KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden nuorten aikuisten ryhmässä, todetaan työ- ja elinkeinoministeriön toukokuussa julkaisemassa Nuoret miehet työelämään -raportissa. Akavan mukaan toukokuun 2009 lopussa työttömänä oli 1 052 vastavalmistunutta eli vuoden sisällä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta, kun vuotta aikaisemmin luku oli 730. Kasvua luvuissa on noin 44 prosenttia. Syynä työttömyyden kasvuun ovat mm. julkisen sektorin vaikeudet, kun määräaikaisia työsuhteita ei ole jatkettu eikä uusia vastavalmistuneita palkattu. Myös yliopistojen tutkinnonuudistuksen siirtymäajan päättyminen heinäkuun 2008 lopussa on vaikeuttanut työllistymistä, sillä tuolloin maistereita valmistui ennätysmäärä. Akavan mukaan ns. maisterisuman vaikutus vastavalmistuneiden työttömien määrään on arvion mukaan edelleen noin 500 henkilöä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus aikoo edistää korkeasti koulutettujen nuorten aikuisten työllistymismahdollisuuksia nykyisessä taloustilanteessa? Helsingissä 31 päivänä elokuuta 2009 Sanna Perkiö /kok Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Sanna Perkiön /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 680/2009 vp: Miten hallitus aikoo edistää korkeasti koulutettujen nuorten aikuisten työllistymismahdollisuuksia nykyisessä taloustilanteessa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Työttömyyden kasvu on kohdistunut keskimääräistä voimakkaammin nuoriin ja vastavalmistuneisiin. Myös akateemisten työntekijöiden työttömyys on lisääntynyt. Korkeasti koulutettuja työttömiä oli kesäkuussa 29 800, mikä oli 25 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työhallinnon tavoitteena on vastata entistä paremmin korkeasti koulutettujen asiakkaiden tarpeisiin. Uusia keinoja tähän pyritään löytämään ja olemassa olevien keinojen käyttöä tehostetaan. Korkeasti koulutettujen asiakkaiden kohdalla käytössä ovat monet työhallinnon toimenpiteet, joista tärkeimmät ovat työvoimapoliittinen aikuiskoulutus ja palkkatuki. Resursseja suunnataan nuorten ja vastavalmistuneiden lisäksi myös lomautetuille ja irtisanotuille pitkäaikaistyöttömyyden ennalta ehkäisemiseksi. Akateemisille työttömille tarjotaan työvoimakoulutusta ja yrittäjyyskoulutusta sekä palkkatukea. Koulutuksessa keskeistä on yhteistyö PK-yritysten kanssa. Koulutushankkeita pyritään toteuttamaan mahdollisimman paljon yrityksissä, joiden kehittämistehtäviin akateemisen koulutuksen saaneet työnhakijat voivat sijoittua ja työllistyä. Korkeasti koulutettujen kohdalla myös yrittäjyyttä tuetaan yhtenä mahdollisena ja tärkeänä vaihtoehtona. Yrittäjyyden tukemisen tavat, kuten starttiraha, ovat välineitä tässä työssä. Jyväskylän seudulla toteutettavassa Uudet urat -hankkeessa on kehitetty uusia toimintamalleja korkeasti koulutettujen yrittäjyyden tukemiseen ja akateemisten työttömien työllistämiseen. Asiantuntijatehtäviin työllistymistä helpotetaan myös nostamalla valtiosektorin tukityöllistämisen kiintiötä. Tämän mallin tukemiseen osoitetaan resursseja vuonna 2010. Nopeaa uudelleen työllistymistä ja aikuiskoulutukseen hakeutumista tuetaan talousarvioesityksen lisäksi useilla tehdyillä tai valmisteilla olevilla muutoksilla. Muutosturvan toimintamallin kohderyhmää on 1.7.2009 lähtien laajennettu kattamaan tietyt lomautettujen ja määräaikaisista työsuhteista työttömiksi jääneiden ryhmät. Ammatillisen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen johtoryhmän ehdottamista muutoksista monet parantavat erityisesti korkeasti koulutettujen mahdollisuuksia hankkia aikuiskoulutusta. Työttömiä kannustetaankin hakeutumaan omaehtoiseen aikuiskoulutukseen yhtenäistämällä työvoimakoulutuksen ja omaehtoisen aikuiskoulutuksen koulutusetuudet. Työttömyysjaksot pyritään pitämään mahdollisimman lyhyinä asettamalla työnhakusuunnitelman laadinnalle ja toteutumisen seurannalle uudet, entistä tiukemmat määräajat. Työ- ja elinkeinotoimistouudistuksessa korostetaan työnvälityksen merkitystä. Korkeasti koulutettujen palvelutarpeet huomioidaan myös työ- ja elinkeinotoimistojen palveluja kehitettäessä. Suurimpien kaupunkien TEtoimistoissa on myös erikseen nimettyjä korkeakouluneuvojia. Keväällä 2009 on työministerin aloitteesta käynnistetty yhteistyö akateemisten alojen ammattiliittojen kanssa korkeasti koulutettujen työnhakijoiden työvoimapalvelujen ke- 2
