Sävelten kirjo. Ari Rasilainen Mihail Ovrutsky. TORSTAINA klo19

Transkriptio

1 Sävelten kirjo Ari Rasilainen Mihail Ovrutsky TORSTAINA klo19 Madetojan sali

2

3 Ohjelma Torstaina klo 19 SÄVELTEN KIRJO Ari Rasilainen, kapellimestari Mihail Ovrutsky, viulu Mihail Glinka ( ): Alkusoitto oopperasta Ruslan ja Ludmila Camille Saint-Saëns ( ): Havanaise, op. 83 Camille Saint-Saëns: Johdanto ja Rondo Capriccioso, op. 28 väliaika 20 min. Anton Bruckner ( ): Sinfonia nro 3 d-molli (vuoden 1877 versio) Gemäßigt, mehr bewegt, misterioso Bewegt, feierlich, quasi Adagio Ziemlich schnell Allegro Konsertin aikana kuvaaminen ja nauhoittaminen kielletty Konsertti päättyy n. klo 20.55

4 Mihail Glinka: Alkusoitto oopperasta Ruslan ja Ludmila Mihail Glinkaa on kutsuttu venäläisen musiikin isäksi, mikä tarkoittaa lähinnä venäläisen kansallisromantiikan syntyä, sillä taidemusiikkia tsaarivaltakunnassa esiintyi entuudestaankin. Suomalaisilla on syynsä olla Glinkan työstä ylpeitä, sillä säveltäjä kertoo eräässä kirjeessään tehneensä ammatinvalintansa kuultuaan suomalaisen Bernhard Henrik Crusellin klarinettikvarteton. Glinkan kansallisromantiikka pohjautui länsieurooppalaisille esikuville, ennen muuta italialaiselle belcanto-oopperalle (Rossini, Bellini, Donizetti). Mutta hän otti ensimmäisenä käyttöön venäläiset sävelmät ja aiheet. Hänen oopperoistaan tuli Pietarin uusitun Keisarillisen oopperan juhlanäytäntöjä. Päänavaus oli vuonna 1836 valmistunut Elämä tsaarin puolesta. Vuonna 1842 kantaesityksensä saaneesta satuoopperasta Ruslan ja Ludmila tuli venäläisen kansallisromantiikan peruskivi. Aleksandr Pushkinin pohjalta sommiteltu vanha taruaihe loi perustan koko venäläiselle oopperataiteelle, joka kehittyi tiiviissä yhteydessä kuvataiteiden ja kirjallisuuden kanssa ja kartoitti venäläistä mytologiaa kirkkain värein. Ruslanin ja Ludmilan vauhdikas alkusoitto perustuu oopperan keskeisille aiheille, nasevalle loppukuorolle ja Ruslanin suurelle aarialle. Tyyli ja orkestrointi ovat italialaishenkisiä, mutta aiheiden venäläinen luonne on ilmeinen. Pietarin ja Moskovan filharmonikot ovat kisailleet kautta aikain siitä, kumpi orkesteri pystyy esittämään Glinkan alkusoiton nopeammin ja tällä hetkellä kiertopalkinto taitaa sijaita Pietarissa. Camille Saint-Saëns: Havanaise op. 83 Johdanto ja Rondo capriccioso op. 28 Camille Saint-Saënsin oma soitin oli piano, mutta viuluteoksissaan hän käytti neuvonantajanaan espanjalaisviulisti Pablo de Sarasatea, jolle Saint-Saëns omisti kolmesta viulukonsertostaan kaksi, Havanaisen sekä Johdannon ja Rondo capriccioson. Vuonna 1887 syntyneen Havanaisen op. 83 viulutekstistä välittyy Sarasaten aatelisen huoliteltu, mutta samalla rento taituruus. Säveltäjä sai inspiraation pieneen viulurapsodiaan tuijottaessaan räiskyvää takkatulta, joka muuttui hänen ajatuksissaan musiikilliseen hahmoon. Tyyliltään kappale liittyy muiden musiikillisten havannalaisten, Bizet'n Carmenin ja Ravelin Habaneran sarjaan.

