KIRJALLINEN KYSYMYS 88/2013 vp Alkoholin matkustajatuonnin haittojen ja kielteisten seurausten torjuminen Eduskunnan puhemiehelle EU-maista voi tuoda alkoholijuomia omaan käyttöön tai lahjaksi, kun tuo tuotteet mukanaan samassa kulkuneuvossa, jolla itsekin saapuu Suomeen. Toisaalta alkoholin tuonti mitä tahansa vastiketta vastaan katsotaan kaupalliseksi ja on siten verollista riippumatta tuontimääristä. Valviran tilaston (9.10.2012) mukaan suomalaiset matkustajat toivat maahan alkoholijuomia 7,9 miljoonaa litraa 100-prosenttiseksi alkoholiksi muunnettuna ajalla 09/2011 08/2012. Tilaston mukaan oluiden ja väkevien alkoholijuomien matkustajatuonti lisääntyi ko. ajanjaksolla. Suomalaisten maahan tuomista alkoholijuomista ostetaan suurin osa yhä joko laivoilta tai Virosta. Valtionvarainkunta arvioi mietinnössään (VaVM 16/2007 vp) alkoholin matkustajatuonnin seurauksia seuraavasti: "Olennaista on ottaa huomioon ne kaikkinaiset heijastusvaikutukset, joita alkoholiverotuksella on. Sosiaalisten ja terveydellisten vaikutusten lisäksi tulee siis nähdä ja ennakoida mahdollisimman selvästi veromuutosten vaikutukset kulutuksen rakenteeseen eli siihen, miten kokonaiskulutus jakautuu tilastoidun ja tilastoimattoman kulutuksen kesken. Sillä on paitsi suuri fiskaalinen merkitys myös suora vaikutus alkoholin pimeiden markkinoiden kehitykseen. Lisäksi ratkaisut vaikuttavat keskeisesti myös alkoholin valmistukseen ja myyntiin liittyvän yritystoiminnan toimintaedellytyksiin ja alan työllisyyteen Suomessa. Valiokunta haluaa osaltaan korostaa sitä, että veroratkaisuja tehtäessä vastakkaisissa vaakakupeissa eivät ole ainakaan kovin yksioikoisella tavalla kansanterveys ja verotuotot, kuten usein esitetään. Veroratkaisuilla voidaan vaikuttaa Suomessa lähinnä siihen, miten kokonaiskulutus jakautuu tilastoidun ja tilastoimattoman kulutuksen kesken, ei kovin merkittävästi itse kulutuksen määrään. Päätöksenteon kannalta on siis olennaista nähdä se, että alkoholin käytöstä aiheutuvat sosiaaliset ja terveydelliset haitat ovat pitkälti samat, koostuipa kulutus kotimaisista juomista tai tuontituotteista. Korkean verotason seurauksena herkästi syntyviin pimeisiin markkinoihin liittyy sitä vastoin omat merkittävät uhkakuvansa. Tärkeä on myös se havainto, että vuoden 2004 muutosten seuraamukset ovat olennaisilta osin juuri sellaiset kuin etukäteen arvioitiin. Nyt käsiteltävänä olevan hallituksen esityksen yhteydessä ei ole tullut juurikaan ilmi sellaisia seikkoja, joita ei olisi aikanaan ennakoitu tai jotka antaisivat aiheen tarkistaa sitä päättelyketjua, jonka tuloksena vuoden 2004 valinnat tehtiin. Päinvastoin, kehitys on ollut kaikkine kielteisine ja myönteisine puolineen käytännössä sellainen kuin oletettiin. Tämä antaa valiokunnan mielestä lisää painoarvoa esitysten taustalla olevalle asiantuntemukselle ja luottamusta tehdyille seuraamusanalyyseille. Vuoden 2004 ratkaisuthan perustuivat moninaiseen vaikutusten arviointiin, jossa käytettyjä malleja olivat kehittämässä valtiovarainministeriön kansantalousosaston lisäksi myös Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT sekä Liiketaloudellinen tutkimuslaitos LTT. Alkoholin kokonaiskulutus on siis Versio 2.0
