Fanfaari syksylle. Johannes Gustavsson Tine Thing Helseth. TORSTAINA klo19

Transkriptio

1 Fanfaari syksylle Johannes Gustavsson Tine Thing Helseth TORSTAINA klo19 Madetojan sali

2

3 Ohjelma Torstaina klo 19 FANFAARI SYKSYLLE Johannes Gustavsson, kapellimestari Tine Thing Helseth, trumpetti Carl Nielsen ( ): Helios-alkusoitto, op. 17 Andante tranquillo Allegro ma non troppo Presto Tempo I Andante tranquillo Bent Sørensen (1958 ): Trumpettikonsertto (Suomen ensiesitys) väliaika 20 min. Joseph Haydn: Trumpettikonsertto Es-duuri, Hob. VIIe:1 Allegro Andante Allegro Ludwig van Beethoven: Leonore-alkusoitto nro 3 C-duuri, op. 72b Konsertin aikana kuvaaminen ja nauhoittaminen kielletty Konsertti päättyy n. klo 20.30

4 Carl Nielsen: Helios-alkusoitto, op. 17 Carl Nielsen ( ) sävelsi optimistisimmat ja voimantuntoisimmat sävellyksensä 1900-luvun alussa. Vuonna 1902 hän allekirjoitti sopimuksen kustantaja Wilhelm Hansenin kanssa, joka mahdollisti matkan Kreikkaan. Nielsenin kuvanveistäjävaimo Anne- Marie opiskeli siellä apurahan turvin antiikin taidetta ja teki kopioita Akropoliin veistoksista. Nielsenillä oli mahdollisuus työskennellä Ateenan konservatoriossa, jossa sai alkunsa Helios-alkusoitto op. 17, näky auringosta nousemassa ja laskemassa Aigeianmereen. Helios-alkusoitto valmistui huhtikuussa 1903 ja kantaesitettiin Kööpenhaminassa lokakuussa. Hiljaisuus ja pimeys. Aurinko nousee iloisien ylistyslaulujen säestämänä. Se vaeltaa kultaista rataansa ja vajoaa hiljaa mereen, kirjoitti Nielsen partituuriin. Kyse ei ole samanlaisesta luonnonkuvauksesta kuin vaikkapa Haydnin Aamu-sinfoniassa tai Debussyn La merissä. Nielsenin Helios on elämän metafora, moderni näky planeettojen kiertokulun vääjäämättömyydestä ja ihmisen pienestä osasta siinä. Arkaainen muisto roomalaisten auringonjumala Helioksesta yhdistyy laajana holvina kaareutuvaan muotoon. Alun hiljaisuutta leikkaavat käyrätorvien dissonanssit, jotka raivaavat tietä itsepintaisesti kehittyville ja muuntuville aiheille, jotka kiihtyvät ja pakkautuvat kohti hiljenevää loppua. Käyrätorvet saattelevat taivaankappaleen sellojen aaltoihin, jotka vaimenevat odottamaan uutta päivää. Bent Sørensen: Trumpettikonsertto (Suomen ensiesitys) Bent Sørensen (s. 1958) aloitti muusikonuransa soittamalla klarinetilla kansanmusiikkia. Myöhemmin hän opiskeli Tanskan kuninkaallisessa konservatoriossa Ib Nørholmin ja Jyllannin konservatoriossa Per Nørgårdin johdolla. Sørensenia on pidettävä kuitenkin olemukseltaan itseoppineena säveltäjänä, jonka virallista debyyttiä vuonna 1991 helpotti pitkäaikainen yhteistyö Ejsberg Ensemblen kanssa. Sørensenin tuotantoa hallitsivat alkuun pienimuotoiset teokset, joiden otsikot viittaavat arkaaiseen menneisyyteen tai myyttiseen satumaailmaan. Vasta myöhemmin hänen tuotannossaan yleistyivät yli 20 minuuttia kestävät teokset, mutta niillekin on luonteenomaista yksityiskohtien rikkaus, hienostunut sointikuva ja ovelat viittaukset musiikin ulkopuolelle. Kiinnostus sointiin on johtanut epätavallisiin soitinkokoonpanoihin ja yhteistyöhön uuteen musiikkiin erikoistuneiden yhtyeiden ja

