Varhaiskasvatus ja opetuspalvelut, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajanpalvelut

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys 30.09.2010 Varhaiskasvatus ja opetuspalvelut, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajanpalvelut Työryhmä 3 Loppuraportti Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Kirkkonummi Vihti Hyvinkää Sipoo Uudenmaan liitto

SEHA TR3 2 (71) Sisällysluettelo 1. SELVITYKSEN TAVOITE...4 2. TOIMEKSIANTO TYÖRYHMÄLLE...4 3. TYÖRYHMÄN TYÖN ORGANISOINTI JA ETENEMINEN...5 4. TYÖRYHMÄN TYÖN RAJAUS...8 5. NYKYTILAN KUVAUS...8 5.1. HELSINGIN SEUDUN VÄESTÖMÄÄRÄN KEHITYS VUOSINA 2009-2025...9 5.2. NYKYTILANNE AIHEALUEITTAIN...10 5.2.1. Varhaiskasvatus...10 5.2.2. Perusopetus...12 5.2.3. Toisen asteen koulutuspalvelut...14 5.2.4. Ruotsinkieliset varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut...18 5.2.5. Kansainvälinen koulutus...21 5.2.6. Koulutustakuu...23 5.2.7. Ammatillinen aikuiskoulutus...24 5.2.8. Ammattikorkeakoulupalvelut...27 5.2.9. Nuorisopalvelut...28 5.2.10. Liikunta...29 5.2.11. Kirjasto...29 5.2.12. Kulttuuri...30 5.2.13. Vapaa sivistystyö...32 6. KAKSIPORTAISEN SEUTUHALLINNON EDUT JA HAITAT...33 6.1. SEUTUHALLINTOANALYYSI NYKYTILAN POHJALTA...34 6.1.1. Varhaiskasvatuksen seudullisen yhteistyön kehittämismahdollisuudet...34 6.1.2. Perusopetuksen seudullisen yhteistyön kehittämismahdollisuudet...34 6.1.3. Toisen asteen koulutuksen seudullisen yhteistyön kehittämismahdollisuudet...35 6.1.4. Ruotsinkielisten varhaiskasvatus- ja opetuspalveluiden seudullisen yhteistyön kehittämismahdollisuudet...36 6.1.5. Kansainvälinen koulutuksen seudullisen yhteistyön kehittämismahdollisuudet...36 6.1.6. Ammatillisen aikuiskoulutuksen seudullisen yhteistyön kehittämismahdollisuudet...37 6.1.7. Ammattikorkeakoulupalveluiden seudullisen yhteistyön kehittämismahdollisuudet...37 6.1.8. Nuorisopalveluiden seudullisen yhteistyön kehittämismahdollisuudet...38 6.1.9. Liikuntapalveluiden seudullisen yhteistyön kehittämismahdollisuudet...39 6.1.10. Kirjastopalveluiden seudullisen yhteistyön kehittämismahdollisuudet...39 6.1.11. Kulttuuripalveluiden seudullisen yhteistyön kehittämismahdollisuudet...40 6.1.12. Vapaan sivistystyön seudullisen yhteistyön kehittämismahdollisuudet...40 6.2. YHTEENVETO KAKSIPORTAISEN SEUTUHALLINNON ETUJEN JA HAITTOJEN ARVIOINNISTA...41 7. TYÖRYHMÄN JOHTOPÄÄTÖKSET...43 7.1. KUNTALAISLÄHTÖINEN SÄHKÖINEN PALVELU...43 7.2. OSAAMISEN VAHVISTAMINEN...43 7.3. HALLINTOMALLI...44 LIITTEET...46 LIITE 1. TYÖSUUNNITELMA...46 LIITE 2. YHTEENVETO KUNTIEN SIVISTYSTOIMILTA TAI TOIMINNAN JÄRJESTÄJILTÄ SAADUISTA VASTAUKSISTA...51

SEHA TR3 3 (71) LIITE 3. TAULUKKO VÄESTÖMÄÄRÄ...59 LIITE 4. TAULUKKO 0-6-VUOTIAAT...60 LIITE 5. TAULUKKO PERUSKOULUIKÄISET...61 LIITE 6. TAULUKKO 16-18-VUOTIAAT...62 LIITE 7. TAULUKKO VARHAISKASVATUSTA JÄRJESTÄVIEN YKSIKÖIDEN MÄÄRÄ (SUOM.)...63 LIITE 8. TAULUKKO VARHAISKASVATUSTA JÄRJESTÄVIEN YKSIKÖIDEN MÄÄRÄ (RUOTS.)...64 LIITE 9. HALLINTOMALLITAULUKOT...65

SEHA TR3 4 (71) 1. Selvityksen tavoite Kaksiportaisen seutuhallinnonselvityksen tavoitteena on selvittää Helsingin seudun kuntien kesken kaksiportaisen seutuhallintomallin edut ja haitat ottaen huomioon hallinnon tehostuminen, paikallisdemokratian toimivuus sekä kuntalaisten palvelujen saatavuus ja tehokkuus. Nykyisten seudullisten yhteisöjen ja vaihtoehtoisten kaksiportaisten seutuhallintomallien etujen ja haittojen arviointi tehdään palvelujen näkökulmasta ottaen huomioon ainakin talous, palvelutaso- ja rakenne, toiminta- ja johtamisjärjestelmä, henkilöstö ja ruotsinkieliset palvelut. Palvelujen lisäksi tarkastellaan ympäristöä, maankäyttöä, asumista ja liikennettä, kilpailukykyä, sosiaalista eheyttä ja segregaation estämistä, päätöksenteon demokraattisuutta ja osallisuuden edistämistä. 2. Toimeksianto työryhmälle Työryhmä tekee nykytila-analyysin tarkastelun kohteena olevan toiminnon seudullisesta järjestämisestä. Työryhmä arvioi kaksiportaisten seutuhallintovaihtoehtojen seudullisen palvelutuotannon mahdollisuudet ja laajuuden eri vaihtoehdoissa tarkastelun kohteenaan olevan palvelun osalta. Työryhmä tarkentaa toimeksiannon liitteenä olevia vaihtoehtoja seudullisten tehtävien osalta ja arvioi lisäksi, mitä kunnallisia palveluja voitaisiin seudullisesti tuottaa ja järjestää. Työryhmä arvioi kaksiportaisen seutuhallinnon edut ja haitat. Arviointi tehdään mahdollisuuksien mukaan eri vaihtoehdoista. Arvioinnissa hyödynnetään soveltuvin osin alla lueteltuja näkökulmia: Hallinnon tehostuminen ja paikallisdemokratian toimivuus - hallinnon tehostuminen - johtamisjärjestelmät ja -kulttuuri - päätöksenteon demokraattisuus - paikallisdemokratian toimivuus ja asukasvaikuttaminen - edunvalvonta valtioon Kuntalaisten palvelujen saatavuus ja tehokkuus - kustannustehokkuus - palvelujen saatavuus - palvelutaso- ja rakenteet - palvelujen tuotanto- ja rahoitusmalli - työvoiman saatavuus - ruotsinkieliset palvelut - suhde 3. sektorin toimijoihin Seudun kilpailukyky Ympäristövaikutukset Maahanmuuttajat, segregaatio ja sosiaalinen eheys Alueellinen kattavuus.

SEHA TR3 5 (71) 3. Työryhmän työn organisointi ja eteneminen Varhaiskasvatus ja opetuspalvelut, kulttuuri-, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut - työryhmään kuuluvat seuraavat henkilöt: Sivistystoimenjohtaja Aulis Pitkälä, Espoo, työryhmän puheenjohtaja Sivistystoimenjohtaja Marjo Ojajärvi, Vihti, työryhmän varapuheenjohtaja Talous- ja hallintojohtaja Pirjo Mutanen, Espoo Apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haatainen, Helsinki Suunnittelupäällikkö Birgitta Rickman, Helsinki Apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth, Vantaa Varhaiskasvatuksen johtaja Sole Askola-Vehviläinen, Vantaa Kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikkö Susanna Tommila, Kauniainen Koulutusjohtaja Tiina Larsson, Kerava Sivistystoimenjohtaja Tiina Hirvonen, Nurmijärvi Koulutoimenjohtaja Soile Muinonen, Mäntsälä Sivistystoimenjohtaja Pentti Halonen, Hyvinkää Sivistystoimenjohtaja Hannele Kujala, Kirkkonummi Päivähoidonpäällikkö Anna Karlsson, Sipoo Sivistystoimenjohtaja Marju Taurula, Järvenpää Työryhmän ensimmäinen kokous pidettiin 27.1.2010. Kokouksessa sovittiin, että työryhmästä käytetään jatkossa nimeä seuturyhmä. Ryhmälle nimettiin ensimmäisessä kokouksessa valmistelusihteeristö, johon kuuluvat Tero Vuontisjärvi Helsingistä, Eila Tanninen Vantaalta, Markus Peevo Hyvinkäältä, Pekka Hänninen Keravalta 1.5.2010 asti ja siitä lähtien Tiina Hirvonen Nurmijärveltä sekä Irene Surakka Espoosta. Ryhmän kokoonkutsujana ja työn etenemisestä vastaavana henkilönä toimii Irene Surakka. Lisäksi sovittiin, että valmistelusihteeristö voi harkintansa mukaan

