Vuodenajat vaihtuvat Malin Broman TORSTAINA 20.2.2014 KLO 19 OULUN TUOMIOKIRKKO
Ohjelma Torstaina 20.2.2014 klo 19 VUODENAJAT VAIHTUVAT Malin Broman, liidaus ja viulu Antonio Vivaldi (1678 1741): Viulukonsertot Neljä vuodenaikaa (Le Quattro Stagioni), kokoelmasta Il cimento dell armonia e dell invenzione ( Kiista harmonian ja kekseliäisyyden välillä ) op 8/1 4 1. La Primavera Kevät, Es-duuri RV 269 Allegro: Kevät herää Lintujen laulu Lähteet pulppuavat Ukkonen Lintujen laulu Largo e pianissimo sempre: Nukkuva paimen (I viulu) Lehvien suhina (II viulu) Koirat haukkuvat (alttoviulu) Allegro Danza pastorale: Maalaistanssi 2. L Estate Kesä, g-molli RV 315 Allegro non molto: Helteen aiheuttamaa uupumusta Käki Tunturikyyhkynen Kuhankeittäjä Leudot tuulet Eri tuulia Pohjoistuuli Nuoren maalaispojan valitus Adagio Presto: Kärpäsiä ja paarmoja Presto: Kesäinen myrsky 3. L Autunno Syksy, F-duuri RV 293 Allegro: Maalaisten tanssia ja laulua Juoppo Nukkuvat humalaiset Adagio: Kaikki juopottelijat nukkuvat Allegro: Metsästys Pakenevat eläimet Pyssyjä ja koiria Pakeneva eläin kuolee
4. L Inverno Talvi, f-molli RV 297 Allegro non molto: Hampaat kalisten hangessa Kauhea myrsky Lämmittelyä juoksemalla ja jalkoja polkemalla Tuulet Hampaiden kalinaa Largo: Sade Allegro: Jäätikön ylitys Varovaista ja pelokasta askellusta Nurinmeno Urheaa taivallusta Sirokkotuuli Pohjoinen ja kaikki muut tuulet väliaika 10 min. Pjotr Tšaikovski (1840 1893): Serenadi jousille C-duuri op. 48 Pezzo in forma di sonatina: Andante non troppo Allegro moderato Valse: Moderato. Tempo di Valse Élégie: Larghetto elegiaco Finale: Tema russo. Andante Allegro con spirito Konsertin aikana kuvaaminen ja nauhoittaminen kielletty Konsertti päättyy n. klo 20.40
Antonio Vivaldi: Viulukonsertot Neljä vuodenaikaa (Le Quattro Stagioni), kokoelmasta Il cimento dell armonia e dell invenzione ( Kiista harmonian ja kekseliäisyyden välillä ) op 8/1 4 Antonio Vivaldin (1678 1741) kahdentoista viulukonserton kokoelma Il cimento dell armonia e dell invenzione op. 8 ( Kiista harmonian ja kekseliäisyyden välillä ) syntyi luultavimmin hollantilaiskustantaja Etienne Rogerin aloitteesta ja julkaistiin vuonna 1725. Vivaldi oli tuolloin maineensa huipulla kierrellen virkavapaalla Venetsian Pietàn tyttökoulusta esiintymässä Euroopan hoveissa. Kokoelman konsertot olivat syntyneet eri aikoina ja painattamisen eräs tarkoitus oli sulkea markkinat piraattikopioilta. Wieniläiselle kreivi Wenzel von Morzinille jo aiemmin omistetut Neljä vuodenaikaa -konsertot (Le quattro stagioni) olivat levinneet nopeasti ympäri Euroopan ja niistä on säilynyt useita säveltäjän auktorisoimia kopioita. Vuodenajat levisivät tietysti myös monina piraattikopioina. Neljän vuodenajan myrskyisää menestystä ei tarvitse ihmetellä. Aihe vuodenkierto, ihmisen tarkasteleminen osana luontoa ja luonnonjärjestyksen heijastuminen musiikissa oli suosittu ja vertauskuvallisuudessaan valistusajan rationaalisia ihanteita ja luonnonuskoa vahvistava. Vivaldi pyrki ohjelmallisissa konsertoissaan ajan hengestä poiketen hyvin täsmälliseen aiheenkuvaukseen. Tähän tarkoitukseen hän laati Vuodenaikojen erääseen versioon yksityiskohtaiset ohjeet soittajien nuotteihin, jatkoksi esitysmerkinnöille. Eräästä toisesta versiosta ovat säilyneet neljä