Opetuksen arvioinnin tukiaineisto

Opetuksen arvioinnin tukiaineisto Tässä materiaalissa esitetään tarkennettuja sisältöjä tekniikan ja liikenteen alan opetuksen arvioinnin kysymyslistan käytön tueksi. Aineiston tarkoituksena on toimia apuvälineenä arviointiryhmän täyttäessä itsearvioinnin kysymyslistaa. Esimerkkien kautta aukaistaan kysymyslistassa esitettyjen arviointinäkökulmien sisältöä kriteerien 15-21 osalta. Samalla materiaalia voi hyödyntää tutkinnon osien opetuksen toteutussuunnitelmien laadinnassa. HUOM! Esimerkkilista ei ole kaikenkattava. Aineisto sisältää esimerkkejä tekniikan ja liikenteen alan eri tutkinnoista, joten listaa tulee käyttää soveltaen sitä arvioinnin kohteena olevaan tutkintoon. Myös arvioitaessa opetuksen toteutuksen kriteerien täyttymistä lähtökohtana on, että esimerkkilistan aiheita käsitellään tutkinnossa ja tutkinnon osissa niiden sisältöihin soveltuvalla tavalla. Ennen kriteerikohtaisiin esimerkkeihin siirtymistä kannattaa tutustua seuraavasta yhteenvedosta arvioinnin kohteena olevan tutkinnon tärkeimpiin kestävän kehityksen näkökohtiin. YHTEENVETO ALAN TUTKINTOJEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN NÄKÖKOHDISTA n perustutkinnot ja niiden tärkeimpiä kestävän kehityksen näkökohtia (Lähde: Kestävää ammatillista koulutusta, OPH 2010): Tutkinto Autoala Elintarvikeala Kello- ja mikromekaniikka Tutkintokohtaiset näkökohdat Ajoneuvojen valmistusmateriaalien ekotehokkuus Ajoneuvojen elinkaaren ympäristönäkökohdat ja kierrätykseen perustuva materiaalitalous Ajoneuvoliikenteen päästöt ja niiden ympäristö- ja terveysvaikutukset Ajoneuvojen huollon ja käyttökunnon ylläpidon merkitys niiden kestävyydelle ja päästöille Kemikaalien käytön vähentäminen ja ympäristöystävällisten vaihtoehtojen valinta Jätteen synnyn ehkäisy, lajittelu ja kierrätys Koneiden ja laitteiden energiatehokkuus ja energiaa säästävä käyttö Kemikaalien ja ongelmajätteiden turvallinen käsittely ja päästöjen hallinta (päästöt maahan ja viemäriverkkoon) Asiakkaan opastaminen ajoneuvojen ympäristöominaisuuksista ja huollosta Ajoneuvoteknologian kehitys (uudet polttoaineet, moottori- ja rengasteknologia, melun vähentäminen) Kestävä kehitys alan liiketoiminnassa (kestävän kehityksen mukaiset tuotteet, markkinointi, ym.) Tuoteturvallisuuden hallinta (elintarvikehygienia, taudit) Pakkausmateriaalien kulutuksen vähentäminen Energian- ja vedenkäytön tehostaminen Puhdistuskemikaalien käytön vähentäminen Jätteen synnyn ehkäisy ja materiaalihävikin minimointi Koneiden ja laitteiden energiaa säästävä käyttö sekä prosessien energiatehokkuuden hallinta Prosessien hukkalämmön hyödyntäminen Logistiikan optimointi Tuoteturvallisuuden hallinta (raaka-aineiden kemikaalijäämät, hygieeniset tilat ja työskentely, eläintautien leviämisen ehkäisy) Tuotannon ekologinen, eettinen ja sosiaalinen vastuullisuus Tuotteiden alkuperän ja vastuullisuuden jäljitettävyys Tuotteiden terveellisyys Työturvallisuus työympäristössä sekä koneiden, laitteiden ja kemikaalien käytössä Kestävä kehitys alan liiketoiminnassa (kestävän kehityksen mukaiset tuotteet, markkinointi, ym.) Tuotekehitys: esim. valo- tai liike-energiaa käyttävät kellot Jalometallien käyttö kelloissa Ongelmajätteen syntyminen pienparistoista Työturvallisuus koneiden ja laitteiden käytössä Kellojen huolto ja hoito Kulttuuriperinnön säilyttäminen (työtavat, vanhojen kellojen korjaus, ym.) Asiakkaan opastaminen kellon kunnon ylläpidossa

Kemiantekniikka Kone- ja metalliala Laboratorioala Lennonjohto Lentokoneasennus Kemikaalien ominaisuudet ja elinkaari Kemikaalien ympäristö- ja terveysvaikutukset Kemikaalien turvallinen käsittely ja suojautuminen Kemikaalien hävittäminen ja ongelmajätehuolto Koneiden ja laitteiden energiaa säästävä käyttö Tuotanto- ja tehdaspalveluprosessien energiatehokkuuden ja hallinta Prosessien hukkalämmön hyödyntäminen Valmistuksen päästöt, päästömääräykset ja päästöjen hallinta Jätteen synnyn ehkäisy, materiaalihävikin minimointi, lajittelu ja kierrätys Kestävä kehitys alan liiketoiminnassa (kestävän kehityksen mukaiset tuotteet, markkinointi, ym.) Metallien ja alan kemikaalien elinkaari ja ympäristökuormitus Kemikaalien ja kaasujen terveysriskit ja suojautuminen Haitallisten valmistuskemikaalien korvaaminen haitattomammilla vaihtoehdoilla Jätteen synnyn ehkäisy ja materiaalihävikin minimointi Kierrätysraaka-aineiden käyttö Tuotantojätteiden lajittelu ja kierrätys Koneiden ja laitteiden energiaa säästävä käyttö Tuotanto- ja tehdaspalveluprosessien energiatehokkuus Prosessien hukkalämmön hyödyntäminen Valmistuksen päästöt, päästömääräykset ja päästöjen hallinta Tuotteiden varastoinnin ekotehokkuus Ongelmajätehuolto Kemikaalien ominaisuudet ja elinkaari Kemikaalien ympäristö- ja terveysvaikutukset Kemikaalien säästävä käyttö Kemikaalien turvallinen käsittely ja suojautuminen Jätteen synnyn ehkäisy, materiaalihävikin minimointi, lajittelu ja kierrätys Kemikaalien hävittäminen ja ongelmajätehuolto Eettiset näkökohdat eläinten käyttämisessä testauksessa Puhtaus ja hygienia Turvallisten, terveellisten ja ympäristöystävällisten tuotteiden valmistuksen tukeminen tutkimuksen ja testauksen avulla Lentoturvallisuus Lentoliikenteen ympäristövaikutukset (mm. lentokoneiden CO 2-päästöt ja vaikutukset ilmaston-muutokseen, melu ja sen vaikutukset ihmisiin ja maankäyttöön) Lennonjohdon vaikutusmahdollisuudet päästöjen ja melun syntymiseen Lentokoneiden huollossa käytettävät kemikaalit ja niiden ympäristövaikutukset Työturvallisuus työympäristössä Lentoturvallisuus Lentoliikenteen ympäristövaikutukset (mm. lento-koneiden CO 2-päästöt ja vaikutukset ilmaston-muutokseen, melu ja sen vaikutukset ihmisiin ja maankäyttöön) Lentokoneiden huollon ja käyttökunnon ylläpidon merkitys niiden kestävyydelle, päästöille ja turvallisuudelle Jätteen synnyn ehkäisy, materiaalihävikin minimointi, lajittelu ja kierrätys Työprosessin kemikaalien ympäristö- ja terveysvaikutukset