5 Viettelevästi keinahtelevassa alkujaksossa (Allegretto e lusinghiero) erottuu romanttinen kaukokaipuu, trooppinen eksotiikka. Kehittelyllä ei tunnu olevan muuta tarkoitusta kuin taata tunteikas paluu pääsävelmään. Loppusuoran (Allegro ma non troppo) tulinen irtiotto puristaa esittäjästä viimeisenkin veripisaran ja tarpeellisen huipennuksen jälkeen tanssisävelmä kietoutuu nostalgisiin huiluääniin. Johdanto ja oikullinen rondo op. 28 vuodelta 1863 annostelee romanttisia virtuoositehoja varmalla kädellä. Jo hitaasta johdannosta erottuu aistillinen jännite, eräänlainen seksuaalinen lataus, joka on aina läsnä taituriteoksissa. Temperamenttinen rondojakso tasapainottelee ylväiden espanjalaissävelmien ja herkästi syttyvien taidonnäytteiden välillä. Sulokkuus ja tulisuus, intohimo ja kontrolli luovat täydelliset vastakohtaparit, joka lunastavat odotukset koodan sumeilemattomassa loppukiihdytyksessä. Anton Bruckner: Sinfonia nro 3 d-molli (1877) Anton Brucknerin sinfonioiden synnytysprosessit olivat usein kivulloisia ja kolmannen sinfonian taival on tässä suhteessa erityisen kivinen. Bruckner sai varhaisen koulutuksensa kotonaan Linzissä ja St. Florianin luostarissa ja opiskeli kirjeitse Wienin konservatoriossa, mutta ryhtyi säveltämään vasta liki 40-vuotiaana. Varhaisteosten juuret olivat klassismissa, mutta herätyksen uuteen aikaan Bruckner sai kuultuaan Wagnerin musiikkia vuonna Hän ei juuri kiinnittänyt huomiota Wagnerin oopperoiden tekstisisältöön tai johtoaihetekniikkaan, mutta sitäkin enemmän harmoniaan ja orkesterinkäsittelyyn. Bruckner kylvi runsaasti viitteitä Wagnerin oopperoihin vuonna 1873 valmistuneeseen kolmanteen sinfoniaansa. Partituuriluonnos oli hänen mukanaan samana vuonna ensi tapaamisella ja Wagner mieltyi sinfonian avaavaan trumpettiteemaan. Brucknerin omistus kertoi hänen suhtautumisestaan suuriin ilmiöihin: Sinfonia d-molli, omistettu syvästi kunnioittaen kunnianarvoisalle herra Richard Wagnerille, saavuttamattomalle, maailmankuululle ja ylhäiselle runouden ja musiikin mestarille. Bruckner jatkoi työskentelyä d-molli-sinfonian parissa 1870-luvun alussa ja vuonna 1877 se oli valmis esitettäväksi Wienissä. Teoksesta tuli jo ennen esitystään wagnerilaisen ja Wieniä hallitsevan brahmsilaisen leirin kiistakapula. Konserttiin kaavaillun kapellimestarin

6 kuoltua kokematon säveltäjä joutui itse johtamaan täydelliseen skandaaliin päätyneen kantaesityksen. Seurauksena oli hermoromahdus ja teoksen vetäminen kymmeneksi vuodeksi uudistamista varten. Vuoden 1877 versio teoksesta kuitenkin painettiin, vaikka maailmanmaineeseen kolmannen sinfonian nosti uudistettu, kapellimestari Franz Schalkin avustamana vuonna 1889 syntynyt versio, jonka julkaisemista mm. nuori Gustav Mahler vastusti. Nykyisin on yleistynyt Leopold Nowakin editoima vuoden 1877 versio, vaikka myös vuoden 1873 versio on julkaistu ja levytetty. Versioiden välisistä eroista huolimatta Bruckner löysi kolmannessa sinfoniassaan sinfonisen mallin, jota hän seurasi myöhemmissä teoksissaan. Vuoden 1877 versiosta hän karsi Wagner-lainauksia ja keskitti rytmikäsittelyä. Radikaaleinta teoksessa ovat teemoille annetut uudet tehtävät, massiiviseksi laajentunut orkesterikokoonpano ja klassista tämänhetkisyyttä murtava aikakäsitys. Kolmannen sinfonian olennaiset elementit ovat paikalla jo teoksen avauksessa. Orkesterin säestyskuviot luovat mystisen alkutilan Beethovenin yhdeksännen sinfonian tavoin josta trumpetin yksinkertainen, mutta sakraalisävyinen teema ilmaantuu. Tätä Urthemaa ei niinkään kehitellä tai muunnella, vaan se esiintyy ilmestyksenomaisesti pitkin avausosaa hiljaisina aavistuksina tai jylisevinä orkesteriunisonoina. Ensimmäisen osan sonaattimuotoon kuuluu myös kaksi sivuteemojen ryhmää, mutta kuulija on kaiken aikaa tietoinen avausaiheen erityisroolista. Hankalampi on hahmottaa osan hitaahko peruspulssi (Gemäßigt), joka toiminnan kiihtyessä jää usein taustalle. Mahtavat nousut tuntuvat leikkautuvan yhä uudelleen juhlavaan hiljaisuuteen, josta ostinatokuviot ottavat uudelleen vauhtia, kunnes pääteema lopussa murtaa tiensä täyttymykseen. Hidasta osaa (Adagio, bewegt, quasi andante) Bruckner muutti eniten eri versioissaan. Avausteema henkii syvää rauhaa, mutta paisuu crescendoissa mahtavaksi virraksi. Se on kuitenkin vain valmistelua sivuteemalle, jossa Bruckner ikään kuin avaa oven uuteen maailmaan. Wagnerin Tristan-soinnut kaitsevat Misterioso-taitetta, johon alttoviulut levittävät taivaallisen sivuteeman, ikivanhan joulusävelmän. Sen kehittelyssä käyvät ilmi Brucknerin kontrapunktiset taidot. Scherzo (Ziemlich schnell) on sinfonian osista selväpiirteisin. Kehystaitteessa jyskyttävät vaskilla panssaroidut rytmit ja niiden parina on mendelssohnmaisella siroudella kirmaava valssisävelmä. Triotaite vie tuon idean kauemmas itävaltalaiselle maaseudulle: ponteva ländleraihe voisi olla muisto Brucknerista soittamassa kyläpelimannien kanssa. Kehystaitteen kertaus silataan sähköistävällä koodalla. Finaali (Allegro) on sinfonian osista monitahoisin ja sen kontrastit on jännitetty aiempaakin laajemmalle. Juhlavat ja traagiset koraali-