tuntemattoman kirjoittajan kuvailevaa sonettia, jotka runokielensä perusteella ovat todennäköisimmin Vivaldin itsensä sepittämiä. Koska konsertto-opuksessa nro 8 oli kyseessä Kiista kekseliäisyyden ja harmonian välillä, Vivaldi on ryhdittänyt mielikuvituksellisen aiheenkuvauksen taitavasti jäsennetyllä kolmiosaisella konserttomuodolla, joka noudattaa rikkumattomasti concerto grosson tasapainovaatimuksia. Sooloviuluosuus on täynnä huikeaa bravuuria, muistutuksena siitä, että Pietàn tyttökoulun orkesteri oli yksi Euroopan parhaita. Vivaldin Neljä vuodenaikaa ovat täynnä uusia teknisiä oivalluksia ja jännittäviä soittimellisia tehokeinoja, yhdistyneenä virtaviivaiseen konserttomuotoon. Ohjelmamusiikkina sen tarkkuus on usein käsin kosketeltavaa ja juuri tämän konkreettisuuden vuoksi teossarja
kasvaa vanhan maailman elämänkierron suureksi metaforaksi, maatalouskulttuurin ajallisuuden ja olemassaolon värikkääksi ylistyslauluksi. Ensimmäisessä konsertossa ( Kevät ) Italian kevään herääminen on hahmotettu tuttujen luontonäkyjen kautta, veden solina ja lintujen liverrys koristavat majesteetillisempaa muutosrituaalia, esiin purkautuvaa ukkosmyrskyä. Hitaassa osassa on barokkisia päähänpälähdyksiä, tuulen tuudittaessa paimenen uneen ja koirien haukahdellessa uneksivalle karjanvalvojalle. Päättävä kansantanssi on perinteiseen kuvastoon kuuluva karakteriosa. Kesään liittyy Vivaldin mielikuvituksessa yllättävän paljon ahdistusta ja dramatiikkaa: painostava helle, eri lintujen kiihkeä laulu ja arvaamattomat tuulet saavat hitaassa osassa erilaiset tuhohyönteiset seurakseen. G-molli-konserton jännite räjähtää päättävässä rajuilmassa, joka puhdistaa ilman ja sielun. Syksy saa säveltäjän runosuonen pulppuamaan vilkkaana: sadonkorjuujuhlien perinteisiä menoja terävöittää häiriköivän humalikon (sooloviulu) toikkarointi. Onnellisesti juopuneet maalaiset vaipuvat avausosan päätteeksi uneen, jota kuvataan hitaan osan aavemaisissa pitkissä äänissä malliesimerkki barokin viehtymyksestä fantastisiin ja epätodellisiin näkyihin. Finaali on realistinen metsästyskohtaus, jossa orkesterin toistuva ripieno-aihe kuvastaa saalistajia ja sooloviulun taidokkaat pyrähdykset turhaan pakenevaa eläintä piilukkokiväärit paukahtelevat terävinä staccatoiskuina, uhri heittää henkensä vikiseviin juoksutuksiin. Talvi yllättää etelämaalaisen rajuudellaan: pakkasta ja puhuria riittää, eloonjäämistä harjoitellaan liikunnalla. Hitaan osan pizzicato-sade on onneksi vettä ja idyllisestä tunnelmasta päätellen sitä seurataan takkatulen lämmöstä ikkunan takaa. Viimeisen osan aloittaa koominen kuvaelma, tasapainoilu liukkaalla jäällä, jossa sooloviulun eteneminen keskeytyy pari kertaa ikävään pyllähdykseen. Loppukuvassa ovat ihmiset siirtyneet taka-alalle ja luonto näyttää täyden voimansa: eri osissa puhaltaneet tuulet yhdistävät voimansa kuin Aioloksen säkissä ja tuivertavat musiikin tiehensä. Pjotr Tšaikovski: Serenadi jousille C-duuri op. 48 Pjotr Tšaikovski (1840 1893) oli ensiluokkainen sadunkertoja, unelmien, pettymysten ja nostalgian säveltäjä, sekä parhaimmillaan alitajuisen maiseman, lapsuudesta perittyjen tunteiden, toiveiden ja pelkojen kuvaaja. Selvimmin nämä kyvyt tulivat esiin kolmessa suuressa satubaletissa, Joutsenlampi, Prinsessa Ruusunen ja Pähkinänsärkijä.