SEHA TR3 6 (71) esittää ohjausryhmälle ammattikorkeakouluharjoittelijan ottamista. Harjoittelijana toimi 30.3. - 4.7.2010 kasvatustieteiden opiskelija Anu Hiilesniemi. Seutusihteeristön kokoonpano muuttui, kun Pekka Hänninen siirtyi pois sihteeristöstä, ja hänen tilalleen tuli 1.5.2010 lähtien Tiina Hirvonen (Nurmijärvi) edustamaan KUUMA -kuntia. Ensimmäisessä kokouksessa sovittiin työryhmätyön vaiheistus. Työn alussa tammihelmikuussa työryhmä teki työsuunnitelman ohjausryhmälle hyväksyttäväksi. Hyväksytty työsuunnitelma on väliraportin liitteenä (Liite 1). Työsuunnitelman mukaan toisessa vaiheessa helmi-huhtikuussa työryhmä teki nykytila-analyysin tarkastelun kohteena olevan toiminnon seudullisesta järjestämisestä. Tässä vaiheessa oli tarkoitus hyödyntää muun muassa Helsinki-Vantaa- selvityksen (jatkossa He-Va) aineistoa. Helsingin seudun sivistystoimilta ja toiminnan järjestäjiltä pyydettiin 19.2.2010 nykytilanteen kuvausta ja alustavia ajatuksia mahdollisuuksista laajentaa seudullista yhteistyötä. Kyselyt lähetettiin suoraan kaikkiin seutuselvityksessä mukana oleviin kuntiin. Kyselyssä pyydettiin kuvaamaan nykytilaa sisältäen toimintojen laajuuden oman kunnan alueella sekä nykyisen seudullisen yhteistyön, sen laajuuden ja muodot. Lisäksi pyydettiin alustavia ajatuksia mahdollisuuksista laajentaa seudullista yhteistyötä. Saaduista vastauksista laadittiin yhteenveto, joka on väliraportin liitteenä (Liite 2). Työryhmän väliraporttiin koottiin vaiheet yksi ja kaksi. Työryhmän toinen kokous pidettiin 18.3.2010. Kokouksessa käytiin läpi kyselyssä saatuja vastauksia ja pohdittiin nykytilanteen kuvausta ja alustavia ajatuksia mahdollisuuksista laajentaa seudullista yhteistyötä. Samalla nimettiin työryhmät toimintoalueittain. Varhaiskasvatuspalvelut -työryhmän jäsenet: Sole Askola-Vehviläinen, puheenjohtaja, Vantaa; Satu Järvenkallas, Helsinki; Titta Tossavainen, Espoo; Anneli Rautiainen, Kerava Perusopetuspalvelut -työryhmän jäsenet: Ilkka Kalo, puheenjohtaja, Vantaa; Outi Salo, Helsinki; Kaisu Toivonen, Espoo; Kati Luostarinen, KUUMA -kunnat; Jouko Vakkamaa, Neloset; Esko Sainio, Vantaa Lukiopalvelut -työryhmän jäsenet: Liisa Pohjolainen, puheenjohtaja, Helsinki; Paula Ylöstalo-Kuronen, Vantaa; Kaisu Toivonen, Espoo; Atso Taipale, Järvenpää; Kirsi Silvennoinen, Hyvinkää Toisen asteen ammatilliset koulutuspalvelut -työryhmän jäsenet: Liisa Pohjalainen, puheenjohtaja, Helsinki; Paula Ylöstalo-Kuronen, Vantaa; Kaisu Toivonen, Espoo; Irene Surakka, Espoo; Atso Taipale, Järvenpää; Kirsi Silvennoinen, Hyvinkää; Marju Taurula, Järvenpää. Ryhmä voi konsultoida kuntayhtymien edustajia.

SEHA TR3 7 (71) Ammattikorkeakoulupalvelut: Seuturyhmän puheenjohtaja Aulis Pitkälä vastaa ammattikorkeakouluosiosta. Nuorisopalvelut -työryhmän jäsenet: Eija Ahola, puheenjohtaja, Vantaa; Lasse Siurala, Helsinki; Lasse Talasma, Espoo; Jari Päkkilä, KUUMA -kunnat ja Neloset Liikuntapalvelut -työryhmän jäsenet: Anssi Rauramo, puheenjohtaja, Helsinki; Veli-Matti Kallislahti, Vantaa; Mauri Johansson, Espoo, KUUMA -kunnat ja Neloset Kirjastopalvelut -työryhmän jäsenet: Maija Berndtson, puheenjohtaja, Helsinki; Tuulikki Aho, Vantaa; Jaana Tyrni, Espoo; Tuula Pulkkinen, Järvenpää; Mervi Jokinen, Ratamo Kulttuuripalvelut -työryhmän jäsenet: Marianna Kajantie, puheenjohtaja, Helsinki; Iiris Lehtonen, Vantaa; Georg Dolivo, Espoo; Raisa Laurila-Hakulinen, Hyvinkää Vapaan sivistystyön palvelut -työryhmän jäsenet: Kaisa Väyrynen, puheenjohtaja, Vantaa; Taina Törmä, Helsinki; Piia Rantala, Espoo; Kristiina Lappi, Järvenpää. Työryhmää on laajennettu myöhemmin seuraavilla henkilöillä: Tarja Lang, Espoo; Gunborg Gayer, Helsinki; Petri Vahtera, Vantaa (sihteeri) Myöhemmin työryhmän puheenjohtaja sopi, että perustetaan Ruotsinkieliset palvelut -työryhmä, jonka kokoaa ruotsinkielisen opetustoimen johtaja Barbro Högström. Ruotsinkieliset palvelut -työryhmän jäsenet: Barbro Högström, puheenjohtaja, Espoo; Mikael Flemmich, Helsinki; Bjarne Mollgren, Kauniainen; Hannu Ollikainen, Sipoo; Berndt-Johan Lindström, Vantaa; Inka Tikkanen-Pietikäinen, Kirkkonummi Alatyöryhmiä pyydettiin 23.3.2010 pohtimaan kuntien sivistystoimilta tai toiminnan järjestäjiltä saatujen vastausten yhteenvedon pohjalta seuraavia kysymyksiä: Mitä yhteenvedossa esitetyt kehittämismahdollisuudet tarkoittavat käytännössä? Halutaanko, että kehittämisehdotukset koskevat kaikkia 14 kuntaa vai pienempää alueellista kokonaisuutta? Millaista alueellista kokonaisuutta? Sisältyvätkö kaikki kehittämismahdollisuudet yhteenvetoon, vai olisiko jotain muita kehittämisehdotuksia? Mitä kehittämisehdotuksia ja millaisia mahdollisuuksia laajentaa seudullista yhteistyötä? Saadut vastaukset käsiteltiin seuturyhmän kokouksessa 23.4.2010. Koska kaikilta työryhmiltä vastaukset eivät olleet vielä saatavissa kokouksessa, näiltä osin vastaukset täydennettiin loppuraporttiin.

SEHA TR3 8 (71) Kolmannessa vaiheessa touko-kesäkuussa työryhmä arvioi kaksiportaisen seutuhallinnon edut ja haitat valittujen toimintojen osalta ja käynnisti loppuraportin laadinnan. Alatyöryhmille lähetettiin 27.4.2010 kysely, jossa ryhmiä pyydettiin analysoimaan palvelujen järjestämisen kannalta kolmen eri seutuhallintomallivaihtoehdon etuja ja haittoja, sekä perustelemaan miksi seutuhallintoa mahdollisesti tarvitaan tai ei tarvita palvelujen järjestämisen kannalta. Työryhmän kokouksessa 4.6.2010 käytiin läpi alatyöryhmien esitykset. Neljännessä vaiheessa työryhmän kokouksessa 20.8.2010 käsiteltiin loppuraporttiluonnosta. Työryhmän päätöskokous pidettiin 24.9.2010, jossa hyväksyttiin loppuraportti. 4. Työryhmän työn rajaus Toimeksiannon mukaisesti selvityksessä tarkasteltiin koko Helsingin seutua, eli kaikkia 14 mukana olevaa kuntaa. Työryhmä tarkasteli kaikkien mukana olleiden kuntien jo olemassa olevia yhteistyömuotoja. Myöhemmässä vaiheessa työryhmä tarkasteli ja analysoi alatyöryhmien laatimat esitykset seutuhallintomallien eduista ja haitoista. Alueellinen rajaus Helsingin seutuun ei ole kaikilta osin onnistunut. Uudenmaan liiton alue olisi joissakin tapauksissa ollut parempi tarkastelun kohde kuin tähän selvitykseen valittu Helsingin seutu 14 kuntineen. 5. Nykytilan kuvaus Selvityksessä käytetään käsitettä Helsingin seutu kuvaamaan aluetta, joka kattaa kaikki mukana olevat 14 kuntaa. Pääkaupunkiseudulla tarkoitetaan Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten muodostamaa aluetta. KUUMA -kuntien alue kattaa Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisen ja Tuusulan. Nelosten alueeseen kuuluvat Kirkkonummi, Vihti, Hyvinkää ja Sipoo. Kehyskuntiin katsotaan kuuluvan sekä KUUMA -kunnat että Neloset. Uudenmaan liiton alueeseen kuuluvat Espoo, Hanko, Helsinki, Hyvinkää, Inkoo, Järvenpää, Karjalohja, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Mäntsälä, Nummi-Pusula, Nurmijärvi, Pornainen, Raasepori, Siuntio, Tuusula, Vantaa ja Vihti. Vuoden 2011 alussa Uudenmaan liittoon liittyvät Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pukkila ja Sipoo. Selvityksessä olevat taulukot on koottu kunnilta tai toiminnan järjestäjiltä saatujen tietojen pohjalta sekä tilastoraportointipalveluista. Osassa taulukoista tilastointipäivät vaihtelevat, joten taulukot eivät ole suoraan verrannollisia keskenään. Tilastointikäytännöt vaihtelevat toiminto-alueittain ja osittain jopa toiminto-alueiden sisällä.