5 taiteilijoiden kanssa. Luonto ja menneisyys tunkeutuvat eri tavoin Sørensenin musiikkiin, joka harvoin saa aggressiivisia tai ankaria piirteitä. Pianokonsertto La notte (1998) tunkeutui hiljaisin sävyin yön ääniin, Pohjoismaiden neuvoston palkinnon 1996 saanut viulukonsertto Sterbende Gärten antoi menneisyyden ja nykyisyyden soida sovussa rinnakkain, ja Birds and Bells -konsertto pasuunalle (1995) esitteli soolosoittimensa aivan uudessa valossa. Samaa voi sanoa vuonna 2013 norjalaiselle Tine Thing Helsethille valmistuneesta trumpettikonsertosta, jonka ovat tilanneet Bergenin filharmonikot, Borletti-Buitoni-säätiö, Kööpenhaminan filharmonikot sekä Göteborgin sinfoniaorkesteri. Säveltäjän kahdelle tyttärelle omistettu konsertto sai kantaesityksensä Bergenissä syksyllä Se on jo ennättänyt saada myönteisen vastaanoton Norjan ohella muissa Pohjoismaissa ja kuullaan nyt ensi kerran Suomessa. Trumpettikonsertossani on kolme osaa. Ensimmäinen on legenda sordinoitu trumpetti pulpahtaa edestakaisin orkesterin virtaavien sävelmien ja elävien suhinoiden ja kahinoiden keskeltä. Osan lopulla trumpetti tulee etualalle, mikä voi kuulostaa eräänlaiselta kadenssilta. Mutta trumpetti ei koskaan saa olla täysin yksin ja uppoaa lopussa orkesterin ääniin. Toinen osa liikkuu barcarollea muistuttavassa maailmassa (ikuinen unelmani Venetsiasta), mutta kello tikittää vääjäämättä ja unelmointi johtaa suoraan viimeiseen osaan: pilkkova finaali, jossa trumpetti viimein vapautuu, mutta samalla konsertto itse asiassa tulee valmiiksi, kuvailee Sørensen. Sørensenin konserton kolmella osalla ei ole erillisiä otsikoita, ei myöskään itse teoksella, vaikka sitä joissakin yhteyksissä on nimitetty Pääsiäis-konsertoksi (Easter Concerto). Trumpettikonsertoille epätyypillisesti suuri osa musiikista on hiljaista, hiekkapaperin suhinan ja orkesterin soittajien hyminän tai käsien hieronnan säestämää meditointia. Sävelaiheissa erottuu myös trumpetille tyypillisten diatonisten fanfaariaiheiden vaikutus, mutta tyystin sotaisasta latauksestaan riisuttuna. Tässäkin teoksessa Sørensen tuo unien ja muistojen kautta kuuluviin menneisyyden, mutta musiikki ei nojaa nostalgiaan, vaan katsoo eteenpäin. Sørensenin trumpettikonsertto on sommiteltu niin, että se sopii esitettäväksi Haydnin tai Hummelin klassisten trumpettikonserttojen kanssa.