Ihannekuvien ja todellisuuden välinen ristiriita piirtyi oikeastaan aina selvempänä, mitä tarkemmin Tšaikovski muurasi satumaailmansa ja idealisoi henkilöhahmonsa. Yksi tällainen henkilöhahmo oli Mozart, jolle Tšaikovskin neljä orkesterisarjaa ja jousiserenadi ovat paljon velkaa. Mozart keksi musiikin kuin satakieli laulamisen, vaivattomasti, enempiä miettimättä, Tšaikovski kirjoitti kertoen enemmän omista tavoitteistaan kuin Mozartin työskentelystä. C-duuri-serenadissa op. 48 vuodelta 1880 juhlii tuskalla ja hiellä ansaittu välittömyys ja vaivattomuus. Säveltäjä raportoi Nadezhda von Meckille: Olen kirjoittanut lyhyessä ajassa kaksi teosta: Juhlaalkusoiton 1812 ja neliosaisen Serenadin jousiorkesterille. Alkusoitto on pauhuva ja meluisa, ja kirjoitettu ilman lämpöä ja rakkautta... Serenadin olen kirjoittanut sisäisestä vakaumuksesta. Se on syvästi eletty teos ja uskallan sanoa, ettei siltä puutu todellista arvoa. Jousiserenadissaan C-duuri Tšaikovski pyrki saavuttamaan esikuvaansa liittämänsä sulavuuden ja helppouden, pitäen teoksen ensimmäistä osaa (Pezzo in forma di sonatina) kunnianosoituksena Mozartille. Ehkä yllättävästikin Tšaikovski lataa lineaarisen eleganssin ohella avausosaansa myös jykevää draamaa. Satujen maailmaa serenadi lähestyy kertovalla rakenteellaan. Laaja ensimmäinen osa alkaa hitaalla ja esittelevällä johdannolla, Andante non troppo, joka palaa innoittuneen ja nopean (Allegro moderato) pääjakson jälkeen. Ensimmäinen osa, laulu sonatiinin muodossa, on siten suljettu kokonaisuus, eräänlainen kehyskertomus, johon serenadin muut osat nivoutuvat. Toinen osa on pietarilaissalongissa pyörähtelevä valssi (Moderato), jonka seurapiirieleganssiin liittyy slaavilainen kaihomieli, onnen hetkinä iskevä tietoisuus kaiken ohimenevyydestä. Alakuloisuus saa vallan mietteliäässä hitaassa osassa (Larghetto elegiaco), joka yltyy lopussa kouraisevan traagiseksi tyyntyäkseen vasta viime tahdeissaan. Tuskaisia tunteita tasapainottaa Tšaikovskin hedonistisen aistillinen tapa kirjoittaa jousille. Tšaikovskin kyynisen kommentin mukaan finaalin tulee olla banaali, mikä tarkoitti komeaa räimettä vakavien pohdiskelujen tai riipaisevan draaman päätteeksi. Jousiserenadin finaalissa riittää temperamenttia ja kiihkeitä rytmejä, vaikka säveltäjä muistuttaa myös henkevyydestä spiritoso-merkinnällään. Tšaikovski vie tarinansa päätökseen hallitusti: ensimmäisen osan johdanto-aiheen paluu on luontevasti nostalginen ja sitä seuraava loppukiihdytys todistaa, että pettymysten ja kärsimysten jälkeenkin maailmanmiehellä on vielä tyyli jäljellä. Antti Häyrynen
