Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Ympäristölounas Lammin biologinen asema 29.5.2015 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Ilkka P. Laurila
Esityksen rakenne 1. Hallitusohjelma luonnonvarojen tutkimuksen näkökulmasta 2. Kestävän talouden mahdollisuudet: biotalous ja tutkimustarpeet 3. Luke 4. Yhteistyöverkostot K-Hämeessä Ilkka P. Laurila
Hallitusohjelma 27.5.2015 Suomen vahvuudet: puhdas ympäristö, runsaat uusiutuvat luonnonvarat, vesi Biotaloudesta ja puhtaasta teknologiasta työpaikkoja & vientiä Tutkimuksen vaikuttavuus ja tulosten kaupallistaminen Tutkimusorganisaatioiden profiloituminen, työnjako ja yhteistyö (odotetaan esitystä) Rahoitetaan alueellisia tai alakohtaisia osaamiskeskittymiä Ruoantuotannon kannattavuus ja vienti Puun käytön monipuolistaminen ja lisääminen Sininen biotalous Tekes-, SA-, SHOK-, INKA-leikkaukset Luke + Syke + leikkaukset YO + AMK -indeksikorotusten jäädytys Ilkka P. Laurila
Fossiilitaloudesta biotalouteen Uusiutuvien luonnonvarojen viisaasta, ympäristöä säästävää ja materiaaleja tehokkaasti kierrättävää käyttöä korostavalla biotaloudella viitataan perinteisesti metsä-, elintarvike- ja energiasektoreihin. Niiden rinnalla biotalous on lääke-, kemian-, teknologia- ja vaateteollisuutta, rakentamista, veden puhdistusta ja jakelua sekä luontomatkailua. Tavoitteena on jalostaa tuotteita aiempaa pidemmälle, jotta ketjussa kulkisi enemmän rahaa. Tällöin myös metsistä, pelloilta ja vesistöistä peräisin olevista raaka-aineista on varaa maksaa hyvin. Uutta biotaloudessa on toimialojen raja-aitojen murtaminen. 4 Ilkka P. Laurila 29.5.2015
Biotalouden pitkän aikavälin haasteita Miten turvataan [varsinkin kysynnän kasvaessa] bioraaka-aineen kestävä tuotanto ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen? Miten turvataan tuotannon vastuullisuus ja hyväksyttävyys? Pyri tehokkuuteen Energia myös biotalouden haaste
Biotalouden kirjo Vihreä biotalous Metsävarojen käyttöä lisätään Puuraaka-aine jalostetaan kotimaassa Huolehditaan puuperäisten liikennepolttoaineiden tuotantoedellytyksistä Turvataan pienpuun käyttöön perustuva uusiutuvan energian tuotanto Keltainen biotalous Ravinteet ja energia talteen peltojen biomassoista, eloperäisistä sivuvirroista, jätteistä ja lannasta Maaseudulle yrityksiä, työpaikkoja, palveluja ja asumista Sininen biotalous Kalavaroista lähiruokaa, uusia tuotteita sekä osaamisen ja teknologian vientiä Puhtaan veden osaamisesta liiketoimintaa Rakennetuista vesistöistä kalastuselämyksiä ja vihreää vesivoimaa Punainen biotalous Biojalostamoista liiketoimintaa ja vientiä Lähde: MMM 6
Keskeisiä tutkimustarpeita metsätaloudessa Metsä energianlähteenä Uusiutuvan energian osuus 38 % energian kulutuksesta 2020 mennessä (nyt 31-35%). Bioenergian käyttöä lisättävä merkittävästi. Uudet metsään ja metsäbiomassaan perustuvat tuotteet ja palvelut Raaka-ainetta kemian-, energia- ja lääketeollisuuteen Uusia ratkaisuja metsänhoitoon ja -korjuuseen Tuotteita ja palveluja aineettomista arvoista (maisema, virkistys, matkailu) Puumateriaalien ja -tuotteiden kehittäminen Puutuotteiden ominaisuuksien parantaminen, rakentaminen ja uudet käyttökohteet Metsänviljely ja puumarkkinat, mittausmenetelmät ja puun laatu Puun perimä ja laatu, jalostus 7 Mari Walls 29.5.2015
Keskeisiä tutkimustarpeita maataloudessa Ravinteiden käytön tehostaminen Hupenevat fosforivarat ja toisaalta vesistöjen rehevöityminen ravinteita ei ole varaa hukata Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Ilmastonmuutokseen on sopeuduttava ja sen mahdollisuudet on hyödynnettävä, ml. uudet lajikkeet Uusien teknologioiden hyödyntäminen Älykkäät toimintaympäristöt, esim. anturointi ja paikkatieto Työkoneiden automaatio ja maatilan tiedonhallinta Ruoan turvallisuus, huoltovarmuus Valkuaisomavaraisuus, esim. uudet lajikkeet ja rehut Vastuullisuus, jäljitettävyys ja hyväksyttävyys Lähiruoka, hiilijalanjäljet, eläinten hyvinvointi 8 Ilkka P. Laurila 29.5.2015
