alkaen Miksemme pyrkisi edelläkävijöiksi uuden kestävän kasvun ja kestävän työelämän ulottuvuuksilla? Suomi lähtee takamatkalta skandinaavisiin naapureihinsa verrattuna niin työelämää kuin kestävää talouskasvua koskien toisaalta juuri meidän keksittävä tulevan kasvun eväät kokonaan uudelleen Oikein toimien voimme voittaa paljon mutta vain työpolitiikan tavoitteiden ennakkoluulottoman uudelleenarvioinnin kautta
Ajatuksia kuntoutuksesta Kuntoutuksen tarve syntyy kun ihmisen työkyky ja työn vaatimukset eivät enää kohtaa työkunnon menetys voi olla seurausta inhimillisen kestävyyden rajat ylittäneistä työn vaatimuksista ratkaisuja voi löytyä yksilön työkunnon parantamisesta tai työn uudelleenmuotoilusta Nykyisen työelämän ongelmia työn vaatimukset ylittävät entistä useammin ihmisten työkyvyn rajat yhteiskunnalla entistä vähemmän resursseja kuntoutuksen järjestämiseen ei edes siinä mittakaavassa kuin olisi pidemmän ajan näkökulmasta yhteiskuntataloudellisesti järkevää Tilanteen korjaamista vaikeuttaa se, että työelämän instituutiot toimivat kokonaisuudessaan kestämättömästi ratkaisut yhtäällä synnyttävät uusia ongelmia toisaalla
Entä jos ajattelisimme ja toimisimme toisin? Kestävässä yhteiskunnassa kaikki tervetulleita yhteisen hyvinvoinnin rakentamiseen oman työkykynsä sallimissa rajoissa Työ pyritään alusta saakka pitämään kohtuullisissa rajoissa & ihmiset kasvatetaan kuuntelemaan itseään Lähtökohta: olemme biologisina olentoina jatkuvasti vuorovaikutuksessa ympäröivän luonnon & muiden organismien kanssa Terve luonto oman terveytemme edellytyksenä Kuntoutusta ei tarkastella vain yhteiskuntataloudellisesti järkevänä investointina, vaan itsessään arvokkaana toimintana Mahdollisuus uskoa tulevaisuuteen tärkeimpänä hyvän mielen & toimintakyvyn ylläpitäjänä
Lisätietoa Antti Kasvio Kestävä työ ja hyvä elämä Helsinki: Gaudeamus 2014 kiitos!