kasvanut pitkälti niiden ennusteiden mukaisesti, jotka tehtiin vuonna 2003. Alkoholiperäiset haitat ovat kasvaneet vastaavasti kulutuksen suhteessa, kuten myös ennakoitiin. Tämä näkyi erityisesti vuonna 2004. Sen jälkeen haittojen kasvu on tasaantunut hallituksen esityksen mukaan ja painottunut ainakin jossain määrin suurkuluttajiin. Tämä näkyi osaltaan myös siinä, että alkoholisairaudet tai -myrkytykset nousivat vuonna 2005 yleisimmäksi työikäisten miesten ja naisten kuolinsyyksi. Kasvu johtui ennen kaikkea pitkäaikaisesta alkoholin käytöstä aiheutuvien kuolintapausten merkittävästä kasvusta tuona vuonna. Verotason vaikutus pimeiden markkinoiden toimintaan näkyi sekin poikkeuksellisen selvästi vuoden 2004 jälkeen. Pimeät alkoholimarkkinat ovat kutistuneet veronalennusten ansiosta ja suuren luokan salakuljetus on loppunut Tullin mukaan kokonaan. Kehitys näkyy erityisesti itärajalla. Muutosta kuvaa hyvin myös hallituksen esityksessä oleva tilasto, jossa Tullin vuosina 2005 ja 2006 takavarikoiman alkoholin määrä on pudonnut yli 90 prosenttia veronalennuksia edeltäneestä ajasta. Pimeiden markkinoiden luonnetta ja toimintakykyä kuvaa toisaalta se, että ammattimainen salakuljetus on siirtynyt Tullin takavarikkotietojen perusteella samanaikaisesti alkoholista tupakkaan. Matkustajatuonnin muutoksissa on puolestaan merkittävää se, että vaikka tuonnin kasvu on taittunut vuonna 2006 kahden edellisen vuoden merkittävän kasvun jälkeen, tuonnin määrä on edelleen 60 prosenttia suurempi kuin vuonna 2003. Lisäksi matkustajatuonnin rakenne on muuttunut siten, että huomattavan suuria alkoholimääriä tuovien automatkustajien määrä on kasvanut, kun taas muista matkustajista aiempaa suurempi osa ei tuo juomia lainkaan tullessaan. Tullin mukaan on myös olemassa viitteitä siitä, että alkoholin tuontirajoitusten poistumista käytetään hyväksi taloudellisen hyödyn saamiseksi. Edellä olevat näkökohdat tukevat valiokunnan mielestä sitä hallituksen esityksessä omaksuttua käsitystä, että alkoholiveropolitiikkaa tulee kehittää pitkäjänteisesti. Alkoholin valmisteveroja voidaan nostaa näistä lähtökohdista osana hallitusohjelman alkoholipoliittisia tavoitteita terveyden edistämiseksi. Hallittu alkoholiveron korotus tekisi myös mahdolliseksi alkoholiveropolitiikan kehittämisen pitkällä aikavälillä, jos se osoittautuu tarpeelliseksi. Johdonmukaisella ja ennakoitavalla veropolitiikalla on myös signaaliarvoa niin alan elinkeinoelämälle kuin harmaille markkinoille." Valtiovarainvaliokunnan arvioinnissa on tärkeää kiinnittää huomiota veronalennusten seurauksiin ja suuren luokan salakuljetukseen, joka oli veronalennuksen seurauksena lähes loppunut. Valtiovarainvaliokunta lausuu seuraavan kannan (VaVM 16/2007 vp) alkoholin veronkorotusesitykseen: "Yleisessä osassa on todettu ne erisuuntaiset herkkyystekijät, jotka vaikuttavat alkoholiverotusta koskevaan käytännön päätöksentekoon ja joiden yhteisvaikutus tulisi kyetä arvioimaan mahdollisimman luotettavasti etukäteen. Näin kehitystä voidaan ohjata haluttuun suuntaan ilman hallitsemattomia sivuvaikutuksia. Veronkorotuksilla ei siis voida yksin vaikuttaa siihen, millaiseksi alkoholiolot maassamme vakiintuvat. Ehdotettuja veronkorotuksia korkeammat verotasot eivät siis myöskään takaa sellaista myönteistä kansanterveydellistä kehitystä, jota sosiaali- ja terveysvaliokunta tavoittelee. Hallituksen esityksessä on päinvastoin esitetty avoimesti ne riskitekijät, jotka liittyvät väkevien alkoholijuomien muita korkeampaan