6 Joseph Haydn: Trumpettikonsertto Es-duuri Hob. VIIe:1 Trumpetti oli barokin aikana verraten primitiivinen soitin, joka soveltui parhaiten fanfaarimaisten signaalien soittamiseen luvun lopulla trumpetin ilmaisua laajensivat monet soittajat, joista yksi oli Wienin hoviorkesterissa soittanut Anton Weidinger. Weidinger kehitti vuoteen 1795 mennessä oman läppäjärjestelmänsä, jolla oli mahdollista soittaa kromaattista asteikkoa ja jolla ylsi vaikuttaviin intervalliharppauksiin. Weidingerin Joseph Haydnilta ( ) vuonna 1796 tilaama trumpettikonsertto Es-duuri oli säveltäjänsä viimeinen itsenäinen orkesteriteos luvun alussa Lontooseen säveltämissään sinfonioissa Haydn oli omaksunut uudenlaisen, populaarimman tyylin, joka kuului myös trumpettikonsertossa. Viimeiset sinfoniansa sävellettyään hän oli täysinoppinut orkesterinkäsittelijä, joka pystyi antamaan orkesterille myös konsertossa aiempaa monipuolisempia tehtäviä, Uusi ja ilmaisukykyisempi trumpetti inspiroi Haydnia ja Weidinger oli säveltäjälle tuttu muusikko jo Esterházyn hoviorkesterin ajoilta. Haydnin Es-duuri-trumpettikonsertto esittelee klassistista eleganssia, laajoja melodisia teemoja, harkitusti sijoitettua virtuoosisuutta sekä sinfonista kokonaishahmotusta, jollaisia ei ennen trumpettiteoksissa ollut kuultu. Kaksi käyrätorvea ja trumpettia patarumpuineen tuovat tarvittaessa painoa orkesterin repliikkeihin. Weidinger ehti soittaa vuosia keisarillisissa husaari- ja kyrassieerijoukoissa, eikä Haydnin konsertossakaan ole täysin unohdettu trumpetin sotaisaa historiaa. Ensimmäisen osan (Allegro) orkesterijohdannon aikana trumpetti tervehtii kuulijoitaan fanfaarimaisin aihein, jotka kuitenkin väistyvät päätaitteen seesteisen pääteeman tieltä. Orkesteri huolehtii sonaattirakennelman toteutumisesta, johon trumpetti liittää itsenäisen, trilleissään ja intervalleissaan aristokraattisen itsevarman soololinjan. Yksilöllisen kuviotaituruuden voi laskea valloilleen osan loppuun varatussa kadenssissa. Hitaan osan (Andante cantabile) laulava pääteema on sopusuhtaisuudessaan vanhan mestarin käsialaa. Aikalaiskuulijat saattoivat tunnistaa sävelmässä sukulaisuuden Itävallan keisarihymniin (Gott erhalte den Kaiser), jota Haydn oli käyttänyt edellisvuonna Keisarikvartetossaan op. 76/3. Sillä ehkä haluttiin vihjata Weidingerin asemaan hovitrumpetistina. Klassistista alakuloa 1700-luvun blues-virettä on etsitty trumpetin mehukkaasta alarekisteristä ja aistikkaasta kromatiikasta. Energisen päätösosan (Allegro) johdanto nostaa pintaan fanfaariaiheet. Haydn ja Weidinger näyttävät kuulijoilleen, kuinka rakennetaan dramaattinen ja taiturillinen finaalirondo tyylistä tinkimättä. Solistin esterata koostuu oktaavin mittaisista loikista ja lepattavista trilleistä. Orkesteriosuus on entistä aktiivisempi ja täynnä herkullisia yksityiskohtia. Tämänkin osan loppuun on jälleen jätetty optio soolokadenssille.

7 Ludwig van Beethoven: Leonore-alkusoitto nro 3 C-duuri, op. 72 Ludwig van Beethovenin ( ) ooppera Fidelio (1805) kuuluu dramaturgialtaan ns. lunastusoopperoiden joukkoon ja aiheellaan se puki ylevään muotoon Ranskan vallankumouksen esiin nostamia vapauden, veljeyden ja tasa-arvon ihanteita. Teoksessa Florestan on Pizzarro-tyrannin poliittinen vanki, jonka hänen puolisonsa Leonore, mieheksi naamioituneena nimellä Fidelio, pelastaa vankeudesta. Kolmannessa Leonore-alkusoitossa op. 72 Beethoven kertoo orkestraalisin keinoin koko tarinan. Tavanomaisen alkunumeron sijaan teoksesta kasvaa vapausteemaa juhlistava sinfoninen runoelma. Alun synkkien aiheiden keskeltä itää huilun esittelemä valoisa aihe. Sen kamppailu molliaiheiden kanssa on epätasaista kunnes kaukainen trumpettisignaali kertoo lähestyvästä pelastuksesta. C-duuriin purkautuva loppukiihdytys juhlii estottomasti, pelottomasti ja taiturillisesti vapauden lopullista lunastusta. Antti Häyrynen