Oulun Energia turvaa edulliset ja varmat energiapalvelut alueensa ihmisille ja yrityksille. Oulun Energia hankkii, myy ja jakaa sähköä ja lämpöä sekä tuottaa niihin liittyviä palveluja asiakkaidensa käyttöön. Paikallisesti tuotetun energian hyöty palautuu moninkertaisesti pohjoissuomalaisten arkeen. Tästä toiminnasta rakentuu pohjoista voimaa. Oulun OP on yksi Suomen suurimpia osuuspankkeja ja kuuluu suomalaiseen OP-Pohjola-ryhmään. Se palvelee pankki- ja vakuutusasiakkaitaan 17 konttorissa ja kahdessa palvelupisteessä 11 kunnan alueella. Voimakkaasti kehittyvän pankin palveluksessa on lähes 300 pankki- ja vakuutusalan asiantuntijaa. Kaleva on Pohjois-Suomen suurin ja Suomen neljänneksi suurin seitsenpäiväinen sanomalehti. Kaleva tuo sisältöä elämään kertoo tärkeimmät uutiset ja kiinnostavimmat jutut sekä tarjoaa hyödyllisimmät palvelut. Kaleva palvelee monipuolisesti ja laadukkaasti lukija- ja ilmoitusasiakkaita. Kaleva.fi on Suomen suosituimpia verkkolehtiä ja kertoo tuoreimmat uutiset 24/7.
Sonetit Vivaldin Vuodenaikoihin: La Primavera Kevät Kevät on tullut ja iloisina tervehtivät linnut sitä laulullaan, länsituuli puhaltaa purot suloiseen solinaan. Taivaan ylle nousee musta viitta, salama ja ukkonen julistavat kevättä, linnut heidän jälkeensä jatkavat sävelillään. Kukkaisalla kedolla, kasvien ja lehvien suhinassa nukkuu vuoripaimen, uskollinen koira vierellään. Huilu soi hilpeänä, nymfit ja paimenet tanssivat, kevät saapuu loistossaan. L Estate Kesä Armottoman auringon alla kärventyvät karja sekä ihmiset, jopa mänty kuivettuu. Käki alkaa kukkua ja pian laulavat myös kuhankeittäjä ja kyyhkyset. Leuto tuuli puhaltaa, mutta pohjoisesta yllättää puhuri. Paimen valittaa, hänen yllään synkkenee taivas ja kohtalo. Hänen jäsenensä veltostuvat ja pelko valtaa mielen, äkäiset herhiläiset kiusaavat karjaa. Ja niin käy aavistukset toteen: taivas ryskyy salamoita, rakeet lyövät viljan maahan.