7 melodiat saavat vastineekseen iloisen polkkasävelmän. Perimätiedon mukaan Bruckner vertasi näitä teemoja maailman suruihin ja iloihin, mikä ehkä kuvastaa sinfonian tehtävää muistuttamassa ihmisen vähäisestä osasta olevaisessa. Finaalin kiihtyvä kamppailu ja modernistisilta kuulostavat käänteet saavat lunastuksensa, kun ensimmäisen osan trumpettiteema julistetaan duuriin kohotettuna teoksen voittajaksi. Antti Häyrynen

8 Ari Rasilainen, kapellimestari Ari Rasilainen kuuluu oman sukupolvensa tunnetuimpiin suomalaiskapellimestareihin. Ennen kapellimestarin uraansa Rasilainen toimi viulistina, muun muassa Radion sinfoniaorkesterissa ja Helsingin kaupunginorkesterin 2. viulun äänenjohtajana. Hän on esiintynyt sekä sooloviulistina että kamarimuusikkona, ja soittaa edelleenkin kamarimusiikkia. Toinen palkinto kansainvälisessä Nicolai Malka -kapellimestarikilpailussa Kööpenhaminassa vuonna 1989 antoi vauhtia Rasilaisen kapellimestariuralle. Hän on toiminut Rheinland-Pfalzin valtion filharmonisen orkesterin musiikkijohtajana vuosina sekä Aalborgin sinfoniaorkesterin päävierailijana vuodesta 2002 lähtien. Rasilainen on toiminut myös Norjan radio-orkesterin, Jyväskylä Sinfonian, Pori Sinfoniettan ja Lappeenrannan kaupunginorkesterin ylikapellimestarina sekä Tampere Filharmonian päävierailijana. Rasilainen johtaa säännöllisesti sinfoniaorkestereita Skandinaviassa sekä Yhdysvalloissa ja eri puolilla Eurooppaa. Vuonna 2011 hänet nimitettiin orkesterin- ja kuoronjohtamisen professoriksi 1798 perustettuun, valtiolliseen Würzburgin musiikkikorkeakouluun Saksaan. Ari Rasilainen on levyttänyt runsaasti, muun muassa kaikki Kurt Atterbergin sinfoniat ja konsertot sekä suurimman osan Aulis Sallisen sinfonisista teoksista.