Logistiikka Maanmittaus Merenkulkuala Kemikaalien turvallinen käsittely ja suojautuminen Kemikaalien hävittäminen ja ongelmajätehuolto Yhteiskunnan logistiset verkostot ja ketjut Eri kuljetusmuotojen energiatehokkuus ja päästöt Liikenteen päästöjen ympäristö- ja terveysvaikutukset Tie- ja rataverkon sekä lentoasemien ympäristökuormitus Varastoinnin ympäristökuormitus ja ekotehokkuus Kuljetusketjun energiatehokkuuden parantaminen ja päästöjen vähentäminen (logistiset ratkaisut: jakelun keskittäminen, kuljetustarpeen vähentäminen, paluulogistiikka, reittioptimointi, varastoinnin suunnittelu; taloudellinen ajotapa, ympäristöystävällinen kulkuneuvoteknologia, ympäristöystävälliset polttoaineet) Ajoneuvojen kierrätysjärjestelmä Jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys (esim. kuljetuslaatikot ja pakkaukset) Joukkoliikenneratkaisujen kehittäminen Logistiikan turvallisuus sekä henkilö-, materiaali- ja ympäristövahinkojen riskit ja niiden hallinta Kemikaaliturvallisuuden hallinta (kemikaalien ominaisuudet, turvallinen käsittely ja hävittäminen, toiminta vahinkotilanteessa) Kestävä kehitys alan liiketoiminnassa (kestävän kehityksen mukaiset palvelut, markkinointi, ym.) Maankäytön suunnittelun vaikutukset ympäristöön, terveyteen, viihtyisyyteen ja turvallisuuteen ja kulttuurikohteisiin Kaavoituksen ja yhdyskuntasuunnittelun prosessit sekä yhteisöjen ja kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet suunnitteluun Kestävän kehityksen huomioon ottaminen yhdyskuntasuunnittelussa ja kaavoituksessa - esim. logistinen tehokkuus ja toimiva joukkoliikennejärjestelmä, luonnon- ja kulttuuristen arvojen huomioon ottaminen, melun ehkäisy, asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen, ekotehokas asuinrakentaminen, ym. Ympäristön huomioon ottaminen työskenneltäessä maastossa Suunnittelutyön tietotekniset, ekotehokkaat ratkaisut (tiedonsiirto, virtuaaliset suunnitteluympäristöt) Energiansäästö ja jätteiden lajittelu toimistoympäristössä Paikkatiedon hyödyntäminen alueiden kehittämisessä ja kestävän kehityksen edistämisessä (esim. kansalaisten ympäristötietoisuus) Työturvallisuus erilaisissa työympäristöissä Meriliikenteen logistinen järjestelmä Merikuljetusten ja matkustajaliikenteen ekotehokkuus ja siihen vaikuttavat tekijät Meriliikenteen vaikutukset luontoon Polttoaineiden päästöt ja niiden vähentäminen, päästömääräykset Vesipäästöjen päästömääräykset, päästöjen hallinta ja oikea käsittely (painolastivesi, pilssivesi, harmaa vesi ja pesuvesi) Jätteen synnyn ehkäisy, lajittelu ja kierrätys alusympäristössä Alusten LVI-järjestelmät ja niiden energiatehokkuuden hallinta Meriliikenteen turvallisuusmääräykset ja turvallisuusasioiden hallinta Öljy- ja kemikaalikuljetusten riskit ja turvallisuus, laivojen turvaominaisuudet, öljyntorjunta Työturvallisuus erilaisissa alan työympäristöissä ja työtehtävissä

Muovi- ja kumitekniikka Painoviestintä Paperiteollisuus Muovi- ja kumituotteiden elinkaari ja ympäristökuormitus Materiaalien turvallisuusominaisuudet ja turvallisten materiaalien hyödyntäminen Muovien merkitys energiaa säästävinä materiaaleina Uusien ympäristöystävällisten materiaalien kehittäminen (esim. biohajoavat muovit) Uusien muoviraaka-aineiden etsiminen öljyn sijaan Muovien kierrätysjärjestelmä ja kierrätyksen toteutus työssä Uusiomuovituotteiden valmistaminen Kertakäyttöisyyden vähentäminen Energiaa ja materiaalia säästävät työtavat Painotuotteiden elinkaari ja ympäristökuormitus Sähköisen viestinnän kehityksen vaikutus painoviestintään (esim. älykkäät painotuotteet) Eri painotekniikoiden ekotehokkuus suhteessa painosmäärään (digitaalinen vs. offsetpaino) Ympäristöystävällisten painovärien käyttö Hukkamateriaalin ja jätteen minimointi painotyön suunnittelussa Painopapereiden ympäristöominaisuudet, puun alkuperä ja merkinnät Painotuotteen kierrätettävyyden varmistaminen Jätejakeiden lajittelu ja kierrätys Ongelmajätteiden lajittelu Koneiden ja laitteiden energiatehokas käyttö sekä huolto Painotalon LVI-järjestelmän energiatehokkuuden hallinta ja koneiden lämmön hyödyntäminen Kestävä kehitys alan liiketoiminnassa (kestävän kehityksen mukaiset tuotteet, markkinointi, ym.) Paperiteollisuuden tuotteiden elinkaari, ympäristökuormitus ja puuntuotannon vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen sekä tuotannon sosiaaliset vaikutukset ja eettiset näkökohdat Puun alkuperä ja metsien kestävän käytön kriteerit Uusiokuidun käyttö Jätteen synnyn ehkäisy ja materiaalihukan minimointi Paperiteollisuuden jätteiden hyötykäyttökohteet ja kierrätys Jätteiden kaatopaikkasijoitus Muovia korvaavat pakkaukset Paperiteollisuuden päästöt ilmaan ja veteen, päästömääräykset ja päästöjen hallinta Paperiteollisuuden prosessien energian- ja vedenkulutus ja niiden vähentäminen (tuotanto- ja tehdaspalveluprosessien energiatehokkuus, suljetut vesikierrot) Prosessien hukkalämmön hyödyntäminen Prosessikemikaalit ja niiden ympäristö- ja turvallisuusvaikutusten hallinta (esim. lipeä) Hajuhaittojen ehkäisy Paperin kloorivapaa valkaisu Työturvallisuus prosessiteollisuuden työympäristössä sekä koneiden ja laitteiden käytössä Kestävä kehitys alan liiketoiminnassa (kestävän kehityksen mukaiset tuotteet, markkinointi, ym.)

Pintakäsittelyala Puuala Rakennusala Alan käytössä olevat kemikaalit sekä niiden ympäristö-, terveys- ja turvallisuusominaisuudet Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen vähentäminen Turvallinen työskentely kemikaalien kanssa ja suojavarusteiden käyttö Kemikaalionnettomuus- sekä palo- ja räjähdysvaaran ehkäisy Korvaavat vähemmän haitalliset maalit ja käsittelyaineet Työssä syntyvät ongelmajätteet ja jätevedet ja niiden käsittely Jätteen synnyn ehkäisy ja materiaalien kierrätys Käsiteltävien materiaalien ominaisuuksien tunteminen sekä oikean käsittelytavan valinta käyttökohteesta riippuen kestävän lopputuloksen aikaansaamiseksi Puutuotteiden elinkaari ja ympäristökuormitus, puuntuotannon vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen sekä tuotannon sosiaaliset vaikutukset ja eettiset näkökohdat Puun alkuperä ja metsien kestävän käytön kriteerit Puutuotteiden ekotehokkuus Puutuotteiden liimojen ja käsittelyaineiden ympäristö- ja terveysvaikutukset ja haitattomammat vaihtoehdot (esim. luonnonvahat, pellavaöljy, vesiohenteiset aineet) Jätteen synnyn ehkäisy ja hukkamateriaalin minimointi työtehtävissä Jätteiden lajittelu ja kierrätys Ongelmajätehuolto Työturvallisuus työympäristössä (kemikaalit, pöly, melu, koneiden ja laitteiden käyttö) Koneiden ja laitteiden huolto Ekotehokas puurakentaminen Materiaalien ominaisuuksien tuntemus sekä oikean puulajin ja käsittelytavan valinta käyttökohteesta riippuen Kestävä kehitys alan liiketoiminnassa (kestävän kehityksen mukaiset tuotteet, markkinointi, ym.) Rakennuksen elinkaari ja sen aikaisten ympäristövaikutusten huomioon ottaminen suunnittelussa ja rakentamisessa Rakennusten uudet lämmitys-, ilmastointi- ja energiaratkaisut (lämpöpumput, hukkalämmön talteenotto, maalämpö, aurinkoenergia, tuulivoima, matalaenergiatalot, passiivitalot, puu/pellettilämmitys, ym.) Rakennusten suunnittelu kestäviksi ja pitkäikäisiksi Rakennusten terveysnäkökohtien huomioon ottaminen suunnittelussa (esim. turvalliset materiaalit, kosteusvaurioiden ehkäisy, radon, terveellinen sisäilma, ym.) Rakennuksen suunnittelu ympäristöönsä sopeutuvaksi Rakennusten teollisen valmistuksen edut (ekotehokas valmistusprosessi, ympäristöä säästävien materiaalien käyttö) Rakennusmateriaalien ympäristö- ja terveysominaisuuksien tunteminen ja haitattomampien vaihtoehtojen valitseminen Uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntäminen rakennusmateriaaleina Energian säästäminen rakentamisen toteutuksessa Jätteen synnyn ehkäisy ja materiaalihävikin minimointi Rakennusmateriaalien ja -osien korjattavuus, uusiokäyttö, lajittelu ja kierrätys Rakentamisen ongelmajätehuolto ja kemikaalien hävittäminen Rakennusten huollon ja kunnossapidon merkitys ympäristökuormitukselle Vanhojen rakennusten kulttuuriarvojen säilyttäminen saneeraamalla ja korjaamalla Työturvallisuus rakennusalan työympäristössä sekä koneiden ja laitteiden käytössä Kestävä kehitys alan liiketoiminnassa (kestävän kehityksen mukaiset tuotteet, markkinointi, ym.)

