Klinge min sång till himlarnas höjd. Piano. Vinterafton Winterabend. Piano. Sinä nouset mun henkeni koitto. Sekakuoro

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Klinge min sång till himlarnas höjd. Piano. Vinterafton Winterabend. Piano. Sinä nouset mun henkeni koitto. Sekakuoro"

Ville-Veikko Haapasalo
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Taivahan ääriin lauluni soikoon (EM229) Klinge min sång till himlarnas höjd Piano Sovitettu 1929? Käsikirjoitus SibA Mel 17:245 Hakumuoto Taivahan ääriin lauluni soikoon, EM229 Lisätietoja Kansanlaulusovitus, joka lienee tarkoitettu kokoelmaan Helmivyö. Talvi-ilta (EM230) Vinterafton Winterabend Piano Sävelletty 1927? Käsikirjoitus Ei tunneta Ensijulkaisu Suomalaisia pianosävellyksiä nuorisolle, Westerlund 1928, R.E.W Sovitukset Kantele (Hannu Syrjälahti), äänite Yle V-11212, Hannu Syrjälahti (kantele), kantanauha Hakumuoto Talvi-ilta, EM230 Lisätietoja Kustannussopimus on allekirjoitettu Tehtaantytön laulu (EM231) Sinä nouset mun henkeni koitto Sekakuoro Sävelletty 1928 Teksti Hilja Liinamaa Ensijulkaisu Työväenopiston laulukirja : nuottipainos, Otava 1928 (nro 159) Lisäjulkaisu Työväen laulukirja 1939 (nro 26) Hakumuoto Tehtaantytön laulu, EM231 Lisätietoja Julkaisut sisältävät vain yksiäänisen melodianuotinnoksen.

Talvi-ilta (EM230) Vinterafton Winterabend Piano Sävelletty 1927? Käsikirjoitus Ei tunneta Ensijulkaisu Suomalaisia pianosävellyksiä nuorisolle, Westerlund 1928, R.E.W. 1734 Sovitukset Kantele (Hannu Syrjälahti), äänite Yle V-11212, Hannu Syrjälahti (kantele), kantanauha 14.

2 Tempo di valse (EM232) Orkesteri Sävelletty Joulukuu 1929 Käsikirjoitus SibA Mel 22:476 (partituuri) Hakumuoto Valssit, ork., EM232 Lisätietoja Käsikirjoituksessa on ex libris sekä Konservatorion tarra ja Sibelius-Akatemian leima. Päiväyksinä alussa ja lopussa Terve, terve, Väinämöinen (EM233) Terve! Terve, Väinämöinen, Pohjan tietäjä pontevin! Lauluääni Sävelletty Ei tiedetä Teksti Jussi Snellman Käsikirjoitus KK Ms Mus 168:5 Hakumuoto Terve, terve, Väinämöinen, EM233 Lisätietoja Laulu on tarkoitettu toteutumattomaan kokonaisuuteen Kuusi laulua ilman säestystä. Toivojen tammi, veljespuu (EM234) Kuin syksyllä sortunut kukkanen kohos Sekakuoro Sävelletty 1928 Teksti Osmo Orjanheimo Käsikirjoitus Ei tunneta Ensijulkaisu Työväenopiston laulukirja : nuottipainos, Otava 1928 (nro 111) Lisäjulkaisu Työväen laulukirja 1939 (nro 49) Hakumuoto Toivojen tammi, veljespuu, EM234 Lisätietoja Julkaisut sisältävät vain yksiäänisen melodianuotinnoksen. Osmo Orjanheimo (Jaakko Kemilä, ) oli opettaja ja runoilija. Toukolaulu (EM235) Kyntelen keväistä toukojen sarkaa Lauluääni Sävelletty 1909 tai aikaisemmin Teksti Eero Eerola Ensijulkaisu Kansanopiston laulukirja, Otava 1909 Hakumuoto Toukolaulu, EM235

Terve, Väinämöinen, Pohjan tietäjä pontevin!