9 Mihail Ovrutsky, viulu Moskovassa vuonna 1980 syntynyt Mihail Ovrutsky aloitti viulunsoiton viisivuotiaana musiikillisesti lahjakkaiden lasten musiikkikoulussa. Hän muutti perheensä kanssa Yhdysvaltoihin 1990-luvun alussa ja opiskeli kouluissa kuten Manhattan School of Music ja New York Juilliard School. Ovrutskyn musiikillinen ura lähti nousukiitoon, kun hän pääsi ensin venäläisen viulistin ja viulupedagogin Zakhar Bronin oppilaaksi Kölnin musiikkikorkeakouluun vain 17-vuotiaana ja suoritettuaan loppututkintonsa erinomaisin arvosanoin opettajansa assistentiksi. Mihail Ovrutsky on menestynyt useissa kansainvälisissä viulukilpailuissa mukaan lukien Tšaikovski-kilpailu Moskovassa ja Queen Elisabeth -viulukilpailu Brysselissä. Hän on esiintynyt lukuisten orkestereiden kuten Lontoon sinfoniaorkesterin, Wienin sinfoniaorkesterin ja pietarilaisen Mariinski-teatterin solistina sekä monien merkittävien kapellimestarien, myös suomalaisten Leif Segerstamin ja Pietari Inkisen johdolla. Legendaarinen viulisti Anne-Sophie Mutter hyväksyi Mihail Ovrutskyn nuorten ja lahjakkaiden muusikkojen tukemiseen perustetun säätiönsä tuen pariin vuonna Tämän myötä Mutter ja Ovrutsky ovat esiintyneet usein yhdessä. Pari vuotta myöhemmin Mutter asetti Ovrutskyn ehdolle Euroopan kulttuurisäätiön Pro Europan palkinnon saajaksi hänen erinomaisten saavutustensa ansiosta. Monipuolinen viulisti on omistautunut erityisesti romanttisen ja myöhäisromanttisen aikakausien repertoaariin sekä venäläisiin viuluteoksiin. Ovrutsky esiintyy aktiivisesti kamarimuusikkona maailman festivaaleilla ja konserttisaleissa. Hän on levyttänyt Warner Classics-, Naxos- ja BerlinClassics-levymerkeille. Ovrutskyn taltioimaa Joaquín Rodrigon viulukonserttoa ylistettiin poikkeuksellisen erinomaisena Strad Magazine -lehdessä, ja hänen levytyksensä yhdessä sisarensa, pianisti Sonya Ovrutskyn kanssa ovat niin ikään saaneet huikeita arvosteluja. Mihail Ovrutsky soittaa Gioffredo Cappan valmistamaa viulua noin vuodelta 1700.

10 Oulun Energia turvaa edulliset ja varmat energiapalvelut alueensa ihmisille ja yrityksille. Oulun Energia hankkii, myy ja jakaa sähköä ja lämpöä sekä tuottaa niihin liittyviä palveluja asiakkaidensa käyttöön. Paikallisesti tuotetun energian hyöty palautuu moninkertaisesti pohjoissuomalaisten arkeen. Tästä toiminnasta rakentuu pohjoista voimaa. Oulun OP on yksi Suomen suurimpia osuuspankkeja ja kuuluu suomalaiseen OP-Pohjola-ryhmään. Se palvelee pankki- ja vakuutusasiakkaitaan 17 konttorissa ja kahdessa palvelupisteessä 11 kunnan alueella. Voimakkaasti kehittyvän pankin palveluksessa on lähes 300 pankki- ja vakuutusalan asiantuntijaa. Kaleva on Pohjois-Suomen suurin ja Suomen neljänneksi suurin seitsenpäiväinen sanomalehti. Kaleva tuo sisältöä elämään kertoo tärkeimmät uutiset ja kiinnostavimmat jutut sekä tarjoaa hyödyllisimmät palvelut. Kaleva palvelee monipuolisesti ja laadukkaasti lukija- ja ilmoitusasiakkaita. Kaleva.fi on Suomen suosituimpia verkkolehtiä ja kertoo tuoreimmat uutiset 24/7.

11 LIPUT Paula PER JANTAI KLO 19 & Mikko Keskitetäänkö? Pankki- ja vakuutuspalvelut. Kertyvät bonukset. Kaikki palvelut saman katon alta. Helppous. Edut.

