Suvelan ja Leppävaaran turvallisuuskävelyt 2010 toteutuminen ja tuloksia KRISTIINA ALPPIVUORI, suunnittelija Espoon sosiaali- ja terveystoimi, esikunta/kehittämisyksikkö
Turvallisuuskävelyjen yhteys turvallisuusohjelmaan Turvallisuuskävelyjen toteuttaminen nähtiin yhdeksi keinoksi vastata strategian ja ohjelman tavoitteisiin, joita ovat mm.: arkiturvallisuuden varmistaminen, asuinalueiden, yhteisöjen ja kaupunkikeskusten kokeminen turvallisiksi Kävelyjen kautta arveltiin mahdollistuvan mm.: yleiskuvan saaminen alueen turvallisuustilanteesta ja painopisteistä yhteistyön tiivistäminen alueen eri toimijoiden kesken asukkaiden, asukasyhdistysten, taloyhtiöiden ym. haastaminen turvallisuuden parantamiseen uusien toimintamallien kehittäminen
Kävelyjen tavoitteet 1. Kokeilla Göteborgissa kehitettyä kävelyn mallia ja välineitä 2. Saada asukkailta ja toimijoilta tietoa alueen olosuhteista ja turvallisuustilanteesta: turvallisuuteen, turvallisuuden tunteeseen ja viihtymiseen vaikuttavista asioista, paikoista ja ilmiöistä 3. Mahdollistaa eri tahojen keskustelu ja asuinalueen fyysisen, sosiaalisen ja toiminnallisen ympäristön yhteinen tarkastelu turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen näkökulmasta 4. Käynnistää konkreettisia toimenpiteitä turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen parantamiseksi sekä ympäristön kohentamiseksi
Toteutumisen suunnittelu Ennakkovalmistelut: aluetta koskevaan tietoon ja materiaaliin perehtyminen, tavoitteiden asettaminen, yhteistyötahojen ja tehtävien miettiminen, dokumentointivälineiden suunnittelu ja aikataulun määrittely Kävelyreitin suunnittelu ja kartan laatiminen alueen profiilin, tutkimus- ja turvallisuustiedon pohjalta. Valoisa ja pimeäreitit. Tiedotus: s-posti ja puhelin, mainokset toimipisteissä, internet, yhdistykset, lehdet ja julkaisut, Raittikarnevaalit ja Espoo -päivän tapahtuma
Yhteensä 10 kävelyä: valoisa- ja pimeäkävelyt
Osallistujien valinta ja haku, osallistujat Meille oli tärkeää saada osallistujia kaikista oleellista ryhmistä: Asukkaiden lisäksi haluttiin pyytää mukaan niitä alueen toimijoita, jotka omassa työssään a) vaikuttavat alueen ihmisten elämään ja elämän edellytyksiin, b) näkevät ja kuulevat, mitä alueella tapahtuu ja miten siellä eletään ja voidaan, c) tuntevat ihmisten tilanteet ja tarpeet sekä tuovat nämä näkökulmat esille kävelyssä sekä d) joiden olisi työnsä takia hyvä keskustella ja verkottua keskenään. Osallistujat: kävelyille osallistui asukkaita, kaupungin työntekijöitä kaikilta toimialoilta sekä yhteistyökumppaneita poliisista, seurakunnasta, yhdistyksistä ja järjestöistä, taloyhtiöistä, yrityksistä ja asukasfoorumeista. Mukana oli myös muutama poliittinen päättäjä. Kymmenelle kävelylle osallistui yli 170 ihmistä
Yleiskuva kävelyjen etenemisestä Vetäjien ohjaamat ryhmät kulkivat ennalta suunnitellut reitit keskustellen ja tehden merkintöjä turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen näkökulmista. Kävelyjen aikana osallistujat havainnoivat ympäristöä ja alueen sosiaalista elämää sekä kirjasivat havaintonsa ja (myös arkiset) kokemuksensa dokumentaatiolomakkeille. Tarkastelun kohteina olivat alueen yleiskuva, rakennettu ympäristö, kunnossapito ja siisteys, liikenne ja väylät sekä sosiaalinen elämä ja tekemisen mahdollisuudet. Ryhmät pysähtyivät sovituilla paikoilla keskustelemaan huomioista ja kokemuksista. Vetäjät kirjasivat huomiot muistiin. Valokuvaajat ottivat kuvia reitin kaikissa vaiheissa.