Suunnitteluassistentti Sähkö- ja automaatiotekniikka Talotekniikka Maankäytön suunnittelun vaikutukset ympäristöön, terveyteen, viihtyisyyteen ja turvallisuuteen ja kulttuurikohteisiin Kaavoituksen ja yhdyskuntasuunnittelun prosessit sekä yhteisöjen ja kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet suunnitteluun Kestävän kehityksen huomioon ottaminen yhdyskuntasuunnittelussa ja kaavoituksessa - esim. logistinen tehokkuus ja toimiva joukkoliikennejärjestelmä, luonnon- ja kulttuuristen arvojen huomioon ottaminen, melun ehkäisy, asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen, ekotehokas asuinrakentaminen, ym. Ympäristön huomioon ottaminen työskenneltäessä maastossa Suunnittelutyön tietotekniset, ekotehokkaat ratkaisut (tiedonsiirto, virtuaaliset suunnitteluympäristöt) Energiansäästö ja jätteiden lajittelu toimistoympäristössä Paikkatiedon hyödyntäminen alueiden kehittämisessä ja kestävän kehityksen edistämisessä (esim. kansalaisten ympäristötietoisuus) Työturvallisuus, työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Energiantuotantovaihtoehdot ja uusiutuvat energianlähteet Aineettomat sähköiset hyödykkeet ja niiden ekotehokkuus Energiansäästö teollisuudessa, asumisessa ja liikekiinteistöissä Elektroniikassa käytettävät materiaalit ja aineet sekä niiden elinkaari ja ympäristöominaisuudet ja haitattomammat vaihtoehdot Elektroniikan komponenttien sähkönkulutuksen pieneneminen Akkutekniikan kehitys Työturvallisuuden (erit. sähköturvallisuus) huomioon ottaminen asennuksissa ja työskentelyssä Vaarallisten aineiden turvallinen käsittely Jätteen synnyn ehkäisy ja hukkamateriaalin minimointi Alan materiaalien lajittelu ja kierrätys Koneiden oikean käytön ja huollon merkitys niiden käyttöikään Energiansäästömahdollisuudet omissa työtehtävissä Rakennuksen elinkaari ja sen aikaisten ympäristövaikutusten huomioon ottaminen suunnittelussa ja rakentamisessa Talotekniikan ratkaisujen merkitys rakennusten energiankulutukselle Rakennusten uudet lämmitys-, ilmastointi- ja energiaratkaisut (lämpöpumput, hukkalämmön talteenotto, maalämpö, aurinkoenergia, tuulivoima, matalaenergiatalot, passiivitalot ym.) Sisäilman terveellisyys ja siihen vaikuttavat ratkaisut Talotekniikan alan materiaalien, tuotteiden ja aineiden ekotehokkuus ja uusiomateriaalit Ympäristölle ja ilmastolle haitallisten aineiden käytön minimointi Jätteen synnyn ehkäisy ja hukkamateriaalin minimointi Rakentamisen ja kiinteistöjen jätteiden kierrätys ja lajittelu Ongelmajätteiden lajittelu ja käsittely Vesi- ja viemärilaitteiston merkitys ympäristöhygienian kannalta Laitteiden ja järjestelmien oikeiden säätöjen ja säännöllisen huollon merkitys energiatehokkuudelle Kiinteistön asukkaiden opastus talotekniikan laitteiden energiansäästömahdollisuuksista sekä jätteiden lajittelusta Työturvallisuus alan erilaisissa työympäristöissä sekä koneiden ja laitteiden käytössä

Tekstiili- ja vaatetusala Tieto- ja tietoliikennetekniikka Turvallisuusala Veneenrakennus Tekstiilien elinkaari sekä tuotannon ympäristö- ja eettiset näkökohdat Tuotteiden käytön aikaiset ympäristövaikutukset (pesu, hoito) Tuotteiden laadun ja kestävyyden merkitys ympäristökuormitukselle Ekologiset materiaalit ja kotimaiset materiaalit Tuotteiden kierrätys ja materiaalien uudelleen käyttö erilaisiin tarkoituksiin Vaatteiden ja kenkien korjauksen ja hoidon merkitys käyttöikään Jätteen synnyn ehkäisy, materiaalien säästö ja hukkamateriaalin minimointi Jätteiden lajittelu ja kierrätys Alan kemikaalit ja haitattomimpien vaihtoehtojen valitseminen Turvallinen kemikaalien ja ongelmajätteiden käsittely ja hävittäminen Koneiden ja laitteiden energiatehokas käyttö Koneiden ja laitteiden huollon merkitys niiden käyttöikään ja kulutukseen Työturvallisuus alan työympäristössä sekä koneiden ja laitteiden käytössä Elektroniikassa käytettävät materiaalit ja aineet sekä niiden elinkaari ja ympäristöominaisuudet ja haitattomammat vaihtoehdot Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistuksen jätteet ja jätevedet Elektroniikan komponenttien sähkönkulutuksen pieneneminen Akkutekniikan kehitys Erilaisten näyttötyyppien valmistuksen ja käytönaikainen energiankulutus Laitteiden tehonkasvun vaikutus sähkönkulutukseen Palvelinkeskusten sähkönkulutus ja jäähdytystarve Laitteissa käytetyt erilaiset materiaalit ja laitteiden kierrätettävyys Materiaalien säästö ja hukkamateriaalin minimointi Jätteiden lajittelu ja kierrätys, SER-romun kierrätysjärjestelmä Ongelmajätteiden lajittelu Tuotteiden pakkausten optimointi Tietotekniikan ratkaisujen mahdollisuudet kestävän kehityksen edistämisessä (esim. viestintä, etätyö, sähköinen asiointi, paperinkulutuksen vähentäminen, ihmisten osallistumismahdollisuuksien parantaminen) Tietotekniikan uhat kestävälle kehitykselle: laitteiden lyhyt käyttöikä, uusiutumattomien luonnonverojen ja jalometallien käyttö, laitteiden tehovaatimusten jatkuva kasvu, ihmisten epätasa-arvoiset mahdollisuudet ja taidot tietotekniikan hyödyntämiseen) Työturvallisuus koneiden ja laitteiden käytössä ja asennuksissa (erit. sähköturvallisuus) Vahinkojen ja onnettomuuksien ennaltaehkäisy (vaarojen ja riskien tunnistaminen ja arviointi, ehkäisevät toimenpiteet) Uuden teknologian hyödyntäminen valvontatyössä Toiminta onnettomuustilanteissa ja vahinkojen rajoittaminen Ympäristörikkomusten havainnointi Energiatehokkuus työtehtävien logistiikassa Energiansäästö ja jätteiden lajittelu toimistoympäristössä Työturvallisuus erilaisissa toimintaympäristöissä Veneiden elinkaari, valmistusmateriaalit ja niiden ympäristökuormitus Ympäristöystävällisten materiaalivaihtoehtojen valinta Veneiden maalien, kyllästeiden ja pintakäsittelyaineiden ympäristöominaisuudet ja haitattomimpien vaihtoehtojen valinta Veneiden sisustuksessa käytettävät jalopuumateriaalit sekä niiden eettisyys ja ekologisuus, Turvallisuusnäkökohtien huomioon ottaminen materiaaleissa ja rakenneratkaisuissa (lujuus, vakavuus, kelluvuus, palontorjunta) Veneiden moottoreiden kulutus ja päästöt sekä teknologian kehitys Aurinkoenergian hyödyntäminen, purje- ja soutuveneiden sekä kanoottien ekologisuus

Verhoilu- ja sisustusala Jätevesien varastointi ja käsittely Veneiden materiaalien kierrätys (esim. lujitemuovit) Materiaalin ja energiansäästö työtehtävissä Jätteiden lajittelu ja kierrätys Kemikaalien ja ongelmajätteiden turvallinen käsittely Verhoilu/pehmustemateriaalien ympäristöominaisuudet ja ekologiset vaihtoehdot (esim. biohajoavat muovit) Uhanalaisista metsistä saatavan puuraaka-aineen käytön rajoittaminen Kertakäyttöisyyden vähentäminen ja uudelleen verhoilun lisääminen Raaka-aineiden uusiokäytön huomioon ottaminen kalusteiden suunnittelussa ja materiaalien valinnoissa Jätteen synnyn ehkäisy ja materiaalihukan minimointi Jätteiden lajittelu ja kierrätys Käyttötarkoitukseen sopivan materiaalin valinta Kestävien ja helposti hoidettavien materiaalien, ajattoman muotoilun ja korjauskelpoisten ratkaisujen suosiminen huonekalujen käyttöiän pidentämiseksi Huonekalujen kierrätyksen organisointi Esimerkkejä opetuksen kriteerikohtaisista sisällöistä tekniikan ja liikenteen alan tutkinnoissa KRITEERI 15: Opetus antaa valmiuksia oman ammattialan järjestelmien ja prosessien toiminnan ja niiden kestävän kehityksen näkökohtien ymmärtämiseen sekä oman työn suunnitteluun kokonaisuutena kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Kestävän kehityksen ammattiosaamisen tavoitteet (työprosessin hallinta): Opiskelija hahmottaa oman ammattialansa toimintaympäristöä ja järjestelmiä sekä tuotteiden ja palveluiden elinkaaren ja siihen liittyviä ympäristö-, turvallisuus-, terveys- ja eettisiä näkökohtia. Hän osaa tunnistaa omassa työympäristössään ja työprosessissaan kestävän kehityksen näkökohtia, joihin tulee kiinnittää huomiota jo työn suunnitteluvaiheessa. Opiskelija osaa suunnitella ja kehittää työympäristöään ja työprosessin toteutusta kokonaisuutena kestävän kehityksen mukaiseksi. Opiskelija hahmottaa oman työprosessinsa materiaalivirtojen, energiankulutuksen ja turvallisuusasioiden kokonaisuuden ja osaa hallita niitä omassa työssään. Hän tuntee ympäristö-, laatu- ja työterveys- ja turvallisuusjärjestelmien vaatimukset työprosessin ohjaajina ja osaa toimia niiden mukaan työtehtävissään. Ammattialan toimintaympäristö, järjestelmät ja prosessit n tuotantoketjut ja oman työpaikan rooli ketjussa n logistiikka ja kuljetusjärjestelmän ympäristönäkökohdat Yhteiskunnan jätehuolto- ja kierrätysjärjestelmien sekä vesi- ja jätevesihuollon toiminta Maankäytön suunnittelun ohjaus Tuotantolaitosten, lentokenttien ym. laitosten ympäristövaikutusten arviointi ja ympäristöluvat Tietoliikennejärjestelmien toiminta ja niihin liittyvät energiatehokkuus- ja ympäristönäkökohdat