veronkorotukseen. Myös Tulli on todennut, että esitys tulee tällaisenaankin lisäämään painetta niin laittomaan kuin harmaaseenkin tuontiin, koska verojen määrällä on selvä vaikutus laittomien markkinoiden kokoon ja matkustajatuonnin määrään. Tullin mukaan on pelättävissä, että veronkorotus houkuttelee järjestäytynyttä rikollisuutta ottamaan alkoholin takaisin tuotevalikoimaansa savukkeiden rinnalle. Valiokunta pitää myönteisenä hallituksen tavoitetta pyrkiä alkoholin kokonaiskulutuksen laskuun moninaisin eri toimin. Alkoholiperäiset haitat ovat kiistattomat, ja niistä aiheutuu inhimillisen kärsimyksen lisäksi mittavat vuotuiset menot. Sen vuoksi valiokunnan mielestä on selvää ja tärkeää, että asenteissa ja kulutuskäyttäytymisessä kyetään muuttamaan vallitsevaa suuntaa. Veronkorotuksille ei tule tässä suhteessa kuitenkaan asettaa epärealistisia toiveita, joiden tavoittelussa voidaan pahimmil- 2
laan menettää veropohjaa harmaille markkinoille ilman, että alkoholihaitat vähenisivät. Valiokunta katsoo näistä syistä, etteivät sosiaali- ja terveysvaliokunnan esittämät lisäkorotukset ole perusteltuja tässä vaiheessa. On syytä odottaa mm. sitä lisätietoa, joka on odotettavissa vasta asetetun alkoholiverotuksen kehittämistä selvittävän työryhmän työstä. Valiokunta tukee sen sijaan kaikkia niitä välittömiä tai pidemmällä aikavälillä tehtäviä toimia, joilla voidaan vaikuttaa alkoholin saatavuuteen tai muutoin kehittää alkoholioloja. Tarve sellaiseen on sinänsä kiistämätön, ja tavoitteet pitäisi asettaa sen vuoksi kunnianhimoisesti." Tärkeää on kiinnittää huomioita tässä valiokunnan kannanotossa mm. Tullin lausuntoon: "Tulli on todennut, että esitys tulee tällaisenaankin lisäämään painetta niin laittomaan kuin harmaaseenkin tuontiin, koska verojen määrällä on selvä vaikutus laittomien markkinoiden kokoon ja matkustajatuonnin määrään. Tullin mukaan on pelättävissä, että veronkorotus houkuttelee järjestäytynyttä rikollisuutta ottamaan alkoholin takaisin tuotevalikoimaansa savukkeiden rinnalle." Valtiovarainvaliokunta (VaVM 10/2009 vp) otti kantaa asiaan seuraavasti: "Valiokunta on pitänyt tärkeänä sitä, että päätöksenteossa otetaan huomioon sosiaali- ja terveyspoliittisten näkökohtien lisäksi veromuutosten vaikutukset myös alkoholin kulutuksen rakenteeseen eli siihen, miten kulutus jakautuu tilastoidun ja tilastoimattoman kulutuksen kesken (VaVM 31/2003 vp ja VaVM 16/2007 vp). Kysymys on tärkeä paitsi fiskaalisesti ennen kaikkea tilastoimattoman kulutuksen kasvun mukanaan tuomien kaikkinaisten haittojen hillitsemiseksi. Näkökohta on edelleen merkityksellinen. Kotimaisella alkoholijuomien hintatasolla ja matkustajatuonnilla näyttää olevan edelleen selvä yhteys. Valviran mukaan vuoden 2005 loppupuolella alkanut alkoholijuomien matkustajatuonnin väheneminen on taittunut ja kääntynyt lievään nousuun vuoden 2008 alussa eli samaan aikaan, kun Suomessa nostettiin alkoholijuomien veroa." Käytännössä kaupalliseksi menevän EU-maista tuodun alkoholin määrää ei ole mahdollista kontrolloida mitenkään, ja nyt on nähtävissä alkoholin EU-tuonnin ja alkoholin veronkorotusten kielteiset seuraukset. Alkoholia tuodaan yhä enemmän EU-maista, ja osa tuodusta alkoholista päätyy vääjäämättä myytynä pimeille markkinoille. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Ryhtyykö hallitus sellaisiin toimiin, joilla EU-maista tuodun alkoholin haitat ja kielteiset seuraukset torjutaan? Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 2013 Raimo Piirainen /sd 3