Suvelan kappelin ympäristöstä raitille
Metsikkö raitin ja asukaspuiston välissä
Koulun ja lähipalvelukeskuksen välimaastoa
Kauneutta Leppävaaran raitin ympäristössä
Näkymiä Leppävaaran raitilla
Radan alikulkutunneli
Tuloksia: alueiden myönteisiä piirteitä Pohjois-Leppävaara: Mielikuva alueesta on jakautunut, mutta pääosin myönteinen. Aluetta pidetään yleisilmeeltään kauniina, viihtyisänä, houkuttelevana, siistinä tai suhteellisen siistinä, vihreänä ja vehreänä sekä pääosin rauhallisena. Paikoin on kauniita kukkaistutuksia ja kunnostettuja puistoja. Mittakaava on ihmisen kokoinen, ei autojen ehdoilla rakennettu. Taloissa on kauniita tai kohtalaisia julkisivuja. Kirstinharjun koillisosa: Mielikuva alueesta on jakautunut, mutta pääosin myönteinen. Aluetta pidetään miellyttävänä, hoidettuna ja viihtyisänä, mutta myös pimeänä ja hoitamattomana. Kirstinmäellä ja Kirstinharjun raitilla yleisvaikutelma on viihtyisä, vehreä, puistomainen, melko siisti ja rauhallisen oloinen. Alueella on useita hoidettuja ja kauniisti remontoituja taloja. Perusparannusten vaikutus on paikallisesti käänteentekevä. Kauniit puut ja viheristutukset lisäävät viihtyisyyttä ja alueella on kauniita paikkoja istuskella. Lapsille on kivoja leikkipaikkoja, joskin vaihtelu on suurta. Raitin lamput on uusittu kauniisti.
Tuloksia: Pohjois- Leppävaaran ongelmia Alikulkutunnelit ovat pimeitä, yleisilmeeltään ankeita ja ne koetaan turvattomina. Ympäristö on paikoin viimeistelemätöntä ja epäsiistiä, on rikottuja ja töhrittyjä kohteita, katkottuja puita, maan painaumia sekä hoitamattomia pöheikköjä ja pientareita. Sotkuja ja töhryjä ei aina poisteta, eikä rikottuja rakenteita korjata riittävän nopeasti. Epäsiisteys, rikotut ja töhrityt paikat aiheuttavat turvattomuutta ja tunnetta välinpitämättömyydestä. Valaistus on monin paikoin riittämätöntä tai puuttuu kokonaan. Osa kävelyteistä ja paikoista on epämukavia tai pelottavia pimeällä. Alueella on hankalia ja vaarallisia jalankulun ja pyöräilyn risteyskohtia, kävelyja pyöräteitä ei ole erotettu. Törmäämisriski on useissa paikoissa. Väylien pinnat ovat paikoitellen kuoppaiset ja rikki. Läkkitorin ympäristössä ja junaradan alikulussa on rauhatonta ja turvallisuusongelmia: päihteiden käyttäjien määrä ja näkyvyys ovat lisääntyneet, alueella on mm. pelottavia juoppo- ja nuorisoporukoita -> vähentävät halua liikkua alueella tai aiheuttavat pelkoa.
Tuloksia: Suvelan keskustan ongelmia Ympäristö on monin paikoin viimeistelemätön ja hoitamaton: on roskia sekä töhrittyjä, rikottuja ja rempallaan olevia rakennuksia ja kohteita. Alueella on hoitamattomia istutusalueita ja liian vähän istutuksia. Ylikasvaneet pensaat ja näkyvyyden puute heikentävät liikenneturvallisuutta, mahdollistavat ilkivallanteon sekä viestivät ympäristönhoidosta. Väylien pinnat, parkkipaikat, raput ja kiveykset ovat paikoitellen kuoppaiset, rikki ja epäsiistit. Valaistus on monin paikoin riittämätöntä, lamppuja on sammuneina tai rikki. Osa kävelyreiteistä ja paikoista on epämukavia tai pelottavia pimeällä. Suvelan ostoskeskus on epäsiisti, ankea, epäviihtyisä ja hoitamaton. Ympäristö on roskainen ja roskapaikka siivoton. Ostari kerää epämääräistä väkeä, humalaisia ja nuorisoporukoita. Baari ja ostoskeskus ovat liian lähellä koulua. Jalankulku ja autoliikenne ovat toistensa seassa pysäköintipaikoilla, mikä aiheuttaa turvattomuutta ja vaaratilanteita.