Alan tuotteiden ja palveluiden elinkaaren ympäristö-, turvallisuus-, terveys- ja eettiset näkökohdat ja niiden huomioon ottaminen työn suunnittelussa Alan tuotantoketjun/tuotteiden elinkaaren kestävän kehityksen näkökohdat (yleisiä näkökohtia): - raaka-aineiden hankintaan ja tuotantoon liittyvä ympäristön muuttaminen, veden ja energiankulutus sekä vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen - tuotannon eettiset näkökohdat (tuottajien ja alkuperäisväestön oikeudet ja reilu kohtelu, tuotantotyön olosuhteet, lapsityövoiman käyttö, vaikutuksen paikallisiin elinkeinoihin ja kulttuureihin, ym.) - tuotanto- ja tehdaspalveluprosessien materiaalien, veden, energian ja kemikaalien kulutus ja päästöt - tuotteiden pakkaaminen (turha pakkaaminen, kertakäyttöiset ja kierrätettävät pakkausmateriaalit, ym.) - raaka-aineiden ja tuotteiden kuljetusketjun energiankulutus ja päästöt - tuotteiden varastoinnin energiankulutus ja päästöt - tuotanto- ja jakeluketjun hallintorakennusten energian- ja vedenkulutus - vähittäiskaupan kiinteistöjen energian- ja vedenkulutus, jätevesien käsittelyn vaikutukset - materiaalien ja kemikaalien käyttö jakeluketjun kiinteistöissä - tuotteiden energiankulutus ja päästöt käytön aikana, huollettavuus, laatu, kestävyys ym. - asiakkaiden tietoisuuden lisääminen kestävästä kuluttamisesta ja vaihtoehdoista sekä tuotteiden huollosta - tuotteiden ja jätteiden kierrätysjärjestelmä ja jätehuollon järjestäminen Kestävän kehityksen näkökohtien tunnistaminen omassa työprosessissa ja näkökohtien huomioon ottaminen työprosessin suunnittelussa Keinoja: - työympäristön ja työn ympäristö-, turvallisuus- työterveys- ja turvallisuus-, hyvinvointi ja kulttuuristen näkökohtien kartoittaminen - kestävän kehityksen näkökohtien huomioon ottaminen kokonaisuutena työn suunnittelussa - kestävän kehityksen mukaisen työympäristön suunnittelu - kestävän kehityksen ohjelman tai vast. suunnitelman laatiminen työpaikalle - epäkohtiin puuttuminen, korjaavat toimenpiteet ja työprosessin/työympäristön kestävän kehityksen asioiden kehittäminen Työprosessin ja työympäristön keke-näkökohtia (katso myös alakohtaiset näkökohdat tukimateriaalin alussa): - valmistusmateriaalien ympäristöominaisuudet ja eettiset näkökohdat - materiaalien kulutus ja materiaalihävikki - jätteiden lajittelu ja kierrätys - kestävän kehityksen näkökohtien huomioon ottaminen tuotteiden ja palveluiden suunnittelussa - tuoteturvallisuuden hallinta - sähkön, lämmön ja veden kulutus (tuotanto, koneet, laitteet ja järjestelmät, tuotantotilat ja toimistot) - tuotannon päästöt maahan ilmaan ja veteen, päästöjen hallinta - prosessien hukkalämpö ja sen hyödyntäminen - koneiden ja laitteiden kunto ja huolto - kemikaalien käyttö ja päästöriskit (maa, ilma, viemäri) - melu - liikkumisen ja kuljetuksen toteutus ja optimointi - ruuan/elintarvikkeiden ympäristövaikutukset - turvallisuusriskit ja työsuojelu - työhyvinvointi ja työssä jaksaminen - tilojen siisteys ja puhtaus - elintarvikehygienia - kestävä kehitys asiakaspalvelussa

Työprosessin materiaalivirtojen hallinta ja huomioon ottaminen työn suunnittelussa (jätteen synnyn ehkäisy, lajittelu, kierrätys) Jätteen synnyn ehkäisy tekniikan ja liikenteen alan työympäristöissä, vaikutusmahdollisuudet työn suunnittelussa Hankinnat: ympäristönäkökohtien ja eettisten näkökohtien huomioon ottaminen materiaalihankinnoissa, vastuu pakkauksista tarjouspyynnöissä tavarantoimittajalle, kestävät ja pitkäikäiset laitehankinnat (esim. ATK-laitteiden kapasiteetti, yhteensopivuus ja laajennettavuus, leasing tai vuokraus), koneiden, laitteiden ja välineiden huollon järjestäminen, ym., määrämittaisten materiaalien tilaaminen, suuret pakkauskoot, käytettyjen, kestävien ja korjattavien laitteiden hankkiminen, ympäristömerkittyjen tuotteiden hankinta, haitallisten kemikaalien korvaaminen vähemmän haitallisilla vaihtoehdoilla Tuotantotyö: kertakäyttöisten materiaalien käytön minimointi, uusiutuvien materiaalien ja kierrätysmateriaalien suosiminen, materiaalien, osien ja aineiden kierrätys tuotannossa / jätteenä muuhun käyttöön, veden säästäminen tuotantoprosessissa, sopivan materiaalin valinta käyttökohteeseen, oikean materiaalimäärän varaaminen työhön ja hukkamateriaalin vähentäminen, oikeiden välineiden valinta sekä laitteiden säädöt niin, että materiaalien kulutus on mahdollisimman vähäistä, jätteiden lajittelun organisointi ja kierrätysmahdollisuuksien hyödyntäminen, tietotekniikan hyödyntäminen materiaalinkulutuksen vähentämiseksi Huoltotyö: koneiden/laitteiden/työvälineiden/ajoneuvojen säännöllinen huolto, laadukkaiden varaosien käyttö, kemikaalien ja veden säästävä käyttö, pestävien ja kierrätettävien puhdistusmateriaalien käyttö Toimistotyö: mahdollisuus sähköisiin muistioihin, arkistointiin ja laskutukseen, kaksipuoleisen tulostuksen ja kopioinnin mahdollistavat laitteet, käyttäjien perehdytys, paperinkulutuksen seuranta, etätyöskentely ja etäkokousjärjestelyt, jaettavan materiaalin korvaaminen kokouksissa dataprojektorilla, kestoastioiden ja kahvimukien käyttöönotto, kangasrullien hankkiminen käsipyyhkeiksi Markkinointi: sähköisen markkinoinnin hyödyntäminen, markkinointimateriaalin painosmäärien mitoitus tarvetta vastaavaksi, pitkäaikaisten somistusmateriaalien käyttö Kierrätysjärjestelmä: Tehokas ja toimiva jätteiden lajittelu, kalusteiden, laitteiden ja tarvikkeiden kierrätyksen toteutus sekä kierrätystuotteiden käyttö työpaikan omassa toiminnassa Lisätietoa jätteen synnyn ehkäisy -teeman käsittelystä eri koulutusalojen ammattiopinnoissa: http://www.hsy.fi/fiksu/ammattiaoppimassa/sivut/default.aspx Lisätietoa jätteen synnyn ehkäisystä kaupan alalla: www.hsy.fi/fiksu/toissa/kaupanala/sivut/default.aspx Lisätietoa jätteen synnyn ehkäisystä toimistoissa: www.hsy.fi/fiksu/toissa/toimistot/sivut/default.aspx Lisätietoa jätteen synnyn ehkäisystä rakennusalalla: http://www.hsy.fi/fiksu/toissa/rakennusala/sivut/default.aspx Oman alan työorganisaation kierrätysjärjestelmän tunteminen ja jätteiden lajittelun toteutus - jätteiden lajittelu, kierrätys ja uudelleenkäyttö: esim. tuotannon jätteet, sähkö- ja elektroniikkaromu, rakennusjäte, muovit, lasi, metallit, kierrätettävät pakkaukset - energiajätteen keräys ja siihen sopivat jätejakeet - koneiden, laitteiden, värikasettien, kalusteiden ym. kierrätyksen toteutus - lajittelun organisointi eri työpisteissä - asiakkaiden lajittelupisteen toteutus Työpaikalla syntyvät ongelmajätteet sekä niiden oikean käsittelyn ja varastoinnin järjestäminen - esim. prosessien kemikaalijätteet, öljyt, voiteluaineet, akut ja paristot, lakat, maalit, kyllästysaineet - varastotilojen vaatimukset, jätteiden merkinnät, kirjanpito ja ongelmajätteiden toimittaminen käsiteltäväksi