L Autunno Syksy Talonpoika juhlii satoaan, tanssitaan ja lauletaan, ja täynnä Bacchuksen mehua he lakoavat uinumaan. Pian melske vaimenee, suopea sää hymyilee, kutsuen kansaa syvään uneen. Aamunkoitossa lähtevät metsästäjät, koirineen, torvineen ja pyssyineen. Riista juoksee karkuun, saalistajat perässään. Kauhuissaan ja tuskissaan pakoon ryntäävät eläimet pauketta ja tulta, mutta turhaan haavoitettu rimpuilee, alistuen viimein kuolemaan. L Inverno Talvi Pakkasessa hytisten, hyisen viiman puremana, jalkoja nostellen, hampaat kylmässä kalisten. Hiljainen päivä takan lämmössä ulkona muita kastellaan! Jäätiköllä varovasti astellen, liukastellen ja tapaillen. Ja kun railo aukeaa, juokse tieltä jäiden murtuvain. Etelätuuli rautaisesta kodistaan syöksyy, pian toiset perässään, ilmisodassa keskenään: Tälläinen on talvi, riehakas ja iloinen. (suom. Antti Häyrynen)
Malin Broman, viulu Malin Broman on kysytty viulisti solistina, kamarimuusikkona, opettajana ja konserttien liidaajana. Ruotsin Kungsbackassa kasvanut Malin aloitti viulunsoiton viisivuotiaana. Saatuaan stipendin hän muutti Lontooseen opiskelemaan David Takenon johdolla Guildhall School of Music & Dramassa. Nuorena Malin palkittiin useissa kilpailuissa, mm. kansainvälisessä Carl Nielsen viulukilpailussa. Kilpailumenestysten jälkeen hän on luonut menestyksekästä uraa esiintyen useiden orkestereiden solistina eri puolilla maailmaa. Kohokohtia ovat olleet mm. solistitehtävät Göteborgin sinfoniaorkesterin, BBC Scottish Symphonyn ja Academy of St Martin-in-the Fields -orkesterin kanssa sekä työskentely monen kuuluisan kapellimestarin kanssa. 2011 Broman soitti Steven Isserlisin kanssa Daniel Hardingin johtaman Ruotsin radio-orkesterin solistina Brahmsin kaksoiskonserton. Kamarimusiikille omistautunut Malin on Kungsbacka-pianotrion perustajajäsen. Trio on esiintynyt mm. Carnegie Hallissa, Concertgebow ssa, Wienin Konserttitalossa, Berliinin Filharmoniassa sekä lukuisilla musiikkijuhlilla ja kiertueilla. Malin on pitänyt omia konsertteja myös Washington DC:ssä, Ostravassa, Kööpenhaminassa ja on esiintynyt Edinburghin kansainvälisellä festivaalilla Leopold-jousitrion kanssa ja Lontoon Queen Elizabeth Hallissa Belcea-kvartetin kanssa. Kuuden vuoden ajan Malin oli jäsenenä Nash Ensemblessa, jonka kanssa hän kiersi säännöllisesti Europpaa esiintyen mm. BBC:n Proms-festivaalilla. Malin soittaa myös alttoviulua. Hän on altistina Elias-kvartetissa, jonka jäsenenä hän osallistuu Beethoven-sarjaan 2013 2014. Solistin ja kamarimuusikon taidot ainutlaatuisesti yhdistävä Malin nimitettiin Ruotsin radio-orkesterin konserttimestariksi vuonna 2008. Hän on toiminut myös vierailevana konserttimestarina Mahler-kamariorkesterissa ja Euroopan kamariorkesterissa. Vuonna 2008 Malin nimitettiin Ruotsin kuninkaallisen musiikkiakatemian jäseneksi. Pianotrionsa jäsenenä musiikkiakatemia on palkinnut hänet.
Malin on sitoutunut välittämään soittotaitoa tuleville sukupolville toimimalla opettajana Götborgin Musiikin ja draaman akatemiassa. Hänen erityisenä mielenkiintonsa kohteena on jousisoittajien ergonomia. Nykyään hän opettaa alttoviulunsoittoa Edsbergin Musiikki-instituutissa. Ruotsin radio, BBC Radio 3 ja monet muut ovat radioineet Malinin esiintymisiä. Hän on levyttänyt mm. Hyperionille, Naxokselle ja BIS:lle. Hänen instrumenttinaan on Guadagninin rakentama viulu, jonka hänen käyttöönsä on antanut Järnåker-säätiö.