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Raimo Piiraisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 88/2013 vp: Ryhtyykö hallitus sellaisiin toimiin, joilla EU-maista tuodun alkoholin haitat ja kielteiset seuraukset torjutaan? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Mahdollisuudet harjoittaa entisen kaltaista alkoholin saatavuuden rajoittamista kaventuivat oleellisesti vuonna 2004. Vuoden 2003 lopussa päättyi Suomen poikkeus rajoittaa alkoholin matkustajatuontia EU-alueelta ilman ylimääräisen valmisteveron maksamista Suomessa. Poikkeus oli alun perin kirjattu Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen (SopS 103/1994) liitteeseen XV (IX verotus, 3 kohta), ja sen määräaikaa jatkettiin erillisellä direktiivillä 96/99/EY. Vuoden 2004 alusta yksityishenkilöt ovat saaneet tuoda mukanaan toisesta jäsenvaltiosta alkoholijuomia rajoituksetta edellyttäen, että juomat on tarkoitettu matkustajan omaan käyttöön. Käytännössä Suomen kannalta eniten on vaikuttanut se, että matkustajatuonti Virosta vapautui keväällä 2004. Sisämarkkinaperiaatteen mukaisesti toisesta jäsenvaltiosta Suomeen saapuva yksityishenkilö saa tuoda alkoholijuomia verotta mukanaan edellyttäen, että ne tulevat hänen omaan käyttöönsä ja hän kuljettaa ne itse. Tuotteista kannetaan valmistevero ainoastaan jäsenvaltiossa, jossa ne hankitaan eli esimerkiksi Virossa. Tämä ilmenee valmisteveroja koskevasta yleisestä järjestelmästä sekä direktiivin 92/12/ETY kumoamisesta annetusta direktiivin 2008/118/EY, jäljempänä valmisteverotusdirektiivi, 32 artiklasta. Käytännössä jäsenvaltioilla ei näin ollen ole mahdollisuutta asettaa määrällisiä rajoituksia matkustajien omaan käyttöön hankkimiin ja itse kuljettamiin alkoholijuomiin. Alkoholipolitiikassa on turvauduttava muihin keinoihin alkoholin kulutuksen ja alkoholihaittojen rajoittamiseksi. Arvioitaessa sitä, onko yksityishenkilön mukanaan tuomien alkoholijuomien katsottava tulevan hänen omaan käyttöönsä vai kaupalliseen tarkoitukseen, huomiota kiinnitetään tuotteiden haltijan asemaan ja ammattiin, maahantuonnin syyhyn sekä siihen, minne tuotteet kuljetetaan ja millä kulkuneuvolla kuljetus tapahtuu. Lisäksi otetaan huomioon tuotteisiin liittyvät asiakirjat, tuotteiden määrä ja muut asiaan liittyvät seikat. Riippumatta tuotavista alkoholijuomien määristä, tuotteet on kuitenkin aina verotettava, kun muiden perusteiden nojalla on ilmeistä, että tuotteet on tuotu kaupalliseen tarkoitukseen. Valmisteverotusdirektiivin mukaan jäsenvaltiot voivat vahvistaa ohjetasoja tuotteiden määristä yksinomaan näyttöä varten. Ohjetasot on asetettava väkevien alkoholijuomien osalta vähintään 10 litraan, välituotteiden osalta vähintään 20 litraan, viinien osalta vähintään 90 litraan (joista enintään 60 litraa voi olla kuohuviinejä) ja oluiden osalta vähintään 110 litraan. Näitä ohjetasoja ei saa pitää matkustajatuomisten sallittuina yksityistuonnin kiintiöinä, vaan niiden avulla voidaan ainoastaan saada näyttöä siitä, onko kysymyksessä yksityinen vai kaupallinen tuonti. Alkoholiverotusta alennettiin keskimäärin 33 prosentilla maaliskuussa 2004 matkustajatuonnin kasvun hillitsemiseksi. Veronalennuksen tavoitteena oli sopeuttaa alkoholijuomien hintataso lähemmäksi Viron ja Keski-Euroopan hintatasoa. Veronalennuksella haluttiin ohjata muuttu- 4