Työprosessin energiatehokkuuden hallinta ja huomioon ottaminen työn suunnittelussa (rakennukset, koneet, laitteet, järjestelmät, kuljetukset) LVI-järjestelmä ja rakennukset Tuotanto/huolto/varasto/toimistotilojen LVI-järjestelmän toiminta ja energiansäästömahdollisuudet - uusiutuvista energianlähteistä tuleva sähkö ja lämpö (esim. hake- tai pellettilämmitys, maalämpö, aurinkoenergian hyödyntäminen, biopolttoaineet koneissa ja ajoneuvoissa, ym.), hukkalämmön hyödyntäminen ja lämpöpumput, laitteistojen säädöt - sisävalaistuksen ja ilmastoinnin tarve- tai aikaohjaus, energiansäästölamppujen käyttö, valaistuksen aikaohjaus ja liiketunnistimet, luonnonvalon hyödyntäminen valaistuksessa - vesijärjestelmän virtaaman ja painetason säätö, vettä säästävät WC-istuimet, hanat ja suihkut, käyttöveden lämpötilan säätö - kylmälaitteiden energiatehokas sijoittaminen, laitteiden oikeat säädöt ja huolto, varastoitavien tuotteiden oikea sijoittelu kylmätilaan, huurteenpoisto ja lämmönsiirtopintojen puhdistus, laitteiden ja kylmätilojen eristyksen parantaminen, lämminvaraston tilan tehokas hyödyntäminen ja oikea varastointilämpötila, lauhdelämmön talteenotto Tuotanto/huolto/varasto/toimistorakennuksen rakenteet - esim. seinien ja ikkunoiden eristys, ilma- ja lämpövuodot ovista, aukoista ja läpivienneistä Tuotanto- ja huoltotyö Tuotantoprosessien energiansäästömahdollisuudet - mm. prosessin ajo- ja käyttötapojen muuttaminen, prosessien jätelämmön hyödyntäminen, laitteiden säädöt, huolto ja uusiminen, tuotannon suunnittelu ja ohjaus Tehdaspalvelujärjestelmien energiatehokkuus - esim. vesilämmitys-, höyry- ja paineilmajärjestelmät sekä prosessien ilmanvaihto-, jäähdytys-, sähkö- ja vesi/viemäröintijärjestelmät): säätöarvot, laitteistojen sopiva teho, vuodot, eristys Tietojärjestelmät Tietojärjestelmien hallinta - tietokoneiden, kopiokoneiden, tulostinten ym. laitteiden energiansäästöasetusten käyttö, laitteiden sammuttaminen yöksi Hankinnat Energiatehokkuuden huomioon ottaminen hankinnoissa - energiatehokkuus kriteerinä hankittaessa tehdaspalvelulaitteita, prosessilaitteita ja koneita sekä taloteknisiä järjestelmiä ja laitteita - raaka-aineiden vaikutus tuotantoprosessin energiankulutukseen - kuljetuspalveluiden hankinta (esim. kuljetusliikkeellä käytössä SKAL ympäristöohjelma) Tuotesuunnittelu Energiatehokkuuden huomioon ottaminen tuotesuunnittelussa - valmistukseen tarvittavat raaka-aineet ja niiden energiasisältö - tuotteen tekemiseen tarvittavat laitteet energiankulutuksineen - tuotteen käyttämiseen vaadittava energia - tuotteen hävittämiseen tai kierrättämiseen kuluva energia Kuljetukset Kuljetusten energiatehokkuus - varastoinnin optimointi - tuotteiden suunnittelu ja pakkaaminen (paino, tilanterve) - kuljetusmuodon valinta - kuljetuskaluston energiatehokkuus ja polttoaine - jakelujärjestelmän logistiikan optimointi (esim. kuljetusten reitit ja yhdistäminen, paluukuljetusten hyödyntäminen) - taloudellinen ajotapa - virkamatkojen vähentäminen esim. virtuaalineuvottelutekniikan avulla, kulkuneuvon valinta virkamatkalla

Työprosessin turvallisuus- ja hyvinvointiasioiden hallinta ja huomioon ottaminen työn suunnittelussa Laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmien vaatimusten huomioon ottaminen työn suunnittelussa ja toteutuksessa Alakohtaiset kestävän kehityksen näkökulmat työprosessin suunnittelussa: - Kestävä kehitys liiketoiminnassa Tuotanto/huolto/toimisto-organisaation turvallisuusasioiden hallinnan kokonaisuus ja turvallisuusasioiden huomioon ottaminen tuotantorakennusten ja muiden tilojen suunnittelussa ja ratkaisuissa - henkilö-, ympäristö-, tieto-, omaisuus- ja tuoteturvallisuusasioiden johtaminen ja hallinta Omaan työprosessiin liittyvien turvallisuus-, terveys- ja hyvinvointinäkökohtien tunnistaminen ja oman työn suunnittelu näkökohdat huomioon ottaen - sisäilman laadun arviointi ja parannustoimenpiteet - kemiallisten terveysvaarojen ehkäisy (altistuminen, syövytys, palo- ja räjähdysvaara) - fysikaalisten vaarojen ja haittojen ehkäisy (esim. tärinä, melu, pöly, lämpöolot, valaistus, säteily) - elintarvikkeiden käsittely sekä elintarvikkeiden turvallisuus- ja terveysvaarat - henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen - kemikaalien käsittely ja merkinnät - pelastussuunnitelma ja toiminta hätätilanteissa - poistumistiet ja niiden merkinnät - tilojen paloturvallisuus, palohälyttimet huoneissa ja muissa tiloissa - kynnysten, portaiden ym. vaarapaikkojen turvallisuus ja merkinnät - työntekijöiden työpisteiden ja työtehtävien ergonomia - työturvallisuus koneiden ja laitteiden käytössä - oman työn fyysisen kuormituksen arviointi ja työn sovittaminen kuormitukseen - työn henkiset kuormitustekijät ja niiden huomioon ottaminen - tietoturva-asiat Tuotanto/huolto/toimisto-organisaation turvallisuus- ja pelastussuunnitelmien sisällön tunteminen Työterveyshuollon toteutus työorganisaatiossa Turvallisuusriskeistä, vaaratilanteista ja onnettomuuksista raportointi ja toimenpiteisiin ryhtyminen Työpaikan kestävän kehityksen ohjelman tai ympäristö-, laatu- ja työterveys ja turvallisuusjärjestelmän vaatimukset Järjestelmien ohjausvaikutus työprosessiin Ympäristö- ja yhteiskuntavastuun johtaminen omassa työpaikassa sekä työntekijän vastuut eri työtehtävissä Kestävän kehityksen / ympäristövastuullisuuden hyödyntäminen yrityksen kilpailutekijänä - tuotteiden ja palveluiden sekä yrityksen imago - tuotteiden hinnoittelu - kestävän kehityksen mukaisten tuotteiden ja palveluiden kysyntä ja saatavuus - tuotannon riskien vähentäminen Kestävien innovaatioiden suunnittelu - kestävämmät, huollettavat ja päivitettävät tuotteet - tuotteiden elinkaaren vaikutusten hallinta - kierrätettävien materiaalien käyttäminen - tuotteiden energiatehokkuus - palvelukonseptit tuotteiden sijaan - aineettomat palvelut (esim. tietotekniset palvelut) - hyvinvointia edistävät palvelut Kestävän kehityksen mukaisen tuotevalikoiman suunnittelu Tuotteiden elinkaaren tuntemus ja asiakkaan opastaminen tuotteiden kestävän kehityksen mukaisessa käytössä, kierrätyksessä ja hävittämisessä Ympäristö- ja kestävän kehityksen argumenttien käyttö markkinoinnissa Yrityksen ympäristöviestintä