SEHA TR3 9 (71) 5.1. Helsingin seudun väestömäärän kehitys vuosina 2009-2025 Vuonna 2009 koko Helsingin seudun väestömäärä oli 1 320 200 henkeä. Vuoteen 2015 määrän ennustetaan nousevan 6,6 prosenttia. Vuodesta 2009 vuoteen 2025 määrän ennustetaan nousevan 16,7 prosenttia, jolloin Helsingin seudun kokonaisväestömäärä olisi 1 540 400 henkeä. Pääkaupunkiseudulla oli vuonna 2009 yhteensä 1 022 100 henkeä, ja määrän ennustetaan kasvavan vuoteen 2015 mennessä 6 prosenttia. Vuodesta 2009 vuoteen 2025 määrän ennustetaan nousevan 15,3 prosenttia, jolloin pääkaupunkiseudulla olisi asukkaita yhteensä 1 178 300. KUUMAkuntien väestömäärä oli vuonna 2009 yhteensä 171 600 henkeä. Vuoteen 2015 mennessä määrän ennustetaan nousevan 8,1 prosenttia. Vuodesta 2009 vuoteen 2025 väestömäärän ennustetaan nousevan 20,2 prosenttia, jolloin KUUMA - kunnissa olisi yhteensä 206 300 asukasta. Nelosissa väestömäärä oli vuonna 2009 yhteensä 126 400 henkeä. Vuoteen 2015 mennessä määrän ennustetaan nousevan 9,4 prosenttia. Vuodesta 2009 vuoteen 2025 väestömäärän ennustetaan nousevan Nelosten alueella yhteensä 23,2 prosenttia, jolloin alueella olisi yhteensä 155 800 asukasta. (Liite 3.) Päivähoitoikäisten lasten (0-6-vuotiaat) määrän ennustetaan nousevan yhteisesti koko Helsingin seudulla. Vuonna 2009 Helsingin seudulla oli 108 200 päivähoitoikäistä lasta (pääkaupunkiseudulla 79 800 ja kehyskunnissa 28 400). Vuodesta 2009 vuoteen 2015 määrän ennustetaan nousevan koko Helsingin seudulla 8 prosenttia (8 698 lasta). Vuonna 2025 lasten määrä ennustetaan Helsingin seudulla olevan 127 400, jolloin lisäystä olisi tapahtunut vuodesta 2015 vuoteen 2025 yhteensä 9 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla päivähoitoikäisten lasten määrä kasvaa vuodesta 2009 vuoteen 2025 mennessä yhteensä 18,9 prosenttia. Kehyskunnissa vastaava prosentti on 14,7, ja koko Helsingin seutua tarkasteltaessa luku on 18,6 prosenttia. (Liite 4.) Vuonna 2009 Helsingin seudulla oli 134 100 peruskouluikäistä (7-15 -vuotiasta) lasta (pääkaupunkiseudulla 95 900 ja kehyskunnissa 38 200). Vuodesta 2009 vuoteen 2015 peruskouluikäisten lasten määrän ennustetaan laskevan koko Helsingin seudulla yhteensä 1,6 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla peruskouluikäisten määrä laskee, mutta kehyskunnissa määrä nousee kyseisellä ajanjaksolla. Vuodesta 2015 vuoteen 2025 ennustetaan ikäryhmään kuuluvien määrän nousevan koko Helsingin seudulla 12,6 prosenttia. Vuonna 2025 Helsingin seudulla ennustetaan olevan yhteensä 148 600 peruskouluikäistä lasta. Kokonaiskasvu vuodesta 2009 vuoteen 2025 koko Helsingin seudulla olisi siis 10,8 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla vastaava luku on 9,2 prosenttia ja kehyskunnissa 14,7 prosenttia. (Liite 5.) Vuonna 2009 Helsingin seudulla oli lukio- ja ammattioppilaitosikäisiä eli 16-18 - vuotiaita yhteensä 48 000 (pääkaupunkiseudulla 35 400 ja kehyskunnissa 12 700). Vuodesta 2009 vuoteen 2015 ennustetaan 16-18 -vuotiaiden määrän laskevan Helsingin seudulla kokonaisuudessaan 7,8 prosenttia, pääkaupunkiseudulla 9,7 prosenttia ja kehyskunnissa 2,6 prosenttia. Vuodesta 2015 vuoteen 2025 määrän ennustetaan jälleen nousevan koko Helsingin seudulla 5,3 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla vastaava luku on 3,5 prosenttia ja kehyskunnissa 9,9 prosenttia. Vuonna 2025 ennustetaan 16-18 -vuotiaita olevan Helsingin seudulla 46 600. Vuodesta 2009 vuoteen 2025 Helsingin seudulla kokonaismuutos olisi -3 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla muutos on -6,5 prosenttia, mikä laskee kokonaislukua, sillä kehyskunnissa nousua ennustetaan tapahtuvan 7,0 prosenttia. (Liite 6.)

SEHA TR3 10 (71) 5.2. Nykytilanne aihealueittain Varhaiskasvatus ja opetuspalveluissa, kulttuuri-, liikunta ja vapaa-ajanpalveluissa nykytilanne on kuntien sivistystoimilta tai toiminnan järjestäjiltä saatujen vastausten sekä alatyöryhmien laatimien analyysien mukaan seuraava: 5.2.1. Varhaiskasvatus Suomenkielisten päivähoitoikäisten lasten määrät eri hoitomuodoissa 2009 Kunnallinen päiväkoti Kunnallinen perhepäivähoito Kunnan ostopalveluna Kotona tapahtuva Ryhmäperhepäiväkoti Ostopalvelusopimus Maksusitoumus Helsinki 17326 906 493 707 144 Espoo 7680 437 825 2026 35 Vantaa 8778 462 310 119 100 Kauniainen 204 0 18 0 9 Järvenpää 1328 85 61 155 2 Kerava 1035 90 8 182 0 Mäntsälä 593 113 84 9 2 Nurmijärvi 2313 199 52 74 5 Pornainen* 144 74 0 0 0 Tuusula 1126 177 74 87 1 Kirkkonummi 1454 198 22 30 5 Vihti 1080 170 0 0 0 Hyvinkää 1473 135 22 114 5 Sipoo 392 48 12 101 31 *Varhaiskasvatuspalvelut järjestää Mustijoen perusturva (Mäntsälä) (Lähde: Kunnat, tilastointipäivä 31.12.2009. Tilastot suuntaa antavia, osassa luvut vuoden 2010 alusta, osa arviointeja laskennallisessa suhteessa väestömäärään, kunnissa erilaisia tilastointikäytäntöjä.)