3 Tranquillo (EM236) Piano nelikätisesti Sävelletty Helsinki Käsikirjoitus SibA Mel 17:264 Hakumuoto Tranquillo, piano, 4-kät., EM236 Lisätietoja Käsikirjoituksessa ei ole otsikkoa, vain signeeraus E. Melartin ja tempomerkintä Tranquillo. Viimeisellä nuottisivulla on päiväys H:fors / Färdig sekä joitakin lyijykynäluonnoksia. Tuli tuttu, vanha tuttu! (EM237) Tuli tuttu kevät kulta Unisonokuoro Sävelletty 1911 tai aikaisemmin Teksti Larin-Kyösti Käsikirjoitus Ei tunneta, kopio KK (Kajetski) Ensijulkaisu Julkaisussa Suomen nuorison laulukirja, WSOY 1911 Lisäjulkaisu Koululauluja, WSOY 1924; julkaistu yhdessä Litheniuksen Kas, lintu se lentää kanssa - laulun kanssa. Nuotissa on lyijykynämerkintä Nystad kör 2/ st. Hakumuoto Tuli tuttu, vanha tuttu!, EM237 Tulitanssi (EM238) Piano Sävelletty Ei tiedetä Käsikirjoitus SibA Mel 17:241 Hakumuoto Tulitanssi, EM238 Lisätietoja Käsikirjoituksessa on signeeraus, mutta ei päiväystä. Nimi Tulitanssi ei ole alkuperäinen, sillä sen alta on raaputettu pois aikaisempi nimitys. Tempomerkintä on Allegro moderato. Tuoll on mun kultani (EM239) Sovitettu Ei tiedetä Käsikirjoitus KK Coll (kaksi eri käsikirjoitusta) Sovitukset Lauluääni ja orkesteri, käsikirjoitus KK Ms Mus 168:7. Hakumuoto Tuoll on mun kultani, EM239 Lisätietoja Toisessa käsikirjoituksessa on kääntöpuolella päiväys Gallspach , joka ei välttämättä liity mitenkään sovitukseen.

98 H:fors / Färdig sekä joitakin lyijykynäluonnoksia. Tuli tuttu, vanha tuttu!

4 Sävelletty Ei tiedetä Teksti Nimimerkki Astrid Käsikirjoitus SibA Mel 16:178 Hakumuoto Tuomenkukka, EM240 Tuomenkukka (EM240) Valkea, tuoksuva tuomenkukka Tuutulaulu (EM241) Tuutuu tuutuu, tuutuu, tuutu mun vauvani nukkumaan Sävelletty Teksti Suonio [Julius Krohn] Käsikirjoitus KK Ms Mus 168:5 Hakumuoto Tuutulaulu, EM241 Lisätietoja Käsikirjoituksen lopussa on päiväys Työ ja vapaus (EM242) Työn kautta varttuu vapaus ja kasvaa onni Kuoro Sävelletty 1928 tai aikaisemmin Teksti Yrjö Veijola Käsikirjoitus Ei tunneta, kopio KK Ensijulkaisu Työväenopiston laulukirja : nuottipainos, Otava 1928 (nro 20) Lisäjulkaisu Työväen laulukirja 1939 (nro 48); erillispainatteena Suomen työväen musiikkiliitto 1956, sekakuorolle sovittanut Kaarlo Lehtinen Hakumuoto Työ ja vapaus, EM242 Lisätietoja Molemmat varhaiset julkaisut sisältävät vain yksiäänisen melodianuotinnoksen, mutta vuoden 1956 julkaisussa on sekakuoroversio.

Teksti Suonio [Julius Krohn] Käsikirjoitus KK Ms Mus 168:5 Hakumuoto Tuutulaulu, EM241 Lisätietoja Käsikirjoituksen lopussa on päiväys 2.11.1908.