8 Johannes Gustavsson, kapellimestari Ruotsalainen kapellimestari Johannes Gustavsson (s. 1975) opiskeli alttoviulunsoittoa ja suoritti orkesterinjohdon diplomin Norjan musiikkikorkeakoulussa. Lisäksi hän on osallistunut Simon Streatfeildin ja Jorma Panulan kapellimestarikursseille. Gustavsson voitti Ruotsin kapellimestaripalkinnon vuonna 2003 ja sai tuomaristolta kiitosta musikaalisesta energisyydestään ja kyvystä välittää tavoitteensa orkesterin muusikoille. Vuonna 2004 hän saavutti Sir Georg Solti -kapellimestarikilpailussa Frankfurtissa toisen sijan ja 2008 ensimmäisenä Herbert Blomstedt -kapellimestaripalkinnon Ruotsin kuninkaalliselta musiikkiakatemialta. Lokakuussa 2008 yleisöpalkinnon kansainvälisessä Arturo Toscanini -kapellimestarikilpailussa saanut Gustavsson on opintojensa jälkeen vieraillut säännöllisesti useiden ruotsalaisten, norjalaisten ja suomalaisten sinfonia- ja kamariorkestereiden kapellimestarina. Oopperaa hän on johtanut mm. Göteborgissa, Karlstadissa ja Uumajassa. Tammikuusta 2009 alkaen Gustavsson on ollut yksi neljästä Keski- Pohjanmaan kamariorkesterin pääkapellimestarista. Hän aloitti Västerås Sinfoniettan päävierailijana yhdessä Roy Goodmanin kanssa elokuussa Gustavsson on levyttänyt saksalaiselle CPO-levymerkille Anders Eliassonin teoksia yhdessä Ruotsin radio-orkesterin ja -kuoron, viulisti Ulf Wallinin ja pianisti Roland Pöntisen kanssa. Hän on myös kantaesittänyt lukuisia pohjoismaisten säveltäjien teoksia. Johannes Gustavsson on ollut Oulu Sinfonian ylikapellimestari syksystä 2013 lähtien.

9 Tine Thing Helseth, trumpetti 27-vuotias Tine Thing Helseth aloitti trumpetinsoiton 7-vuotiaana. Nykyään hän on yksi johtavista trumpettisolisteista. Viime kauden kohokohtiin kuuluvat konserttodebyytti BBC:n Proms-festivaalilla Royal Albert Hallissa sekä ylistetty debyytti Lontoon Wigmore Hallissa sekä Sørensenin trumpettikonserton kantaesitys. Kesäkuussa 2013 Tine lanseerasi tapahtuman maanmiehensä Edvard Munchin 150-vuotissyntymäpäivän kunniaksi: 3-päiväinen festivaali Oslon Edvard Munch -museossa. Menestyksensä ansiosta festivaalista on tehty vuosittain toistuva tapahtuma. Tinen tämä kausi alkoi resitaalilla Luzernin festivaalilla. Hän avasi myös Oslon Filharmonisen orkesterin kauden Vasily Petrenkon kanssa. Tulevia kohokohtia ovat esiintyminen London Philharmonia Orchestran kanssa Windsor festivaalilla, Naples Philharmonicin kanssa Yhdysvalloissa ja National Arts Centre Orchestran kanssa Ottawassa. Hän esiintyy myös National Taiwan Symphony Orchestran, Auckland Philharmonian, Korean KBS Symphony Orchestran ja Hiroshima Symphony Orchestran kanssa. Tine vastaa myös ensimmäistä kertaa Leedsin kansainvälisestä konserttikaudesta ja uutena vuonna hän debytoi luonnontorvella Lontoon Academy of Ancient Musicin kanssa. Tunnustuksena loistavista esiintymiskyvyistään Tine on saanut lukuisia tunnustuksia: Echo Klassik Awardsin Vuoden tulokas 2013, Borletti-Buitoni Trust Fellowship 2009, Norjan Grammy Awardsin Vuoden tulokas 2007 (kaikkien aikojen ensimmäinen nimitys klassisen musiikin edustajalle) ja toinen palkinto Eurovision Nuorten muusikoiden kilpailussa Alkuvuodesta 2012 Tineltä ilmestyivät hänen ensimmäiset levynsä EMI Classics -merkille: Soololevy RPLO:n kanssa, Storyteller, ja yhteisalbumi tenthingin kanssa, 10. Maaliskuussa 2013 ilmestyi seuraava CD, nasevasti nimetty Tine. Levy esittelee persoonallisen valikoiman alkuperäisiä kappaleita ja sovituksia trumpetille Kathryn Stottin säestämänä.