Ministerin vastaus KK 88/2013 vp Raimo Piirainen /sd neesta tilanteesta aiheutunut väistämätön alkoholin kulutuksen kasvu mahdollisimman pitkälle matkustajatuonnin sijasta Suomessa verotettuihin tuotteisiin. Lisäksi tavoitteena oli estää harmaan talouden kasvua ja mahdollistaa alkoholisidonnaisten yritysten toimintaedellytykset. Tämän jälkeen alkoholiveroa on korotettu neljä kertaa, joista viimeisin toteutettiin vuoden 2012 alusta. Korotukset on toteutettu maltillisesti ja vaiheittain, jotta vältetään tilastoimattoman kulutuksen osuuden kasvu. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman mukaan alkoholin ja tupakan haittojen ehkäisemiseksi niiden verotusta kiristetään mahdollisuuksien mukaan matkustajatuonti ja laittomien markkinoiden kehitys huomioon ottaen. Lisäksi hallitusohjelman päihdepolitiikan tavoitteena on erityisesti lasten ja nuorten suojeleminen alkoholin aiheuttamilta haitoilta. Hallitusohjelman mukaisesti vuoden 2012 alusta oluen ja mietojen käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien valmisteveroa korotettiin noin 15 prosenttia ja muiden alkoholijuomien valmisteveroa noin 10 prosenttia. Alkoholijuomien verotus vaikuttaa tutkimusten sekä aiempien veronkorotuksista saatujen kokemusten mukaan alkoholin kulutukseen vähentävästi. Myös viimeisin veronkorotus pyrittiin kohdistamaan siten, ettei se johtaisi merkittävissä määrin kotimaisen myynnin korvautumiseen matkustajatuonnilla. Viimeisimmän veronkorotuksen vaikutukset eivät ole vielä täysin tiedossa, mutta alustavien tietojen perusteella vaikutukset näyttävät olevan ennustetun kaltaisia. Alkoholijuomien hinnat ovat nousseet keskimäärin 6,5 prosenttia, alkoholiveron tuotto on kasvanut 100 miljoonaa euroa ja verotetun alkoholin kulutus on laskenut noin 2,5 prosenttia. Alkoholijuomien matkustajatuonti ei kuitenkaan ole lisääntynyt ennustetusti, vaan tuodun alkoholin määrä säilyi suurin piirtein edellisvuoden tasolla. Muutokset alkoholin tuontimäärissä ovatkin viime vuosina olleet vähäisiä huolimatta neljästä veronkorotuksesta. Matkustajat toivat mukanaan noin 65 miljoonaa litraa alkoholijuomia vuonna 2012, mikä sataprosenttiseksi alkoholiksi muutettuna on 7,7 miljoonaa litraa. Tuontimäärä on ollut suurin piirtein sama vuosina 2009 2012. Noin puolet alkoholista tuodaan väkevinä alkoholijuomina, ja lopusta tuodusta alkoholista valtaosa on olutta tai viiniä. Valtaosa maahantuoduista alkoholijuomista ostetaan joko Virosta tai laivalta Virosta palattaessa. Veronkorotuspolitiikka, jossa alkoholiveroa on korotettu maltillisesti ja portaittain, on siten onnistunut tavoitteessaan pitää alkoholin tilastoimattoman kulutuksen osuus koko kulutuksesta suhteellisen vakaana. Vuonna 2011 matkustajatuonnin osuus kokonaiskulutuksesta oli noin 14 prosenttia. Vuoden 2012 tiedot alkoholin kokonaiskulutuksesta eivät ole vielä valmistuneet, mutta odotettavissa on, että matkustajatuonnin osuus kokonaiskulutuksesta ei suuremmin tule muuttumaan. EU-oikeuden vuoksi Suomessa ei enää ole mahdollisuutta asettaa määrällisiä rajoituksia alkoholin matkustajatuonnille, vaan alkoholinkulutukseen ja maahantuontiin on pyrittävä vaikuttamaan muilla keinoilla. Erityisesti tulee seurata alkoholin matkustajatuonnin kehitystä ja toteuttaa mahdollisia alkoholiveron korotuksia erittäin maltillisesti. Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2013 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen 5