KRITEERI 16: Opetus antaa valmiuksia oman ammattialan työmenetelmien, välineiden ja materiaalien arviointiin ja valintaan kestävän kehityksen näkökulmasta. Kestävän kehityksen ammattiosaamisen tavoitteet (työmenetelmien, välineiden ja materiaalien hallinta): Opiskelija tuntee ja osaa selvittää omalla ammattialalla käytössä olevien materiaalien, aineiden, välineiden ja palveluiden ympäristö-, terveys-, turvallisuus- ja vastuullisuusnäkökohtia. Hän tietää, millaisia mahdollisuuksia on vaikuttaa näkökohtiin hankintojen kautta ja tekee kestävän kehityksen mukaisia hankintoja. Opiskelija osaa vertailla erilaisia alalla käytettäviä työmateriaaleja, välineitä ja aineita kestävän kehityksen näkökulmasta ja valita ympäristö-, turvallisuus- ja terveysvaikutuksiltaan haitattomia vaihtoehtoja erilaisissa työtilanteissa. Hän osaa vertailla erilaisia työtapoja kestävän kehityksen näkökulmasta ja valita kestäviä työtapoja (mm. materiaalien säästävä käyttö, koneiden ja laitteiden energiaa säästävä käyttö sekä turvalliset ja terveelliset työtavat). Työvälineiden ja materiaalien arviointi ja valinta kestävän kehityksen näkökulmasta (ympäristö, terveys, turvallisuus, eettisyys) Työmenetelmien arviointi ja valinta kestävän kehityksen näkökulmasta (mm. veden, energian ja materiaalin säästö, kemikaalien käyttö, turvallisuus ja terveellisyys, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys) Ammattialan työmenetelmien, välineiden ja materiaalien ympäristö-, turvallisuus-, terveys- ym. vaikutuksiin liittyvän tiedon etsiminen, arviointi ja tulkinta n käytössä olevat ympäristöystävälliset ja ympäristömerkityt tai sosiaalisen vastuun tunnuksen omaavat tuotteet, laitteet ja palvelut - esim: ajoneuvorenkaat, pesu- ja puhdistusaineet, astianpesukoneet, auton- ja veneenhoitotuotteet, AV-laitteet, elintarviketeollisuuden puhdistusaineet, puhdistusja rasvanpoistoaineet teollisuuskäyttöön, pesulapalvelut, kopiokoneet, kirjoittimet, faksit, monitoimilaitteet, mikrotietokoneet, kopiopaperi, painotuotteet, värikasetit, pehmopaperi, wc-paperit, talouspaperit ja paperipyyhkeet, saippuat, käsipyyherullat, lattianhoitotuotteet, lattiapäällysteet, rakennuslevyt, liimat, lämpöpumput, vähittäiskaupan yritykset, siivouspalvelut, hotellit, reilun kaupan tuotteet (elintarvikkeet, puuvilla), voiteluöljyt, ym. - myytävän tuotevalikoiman näkökulmasta myös kaikki muut tuotteet - lähteitä: www.reilukauppa.fi, www.ymparistomerkki.fi Koneiden, laitteiden ja välineiden turvallisuusmerkinnät Koneiden ja laitteiden energiatehokkuus, energialuokat ja -merkinnät - Energiamerkki (EU): kodinkoneet, lamput, ilmastointilaitteet, ajoneuvot - Energy Star: toimistolaitteiden energiankulutus - TCO-merkki: näyttöjen ja tietokoneiden ergonomia, energiansäästö, elektromagneettinen säteily ja ympäristöystävällisyys Ajoneuvojen päästöluokat ja henkilöautojen energiamerkintä Erilaisista materiaaleista valmistettujen alan tarvikkeiden ympäristökuormituksen vertailu ja kuormitukseltaan haitattomamman vaihtoehdon valinta eri työtilanteissa ja tuotevalikoiman suunnittelussa Pakkausmateriaalien valinta ja materiaalien kierrätys Kestokäyttöisten tarvikkeiden valinta kertakäyttöisten sijaan Paperiviestinnän ja painotuotteiden korvaaminen sähköisillä vaihtoehdoilla Energiatehokkaiden koneiden ja laitteiden valinta (energialuokka, sopivuus käyttötarkoitukseen ym.) Tarveharkinta ajoneuvojen käytössä ja liikkumistavan/välineen valinta Ammattialalla käytössä olevat kemikaalit, niiden ominaisuudet, ympäristö- ja terveysvaikutukset ja haitattomampien vaihtoehtojen valinta (myös tuotevalikoiman näkökulmasta) - prosessikemikaalit, pesu- ja puhdistuskemikaalit, desinfiointiaineet, jäähdytysaineet, polttoaineet, voiteluöljyt, maalit, lakat, liuottimet, ym. - haitattomampien vaihtoehtojen lisääminen tuotevalikoimaan Yhteiskäyttö, vuokraus, lainaus ja palvelun osto tuotteen hankinnan vaihtoehtona Mahdollisuudet edistää vastuullisia hankintoja omassa työssä Erilaisten omaan työhön liittyvien työmenetelmien merkitys ympäristön ja turvallisuuden kannalta, vaihtoehtoisten toimintamallien pohdinta ja arviointi Materiaalien ja veden säästö sekä koneiden ja laitteiden energiaa säästävä käyttö työtehtävissä, erilaisten työtapojen vertailu ja valinta - turhan kopioinnin/tulostuksen välttäminen - sähköisten viestintä- ja arkistointivaihtoehtojen käyttö - kaksipuolisen tulostuksen ja kopioinnin ja pienennysten käyttö sekä hukkapaperin käyttö tulostuksiin

- turhan pakkaamisen välttäminen tuotteiden pakkaamisessa - kertakäyttötuotteiden käytön korvaaminen kestokäyttöisillä - tietokoneiden energiansäästötilan käyttö ja sulkeminen yöksi - valojen sammuttaminen, kun niitä ei tarvita - kylmälaitteiden, valaistuksen, ilmastoinnin ja lämmityksen oikeat säädöt - hukkamateriaalin synnyn ehkäisy tuotantotyössä Koneiden ja laitteiden huollon merkitys niiden käyttöiälle, energiankulutukselle, turvallisuudelle ja päästöille Kemikaalien käyttöä vähentävät työmenetelmät Turvallisten ja terveellisten työmenetelmien valinta ja suojavarusteiden käyttö työtehtävissä - ergonomisten työtapojen ja -asentojen käyttö - nostotekniikka sekä nosto- ja siirtolaitteiden käyttö - turvallinen koneiden, laitteiden ja työvälineiden käyttö (käyttöohjeiden noudattaminen, suojavarusteet) - turvallisten työtapojen ja suojavarusteiden käyttö vaarallisten aineiden käsittelyssä - työympäristön tapaturmavaarallisten paikkojen huomioon ottaminen työtavoissa - sähkö- ja paloturvallisuus työssä (mm. vioista ilmoittaminen, tulenarkojen aineiden käsittely, alkusammutus, työpaikan paloturvallisuussuunnitelman mukainen toiminta) Toiminta monikulttuurisessa työyhteisössä sekä kulttuuritaustaltaan erilaisten ihmisten kohtaaminen asiakaspalvelussa Työssäoppimispaikan työmenetelmien arviointi kestävän kehityksen näkökulmasta KRITEERI 17: Opetus lisää tietoa vastuullisesta yritystoiminnasta, oman ammattialan kestävän kehityksen säädöksistä, määräyksistä ja sopimuksista sekä teknologista ratkaisuista, työmenetelmistä ja hallintajärjestelmistä. Kestävän kehityksen ammattiosaamisen tavoitteet (työn perustana olevan tiedon hallinta): Opiskelija hahmottaa oman alan yritysten/organisaatioiden toimintaympäristöä kestävän kehityksen näkökulmasta ja osaa hankkia ja hyödyntää tietoa omassa työssään. Vastuullinen toiminta alan organisaatioissa (ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen vastuu) Elinkeinoelämän keskusliiton määritelmä vastuullisesta yritystoiminnasta (www.ek.fi): Taloudelliseen vastuullisuuteen kuuluvat kannattavuudesta ja kilpailukyvystä huolehtiminen sekä omistajien tuotto-odotuksiin vastaaminen. Samalla yritys tuottaa yhteiskunnalle taloudellista hyvinvointia tuottamalla tavaroita ja palveluita sekä maksamalla veroja. Hyvä taloudellinen suorituskyky luo perustan vastuullisuuden muille ulottuvuuksille. Jos yrityksen talous ei ole kunnossa eikä yritys ole kilpailukykyinen, sillä ei ole edellytyksiä huolehtia sosiaalisesta ja ympäristövastuustaan. Ympäristövastuullisuus tarkoittaa luonnonvarojen kestävää käyttöä, jätteiden määrän vähentämistä ja ympäristöhaittojen pitämistä mahdollisimman pieninä. Siihen kuuluvia tavoitteita ovat vesien, ilman ja maaperän suojelu, ilmastonmuutoksen hallinta ja luonnonvarojen säästeliäs käyttö. Ihmisiin kohdistuva sosiaalinen vastuullisuus käsittää henkilöstön hyvinvoinnin, koulutuksen ja motivoinnin, tuoteturvallisuuden ja kuluttajansuojan sekä yhteistyön yritysverkoissa. Siihen kuuluvat myös avoin vuorovaikutus eri sidosryhmien kanssa sekä hyvien toimintatapojen ja yhteistyön edistäminen. Yritysten toimenpiteet kestävän kehityksen ratkaisujen löytämisessä - esim. yritysten ympäristönsuojelutoimet, päästökauppa, ekotehokkaiden tuotteiden suunnittelu, tuotteista palvelukonsepteihin siirtyminen, vastuullinen tuotanto ja alihankkijoihin vaikuttaminen Tasa-arvo, syrjinnän ehkäisy ja monikulttuurisuus työyhteisössä Ammattialan tuotannon ja toiminnan vastuullisuus ja kestävän kehityksen periaatteet Ammattialan yritysten sidosryhmät kestävän kehityksen asioissa - jätehuolto- ja kierrätyspalveluiden tuottajat ja neuvontaorganisaatiot - energiayhtiö - laite- ja järjestelmätoimittajat toimittajat

- elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset - kunnan ympäristöviranomaiset - Motiva - järjestöt - tutkimuslaitokset ja oppilaitokset, ym. Ammattialan kestävän kehityksen säädökset, määräykset, ohjelmat ja sopimukset Ammattialan kestävän kehityksen mukaiset teknologiset ratkaisut, työmenetelmät ja hallintajärjestelmät Ammattialan kestävään kehitykseen liittyvät sopimukset ja ohjelmat - Elinkeinoelämän peruskirja kestävän kehityksen aikaansaamiseksi (Kansainvälinen kauppakamari ICC) - Suositus yritysten yhteiskuntavastuusta (ICC) - alakohtaiset kestävän kehityksen ohjelmat (esim. kemianteollisuuden Responsible Care, Autoalan Keskusliiton ympäristöohjelma) - Suomen kaupan liiton kuluttajapoliittiset tavoitteet - kansallinen kestävän kehityksen strategia Kohti kestäviä valintoja (Suomen kestävän kehityksen toimikunta) - yritysten omat eettiset ohjeet ja sitoumukset Energiatehokkuussopimukset (Motiva) Alan kestävään kehitykseen liittyvä lainsäädäntö ja -määräykset - rakentaminen ja maankäyttö - ympäristönsuojelu ja luonnonsuojelu - kuluttajansuojelu - terveydensuojelu - työturvallisuus ja työterveys - tasa-arvo ja yhdenvertaisuus - jätelainsäädäntö - elintarvikelainsäädäntö - kemikaalilainsäädäntö ja REACH-asetus Työsuojelulainsäädäntö ja -määräykset Alan kestävän kehityksen asioiden hallinnollinen ja taloudellinen ohjaus - tuottajavastuu jätehuollossa ja kierrätyksessä (ajoneuvot ja niiden renkaat, sähkö- ja elektroniikkalaitteet, paristot ja akut, paperituotteet, pakkaukset) - myyjän vastuu tuotteesta sen koko elinkaaren aikana - käyttökiellot, rajoitukset, lupamenettelyt ja tuotenormit - taloudelliset ohjauskeinot: tuoteverot, tuet ja panttimaksut - ajoneuvojen päästöarvot n kestävää kehitystä edistävät käytännöt ja teknologia - logistiikka - materiaali- ja energiatehokkuus - jätehuolto - energiantuotantoratkaisut (biopolttoaineet, maalämpö, aurinkoenergia) - energiaa säästävä teknologia - tietotekniset ratkaisut - kiinteistöjen energiatehokkuutta parantavat ratkaisut - ekotehokas puurakentaminen Työsuojelu ja työhyvinvointi ammattialalla, oman työympäristön terveellisyyteen ja turvallisuuteen vaikuttavat tekijät Tuotteiden ympäristövaikutusten ja alkuperän tuntemus, ympäristö-, energia-, päästöluokka- ja vastuullisen tuotannon merkinnät Ympäristö-, työterveys- ja turvallisuus- ja laatujärjestelmien käyttö ammattialalla (mm. Green Office, ISO 14 001, ISO 9001, OHSAS 18001, Joutsenmerkki)

KRITEERI 18: Opetus auttaa ymmärtämään ympäristömuutosten, yhteiskunnallisten muutosten ja teknologian kehityksen vaikutuksia omalla ammattialalla. Kestävän kehityksen ammattiosaamisen tavoitteet (työn perustana olevan tiedon hallinta): Opiskelija hahmottaa oman ammattialansa muutosta historiallisena jatkumona. Hän osaa hankkia tietoa toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista ja arvioida niiden vaikutuksia alan kestävän kehityksen asioihin (esim. ympäristöongelmat ja -muutokset, yhteiskunnalliset muutokset, ympäristöä säästävä teknologia ja työmenetelmät). Hän omaa valmiuksia tulevaisuusajatteluun sekä oman työnsä ja ammattialansa kehittämiseen. Ammattialan kulttuuriperinne, historia ja muutokset Ympäristöongelmien ja ympäristömuutosten vaikutukset ammattialalla Yhteiskunnallisten muutosten vaikutukset ammattialalla Kestävää kehitystä edistävän teknologian ja työmenetelmien kehittymisen vaikutus ammattialaan n kulttuuriperinne ja historia Perinteiset alan työmenetelmät ja välineet ja niiden kehitys Ammattialalla tapahtuneet muutokset historia nykyisyys tulevaisuus viitekehyksessä Uusiutumattomien luonnonvarojen riittävyys ja vaikutukset Energiaraaka-aineiden riittävyyden vaikutukset Ilmastonmuutoksen globaalit ja alueelliset vaikutukset elinkeinoihin ja elinoloihin, energiatehokkuuden vaatimusten vaikutukset yritystoimintaan Ravinnontuotannon riittävyys ja ympäristöongelmien vaikutukset ravinnontuotantoon (esim. kuivuus, eroosio, aavikoituminen, pohjavesivarojen ehtyminen, kalakantojen ehtyminen, ym.) Ympäristön saastumisen vaikutukset Luonnon monimuotoisuuden kaventumisen vaikutukset Yhteiskunnallisen ohjauksen muutosten vaikutukset - kestävään kehitykseen liittyvän lainsäädännön, verotuksen ja tukijärjestelmien muutokset, ym. Ravinnon riittävyys globaalilla tasolla ja sen vaikutukset elintarvikekauppaan Kuluttajien käyttäytymisen muutokset, eettiset ja ympäristöperusteiset valinnat Polttoaineiden ja energiaratkaisujen kehityksen vaikutukset Elintarviketuotannon kehitys: esim. viljelyteknologia, geeniteknologia, kasvinsuojelu Valaisinteknologian kehitys Kierrätysmateriaalien hyödyntäminen Rakennusten energiatehokkuuden kehityksen vaikutukset Ajoneuvojen moottoritekniikan kehityksen vaikutukset Virtuaalisten ympäristöjen hyödyntäminen työssä ja uusien palveluiden kehittämisessä, etätyöskentely ja -kokoustekniikka KRITEERI 19: Opetus lisää tietoa kestävän kehityksen merkityksestä ihmisen tulevaisuudelle sekä vaikuttamisen mahdollisuuksista omassa elämässä ja työyhteisön jäsenenä. Opetus tukee opiskelijoiden ammattietiikan kehittymistä ja omien arvojen muodostumista. Kestävän kehityksen ammattiosaamisen tavoitteet (elinikäisen oppimisen avaintaidot): Opiskelija ymmärtää kestävän kehityksen tärkeyden ihmiskunnan tulevaisuudelle. Hän tuntee oman ammattialansa ja työelämän organisaatioiden roolia ratkaisujen löytämisessä. Opiskelija tuntee kansalaisten ja kuluttajien roolin ratkaisujen löytämisessä ja osaa arvioida omia elämäntapavalintojaan sekä tunnistaa vaikutusmahdollisuuksiaan kestävän kehityksen edistämiseen työssä ja muussa elämässä. Hän omaa valmiuksia henkilökohtaisten kestävän kehityksen arvojen, merkitysten ja ammattietiikan rakentamiseen. Kestävän kehityksen merkitys ihmisen tulevaisuudelle Ympäristö- ja kestävän kehityksen kysymykset - ilmastonmuutos, ympäristön saastuminen, monimuotoisuuden kaventuminen, rehevöityminen, luonnonvarojen riittävyys, eroosio, aavikoituminen, ravinnon ja veden riittävyys, ihmisoikeudet, lapsityövoiman käyttö, kehitysmaiden tuotantoolosuhteet ja tuottajien oikeudet, ym.