SEHA TR3 11 (71) Suomenkielisten päivähoitoikäisten lasten määrät eri hoitomuodoissa 2009 Yksityisen hoidon tuki Päiväkoti Ryhmäperhepäivähoito Kotona tapahtuva pph Työsuhteiset hoitajat Esiopetus päivähoidossa Kotihoidon tuki Kunnallinen Yksityinen Ostopalvelu Helsinki* 1202 ei tiedossa 165 203 7714 3869 62 125 Espoo 1431 0 161 238 4826 1320 205 174 Vantaa 354 9*** 155 44 4019 2006 17 23 Kauniainen 0 0 4 7 58 60 0 0 Järvenpää 139 3 5 6 984 426 27 9 Kerava 314 0 0 0 773 296 73 10 Mäntsälä 130 37 90 23 0 168 0 30 Nurmijärvi 188 0 54 0 1237 137 24 11 Pornainen** 25 6 25 15 0 2 0 0 Tuusula 306 sis.ed. 119 sis.ed. 835 340 0 17 Kirkkonummi 308 0 23 13 702 359 103 0 Vihti 148 0 60 0 692 354 23 0 Hyvinkää 224 10 43 3 993 397 0 74 Sipoo 29 0 3 4 210 96 5 37 *yks.hoidon tuki: hoitomuotona tilastoitu vain "perhepäivähoito", tilastossa kohdassa "kotona tapahtuva pph" **Varhaiskasvatuspalvelut järjestää Mustijoen perusturva (Mäntsälä) *** tilasto 2/2010 (Lähde: Kunnat, tilastointipäivä 31.12.2009. Tilastot suuntaa antavia, osassa luvut vuoden 2010 alusta, osa arviointeja laskennallisessa suhteessa väestömäärään, kunnissa erilaisia tilastointikäytäntöjä.) Muista kunnista päivähoitoon tulevien lasten määrä 2009 Yht. Helsinki 180 Vantaa 97, Espoo 38, Sipoo 23 Espoo 52 Helsinki 24, Kauniainen 18, Kirkkonummi 5 Vantaa 46 Helsinki 29, Espoo 6 Kauniainen 20 Espoo 18, Helsinki 2 Järvenpää 4 Espoo 1, Nurmijärvi 1, Sipoo 1, Vantaa 1 Kerava 0 Mäntsälä 3 Helsinki 2, Riihimäki 1 Nurmijärvi 4 Hyvinkää 2, Kauniainen 1, Nummi-Pusula 1 Pornainen* 2 Lohja 2 Tuusula 7 Helsinki 3, Järvenpää 2, Hyvinkää 2 Kirkkonummi 4 Espoo 2, Vihti 1, Kaarina 1 Vihti 11 Helsinki 3, Espoo 3, Karkkila 3, Vantaa 2 Hyvinkää 5 Vantaa 1, Järvenpää 1, Helsinki 1, Lahti 1, Naantali 1 Sipoo 6 Helsinki 3, Vantaa 3 *Varhaiskasvatuspalvelut järjestää Mustijoen perusturva (Mäntsälä) Taulukkoon on merkitty ulkopaikkakuntalaisten osalta vain ne kunnat, joista tulee eniten lapsia. Luvuissa suomen- ja ruotsinkieliset lapset. (Lähde: Kunnat, tilastointipäivä 31.12.2009) Tiedot varhaiskasvatusta järjestävien yksiköiden määristä löytyvät liitteistä (Liite 7.). Pääkaupunkiseudun kunnat ovat tehneet varhaiskasvatukseen liittyvää yhteistyötä lähes kaksikymmentä vuotta. Nykytilanteeseen keskeisesti vaikuttava tekijä tällä hetkellä on pääkaupunkiseudun valtuustojen vuonna 2007 hyväksymä Kaupunkiseutusuunnitelma, johon sisältyy päivähoitopalvelujen asteittainen yhteiskäytön laajentaminen. Vuonna 2012 on suunnitelman mukaan tarkoitus päästä vaiheeseen, jossa pääkaupunkiseudun perheillä on vapaa, kuntarajat ylittävä päivähoitoon hakeutumismahdollisuus. Palvelujen käyttö yli kuntarajojen on tällä hetkellä hyvin vähäistä suhteutettuna päivähoidossa olevien lasten määrään. Päivähoito ja varhaiskasva-

SEHA TR3 12 (71) tuspalvelu nähdään perheiden näkökulmasta lähipalveluna. Kunnat voivat maksusitoumuksilla myydä oman palvelutilanteensa mukaisesti päivähoitopaikkoja myös muille kuin pääkaupunkiseudun kunnille. Perheet käyttävät päivähoitopalveluja yli kuntarajojen myös yksityisen hoidon tuella ja mahdollisilla kuntalisillä. Pääkaupunkiseudun päivähoidon ja varhaiskasvatuksen johtajat sekä heidän ensisijaiset sijaisensa kokoontuvat säännöllisesti. Yhteistyötä tehdään muun muassa toiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä. Pääkaupunkiseudun kunnat ja Helsingin yliopisto ovat organisoineet määräaikaisen valtionrahoituksen avulla VKK-Metro - kehittämisyksikön, jonka tehtävänä on edistää varhaiskasvatuksen työkäytäntöjen kehittymistä. Tässä hyödynnetään käytäntötutkimusta. Joka kolmas vuosi pääkaupunkiseudun kunnissa toteutetaan yhteinen asiakastyytyväisyyskysely. KUUMA -kunnat ovat tehneet yhteistyötä 1990- luvun puolivälistä saakka. Länsi- ja Keski-Uudenmaan alueella toimii Ulappa -kehittämisverkosto. Seudullisen kehittämisverkoston tehtävänä on koota alueella tapahtuva lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin liittyvä kehittämistyö ja sen resurssit verkostoksi, vastata osaltaan pitkäjänteisen kehittämistyön vahvistamisesta ja toteuttamisesta, verkostojen ylläpidosta sekä tulosten levittämisestä ja juurruttamisesta seudulla. Verkosto järjestää myös yhteistä koulutusta, ja sillä on pysyvä erityispäivähoito- ja varhaiskasvatusryhmä. Kunnat kehittävät laatutyötä yhteistyönä. KUUMA -kunnat ja Hyvinkää tekevät tällä hetkellä seudullista yhteistyötä varhaiskasvatuspäälliköiden verkoston kautta. Yhteistyö sisältää käytännössä tietojen vaihtoa, toimintaprosessien ja käytänteiden arviointia ja vertailua sekä varhaiskasvatussuunnitelmayhteistyötä. Verkosto laajenee 10 kuntaa koskevaksi, kun Kirkkonummi, Vihti ja Sipoo tulevat mukaan. 5.2.2. Perusopetus Kunnan järjestämän suomenkielisen perusopetuksen oppilasmäärät ja koulut 2009 Oppilaita yhteensä Esiopetuksessa (peruskouluissa) Perusopetuksessa (vuosiluokat 1-9) Perusopetuksen lisäopetuksessa Peruskoulujen määrä yht. Esiop.(perusk.) järj. määrä Lisäop. järj. määrä Helsinki 33898 184 33378 336 108 19 11 Espoo 24233 1093 23026 114 82 37 3 Vantaa 19780 193 19466 121 49 16 4 Kauniainen 639 0 639 0 1 0 0 Järvenpää 4171 0 4171 0 13 0 0 Kerava 3787 370 3397 20 9 0 1 Mäntsälä 2749 77 2672 0 18 6 0 Nurmijärvi 5694 0 5694 0 25 0 0 Pornainen 908 78 830 0 6 3 0 Tuusula* 5083** 69 5006 8 18 6 1 Kirkkonummi 3789 34 3755 16 13 5 2 Vihti 3431 0 3431 0 16 0 0 Hyvinkää 4875 8 4851 16 20 1 1 Sipoo 1533 44 1489 0 6 1 0 *tilasto 20.1.2010, **lisäksi sairaalakoulussa 35 oppilasta Sisältää myös vieraskielisessä opetuksessa olevia oppilaita. (Lähde: Koulutuksen järjestäjien tiedot, tilastointipäivä 20.9.2009)

SEHA TR3 13 (71) Ei kunnan järjestämän suomen- ja ruotsinkielisen perusopetuksen oppilasmäärät ja koulut 2009 Kouluja Oppilaita yhteensä Esiopetuksessa (peruskoulussa) Perusopetuksessa (vuosiluokat 1-9) Perusopetuksen lisäopetuksessa Helsinki 27 9581 293 9227 61 Espoo 3 371 7 364 0 Vantaa 1 206 0 206 0 Vihti 2* 67 0 67 0 Järvenpää 1 ei tiedossa *1 ei virallista koululupaa Sisältää myös vieraskielisessä opetuksessa olevia oppilaita. (Lähde: Koulutuksen järjestäjien tiedot, tilastointipäivä 20.9.2009) Suomenkielisen perusopetuksen oppilaiden liikkuvuus yli kuntarajojen kunnan järjestämissä peruskouluissa 2009 Oppilaita Joista ulkopaikkakuntalaisia (1-9lk) yht. Helsinki 33378 295 Vantaa 108, Espoo 93, Sipoo 19 Espoo 23026 185 Helsinki 52, Vantaa 14, Kauniainen 22, Kirkkonummi 38, Nurmijärvi 13 Vantaa 19466 116 Helsinki 61, Sipoo 18, Espoo 12, Kerava 8, Järvenpää 5, Tuusula 5 Kauniainen 639 160 Espoo 158, Helsinki 2 Järvenpää 4171 78 Mäntsälä 19, Tuusula 17, Vantaa 8, Helsinki 5, Espoo 5, Sipoo 4, Lohja 4 Kerava* 3746 85 Tuusula 24, Sipoo 19, Helsinki 16, Vantaa 9, Järvenpää 8 Mäntsälä 2672 70 Helsinki 12, Pukkila 10, Pornainen 8, Tuusula 5, Hausjärvi 4, Porvoo 4, Sipoo 4, Salo 4 Nurmijärvi 5694 40 Hyvinkää 7, Espoo 6, Järvenpää 4, Helsinki 4, Vantaa 3, Lohja 3 Pornainen 830 2 Askola, Järvenpää Tuusula* 5030 84 Mäntsälä 31, Järvenpää 19, Espoo 8, Helsinki 7, Hyvinkää 6, Kerava 4, Nurmijärvi 3, Vantaa 2 Kirkkonummi 3755 12 Espoo 5, Helsinki 4, Riihimäki 2, Vihti 1 Vihti 3431 26 Helsinki 4, Espoo 5, Vantaa 2, Kirkkonummi 1, Lohja 4, Nummi-Pusula 5, Nurmijärvi 1, Raasepori 2, Siuntio 2 Hyvinkää 4851 85 Hausjärvi 48, Nurmijärvi 10, Vantaa 6, Lohja 3 Sipoo 1489 75 Helsinki 60, Kerava 7, Vantaa 2 *tilasto 31.12.2009 Sisältää myös vieraskielisessä opetuksessa olevia oppilaita. Taulukkoon on merkitty ulkopaikkakuntalaisten osalta vain ne kunnat, joista tulee eniten opiskelijoita. (Lähde: Koulutuksen järjestäjien tiedot, tilastointipäivä 20.9.2009) Perusopetus on järjestettävä lähikouluperiaatteella lain perusteella, joten seudullista yhteistyötä voidaan tehdä vain hyvin rajatusti. Peruskoulun oppilaat ovat lapsia, joten koulumatkojen tulee olla kohtuullisia. Seutukunnat sijaitsevat etäällä toisistaan, ja poikittaisliikenteen vähäisyys hankaloittaa oppilaiden liikkumista. Naapurikuntien rajojen läheisyydessä tapahtuu pienessä mittakaavassa koulunkäyntiä yli kuntarajojen. Valtionosuusjärjestelmä mahdollistaa aiempaa paremmin kuntalaisille vapaan liikkuvuuden, joten huoltajat voivat saada lapsensa toisen kunnan kouluun toissijaisen oppilaaksi oton kautta, mikäli kunnan kouluissa on oppilaspaikkoja. Yhteistyötä tehdään tällä hetkellä pääkaupunkiseudun, KUUMA-, ja Neloset -kuntien kesken tarpeen mukaan. Seutualueen sisällä on tehty paljon yhteistyötä alueryhmit-