10 Oulun Energia turvaa edulliset ja varmat energiapalvelut alueensa ihmisille ja yrityksille. Oulun Energia hankkii, myy ja jakaa sähköä ja lämpöä sekä tuottaa niihin liittyviä palveluja asiakkaidensa käyttöön. Paikallisesti tuotetun energian hyöty palautuu moninkertaisesti pohjoissuomalaisten arkeen. Tästä toiminnasta rakentuu pohjoista voimaa. Oulun OP on yksi Suomen suurimpia osuuspankkeja ja kuuluu suomalaiseen OP-Pohjola-ryhmään. Se palvelee pankki- ja vakuutusasiakkaitaan 17 konttorissa ja kahdessa palvelupisteessä 11 kunnan alueella. Voimakkaasti kehittyvän pankin palveluksessa on lähes 300 pankki- ja vakuutusalan asiantuntijaa. Kaleva on Pohjois-Suomen suurin ja Suomen neljänneksi suurin seitsenpäiväinen sanomalehti. Kaleva tuo sisältöä elämään kertoo tärkeimmät uutiset ja kiinnostavimmat jutut sekä tarjoaa hyödyllisimmät palvelut. Kaleva palvelee monipuolisesti ja laadukkaasti lukija- ja ilmoitusasiakkaita. Kaleva.fi on Suomen suosituimpia verkkolehtiä ja kertoo tuoreimmat uutiset 24/7.

11 Suosio sähköistyy! Konserttikalenteri Concert Calendar emme enää paina orkestereiden konserttikalenteria. Kaikki kalenteritiedot, kantaesitysluettelot ja paljon muita orkesteriuutisia löydät uudistuneilta nettisivuiltamme: mikäli et pääse käyttämään internetiä, pyydä konserttikalenterista paperimoniste: puh tilaa konserttikalenteri sähköpostiisi neljä kertaa vuodessa lähettämällä viesti osoitteeseen: Suomen SinfoniaorKeSterit ry SuoSio

12 Oulu Sinfonia Oulu Sinfonia on Pohjois-Suomen ainoa ja EU-alueen pohjoisin sinfoniaorkesteri. Se aloitti toimintansa vuonna 1937 ja 1954 sai oikeuden käyttää kaupunginorkesterin nimeä. Orkesteri kunnallistettiin vuonna Nykyisen nimensä orkesteri otti käyttöön vuonna Tunnettuja kapellimestareita ja orkesterin kehittäjiä ovat viime vuosikymmeninä olleet Urpo Pesonen, Paavo Rautio, Onni Kelo, Rauno Rännäli, Ari Angervo, Peeter Lilje, Arvo Volmer ja Dmitri Slobodeniouk. Orkesterin päävierailija vuosina oli John Storgårds ja vuosina Jaakko Kuusisto taiteellisena johtajana toimi Anna-Maria Helsing. Johannes Gustavsson on ollut syksystä 2013 lähtien Oulu Sinfonian ylikapellimestari. Orkesteri on tehnyt useita levytyksiä, mm. Leevi Madetojan koko orkesterituotannon ja Okon Fuoko -balettipantomiimin kokonaislevytyksen. Näiden jälkeen on ilmestynyt Mozartin aarioiden ja alkusoittojen levy, solistina Helena Juntunen. Orkesteri on levyttänyt vuosina nimikkosäveltäjänä olleen Olli Kortekankaan oopperan Messenius ja Lucia. Keväällä 2013 ilmestyi Kimmo Hakolan ja Toshio Hosokawan kitarakonsertot sisältävä levy. Solistina soittaa Timo Korhonen, orkesteria johtaa Santtu-Matias Rouvali. Oulu Sinfonian löydät myös Facebookista