12 Oulu Sinfonia Oulu Sinfonia on Pohjois-Suomen ainoa ja EU-alueen pohjoisin sinfoniaorkesteri. Se aloitti toimintansa vuonna 1937 ja 1954 sai oikeuden käyttää kaupunginorkesterin nimeä. Orkesteri kunnallistettiin vuonna Nykyisen nimensä orkesteri otti käyttöön vuonna Tunnettuja kapellimestareita ja orkesterin kehittäjiä ovat viime vuosikymmeninä olleet Urpo Pesonen, Paavo Rautio, Onni Kelo, Rauno Rännäli, Ari Angervo, Peeter Lilje, Arvo Volmer ja Dmitri Slobodeniouk. Orkesterin päävierailija vuosina oli John Storgårds ja vuosina Jaakko Kuusisto. Kaudella taiteellisena johtajana toimi Anna-Maria Helsing. Johannes Gustavsson on ollut syksystä 2013 lähtien Oulu Sinfonian ylikapellimestari. Orkesteri on tehnyt useita levytyksiä, mm. Leevi Madetojan koko orkesterituotannon ja Okon Fuoko -balettipantomiimin kokonaislevytyksen. Näiden jälkeen on ilmestynyt Mozartin aarioiden ja alkusoittojen levy, solistina Helena Juntunen. Orkesteri on levyttänyt vuosina nimikkosäveltäjänä olleen Olli Kortekankaan oopperan Messenius ja Lucia. Keväällä 2013 ilmestyi Kimmo Hakolan ja Toshio Hosokawan kitarakonsertot sisältävä levy. Solistina soittaa Timo Korhonen ja orkesteria johtaa Santtu-Matias Rouvali. Oulu Sinfonian löydät myös Facebookista

13 Oulu Sinfonia I viulu Lasse Joamets, I konserttimestari Pasi Eerikäinen, I konserttimestari * Maarit Karppelin, äj Anita Virkkala, väj * Romuald Gwardak Johanna Korhonen Tiina Kortelainen Oksana Kumpulainen Antti Laitinen Virva Pietilä Ismo Sirén II viulu Austra Steke, äj Sari Suihkonen, väj Laura Kangas * Sari Karppinen Marjukka Lahes Nadya Pugacheva Liina Räikkönen * Jari Suomalainen Toni Tuovinen Alttoviulu Susanna Nietula, äj * Emiliano Travasino, väj * Elettra Ballerini * Andrus Järvi Anna-Maija Rousselle Jari Välimäki Sello Arto Alikoski, soolosellisti Riina Salminen, soolosellisti Juhana Ritakorpi, väj Sakari Kivinen * Janne Varis Harri Österman Kontrabasso Anne Seppänen, äj * Terhi Lassila, väj * Juha Nääppä Harri Sarkkinen Huilu Albert Stupak, äj Emma Tessier, väj Jenni Pekkola Oboe Matti Kettunen, äj Sara Tilander, väj * Ilkka Hirvonen Klarinetti Markku Korhonen, äj Nora Niskanen, väj Kenneth Sjöwall Fagotti Ladislau Acs, äj Ann-Louise Wägar, väj Jari Laakso Käyrätorvi Tuomas Setälä, äj Pasi Salminen, väj Leo Palosaari Jukka Yletyinen Trumpetti Sakari Suoninen, äj Jukka-Pekka Peltoniemi, väj Jarmo Väärä Pasuuna Erkki Hirsimäki, äj Jukka Myllys, väj Jorma Teeri Tuuba Gustavo Subida, äj Patarummut Petri Hänninen, äj * Lyömäsoittimet Marcus Ström, äj * tilapäinen kiinnitys

14 Kuukauden orkesterilainen Kuva: Juha Sarkkinen Tapaamme joka kuukausi oulusinfonialaisen, joka kertoo työstään ja itsestään. Lainassa Ruotsissa Huilisti Jenni Pekkolan tie Oulu Sinfoniaan on alkanut kotikaupunki Kotkasta, ja kuten monella muullakin ammattimuusikolla: soittoharrastuksesta. Kotkan vireä puhallinorkesteritoiminta sai Pekkolan opiskelemaan musiikkia ammatikseen oululaisten ja ruotsalaisten iloksi. Merenrantakaupungin kasvatti muutti Ouluun vuonna 2010 tehdäkseen muutaman kuukauden sijaisuuden, mutta jäikin niille sijoilleen pestin muututtua vakituiseksi. Kilometreissä välimatka kuulostaa pitkältä, mutta eroahdistusta etelään ei tullut. Tänne oli helppo humpsahtaa samanikäisten ihmisten porukkaan, muistelee Pekkola tuntemuksiaan muutaman vuoden takaa. Lähteminen ja palaaminen ovat tuttua työnsarkaa huilistille, jolla on soitannollisia siteitä myös naapurimaatamme Ruotsia kohtaan. Ruotsalaiset ovat nimittäin saaneet nuoren lahjakkuuden lainaan Ruotsin radion sinfoniaorkesteriin pari vuotta sitten puoleksi vuodeksi. Ruotsi oli tullut tutuksi Pekkolalle jo opiskeluaikana. Opiskelin Sibelius-Akatemian lisäksi Göteborgin musiikkikorkeakoulussa ja olin Göteborgissa huilistina myös myöhemmin puolen vuoden pestillä, Pekkola kertoo.