Mitä kävelyistä seurasi Hanke ja kävelyjen aikana syntyneet havainnot dokumentoitiin huolellisesti -> hankkeesta on tuotettu loppuraportti sekä viisi muuta raporttia ja toimenpidelistaa sekä valokuvakoosteet kävelyjen etenemisestä ja kohteista Raportit ja valokuvakoosteet on laitettu Espoon intranetsivuille sekä toimitettu vastuutahoille tiedoksi ja toimenpiteitä varten Jotkut tahot ovat käsitelleet aineistoja omissa työryhmissään, tuloksia on esitelty ja esitellään ryhmissä ja seminaareissa. Myös muutamat lehdet ovat kirjoittaneet asiasta. Kävelyt ja raportit ovat herättäneet kaupungin sisällä keskustelua (sekä myönteistä että kielteistä). Seurantakävelyt järjestetään 27. ja 28.9. 2011. klo 14 16.30
Kävelyjen haasteet ja ongelmat Suunnitteluvaihe Suunnitteluun ja yhteistyöhön vielä enemmän panostusta jatkossa, erilaisia kävelykokeiluja Pohdittava, miten saada kaupungin eri tahot mukaan ja sitoutumaan asiaan jo alkuvaiheessa -> mahdollistaa korjaustoimenpiteiden toteutumisen ja korjaamattomuuden syiden ymmärtämisen Asukkaiden, yhteistyökumppaneiden, päättäjien mukaan saaminen, tiedotus (eri tahojen tavoittaminen) Toteutusvaihe Kävelyajankohta, reitin pituus ja kesto Ohjeistus, ryhmiin jakautuminen, ryhmien eteneminen (koossa pysyminen/hajoaminen, vauhti), ryhmien ja ryhmäkeskustelujen vetäminen sekä eri tahojen äänen kuuleminen, dokumentointi ja havainnointi sekä loppukeskustelut
Kävelyjen hyödyt haasteista huolimatta Turvallisuuskävelyt ovat kiinnostava väline lisätä keskustelua ja tiivistää yhteistyötä asukkaiden ja eri toimijatahojen välillä sekä selvittää osallistujien käsityksiä ja kokemuksia alueiden olosuhteista ja turvallisuustilanteesta: turvallisuuteen, turvallisuuden tunteeseen ja viihtymiseen vaikuttavista asioista, paikoista ja ilmiöistä. Kävely antaa asukkaille ja eri toimijatahoille mahdollisuuden vaikuttaa oman asuin- ja työalueen turvallisuuden parantamiseen. Hyvin toteutettuna menetelmä on ihmisiä osallistava ja aktivoiva. Mikäli eri tahot saadaan mukaan ja sitoutumaan hankkeeseen, menetelmä voi saada ihmiset yhdessä ratkomaan ja korjaamaan ongelmia.
Kävelyjen hyödyt haasteista huolimatta Kävely antoi mahdollisuuden nähdä konkreettisesti alueen olosuhteet ja ne hyvät asiat ja ongelmat, joiden kanssa asukkaat päivittäin elävät. Dokumentaatiovälineiden ja valokuvien avulla saatiin runsaasti kiinnostavaa tietoa alueen olosuhteista ja turvallisuustilanteesta päätöksenteon ja kehittämistoimenpiteiden perustaksi. Osa osallistujista katsoi, että kävely sai tarkastelemaan tuttua asuintai työympäristöä tarkemmin tai uusin silmin sekä auttoi näkemään ympäristön hyviä ja huonoja puolia. Kävely oli valaiseva ja mielenkiintoinen. Näihin maisemiin on niin tottunut, että ei huomaa epäkohtia, eikä aina niitä hyviäkin asioita ympäristössä
Kävelyjen hyödyt haasteista huolimatta Osan mukaan hyvää oli myös yhteisöllisyys, moniammatillisuus ja useiden tahojen mukana olo sekä mahdollisuus tutustua muihin asukkaisiin ja toimijoihin sekä verkottua ja keskustella hyvinkin monimuotoisen osallistujajoukon kanssa alueesta ja sen kehittämisestä. Hyvää oli mahdollisuus kuulla asukkaiden ja yhteistyökumppaneiden käsityksiä ja palautetta alueen epäkohdista eri näkökulmista. Jatkossa nämä asiat voi ottaa paremmin huomioon myös omassa työssään. Turvallisuuskävelyjä on hyvä järjestää, jotta paikalliset ihmiset voivat tuoda ongelmakohtia esille. Myös eri sidosryhmät (poliisi, palokunta ja sosiaaliviranomaiset) näkevät toisensa ja voivat vaihtaa tietoja alueesta. Oli hyvin toteutettu.
Kävelyjen hyödyt haasteista huolimatta Hyvää oli se, että oikeasti ja konkreettisesti mentiin paikan päälle katsomaan, missä suunnittelu ja ylläpito ovat onnistuneet ja kuulemaan ongelmakohdista suoraa palautetta ja taustatietoa asukkailta. Näin asiat ovat myös käsin kosketeltavia, ne eivät ole pelkästään paperilla, vaan suoraan silmien edessä, jolloin siihen on suorastaan pakko puuttua. Menetelmä voi myös helpottaa asukkaiden mahdollisuuksia saada ja uskaltaa saada äänensä kuulumaan sekä lisätä kiinnostusta lähiympäristön kehittämiseen. Antaa asukkailla mahdollisuuden saada lisätietoa asioiden etenemisen syistä (esim. miksi asiat etenevät hitaasti?)
Tuloksellisuus ja vaikuttavuus Hankkeen tuloksena on ainakin hyödyllisiä kontakteja, keskusteluja ja yhteistyötä, uudenlaisia näkökulmia, tietoa, ymmärrystä ja kehittämisehdotuksia sekä toivottavasti elämään jäävä, monipuolinen ja kehittyvä menetelmä. Hankkeen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta mitataan lopulta kuitenkin vasta sillä, millaisia konkreettisia toimenpiteitä ja yhteistyötä kohdealueilla jatkossa käynnistyy ja toteutetaan! Idea on hyvä. Kävelyillä saadaan kerättyä tarpeellista tietoa asuinalueiden turvallisuudesta niiden kehittämiseksi (kun vain esille tulleisiin ongelmiin oikeasti puututtaisiin).