SEHA TR3 14 (71) täin. Pääkaupunkiseudun kaupungeissa yhteistyö kohdistuu lähinnä pääkaupunkiseudulle. Sisältöinä ovat muun muassa oppilaiden rajaseututarkastelu, erityisopetuksen osaamiskeskuksien kehittäminen ja henkilöstön koulutus. Kuntatasolla yhteistyötä on tehty ja tullaan tekemään muun muassa yleisopetuksen järjestämisessä kuntien raja-alueilla sekä erityisopetuksen, valmistavan ja suomi toisena kielenä opetuksen järjestämisessä. 5.2.3. Toisen asteen koulutuspalvelut Lukiokoulutus Suomenkielinen lukiokoulutus 2009 Opiskelijoita yht. Joista ulkopaikkakuntalaisia Espoon lukiot 4646 362 Helsinki 62, Kauniainen 40, Kirkkonummi 167 Järvenpään lukio 1042 288 Kerava 52, Mäntsälä 36, Pornainen 35, Tuusula 134 Helsingin kaupungin ylläpitämät 7438 1774 Vantaa 557, Espoo 405, Tuusula 99, Nurmijärvi 87, Sipoo 74, Porvoo 74 Helsingissä sijaitsevat muut kuin kaupungin ylläpitämät 5371 1056 ei tiedossa Hyvinkään lukiot 908 120 Nurmijärvi 40, Hausjärvi 21, Riihimäki 19, Tuusula 14 Keravan lukio 612 151 Tuusula 62, Järvenpää 59 Nurmijärven kunnan lukiot 341 8 Hyvinkää 4, Vantaa 3 Nurmijärvellä sijaitsevat muut kuin kunnan ylläpitämät 408 38 Vihti 23, Loppi 9, Espoo 4, Vantaa 2 Tuusulan lukiot 624 93 Järvenpää 60, Kerava 11, Mäntsälä 11 Vantaan lukiot 3391 686 Helsinki 225, Espoo 189, Nurmijärvi 114, Kerava 77 Vantaalla sijaitsevat muut kuin kaupungin ylläpitämät 62 ei tiedossa ei tiedossa Kauniaisten lukio 382 290 Espoo 272, Kirkkonummi 14 Mäntsälän lukio 304 13 Pukkila 4, Hausjärvi 2, Järvenpää 2, Pornainen 2 Sipoon lukio 200 58 Helsinki 15, Kerava 13, Pornainen 10, Järvenpää 6, Tuusula 4, Vantaa 4, Porvoo 4 Kirkkonummen lukiot 506 100 Espoo 58, Siuntio 32, Helsinki 5 Vihdin lukiot 496 37 Kirkkonummi 19, Lohja 6, Karkkila 3, Espoo 2 Sisältää myös vieraskielisessä opetuksessa olevia opiskelijoita. Taulukkoon on merkitty ulkopaikkakuntalaisten osalta vain ne kunnat, joista tulee eniten opiskelijoita. (Lähde: Koulutuksen järjestäjien tiedot, tilastointipäivä 20.9.2009, Vihti tilastointipäivä 20.1.2010 ) Lukiokoulutus on alueellinen palvelu, ja sen saavutettavuudesta on pidettävä huolta myös koulutustakuun näkökulmasta. Toisaalta on nähtävissä, että toisen asteen koulutuksessa nuoret hakeutuvat suuriin keskuksiin yli kuntarajojen. Palveluita käytetään yli kuntarajojen vapaasta hakeutumisoikeudesta johtuen. Monissa kunnissa on tarkistettu lukioverkkoa, ja lukiot ovat jo nyt suuria yksiköitä. Erityistehtävän saaneilla lukioilla on seudullinen ja valtakunnallinen tehtävä. Lukiokoulutuksessa korostuu yhteistyö lähialueiden kanssa, ei niinkään seudullinen yhteistyö. Lukiokoulutuksen ylläpitäjät voivat muuttua tulevaisuudessa.

SEHA TR3 15 (71) Lukiokoulutusta selvitetään opetusministeriön asettamassa työryhmässä lokakuun loppuun mennessä. Työryhmä valmistelee toimenpide-ehdotuksia lukiokoulutuksen kehittämiseksi. (lähde: http://www.minedu.fi/opm/koulutus/artikkelit/lukiokoulutus/index.html) Aikuislukio-opiskelijat 2009 Perusopetus varsinaiset Perusopetus aineopiskelijat Lukio varsinaiset Lukio aineopiskelijat Helsingin kaupungin järjestämä 128 642 570 929 Muu kuin kaupungin järjestämä aikuislukiokoulutus Helsingissä 1615* 1556* Espoon aikuislukio 15 41 576 999 Vantaan aikuislukio 0 0 387 490 Järvenpään lukion aikuislinja** 0 0 73 105 Keski-Uudenmaan aikuislukio 64 148 124 216 Arkadian yhteislyseo (Klaukkalan aikuislukio) Hyvinkään yhteiskoulun lukion aikuislinja Kirkkonummi, Porkkalan lukion aikuislinja 1 0 85 12 16 0 127 237 0 0 51 20 *perusopetus ja lukiokoulutus yhteensä 20.1.2010 ** tilanne 20.1.2010 (Lähde: Koulutuksen järjestäjien tiedot, tilastointipäivä 20.9.2009) Aikuislukio-opiskelijoiden liikkuvuus 2009 Lukio varsinaiset yht. Joista ulkopaikkakuntalaisia Helsingin kaupungin järjestämä 698* 104 Vantaa 42, Espoo 33, muut 29 Muu kuin kaupungin järjestämä aikuislukiokoulutus Helsingissä 1615 ei tiedossa Espoon aikuislukio 576 ei tiedossa Vantaan aikuislukio 387 50 Helsinki 32, Espoo 7, muut 11 Järvenpään lukion aikuislinja** 73 21 Tuusula 11, Mäntsälä 5, Helsinki 2, Pornainen 2, Kerava 1 Keski-Uudenmaan aikuislukio 124 66 Tuusula 26, Järvenpää 16, Vantaa 11, Sipoo 4 Arkadian yhteislyseo (Klaukkalan aikuislukio) Hyvinkään yhteiskoulun lukion aikuislinja Kirkkonummi Porkkalan lukion aikuislinja 85 ei tiedossa 127 22 Riihimäki 5, Nurmijärvi 4, Hausjärvi 2, Järvenpää 2, Loppi 2, Mäntsälä 2, Tuusula 2 51 11 Espoo 6, Siuntio 3, Inkoo 1, Kauniainen 1 *luvussa mukana perusopetus ja aikuislukiokoulutus, suom. aikuislukiokoulutuksen osalta tilanne 18.5.2010, liikehdintä lukuvuonna 2010-2011 kirjoilla olleet **tilanne 20.1.2010 (Lähde: Koulutuksen järjestäjien tiedot, tilastointipäivä 20.9.2009) Aikuislukio-opiskelijamäärät ovat vähentyneet varsinkin perusopetuksessa. Aikuislukiokoulutusta toteutetaan aikuislukioissa ja päivälukioiden yhteydessä olevilla erilai-