Tieto kestävän kehityksen merkityksestä ihmisen tulevaisuudelle Kestävän kehityksen näkökulmien yhteyksien ymmärtäminen, esimerkiksi ympäristö, talous ja hyvinvointi Talouskasvun sekä ekologisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden välisen ristiriidan käsittely ja ratkaisujen pohtiminen Ihmisen toiminnan vaikutus ilmastonmuutokseen, yritysten, yhteiskunnan ja kuluttajien vastuu ilmastonmuutoksen torjunnasta Vaikuttamisen mahdollisuudet kestävän kehityksen asioihin omassa elämässä ja työyhteisön jäsenenä Kestävän kehityksen arvovalinnat ja ammattietiikka Yksilön vaikutusmahdollisuudet - kestävän kuluttamisen periaatteet ja valinnat, luonnonvarojen säästäminen, energian ja veden säästäminen, kierrätys ja lajittelu, liikkumistapojen valinta, järjestötoiminta, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, ym. Omat kulutus- ja elämäntapavalinnat ja niiden ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset, valintojen perustelu, keskeisten vaikutusmittareiden tunteminen (ekologinen selkäreppu, CO 2-päästöt, ym.) n toimijan vaikutusmahdollisuudet - energia- ja materiaalitehokkuuden huomioon ottaminen omassa työssä - työturvallisuuden ja -terveyden, hyvinvoinnin ja viihtyisyyden edistäminen omassa työyhteisössä - kestävän kehityksen mukaisen tuotevalikoiman ja palveluiden kehittäminen - kestäviin valintoihin liittyvän tiedon välittäminen, asennekasvatus, asiakaspalvelu Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet ja vaikutusmahdollisuudet työpaikan asioista päättämiseen ja oman työn kehittämiseen Työyhteisön sosiaalisen kestävyyden merkitys ja työntekijän vaikutusmahdollisuudet siihen Fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin ylläpito ja sen vaikutukset työssäjaksamiseen ja elämänlaatuun Oman ja muiden toiminnan arvioiminen esim. oppilaitoksessa, ammatillisten taitojen harjoittelussa ja työssäoppimisessa sekä puuttuminen epäkohtiin n kestävän kehityksen kysymysten eettinen tarkastelu - eettisesti vastuullinen kuluttaminen ja hankinnat, reilu kauppa - kehittyvien maiden tuotanto-olosuhteet ja lapsityövoiman käyttö - teknologian ja tuotannon aiheuttama ympäristön saastuminen ja kasvihuonekaasupäästöt - alkuperäiskansojen oikeuksien varmistaminen raaka-aineiden hankinnassa - yritysten voiton maksimoinnin, jatkuvan talouskasvun ja kestävän kehityksen välinen ristiriita - luonnonverojen kestämätön käyttö yritystoiminnan tarpeisiin - geeniteknologian edut ja riskit - tuotantoeläinten kohtelu - kestävän kehityksen edellytykset, talouden ja ympäristön välisen ristiriidan ratkaisumahdollisuudet - kehityskysymykset, maailmankauppa ja globaali oikeudenmukaisuus - markkinoinnin etiikka Ylisukupolvinen oikeudenmukaisuus Omien kulutus- ja elämäntapavalintojen pohtiminen Luonnon kunnioittaminen Ympäristön kulttuurihistoriallisten ja esteettisten arvojen merkitys Suvaitsevaisuus ja erilaisuuden hyväksyminen työssä Hyvän elämän ja onnellisuuden perusteiden pohtiminen Opiskelijoiden näkemysten ja arvojen selkeyttäminen keskustelun ja reflektoinnin kautta, toisten arvojen ja näkemysten ymmärtäminen ja niiden kunnioittaminen

KRITEERI 20: Oppilaitoksessa ja sen ulkopuolisissa oppimisympäristöissä tarjotaan opiskelijoille kokemuksia ympäristön ja kulttuurien monimuotoisuudesta, sekä mahdollisuuksia turvallisten, terveellisten ja ympäristövastuullisten toimintatapojen sekä sosiaalisten ja kulttuuristen taitojen harjoitteluun. Kestävän kehityksen ammattiosaamisen tavoitteet (elinikäisen oppimisen avaintaidot): Opiskelija muodostaa omakohtaisia merkityksiä kestävän kehityksen asioille erilaisissa ympäristöissä (luonto, yhteiskunta, kulttuuriympäristöt) tapahtuvien toiminnallisten ja elämyksellisten kokemusten kautta. Hän omaksuu turvallisia, terveellisiä ja ympäristövastuullisia toimintatapoja sekä sosiaalisia ja kulttuurisia taitoja toimimalla oppilaitoksessa ja sen ulkopuolisissa oppimisympäristöissä. Kokemukset rakennetusta ympäristöstä tai luonnonympäristöstä Kokemukset sosiaalista ja taloudellisista ympäristöistä Kokemukset kulttuuriympäristöistä Turvallisten, terveellisten ja ympäristövastuullisten toimintatapojen harjoittelu Sosiaalisten taitojen harjoittelu Omakohtaisten luontokokemusten ja -elämysten tarjoaminen opiskelijoille - esim. retket, luontopolut, toiminta- tai liikuntapäivät, ryhmäytymispäivät, opetus luonnonympäristöissä Ympäristön muutoksen ja ihmisen toiminnan vaikutusten tarkastelu ja arviointi luonnossa tai rakennetussa ympäristössä Tutustuminen käytännössä paikallisen ja alueellisen ekologisen, sosiaalisen ja kulttuurisen ympäristön erityispiirteisiin ja kestävän kehityksen kysymyksiin Kokemukset toimimisesta erilaisissa paikallisissa sosiaalisissa ympäristöissä, vuorovaikutustilanteet muiden ihmisten kanssa, erilaisten kulttuurien kohtaaminen Kokemukset taloudellisessa ympäristössä toimimisesta - esim. mainosten viestien analysointi, kaupan tuotteiden alkuperän selvittäminen sekä vierailut yrityksiin tai tuotantolaitoksiin, ym. Järjestelmien ja prosessien, kuten esimerkiksi materiaalivirtojen tai energiajärjestelmien toiminnan hahmottaminen käytännössä - esim. oppilaitoksen omat tekniset järjestelmät, vierailut jätteenkäsittelylaitokseen, vedenpuhdistamolle tai tuotantolaitokseen, ym. Kokemukset kulttuurista ja taiteesta aidoissa ympäristöissä, ympäristön esteettisten ominaisuuksien arviointi ja arvottaminen Kulttuurien ja kokemusten jakaminen myös muilla paikkakunnilla tai vieraissa maissa asuvien ihmisten kanssa Erilaisissa ympäristöissä toimimisesta saatujen kokemusten tulkinta, rikastuttaminen ja jakaminen esimerkiksi valokuvauksen, kuvataiteen, musiikin, draaman tai kirjoittamisen keinoin Kestävän kehityksen työkäytäntöjen harjoittelu tai kestävää kehitystä edistävän teknologian käytön harjoittelu oppilaitoksen omissa ammatillisissa oppimisympäristöissä tai työssäoppimisen yhteydessä Ensiaputaitojen harjoittelu Elintarvikehygienian vaatimusten mukaisen toiminnan harjoittelu Ympäristövastuullisten toimintatapojen harjoittelu osana opetusta ja oppilaitoksen arkea - esim. materiaalien säästäminen, jätteiden lajittelu ja kierrätys, energian ja veden säästäminen, ym. Sosiaalisten taitojen harjoittelu oppilaitoksen arjessa - esim. vuorovaikutus ja -yhteistyötaidot, tavat ja kohteliaisuus, toisten huomioon ottaminen, suvaitsevaisuus, kiusaamisen ehkäisy, vastuun ottaminen yhteisistä asioista, ym.

KRITEERI 21: Oppilaitos tarjoaa opiskelijoille aitoja osallistumisen ja vaikuttamisen kokemuksia sekä mahdollisuuksia osallistua työelämän kestävän kehityksen käytäntöjen suunnitteluun tai lähiympäristössä tai paikallisyhteisössä tapahtuviin osallisuushankkeisiin. Kestävän kehityksen ammattiosaamisen tavoitteet (elinikäisen oppimisen avaintaidot): Opiskelija omaa valmiuksia ja motivoituu osallistumaan ja vaikuttamaan kestävän kehityksen mukaisten toimintatapojen edistämiseen omassa oppilaitoksessa, työelämässä ja ympäröivässä yhteiskunnassa. Opiskelijoiden osallistuminen ja vaikuttaminen omassa oppilaitoksessa Opiskelijoiden osallistuminen työelämän kestävän kehityksen käytäntöjen suunnitteluun tai hankkeisiin Osallistuminen oppilaitoksen kestävän kehityksen ohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden suunnitteluun Osallistuminen tai työympäristön viihtyisyyden, terveellisyyden tai turvallisuuden parantamiseen Osallistuminen kestävän kehityksen asioiden ohjeistuksen suunnitteluun, tiedottamiseen tai tapahtumien järjestämiseen Osallistuminen muiden opiskelijoiden tai opettajien perehdyttämiseen kestävän kehityksen asioissa Osallistuminen opetuksen suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen Opiskelijoiden mukanaolo yhteisistä asioista päättävissä ryhmissä (esim. kestävän kehityksen työryhmä, suunnitteluryhmät, projektiryhmät) Opiskelijoiden osallistuminen oman ammattialan kestävän kehityksen käytäntöjen kehittämiseen esimerkiksi työssäoppimisen yhteydessä tai kehittämishankkeissa Opiskelijoiden osallistuminen lähiympäristössä tai paikallisyhteisössä toteutettaviin hankkeisiin, joilla vaikutetaan esimerkiksi luonnonympäristön tai kulttuuriympäristön säilymiseen, rakennetun ympäristön parantamiseen, viihtyisyyteen, terveellisyyteen tai turvallisuuteen Opiskelijoiden osallistuminen alueellisiin, kansallisiin tai kansainvälisiin kestävän kehityksen hankkeisiin tai avustusprojekteihin