Oulu Sinfonia on Pohjois-Suomen ainoa ja EU-alueen pohjoisin sinfoniaorkesteri. Se aloitti toimintansa vuonna 1937 ja 1954 sai oikeuden käyttää kaupunginorkesterin nimeä. Orkesteri kunnallistettiin vuonna 1961. Nykyisen nimensä orkesteri otti käyttöön vuonna 2005. Tunnettuja kapellimestareita ja orkesterin kehittäjiä ovat viime vuosikymmeninä olleet Urpo Pesonen, Paavo Rautio, Onni Kelo, Rauno Rännäli, Ari Angervo, Peeter Lilje, Arvo Volmer ja Dmitri Slobodeniouk. Orkesterin päävierailija vuosina 1997 1999 oli John Storgårds ja vuosina 2005 2009 Jaakko Kuusisto. 2010 2013 taiteellisena johtajana toimi Anna-Maria Helsing. Viime kauden orkesterin taiteellisena partnerina ollut Johannes Gustavsson on menneestä syksystä lähtien Oulu Sinfonian ylikapellimestari. Orkesteri on tehnyt useita levytyksiä, mm. Leevi Madetojan koko orkesterituotannon ja Okon Fuoko -balettipantomiimin kokonaislevytyksen. Näiden jälkeen on ilmestynyt Mozartin aarioiden ja alkusoittojen levy, solistina Helena Juntunen. Orkesteri on levyttänyt vuosina 1997 2009 nimikkosäveltäjänä olleen Olli Kortekankaan oopperan Messenius ja Lucia. Viime keväänä ilmestyi Kimmo Hakolan ja Toshio Hosokawan kitarakonsertot sisältävä levy. Solistina soittaa Timo Korhonen, orkesteria johtaa Santtu-Matias Rouvali. Oulu Sinfonian löydät myös Facebookista
Oulu Sinfonia I viulu Lasse Joamets, I konserttimestari Anita Virkkala, konserttimestari * Anne Somero, äj * Emilia Neuvonen, väj * Romuald Gwardak Johanna Korhonen Tiina Kortelainen Oksana Kumpulainen Antti Laitinen Virva Pietilä Ismo Sirén II viulu Austra Steke, äj Nadya Pugacheva, väj * Laura Kangas * Sari Karppinen Marjukka Lahes Liina Räikkönen * Jari Suomalainen Toni Tuovinen Alttoviulu Susanna Nietula, äj * Pia Kukkonen, väj * Andrus Järvi Anniina Matinlassi * Anna-Maija Rousselle Jari Välimäki Sello Arto Alikoski, soolosellisti Riina Salminen, äj Juhana Ritakorpi, väj Mikaela Fagerholm * Janne Varis Harri Österman Kontrabasso Anne Seppänen, äj * Terhi Lassila, väj * Juha Nääppä Harri Sarkkinen * tilapäinen kiinnitys
Kuukauden orkesterilainen Kuva: Juha Sarkkinen Tapaamme joka kuukausi oulusinfonialaisen, joka kertoo työstään ja itsestään. Musiikin inspiroimat Olet kenties nähnyt Oulu Sinfonian soolosellistin paukuttamassa rumpua Kärppien lätkäottelussa tai tuttuja kasvoja orkesterin riveistä katumuusikkoina tai vierailulla paikallisessa koulussa. Oulu Sinfonian kannatusyhdistys Orkesterin Pulssi on jo pitkään jakanut tunnustuspalkintoja muun muassa niille soittajille, jotka tuovat eri tavoin orkesteria ja klassista musiikkia lähelle kaupunkilaisia. Parhaiten yhdistyksen historian tuntee musiikkineuvos Sointu Annala, joka toimi yhdistyksen puheenjohtajana yli 15 vuotta. Heti toimikautensa aluksi Annala ja orkesterin silloinen kapellimestari Arvo Volmer asettivat tavoitteet korkealle: Orkesteri pitää saada täysilukuiseksi, mikä tarkoitti 12 uutta vakanssia, ja sen tulee saada levyttää Leevi Madetojan orkesterituotanto. Jälkimmäinen