13 Oulu Sinfonia I viulu Lasse Joamets, I konserttimestari Anita Virkkala, konserttimestari * Maarit Karppelin, äj NN, väj * Romuald Gwardak Johanna Korhonen Tiina Kortelainen Oksana Kumpulainen Antti Laitinen Virva Pietilä Ismo Sirén II viulu Austra Steke, äj Sari Suihkonen, väj Laura Kangas * Sari Karppinen Marjukka Lahes Nadya Pugacheva Liina Räikkönen * Jari Suomalainen Toni Tuovinen Alttoviulu Susanna Nietula, äj * Emiliano Travasino, väj * Elettra Ballerini * Andrus Järvi Anna-Maija Rousselle Jari Välimäki Sello Arto Alikoski, soolosellisti Riina Salminen, soolosellisti Juhana Ritakorpi, väj Sakari Kivinen * Janne Varis Harri Österman Kontrabasso Anne Seppänen, äj * Terhi Lassila, väj * Juha Nääppä Harri Sarkkinen Huilu Albert Stupak, äj Emma Tessier, väj Jenni Pekkola Oboe Matti Kettunen, äj Sara Tilander, väj * Ilkka Hirvonen Klarinetti Markku Korhonen, äj Nora Niskanen, väj Kenneth Sjöwall Fagotti Ladislau Acs, äj Ann-Louise Wägar, väj Jari Laakso Käyrätorvi Tuomas Setälä, äj Pasi Salminen, väj Leo Palosaari Jukka Yletyinen Trumpetti Sakari Suoninen, äj Jukka-Pekka Peltoniemi, väj Jarmo Väärä Pasuuna Erkki Hirsimäki, äj Jukka Myllys, väj Jorma Teeri Tuuba Gustavo Subida, äj Patarummut Petri Hänninen, äj * Lyömäsoittimet Marcus Ström, äj * tilapäinen kiinnitys

14 Kuukauden orkesterilainen Kuva: Juha Sarkkinen Tapaamme joka kuukausi oulusinfonialaisen, joka kertoo työstään ja itsestään. Tuuba on voimakas, notkea, hauska ja elegantti Voimakas ja elegantti soitin, joka notkeasti taipuu myös melodioihin, kuvailee tuuban äänenjohtaja Gustavo Subida suurta soitintaan. Hänen instrumenttinsa on aina ollut tuuba 11-vuotiaasta lähtien. Oulu Sinfonian tällä syyskaudella tuuba soi lähes kaikissa konserteissa, mikä saa muusikon tyytyväiseksi näin harjoittelurytmi säilyy. Syyskauden aloittaa Suomen Kansallisoopperan vierailu. Kaiken kaikkiaan orkesterisoittaminen vaatii taakseen paljon omaa harjoittelua. Esimerkiksi oopperan osalta kokonaisuutta harjoitellaan vasta samalla viikolla, kun ensimmäinen konsertti on jo torstaina. Jokainen tuo tullessaan oman osaamisensa, ja taitava johtaja nivoo kaiken yhteen. Oulu Sinfoniassa työilmapiiri on hyvä ja orkesterilla on paljon potentiaalia ja innokkuutta soittaa erinomaisesti, hän sanoo. Syksyyn kuuluu myös Oulu Sinfoniasta muodostettujen pienempien kokoonpanojen jalkautumiskiertue koululaisten ja vanhusten pariin. Subida on ollut tiiviisti mukana kiertueen suunnittelussa yhdessä kahden muun muusikon kanssa. Elokuussa teimme kouluvierailuja ja esiinnyimme koululaisten kanssa myös vanhusten palvelutaloissa. Harry Potter -perhekonsertti huipentaa jalkautumiskiertueen, kun koululaiset tulevat yleisöksi kenraaliharjoitukseen syyskuussa.