5 Työnraatajan laulu (EM243) Ken on ollut raataja raskaan työn Sekakuoro Sävelletty 1928 Teksti Heikki Välisalmi Ensijulkaisu Työväenopiston laulukirja : nuottipainos, Otava 1928 (nro 12) Lisäjulkaisu Työväen laulukirja 1939 (nro 9) Hakumuoto Työnraatajan laulu, EM243 Lisätietoja Julkaisut sisältävät vain yksiäänisen melodianuotinnoksen. Heikki Välisalmi ( ) oli sosialidemokraattien kansanedustaja, kirjailija, toimittaja ja näyttelijä. Tänk på din skapare (EM244) Sävelletty Teksti Käsikirjoitus Hakumuoto Lisätietoja Ei tiedetä Raamattu (Saarnaaja 1:12, Så tänk på din Skapare i din ungdomstid) SibM Tänk på din skapare, EM244 Kyseessä saattaa olla perinteisen hengellisen sävelmän sovitus. Ukko-Pekan laulu (EM245) On Ukko Pekka paikallaan kuin Suomen vuori vankka Pekan laulu Sävelletty 1936 Teksti Jussi Snellman Omistus P. E. Svinhufvud [tasavallan presidentti ] Käsikirjoitus SibA Mel 16:179; KK Ms Mus 168:5 Hakumuoto Ukko-Pekan laulu, EM245 Lisätietoja Käsikirjoituksessa (SibA Mel 16:179) on päiväys Pukinmäki, yöllä Laulun tekemisen syistä valottaa nuottisivun alalaidassa oleva seuraava Melartinin kirjoittama saateteksti: Sen voi ensin laulaa sitte ehkä yhä enemmän. Tai myös heti alusta. Radiosta saa varmasti joku herra (tai rouva) jotka voisivat ottaa sen asiaksi. Mutta heti! Niin että laulu on menossa kun Pekka on siellä. Tarkoitus tulisi Pekan laulu myöskin sitten myöhemmin niin kun Hänelle antaa hyvin monet vuodet (ja vielä sen jälkeen!) Ei tiedetä, esitettiinkö laulua Svinhufvudin kuullen. Tässä tapauksessa Melartin on tehnyt ensin sävelmän, ja Snellman on laatinut siihen sanat. KK:n käsikirjoituksessa on alkuperäinen otsikko Suomen lippulaulu (sanat Larin-Kyösti), mutta se on viivattu yli ja kirjoitettu päälle Uudet sanat / Pekan laulu. Melartin lienee tässä käyttänyt hyväksi muuhun yhteyteen tarkoitettua sävelmää ehkä kiireen takia. Tässä lippulaulussa on alkusanat Nyt liehu lippu, tangossain, päin päivää risti väiky.

Tänk på din skapare (EM244) Sävelletty Teksti Käsikirjoitus Hakumuoto Lisätietoja Ei tiedetä Raamattu (Saarnaaja 1:12, Så tänk på din Skapare i din ungdomstid) SibM Tänk på din skapare, EM244

6 Unga tankar (EM246) Sävelletty Teksti Nisse Holmberg Käsikirjoitus KK Ms Mus 168:5 Hakumuoto Unga tankar, EM246 Lisätietoja Luonnoksessa on otsikon ja runoilijatiedon lisäksi päiväys H:fors 29/IV 93, mutta ei signeerausta. Sanat ovat pienen koon vuoksi tuskin luettavissa.

1893 Teksti Nisse Holmberg Käsikirjoitus KK Ms Mus 168:5 Hakumuoto

Samankaltaiset tiedostot

Leonhard Emil Bach Kein Hälmlein wächst auf Erden. Ole Bull Sæterjentens søndag. Richard Faltin I lifvets kamp

Leonhard Emil Bach Kein Hälmlein wächst auf Erden Säveltäjä Leonhard Emil Bach Sovitusaika 17.11.1924 Teksti A. E. Brachvogel Käsikirjoitus Ulf Söderblom Hakumuoto Kein Hälmlein wächst auf Erden; sov.,