tavoite toteutui, ensimmäisestä on saavutettu kahdeksan. Täysilukuinen orkesteri on edellytys entistä laadukkaammille konserteille ja sille, että ohjelmistoon voidaan ottaa vaativampia teoksia. Vierailevat kapellimestarit ovat järjestään kehuneet orkesterin työmoraalia ja ammattitaitoa, joten osaamista ja motivaatiota joukosta kyllä löytyy, kertoo Annala. Yhdistyksen jäsenmäärä on kasvanut jo yli 200:aan, ja vuosi sitten puheenjohtajan saappaisiin astui rovasti Juhani Räisänen. Räisäsen
Pulssin puheenjohtaja Juhani Räisänen ja hallituksen jäsen Riitta Karjarinta silmäilevät tulevaa. vahva side musiikkiin juontuu jo sukupolvien takaa, isoäidin kanteleensoitosta ja isän viulistinurasta. Erityisesti kamarimusiikkitoiminta on lähellä sydäntäni. Pulssi haluaa tarjota nuorille muusikoille tukea ja esiintymismahdollisuuksia, Räisänen kertoo. Entä miten Räisänen näkee Orkesterin Pulssin seuraavat vuodet? Päätavoitteenamme on edelleen lisätä Oulu Sinfonian vakansseja. Minimitavoitteesta puuttuu vielä neljä, joten sitä kohti mennään. Toinen ajankohtainen tavoite on tallennesopimus, jonka myötä orkesterin näkyvyys eri medioissa parantuisi ja orkesterilaiset saisivat tallenteista myös korvauksen. Suosittuja piha- ja kotikonsertteja pyrimme järjestämään edelleen, jos löydämme sopivia paikkoja, suunnittelee Räisänen. Sointu Annala toivoo lisäksi, että oululaiset ystävineen saapuisivat jokaiseen Oulu Sinfonian konserttiin. Orkesterin Pulssin 20-vuotista taivalta, johon on mahtunut niin tärkeitä saavutuksia, pettymyksiä kuin onnistumisia, juhlittiin Madetojan salissa 13.2. Teksti: Katja Liesilinna Kuva: Timo Heikkala
Seuraavat konsertit Torstai 27.2. klo 19 Madetojan sali VAKA VANHA VÄINÄMÖINEN Anna-Maria Helsing, kapellimestari Kari Kriikku, klarinetti Magnus Lindberg: Klarinettikonsertto Uuno Klami: Kalevala-sarja, op. 23 Jälkikaiku konsertin jälkeen Liput 8 24 euroa Torstai 13.3. klo 19 Madetojan sali TEREM QUARTET Oulun musiikkiluhlien konsertti Jaakko Kuusisto, kapellimestari Terem Quartet Jälkikaiku konsertin jälkeen Liput 8 24 euroa liput: OULU10, Torikatu 10, avoinna ma pe 8 16 Ylikiimingin yhteispalvelupiste, Harjutie 18 Avoinna: ma pe klo 8.30 16 Haukiputaan yhteispalvelupiste, Jokelantie 1 L 1 Avoinna: ma pe klo 8.00 15.45 Kiimingin yhteispalvelupiste, Lempiniementie 2 Avoinna: ma pe klo 9 16 Yli-Iin palvelupiste, Halametsä 1 Avoinna: ma pe klo 8.30 11 ja 11.30 16 Oulunsalon palvelupiste, Karhuojantie 2 Avoinna: ma pe klo 8.30 16 (Ilman palvelumaksua) Lippupalvelu, 0600 10 800 (1,96 /min + pvm). Palvelumaksu alk. 1,50 /lippu. www.lippupalvelu.fi Avoinna ma la klo 8 21, su klo 8 18. Suoramyyntipaikat Oulussa: Stockmannin palvelupiste, Prismat Raksila ja Limingantulli, R-Kioskit Pateniemi ja Ratakatu, Musiikki-Kullas (palvelumaksu alk. 1,50 /lippu). Varatut liput noudettavissa myös kaikista R-kioskeista. Konserttipaikoilla tuntia ennen konsertin alkua, palvelumaksu 3 /lippu. Oulun Konttori, Painatuskeskus www.oulusinfonia.fi