SEHA TR3 16 (71) silla aikuislinjoilla. Aikuislukio-opetusta järjestää Helsingin seudulla Helsingin, Espoon, Vantaan, Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Kirkkonummen ja Nurmijärven (yksityinen) kaupungit ja kunnat. Hämeenlinnan, Riihimäen, Hyvinkään, Järvenpään, Keravan ja Klaukkalan (Arkadian yhteislyseo) aikuislukiot järjestävät yhteisiä etäopetuskursseja. Etäopetusta järjestetään videoneuvotteluteitse. Myös Helsingin aikuislukio ja Espoon aikuislukio järjestävät etäkursseja. Keski-Uudenmaan kuntien etäopetusportaali on tarkoitus alkaa syksyllä 2010. Aikuislukioilla on jonkin verran yhteisiä kokouksia, joissa on yhteissuunnittelua. Aikuislukioilla on yhteistyötä ammatillisten oppilaitosten kanssa (esimerkiksi kaksoistutkinto). Ammatillinen koulutus Suomenkielinen ammatillinen koulutus 2009 Opiskelijoita yht. Helsingin kaupungin ammatilliset oppilaitokset Helsingissä sijaitsevat yksityiset oppilaitokset 7002 1760 Joista ulkopaikkakuntalaisia 7136 ei tiedossa Hyria 2738 1716 Vantaa 793, Espoo 312, Kerava 73, Järvenpää 64, Nurmijärvi 64 Nurmijärvi 168, Hausjärvi 160, Loppi 128, Tuusula 97, Janakkala 71, Helsinki 64, Järvenpää 47, Vantaa 44 Keuda 3998 1001 Kuntayhtymän alueen ulkopuolelta Vantaa 325, Helsinki 227, Hyvinkää 57, Orimattila 37, Espoo 34, Lahti 33, Porvoo 33 Varia 2773 552 Helsinki 330, Espoo 50, Nurmijärvi 49, Kerava 48 Vantaalla sijaitsevat yksityiset oppilaitokset 700 ei tiedossa Työtehoseura Nurmijärvi 895 828 Espoossa sijaitsevat yksityiset oppilaitokset Omnia *sisältää aikuiskoulutuksen 228 153 5128 1410 Helsinki 121, Vantaa 89, Espoo, 67, Hyvinkää 54, Turku 24, Järvenpää 23, Lahti 19, Riihimäki 17, Tuusula 16, Hämeenlinna 14, Lohja 13 Helsinki 73, Vantaa 9, Kirkkonummi 6, Lohja 6, Jyväskylä 5, Kerava 4, Lahti 4 Helsinki 661, Vantaa 286, Vihti 123, Lohja 54, Siuntio 42, Nurmijärvi 33, Inkoo 31 Helsinki 389, Vantaa 183, Vihti 101, Siuntio 37, Lohja 32, Omnia (nuorisoaste) 4027 917 Nurmijärvi 23 Sisältää myös vieraskielisessä opetuksessa olevia opiskelijoita. Taulukkoon on merkitty ulkopaikkakuntalaisten osalta vain ne kunnat, joista tulee eniten opiskelijoita. (Lähde: Koulutuksen järjestäjien tiedot, tilastointipäivä 20.9.2009) Ammatillisessa koulutuksessa ylläpitäjinä toimivat seudullinen kuntayhtymä, kaupunki, osakeyhtiö tai säätiö. Toisen asteen ammatillinen koulutus on alueellinen palvelu. Koulutustakuun näkökulmasta alueellinen saavutettavuus on tärkeää, vaikka toisaalta onkin nähtävissä, että toisen asteen koulutuksessa nuoret hakeutuvat suuriin keskuksiin yli kuntarajojen. Ammatillinen koulutus on lisännyt vetovoimaisuuttaan, ja siihen hakeutuu enemmän nuoria kuin lukiokoulutukseen. Nykyiset ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat jo riittävän suuria. Pääkaupunkiseudulla on liian vähän koulutuspaikkoja

SEHA TR3 17 (71) ammatillisessa koulutuksessa, mistä kertoo se, että kokonaan ilman koulutuspaikkaa jää esimerkiksi Helsingissä vuosittain useita satoja nuoria. Joukkoliikenneyhteydet vaikuttavat työssäkäyntiin ja myös työssäoppimispaikkojen valintaan. Pääkaupunkiseudun ammatillisen koulutuksen yhteistyösopimus on ollut voimassa vuodesta 2007 alkaen, ja sitä on tarkistettu keväällä 2010. Sopimuksessa ovat mukana Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupungit, Kirkkonummen kunta, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Ami-säätiö, Kauppiaitten kauppaoppilaitos Oy, Malmin kauppaoppilaitos Oy ja Helsinki Business College Oy. Sopimuksen tarkoituksena on sopijapuolten yhteistyö ammatillisen koulutuksen palvelukyvyn ja tehokkuuden lisäämiseksi, pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn edistämiseksi, sekä muuten koulutustakuuseen vastaamiseksi. Sopimuksen tavoitteena on myös edistää pääkaupunkiseudun erityispiirteet huomioonottavan ammatillisen koulutuksen edunvalvontaa valtionhallinnon suuntaan sekä lisätä elinkeinoelämän kanssa tehtävää yhteistyötä. Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymään (Luksia) jäsenkuntiin kuuluvat myös seutuselvityksessä mukana olevat Kirkkonummi ja Vihti. Syksyllä 2009 alkavaan lukio- ja ammatilliseen koulutukseen yhteishaussa hakeneet ja hyväksytyt Aloituspaikat Hakeneet Hyväksytyt Paikan vastaanottaneet Vetovoimaluku 1.sij. yht.* 1.sij. yht. 1.sij. yht. (1.sij.hak./aloitusp.) Helsinki 8152 11543 43268 6627 9400 5785 7609 1,42 Espoo 3230 3776 16967 2401 3592 2256 3141 1,17 Kauniainen 198 210 1070 165 231 157 209 1,06 Kirkkonummi 318 274 1231 218 293 212 269 0,86 Vantaa 2368 2972 12303 1980 2669 1859 2336 1,26 Järvenpää 772 1044 3506 702 857 652 754 1,35 Kerava 573 683 2797 516 676 461 552 1,19 Mäntsälä 322 358 1121 312 409 274 314 1,11 Nurmijärvi 498 399 1377 348 452 331 396 0,8 Tuusula 354 455 1771 253 345 236 298 1,29 Vihti 521 426 1298 349 442 331 388 0,82 Hyvinkää 777 1065 4029 695 881 625 737 1,37 Sipoo 208 124 690 120 226 114 181 0,6 (Lähde: Oph KOULUTA -tilastoraportit), * 1.sijaisesti, 2.sijaisesti tai 3. sijaisesti hakeneet yhteensä Nivelvaiheyhteistyössä on tärkeää seudullinen ohjaus ja hyvien käytänteiden jakaminen. Opiskelijavirtoja seuraamalla nähdään, miten nuoret hakeutuvat koulutukseen yli kuntarajojen. Seudullista yhteistyötä on tarkoituksenmukaista toteuttaa toisen asteen koulutuksessa nykyisillä tai tarvittaessa uusilla yhteistyöryhmillä toteutettavilla rakenteilla. Verkko- ja etäopetusta voitaisiin kehittää seudullisesti. Maahanmuuttajakoulutukseen voitaisiin luoda seudullisia malleja ja rakenne. Toisen asteen opiskelijahuolto tulee turvata eri kunnista tuleville opiskelijoille luomalla seudullisia suosituksia. Koulutus- ja työvoimatarpeen ennakointi on seudullista. Ennakointityön organisointia ja järjestämistä tulee selvittää Helsingin seudulla. Helsingin kaupungin tietokeskuksen palvelujen laajentamista seudulliseksi palveluksi ennakoinnissa voidaan myös

SEHA TR3 18 (71) 5.2.4. Ruotsinkieliset varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut Ruotsinkielisten päivähoitoikäisten lasten määrät eri hoitomuodoissa 2009 Kunnallinen päiväkoti Kunnallinen perhepäivähoito Kunnan ostopalveluna Kotona tapahtuva miettiä. On tarpeellista luoda pysyvä ja alueen erityispiirteet huomioiva ennakointijärjestelmä Ryhmäperhepäiväkoti Ostopalvelusopimus Maksusitoumus Helsinki 1299 11 123 355 0 Espoo 1198 40 24 181 16 Vantaa 241 4 0 89 0 Kauniainen 133 0 0 81 11 Järvenpää 0 0 0 0 0 Kerava 1 0 0 0 0 Mäntsälä 0 0 0 0 0 Nurmijärvi 50 0 0 0 0 Pornainen* 0 0 0 0 0 Tuusula 27 4 0 0 0 Kirkkonummi 308 15 10 4 1 Vihti 0 0 0 0 0 Hyvinkää 0 0 0 15 0 Sipoo 331 46 42 67 9 *Varhaiskasvatuspalvelut järjestää Mustijoen perusturva (Mäntsälä) (Lähde: Kunnat, tilastointipäivä 31.12.2009. Tilastot suuntaa antavia, osassa luvut vuoden 2010 alusta, osa arviointeja laskennallisessa suhteessa väestömäärään, kunnissa erilaisia tilastointikäytäntöjä.) Ruotsinkielisten päivähoitoikäisten lasten määrät eri hoitomuodoissa 2009 Yksityisen hoidon tuki Esiopetus päivähoidossa Kotihoidon Ryhmäperhepäivähoittuva pph*** hoitajat Kotona tapah- Työsuhteiset Päiväkoti tuki Kunnallinen Yksityinen Ostopalvelu Helsinki* 70 ei tiedossa 7 8 456 223 0 13 Espoo 75 8 17 12 285 332 0 0 Vantaa 14 23 4 2 122 0 0 0 Kauniainen 0 6 0 0 39 33 0 22 Järvenpää 18 0 0 0 5 0 2 0 Kerava 11 0 0 0 0 0 2 0 Mäntsälä 4 0 0 0 0 0 0 0 Nurmijärvi 0 0 0 0 0 9 0 0 Pornainen** 2 0 0 0 0 0 0 0 Tuusula 0 0 0 0 30 7 0 0 Kirkkonummi 113 10 10 0 156 84 28 0 Vihti 25 0 0 0 0 0 7 0 Hyvinkää 17 0 0 0 11 0 0 3 Sipoo 14 0 2 3 106 96 2 29 *yks.hoidon tuki: hoitomuotona tilastoitu vain "perhepäivähoito", tilastossa kohdassa "kotona tapahtuva pph" **Varhaiskasvatuspalvelut järjestää Mustijoen perusturva (Mäntsälä) *** pph = perhepäivähoito (Lähde: Kunnat, tilastointipäivä 31.12.2009. Tilastot suuntaa antavia, osassa luvut vuoden 2010 alusta, osa arviointeja laskennallisessa suhteessa väestömäärään, kunnissa erilaisia tilastointikäytäntöjä.)