Elintarvikealan tulevaisuus Turvallisempaa ja terveellisempää ruokaa Ilmasto- ja ympäristökuormitusta vähennetään ja terveysvaikutusten merkitys kasvaa. Jätteistä raaka-ainetta ja uutta liiketoimintaa Elintarviketeollisuuden sivuvirtoja voidaan hyödyntää kemianteollisuuden biojalosteissa ja energiantuotannossa. Raaka-aineiden tunnistaminen ja hyötykäyttö varmistaa, että mm. kasvin terveellisimmät ainesosat päätyvät rehun tai kaatopaikan sijaan ihmisille. Sivuvirrat hyödynnetään ja hävikkiä vältetään kaikin keinoin. Vastuullisuudesta kilpailuetua Ruokaketjun läpinäkyvyyttä parannetaan ja vastuullisuus tuotteistetaan. Kuluttajille tarjotaan enemmän tietoa ja selkeämpiä vaihtoehtoja. Ilkka P. Laurila
Sinisen biotalouden teemoja 10 Asmo Honkanen ja Timo Halonen 29.5.2015
Ravinnon tuotannon sininen vallankumous 11 Asmo Honkanen ja Timo Halonen 29.5.2015
Kotimaisen kalan osuus 12 Asmo Honkanen ja Timo Halonen 29.5.2015
Luke 5 kk (tai 117 v) Toiminta käynnistyi 1.1.2015 Lukeen fuusioituivat MTT, Metla, RKTL ja Tiken luonnonvaratilastot Suomen 2. suurin tutkimuslaitos; VTT Oy suurin Luken tunnuslukuja: 1600 htv, 700 tutkijaa Liikevaihto 135 M (68% suoraa budjettirahoitusta) Rahoitusrakenne muuttumassa 2000 hanketta Luke-Syke -fuusio 14 Ilkka P. Laurila
Toiminta maankattava Johto Helsingin Viikissä Päätoimipaikat: pääkaupunkiseutu, Jokioinen, Joensuu, Oulu Hyödynnämme yhteistyömahdollisuudet asiakkaiden, yliopistojen, tutkimuslaitosten ja aluekehittäjien kanssa Luke 11/18 korkeakoulun pääkampuspaikkakunnalla Ilkka P. Laurila
Organisaatio Ilkka P. Laurila
Visiomme Olemme biotalouden suunnannäyttäjä osaamisemme luo perustan kestävälle kasvulle ja hyvinvoinnille. Ilkka P. Laurila
Näihin keskitymme Uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvat biomassapohjaiset tuotteet ja energia ruokajärjestelmä ja -turva hyvinvointi ja terveys kestävä luonnonvaratalous ja -politiikka Ilkka P. Laurila
Luken painopisteitä 1/2 1. Sininen biotalous vesiviljely, kalankasvatus 2. Hajautetut toimintamallit yhteiskunnassa hajautetut energiaratkaisut, paikalliset ratkaisut, lähiruoka, viherinfra 3. Arktinen biotalous ruuan raaka-aineiden jalostaminen, erikoistuotteet, puhtaat ja terveysvaikutteiset luonnon raaka-aineet, villiruoka, luonnonkasvien tuotteistaminen 4. Luonnonvarojen hyvinvointi- ja terveysvaikutukset ja turvallisuus terveysvaikutteiset elintarvikkeet, huoltovarmuus, ruokaturva, ravitsemus, eläinten hyvinvointi Ilkka P. Laurila
Luken painopisteitä 2/2 5. Digitaalisuus ja tietovarannot uudet toimintamallit ja palvelut, jäljitettävyys, MyData/datan omistajuus, Big data 6. Uudet biopohjaiset materiaalit, tuotteet ja energia uudet tuotteet sivuvirroista (elintarvikkeet, rehu, lannoitteet, energia), lisäarvotuotteet 8. Vastuullisuus, jäljitettävyys ja hyväksyttävyys 9. Raaka-ainetuotanto ja kiertotalous globaalissa kilpailutilanteessa sivuvirtojen hyödyntäminen, ruokahävikki, ravinteiden kierrätys, lanta, teolliset symbioosit 20 Ilkka P. Laurila 29.5.2015
LUO-verkosto Häme Luonnonvara-alan verkostossa ovat HAMK, HY:n bioja ympäristötieteellinen tdk ja maatalousmetsätieteellinen tdk, Luke, Hämeen liitto sekä Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen elinkeinojen kehittäjät, Vanajavesikeskus sekä yrityksiä ja järjestöjä. Tavoitteena on laajentaa verkostoa alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Yhteistyömuotoja 1) T&K 2) oppimisympäristöjen yhteiskäyttö 3) uuden tiedon hyödyntäminen liiketoiminnaksi 4) verkostoitumistilaisuuksia
Kiitos!