15 Soittaja tuntee oman itsensä rajallisuuden ja tietää, että ura voi olla ohi yhdessä liukastumisessa. Siksipä Pekkola rakentaa omaa tulevaisuuttaan huilistin uran ohella opiskelemalla. Taloustieteet Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa ovat harrastus, mutta samalla vakavasti ottaen myös suunnitelma B. Tykkään opiskelusta ja näkökulmien laajentamisesta. Pääaineeni on markkinointi, johon haluaisin yhdistää käytännön työssä taideaineet. Pekkola näkee markkinoinnissa mahdollisuuden. Aika ajoin törmää ajatukseen, että talouden ja taideaineiden yhdistäminen olisi mahdotonta. Hyvällä markkinoinnilla voidaan auttaa taiteilijoita ja asiakkaita kohtaamaan toisensa, Pekkola sanoo. Markkinointia Pekkola yhdistää myös omassa kokoonpanossaan, Huiluduo Vireessä, jossa hän soittaa ystävättärensä kanssa. Duon perusajatus on, että ihmisen fyysinen kunto ei saa rajoittaa mahdollisuutta nauttia elävästä musiikista, joten he ovatkin apurahojen turvin vieneet huilumusiikkia erilaisiin laitoksiin ja palvelutaloihin. Tänä syksynä myös Oulu Sinfonia on jalkautunut kaupunkilaisten pariin ja Pekkola kertoo nauttineensa erityisesti alakoululaisten kanssa työskentelystä. Oli ilo seurata lasten innostuneisuutta, halua esiintyä ilman sisäisiä rajoitteita, soittamisen iloa, uusien asioiden kokeilua, Pekkola luettelee. Huilististamme saa varsin aktiivisen ja vireän kuvan. Mitenköhän Pekkola rentoutuu työn ja opiskeluharrastusten lomassa? Tykkään pelata tennistä. Se on haastava ja koukuttava laji, jossa unohtuu kaikki muu paitsi yritykset osua palloon. Lisäksi käyn kuntosalilla. Paljon aikaa tulee vietettyä myös Oulun Muusikko- Martoissa, muusikkoystävistä koostuvassa porukassa, jonka kanssa järjestetään martta-aiheista toimintaa. Viimeksi käytiin sienimetsässä. Teksti: Maria Öfverström Kuva: Kati Leinonen

16 Tulevia konsertteja Torstai klo 19 Madetojan sali SLAAVILAISISSA TUNNELMISSA Luke Dollman, kapellimestari Vladimir Mischouk, piano Liput 8-21 Schubert/Webern Šostakovitš Tšaikovski Torstai klo 19 Madetojan sali UUDEN MUSIIKIN LOKAKUU Johannes Gustavsson, kapellimestari Christoffer Sundqvist, klarinetti Liput 8-21 Österman Tiensuu Pisto Kortekangas Kantaesityksiä Jälkikaiku konsertin jälkeen liput: OULU10, Torikatu 10, avoinna ma pe 8 16 Ylikiimingin yhteispalvelupiste, Harjutie 18 Avoinna: ma pe klo Haukiputaan yhteispalvelupiste, Jokelantie 1 L 1 Avoinna: ma pe klo Kiimingin yhteispalvelupiste, Lempiniementie 2 Avoinna: ma pe klo 9 16 Yli-Iin palvelupiste, Halametsä 1 Avoinna: ma pe klo ja Oulunsalon yhteispalvelupiste, Karhuojantie 2 Avoinna: ma pe klo (Ilman palvelumaksua) Lippupalvelu, (1,96 /min + pvm). Palvelumaksu alk. 1,50 /lippu. Avoinna ma la klo 8 21, su klo Suoramyyntipaikat Oulussa: Stockmannin palvelupiste, Prismat Raksila ja Limingantulli, R-Kioskit Pateniemi ja Ratakatu, Musiikki-Kullas (palvelumaksu alk. 1,50 /lippu). Varatut liput noudettavissa myös kaikista R-kioskeista. Liput konserttipaikalta tuntia ennen konsertin alkua, palvelumaksu 3 /lippu. Oulun Konttori, Painatuskeskus