SEHA TR3 19 (71) Tiedot varhaiskasvatusta järjestävien yksiköiden määristä löytyvät liitteistä (Liite 8.). Kunnan järjestämän ruotsinkielisen perusopetuksen oppilasmäärät ja koulut 2009 Oppilaita yhteensä Esiopetuksessa (peruskouluissa) Perusopetuksessa (vuosiluokat 1-9) Perusopetuksen lisäopetuksessa Peruskoulujen määrä Esiop.(perusk.) järj. määrä Lisäop. järj. määrä Helsinki 3305 118 3164 23 23 6 1 Espoo 2658 0 2638 20 12 0 1 Vantaa 754 80 674 0 5 4 0 Kauniainen 646 0 646 0 1 0 0 Nurmijärvi 47 0 47 0 1 0 0 Tuusula 65 12 53 0 1 1 0 Kirkkonummi 1027 0 1024 0 6 2 0 Vihti 34 0 34 0 1 0 0 Hyvinkää 54 0 54 0 1 0 0 Sipoo 1026 0 1026 0 11 0 0 (Lähde: Koulutuksen järjestäjien tiedot, tilastointipäivä 20.9.2009) Ruotsinkielisen perusopetuksen oppilaiden liikkuvuus yli kuntarajojen kunnan järjestämissä peruskouluissa 2009 Oppilaita (1-9lk) yht. Joista ulkopaikkakuntalaisia Helsinki 3164 107 Vantaa 27, Espoo 18, Kirkkonummi 15, Sipoo 15 Espoo 2638 12 Kauniainen 3, Kirkkonummi 3, Tammisaari 3, Helsinki 2 Vantaa 674 65 Tuusula 32, Hyvinkää 10, Nurmijärvi 10, Kerava 8, Helsinki 5 Kauniainen 646 75 Espoo 74, Kirkkonummi 1 Nurmijärvi 47 1 Riihimäki 1 Tuusula* 53 2 Kerava 2 Kirkkonummi 1024 35 Siuntio 28, Espoo 3, Inkoo 3, Vihti 1 Vihti 34 1 Espoo 1 Hyvinkää 54 8 Hausjärvi 2, Hämeenlinna 2, Riihimäki 4 Sipoo 1026 96 Järvenpää 36, Kerava 28, Pornainen 15, Helsinki 9 *tilasto 31.12.2009 Taulukkoon on merkitty ulkopaikkakuntalaisten osalta vain ne kunnat, joista tulee eniten opiskelijoita. (Lähde: Koulutuksen järjestäjien tiedot, tilastointipäivä 20.9.2009) Tällä hetkellä ruotsinkielisiä varhaiskasvatus- ja kunnan koulutuspalveluja tarjotaan kuntalaisille Espoossa, Vantaalla, Helsingissä, Kauniaisissa, Kirkkonummella ja Sipoossa. Hyvinkäällä, Tuusulassa, Nurmijärvellä ja Vihdissä on mahdollisuus käydä ruotsinkielinen alakoulu. Esiopetus on perusopetuslain alaista toimintaa. Kunta järjestää esiopetusta osittain osana varhaiskasvatusta ja osittain osana perusopetusta.

SEHA TR3 20 (71) Ruotsinkielisessä perusopetuksessa on sopimukseen perustuvaa yhteistyötä siten, että Helsinki järjestää ruotsinkielistä erityisopetusta naapurikunnille. Varhaiskasvatuksen ja opetuksen johtajat pääkaupunkiseudun alueella kokoontuvat säännöllisesti keskustelemaan pääkaupunkiseutua koskevista ajankohtaisista asioista ja tehtävistä. Yhteistyötä on myös alueen ruotsinkielisen päivähoidon johtajilla. Kirkkonummella, Espoossa, Sipoossa ja Vantaalla on yhteinen hallinto varhaiskasvatukselle ja opetukselle. Helsingissä on päätetty ruotsinkielisen päivähoidon siirrosta opetusviraston alaisuuteen 1.1.2011 alkaen. Ruotsinkielinen lukiokoulutus 2009 Opiskelijoita yht. Joista ulkopaikkakuntalaisia Vantaa 116 41 Helsinki 15, Espoo 8, Tuusula 6, Kerava 3, Nurmijärvi 3 Helsingin kaupungin 1225 439 Espoo 164, Vantaa 67, Sipoo 65, Kauniainen 55, Kirkkonummi 31, Porvoo 15 Espoo 515 70 Helsinki 21, Kirkkonummi 16, Inkoo 13, Kauniainen 6, Raasepori 5, Siuntio 4 Kauniainen 285 170 Espoo 139, Helsinki 20, Kirkkonummi 7 Kirkkonummi 202 55 Espoo 26, Inkoo 11, Kauniainen 9, Siuntio 7, Helsinki 2 Sipoo 124 25 Helsinki 17, Porvoo 4, Järvenpää 3 Taulukkoon on merkitty ulkopaikkakuntalaisten osalta vain ne kunnat, joista tulee eniten opiskelijoita. (Lähde: Koulutuksen järjestäjien tiedot, tilastointipäivä 20.9.2009) Lukioverkostoon kuuluu tällä hetkellä 5 lukiota Helsingissä ja lukiot Sipoossa, Vantaalla, Espoossa, Kauniaisissa ja Kirkkonummella. Yrkesinstitutet Prakticum tarjoaa ruotsinkielistä ammatillista opetusta lähinnä 15-20-vuotiaille nuorille. Prakticumin pääyksikkö sijaitsee Helsingissä, mutta kouluun kuuluu myös yksikkö Porvoossa. (lähde: www.prakticum.fi) Ruotsinkielinen ammatillinen koulutus 2009 Opiskelijoita yht. Joista ulkopaikkakuntalaisia Axxell Utbildning Ab* 92 68 Helsinki 9, Vantaa 3, Kauniainen 2, muut 54 Yrkesinstitutet Prakticum 820 519 Espoo 146, Vantaa 76, Sipoo 72, Kirkkonummi 59, Raasepori 33, Porvoo 27, Kauniainen 25, Inkoo 18 *opiskelijamäärä Espoon yksiköistä, jotka järjestävät ammatillista peruskoulutusta (2) Taulukkoon on merkitty ulkopaikkakuntalaisten osalta vain ne kunnat, joista tulee eniten opiskelijoita. (Lähde: koulutuksen järjestäjien tiedot, tilastointipäivä 20.9.2009) Axxell Utbildning Ab tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä monenlaisia kursseja kansanopistoissa yhdeksällä paikkakunnalla. Axxellin toiminta muodostuu seuraavien oppilaitosten koulutustoiminnasta: Västra Nylands yrkesskola, Yrkesinstitutet Sydväst, Åbolands folkhögskola / Språk och turisminstitutet, Lappfjärds folkhögskola, Finns folkhögskola, Cityfolkhögskolan, Distis, Kuggomskolan ja Karjaan Kurssikeskus. Toimintayksiköitä on 11 ja ne ovat kooltaan suhteellisen pieniä. Kukin yksikkö on erikoistunut edustamiensa koulutusten ja koulutusalojen mukaisesti. Axxellin keskushallinto on Karjaalla, mutta toimintayksiköitä on myös muun muassa Espoossa ja Helsingissä. (lähde: www.axxell.fi)