15 Subida sanoo erityisesti nauttivansa pienistä produktioista ja tiiviistä yhteydestä yleisön kanssa. Niinpä hän iloitsee myös syksyn kahdesta kamarikonsertista, joissa yleisö istuu lavalla kamariorkesterin kanssa lähekkäin. Soittaminen vapautuu tällaisessa ympäristössä. Monesti myös yleisö koostuu aivan eri ihmisistä kuin isoissa konserteissa. Suurten konserttien osalta odotan eniten, että pääsen soittamaan lempisäveltäjiäni Šostakovitšia syyskuun Slaavilaisissa tunnelmissa ja Prokofjevia joulukuussa. Šostakovitšin musiikki on avaraa ja monimerkityksistä ja sisältää poliittisia kannanottoja, mutta piilotetusti ja kiinnostavasti. Prokofjev puolestaan lumoaa taitavuudellaan, hän on säveltäjänä minulle hyvin tärkeä. Portugalista Viron kansallisoopperan kautta Suomeen tullut Subida on viihtynyt kylmässä Pohjolassa jo seitsemän vuotta. Oulusta on tässä ajassa tullut kotikaupunki, täällä ovat puoliso ja työ, ystävät ja harrastukset. Lumi ja pakkanen eivät häntä haittaa, ja hän kertookin nauttivansa talvesta. Portugalissa lähden ulos ystävien kanssa vain, jos mittarissa on yli 20 astetta. Täällä säästä otetaan kaikki irti, ja minäkin olen oppinut innostumaan pakkasesta samoin kuin kevätauringosta! Minulle on tärkeää, että ympärilläni on ihmisiä, ja onneksi Oulusta on löytynyt hyvä ystäväpiiri. Poikkeamme toistemme luo juttelemaan ja kahville, tai sitten kokkailemme yhdessä. Tänä kesänä parhaiten on tainnut onnistua ulkona valmistettu paella. Ystävien tapaaminen on minulle tärkein harrastus, siinä mielessä olen täysverinen portugalilainen. Ainoa asia, mitä välillä kaipaan, on spontaani tekeminen. Se, että poiketaan kylään vaikkapa yhdeltätoista illalla eikä kaikkea suunnitella etukäteen. Toisaalta, ihmiset ovat erilaisia siellä ja täällä, ja suomalaisten suoruus ja reiluus tekee kanssakäymisestä helppoa. Teksti: Anneli Frantti Kuva: Kati Leinonen

16 Tulevia konsertteja Torstai klo 19 Madetojan sali MAESTRON PALUU Arvo Volmer, kapellimestari Ingolf Wunder, piano Liput 8 24 Jälkikaiku konsertin jälkeen Torstai klo 18 Madetojan sali PERHEKONSERTTI: HARRY POTTER Atso Almila, kapellimestari Musiikkia elokuvista Viisasten kivi, Salaisuuksien kammio ja Azkabanin vanki Liput 10, Oulun sähkönmyynnin etuasiakas: perhelippu 20 Tylyahon kahvila Kolme luudanvartta avautuu klo Ikäsuositus 7+ liput: OULU10, Torikatu 10, avoinna ma pe 8 16 Ylikiimingin yhteispalvelupiste, Harjutie 18 Avoinna: ma pe klo Haukiputaan yhteispalvelupiste, Jokelantie 1 L 1 Avoinna: ma pe klo Kiimingin yhteispalvelupiste, Lempiniementie 2 Avoinna: ma pe klo 9 16 Yli-Iin palvelupiste, Halametsä 1 Avoinna: ma pe klo ja Oulunsalon yhteispalvelupiste, Karhuojantie 2 Avoinna: ma pe klo (Ilman palvelumaksua) Lippupalvelu, (1,96 /min + pvm). Palvelumaksu alk. 1,50 /lippu. Avoinna ma la klo 8 21, su klo Suoramyyntipaikat Oulussa: Stockmannin palvelupiste, Prismat Raksila ja Limingantulli, R-Kioskit Pateniemi ja Ratakatu, Musiikki-Kullas (palvelumaksu alk. 1,50 /lippu). Varatut liput noudettavissa myös kaikista R-kioskeista. Liput konserttipaikalta tuntia ennen konsertin alkua, palvelumaksu 3 /lippu. Oulun Konttori, Painatuskeskus