Ministerin vastaus KK 680/2009 vp Sanna Perkiö /kok hittämiseksi. TE-toimistojen henkilöstölle järjestetään aihepiiristä henkilöstökoulutusta. Kun TEtoimistoja kehitetään, huomioidaan erityisesti korkeasti koulutettujen palvelutarpeet. Tämä tavoite on osa TE-toimistouudistusta. Työttömyyden kasvun rajoittamiseksi työvoimapolitiikan määrärahoja on lisätty. Vuoden 2009 ensimmäisessä lisätalousarviossa lisäys oli 22 milj. euroa. Hallituksen toisessa lisätalousarvioesityksessä työvoimapolitiikan määrärahoja esitetään lisättäväksi 29 miljoonalla eurolla. Hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle 2010 työvoimapolitiikan määrärahoja ehdotetaan edelleen lisättäväksi noin 82 miljoonalla eurolla yhtensä noin 559 miljoonaan euroon. Vuoden 2010 talousarvioesityksen lisäpanostus nuorille ja vastavalmistuneille on 50 miljoonaa euroa. Lisäksi työllisyys- ja koulutustoimia rahoitetaan ESRohjelmien rahoituksella. Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 2009 Työministeri Anni Sinnemäki 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 680/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Sanna Perkiö /saml: Hur tänker regeringen främja sysselsättningsmöjligheterna för högutbildade unga vuxna i nuvarande ekonomiska situation? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Arbetslöshetsökningen har gällt unga och nyutexaminerade mer än genomsnittet. Också bland akademiska arbetstagare har arbetslösheten ökat. I juni fanns 29 800 högutbildade arbetslösa, vilket är 25 procent mer än ett år tidigare. Arbetsförvaltningen har som mål att ännu bättre svara mot behoven hos högutbildade kunder. Man försöker finna nya metoder för att bemöta behoven och de redan befintliga metoderna används ännu effektivare. Många av arbetsförvaltningens åtgärder står till buds för högutbildade kunder, de viktigaste är arbetskraftspolitisk vuxenutbildning och lönesubvention. Utöver unga och nyutexaminerade riktas resurser även till permitterade och uppsagda i syfte att förebygga långtidsarbetslöshet. Akademiska arbetslösa erbjuds arbetskraftsutbildning och företagarutbildning samt lönesubvention. I fråga om utbildning är det viktigt att samarbeta med små och medelstora företag. Avsikten är att i så stor utsträckning som möjligt ordna utbildningsprojekt vid företag, eftersom akademiskt utbildade arbetssökande kan få sysselsättning genom att placera sig i utvecklingsuppgifter hos företagen. När det gäller högutbildade är också företagsamhet ett möjligt och viktigt alternativ som stöds. Metoderna för att stödja företagsamhet, såsom startpeng, är verktyg i detta arbete. I Jyväskyläregionen genomförs projektet Uudet urat. I samband med projektet tas det fram nya handlingsmodeller för stödjande av företagsverksamhet bland högutbildade och för sysselsättande av akademiska arbetslösa. För att åstadkomma bättre möjligheter till arbete i sakkunniguppgifter höjs också kvoten för stödsysselsättning inom den statliga sektorn. Resurser för stödjandet av denna modell kommer att anvisas år 2010. Snabb ny sysselsättning och sökande till vuxenutbildning stöds utöver budgetpropositionen också genom flera förändringar som redan gjorts eller som förbereds. Målgruppen för åtgärdsmodellen för omställningsskydd utvidgades fr.o.m. den 1 juli 2009, så att den nu omfattar vissa grupper av permitterade och personer som blivit arbetslösa efter att deras visstidsanställning upphört. Många av de förslag som ledningsgruppen för en totalreform av den yrkesinriktade vuxenutbildningen lade fram förbättrar i synnerhet högutbildades möjligheter till vuxenutbildning. Arbetslösa sporras att söka sig till frivillig vuxenutbildning genom att man förenhetligar förmånerna under tiden för arbetskraftsutbildning och frivillig vuxenutbildning. Nya, ännu snävare tidsfrister ställs för utarbetandet av jobbsökarplaner och uppföljningen av hur planen genomförs i syfte att åstadkomma så korta arbetslöshetsperioder som möjligt. Vid reformen av arbets- och näringsbyråerna betonas arbetsförmedlingens betydelse. Servicebehoven hos högutbildade beaktas också när arbets- och näringsbyråernas tjänster 4
Ministerns svar KK 680/2009 vp Sanna Perkiö /kok utvecklas. Vid TE-byråerna i de största städerna finns också särskilt utnämnda högskolerådgivare. Våren 2009 inleddes på initiativ av arbetsministern ett samarbete med fackförbunden för akademiska branscher, i syfte att utveckla arbetskraftsservicen för högutbildade arbetssökande. Det anordnas personalutbildning kring temat för personalen vid TE-byråerna. När TE-byråerna utvecklas, beaktas i synnerhet servicebehoven hos högutbildade. Denna målsättning är en del av TEbyråreformen. De arbetskraftspolitiska anslagen har höjts i syfte att begränsa arbetslöshetsökningen. I den första tilläggsbudgeten för 2009 höjdes anslagen med 22 miljoner euro. I regeringens andra tillläggsbudgetsproposition föreslås att de arbetskraftspolitiska anslagen höjs med 29 miljoner euro. I regeringens budgetproposition för 2010 föreslås att de arbetskraftspolitiska anslagen höjs ytterligare med cirka 82 miljoner euro, så att de sammanlagt uppgår till cirka 559 miljoner euro. I budgetpropositionen för 2010 är tilläggssatsningen på unga och nyutexaminerade 50 miljoner euro. Dessutom finansieras sysselsättnings- och utbildningsåtgärder via ESF-program. Helsingfors den 21 september 2009 Arbetsminister Anni Sinnemäki 5