SEHA TR3 21 (71) 5.2.5. Kansainvälinen koulutus Kunnan järjestämä vieraskielinen perusopetus 2009 Peruskoulujen määrä opetuskielen mukaan Helsinki Opetuskieli Täysin vieraskielinen opetus Osittain vieraskielinen opetus englanti 2 2 743 ranska 0 1 47 espanja 0 1 35 venäjä 0 1 58 viro 0 1 12 Oppilaita kiina 0 2 96 Espoo englanti 3 4 1040 englanti 2 0 530 Vantaa saksa 0 2 91 ruotsi 0 1 166 Järvenpää englanti 0 2 175 Ei kunnan järjestämä vieraskielinen perusopetus 2009 Peruskoulujen määrä opetuskielen mukaan Täysin vieraskielinen opetus kielinen Osittain vieras- Oppilaita Opetuskieli opetus Helsinki englanti 3 3 1228 ranska 1 1 607 saksa 1 0 476 venäjä 0 1 569 Vieraskielinen perus- ja toisen asteen opetus on Helsingin seudulla keskittynyt pääkaupunkiseudulle. Muissa seudun kunnissa ainoastaan Järvenpäässä järjestetään yhdessä perusasteen alakoulussa ja yhdessä yläkoulussa osittain englanninkielistä opetusta. Lisäksi Hyvinkäällä selvitellään mahdollisuutta aloittaa kansainvälinen koulu (opetuskielenä lähinnä englanti). Pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelmassa toteutettiin hankkeet Kansainvälisten perheiden koulutuspalvelut perusopetuksessa pääkaupunkiseudulla 2006 sekä Kansainvälisten perheiden koulutuspalvelut toisella asteella 2008. Hankkeissa selvitettiin vieraskielisten ja Suomeen palaavien perheiden lasten ja nuorten koulutuspalveluiden järjestämistä toimivalla ja vetovoimaisella tavalla pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudulla vieraskielistä perusopetusta järjestetään kaupungin ja valtion ylläpitämissä kouluissa sekä yksityisissä kouluissa. Lisäksi yksi koulu on Ranskan valtion ylläpitämä Ecole Jules Verne. Täysin englanninkielistä perusopetusta järjestetään kymmenessä koulussa. Kokonaan ranskankielistä perusopetusta järjestetäävaltion ylläpitämässä Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa Lycee francofinlandais d' Helsinki. Kokonaan saksankielistä perusopetusta järjestetään yksityisessa Helsingin saksalaisessa koulussa, Deutsche Schule Helsinki. Osittain vieraskielistä perusopetusta tarjotaan englannin kielellä yhdessätoista koulussa, ranskan, venäjän ja saksan kielellä kutakin kahdessa koulussa ja viron sekä espanjan kielellä yhdessä koulussa. Kaksikielistä suomi-kiina perusopetusta on järjestetty Helsingissä

SEHA TR3 22 (71) vuodesta 2009 lähtien yhdessä ala-asteen ja yhdessä yläasteen koulussa. International Baccalaureate (IB) opetussuunnitelman mukaista opetusta järjestetään perusasteella kahdessa koulussa Helsingissä. Lisäksi Helsingin eurooppalainen koulu aloitti toimintansa vuonna 2008. Kunnan järjestämä vieraskielinen lukio-opetus 2009 Lukioiden määrä opetuskielen mukaan Opetuskieli Täysin vieraskielinen opetus Osittain vieraskielinen opetus Oppilaita Helsinki englanti 1 1 318 Espoo englanti 2 0 233 Vantaa englanti 1 0 86 Ei kunnan järjestämä vieraskielinen lukio-opetus 2009 Lukioiden määrä opetuskielen mukaan Täysin vieraskielinen opetus kielinen Osittain vieras- Oppilaita Opetuskieli opetus Helsinki englanti 4 0 460 ranska 1 1 152 saksa 1 0 107 venäjä 0 1 120 Englanninkielistä ammatillista koulutusta tarjotaan Helsingin palvelualojen oppilaitoksessa, Ravintolakoulu Perhossa, Suomen Liikemiesten Kauppaopistossa, Espoossa Omnian ammattiopistossa sekä Vantaan ammattiopisto Variassa. Tutkintoohjelmista osa on ylioppilaspohjaisia linjoja. Vieraskielistä opetusta antavat lukiot ovat Espoossa ja Vantaalla kaupungin ylläpitämiä, kun taas Helsingissä yksityisiä ja valtion ylläpitämiä, lukuun ottamatta yhtä kaupungin ja yhtä Ranskan valtion ylläpitämää oppilaitosta. Kokonaan vieraskielistä lukio-opetusta tarjotaan pääkaupunkiseudulla englannin, ranskan ja saksan kielellä, sekä osittain ranskan ja venäjän kielellä. Täysin englanninkielistä opetusta järjestetään kahdeksassa lukiossa. Kokonaan ranskankielistä opetusta järjestetään yhdessä lukiossa, samoin kuin saksankielistäkin. Osittain vieraskielistä lukio-opetusta järjestetään ranskan kielellä yhdessä lukiossa ja venäjän kielellä yhdessä lukiossa. Osassa lukioista on mahdollista suorittaa vieraskielisiä tutkintoja. Helsingissä Englantilaisessa koulussa voi suorittaa amerikkalaisten yliopistojen edellyttämät SAT- ja TOEFL (Test of English as a Foreign Language) -tutkinnot sekä Advaced Placement ohjelman. Helsingin Saksalaisessa koulussa suoritetaan lukion päätteeksi Reifeprüfung -tutkinto. AICE -tutkinnon (Advanced International Certificate of Education) voi suorittaa Kulosaaren yhteiskoulun lukiossa, Eiran aikuislukiossa ja Espoossa Etelä- Tapiolan lukiossa. IB -tutkinto (International Baccalaureate, IB Diploma Programme) on mahdollista suorittaa Helsingissä Ressun lukiossa, Helsingin kansainvälisessä koulussa ja Helsingin suomalaisessa yhteiskoulussa, Espoossa Mattlidens gymnasiumissa (myös IGCSE-tutkinto eli International General Certificate of Secondary Education) ja Etelä-Tapiolan lukiossa sekä Vantaalla Tikkurilan lukiossa. DELF eli ranskan kielen virallinen kielitutkinnon voi suorittaa Ressun lukiossa, Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa ja Helsingin Saksalaisessa koulussa (mahdollisuus myös CAE -tutkintoon eli Cambridge Certificate englannin kielessä). Lisäksi Helsingin eurooppalaisessa koulussa voi suorittaa EB -tutkinnon (European Baccalaureat).

SEHA TR3 23 (71) Maahanmuuttajataustaisten on mahdollista saada suomen tai ruotsin opetusta erityisen maahanmuuttajataustaisille tarkoitetun oppimäärän, eli suomi/ruotsi toisena kielenä mukaisesti. Oppilaan oman äidinkielen opetusta voidaan myös järjestää. Maahanmuuttajataustaisille järjestetään myös perus-, lukio- ja ammatilliseen koulutukseen valmistavaa opetusta. Kuntatasolla yhteistyötä tehdään perusopetuksen osalta valmistavan ja suomi toisena kielenä opetuksen järjestämisessä. 5.2.6. Koulutustakuu Nuorten työpajatoiminta 2009 Nuoria vuositasolla n. Järjestäjä Helsinki 343 Kunta, opetusvirasto Espoo Kauniainen Kirkkonummi 150-160 työharjoittelupaikkaa, 15 oppisop., ohjauksessa 180 Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Vantaa 600 Kunta, nuorisopalvelut Järvenpää 80 Kunta, nuorisopalvelut Kerava 74 Kunta, nuorisotoimi Mäntsälä 15 (sekä 15 muussa ohjauksessa) Kunta, nuorisotoimi Nurmijärvi 84 Kunta, nuorisopalvelut Pornainen toiminta vasta alussa Tuusula ei toimintaa Vihti ei toimintaa Hyvinkää 130 Kunta, opetuslautakunta Sipoo ei toimintaa (Lähde: Työpajatoimintaa järjestävien tiedot) Koulutustakuun tarkoituksena on taata, ettei yksikään nuori jäisi jatko-opintojen ulkopuolelle. Koulutustakuun toteutumista edesautetaan muun muassa kehittämällä peruskoulun ylimpien luokkien oppilaanohjausta, peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheen yhteistyötä, peruskoulun lisäopetusta ns. kymppiluokkaa, työpajatoimintaa ja oppisopimuskoulutusta. Lisäopetus on perusopetuksen oppimäärän suorittaneille tarkoitettu yhden lukuvuoden kestävä lisäopetus. Oppisopimuskoulutuksella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työn yhteydessä järjestettäviä opintoja, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla, yleensä jossakin ammatillisessa oppilaitoksessa tai aikuiskoulutuskeskuksessa. Nuorten työpajat ovat työttömille alle 25-vuotiaille tarkoitettuja työharjoittelupaikkoja. Työpajat tarjoavat nuorille paikkoja elämäntaitojen kehittämiseen, aikuistumiseen, yhteisölliseen kasvuun ja työssäoppimiseen. Yleensä kunnissa työpajatoimintaa järjestävät nuorisopalvelut tai ammatilliset oppilaitokset. Valtakunnallinen työpajayhdistys ry kehittää työpajojen toimintaedellytyksiä ja niissä työskentelevien ammattitaitoa yhteistyössä työpajakentän ja muiden alan toimijoiden kanssa. (lähde: www.tpy.fi) Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilu niin sanottu ammattistartti käynnistettiin vuonna 2006. Ammattistartti on tarkoitettu niille peruskoulun päättäville oppilaille, jotka eivät vielä ole ratkaisseet ammatinvalintaan-