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 88/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Raimo Piirainen /sd: Kommer regeringen att vidta åtgärder med vilka nackdelarna och de negativa följderna av alkohol importerad från EU-länderna kan förhindras? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Möjligheterna att begränsa tillgången till alkohol enligt tidigare modell minskade väsentligt år 2004. Finlands undantag, som gav rätt att begränsa resenärernas import av alkohol från EU-området utan att betala extra punktskatt i Finland, upphörde att gälla i slutet av år 2003. Undantaget hade ursprungligen införts i bilaga XV (IX beskattning, punkt 3) till avtalet om Finlands anslutning till Europeiska unionen (FördrS 103/1994) och tidsfristen för undantaget förlängdes genom ett separat direktiv 96/99/EG. Från början av år 2004 har privatpersoner obegränsat fått importera alkoholdrycker från en annan medlemsstat förutsatt att dryckerna är avsedda för resenärens eget bruk. För Finlands del har den största effekten i praktiken varit att begränsningen av resenärernas import från Estland upphörde våren 2004. Enligt principen om den inre marknaden får en privatperson som anländer från en annan medlemsstat till Finland skattefritt importera alkoholdrycker under förutsättning att de är avsedda för hans eller hennes eget bruk och han eller hon själv transporterar dem. Punktskatt på produkterna tas endast ut i den medlemsstat där de köps in, till exempel i Estland. Detta framgår av det allmänna systemet för punktskatter samt artikel 32 i direktivet 2008/118/EG, härefter direktivet om punktskatt, om upphävning av direktiv 92/12/EEG. I praktiken har en medlemsstat alltså därmed inte möjlighet att begränsa mängden alkoholdrycker som resenärerna har köpt och själva transporterar. Inom alkoholpolitiken är man tvungen att ta till andra åtgärder för begränsning av alkoholkonsumtionen och alkoholskadorna. Vid bedömningen av om de alkoholdrycker som en privatperson har med sig kan anses vara för personens eget bruk eller för kommersiellt bruk fäster man uppmärksamhet vid vilken ställning och yrke innehavaren av produkterna har, orsaken till importen samt vart produkterna transporteras och med vilken typ av fortskaffningsmedel transporten sker. Därtill beaktas även dokument i anknytning till produkterna, mängden produkter samt övriga omständigheter i anknytning till ärendet. Oberoende av den importerade mängden alkoholdrycker ska produkterna dock alltid beskattas, om det utgående från de övriga omständigheterna är uppenbart att produkterna har importerats för kommersiellt bruk. Enligt direktivet om punktskatt kan medlemsstaterna fastställa referensnivåer enbart till ledning för bevisningen. Referensnivåerna får inte understiga följande värden: spritdrycker minst 10 liter, mellanprodukter minst 20 liter, vin 90 liter (varav högst 60 liter mousserande vin) och öl minst 110 liter. Dessa referensnivåer får inte anses utgöra kvoter för tillåten privatimport för resenärer utan de kan endast användas för att inhämta bevis för om det gäller privat eller kommersiell import. I mars 2004 sänktes alkoholbeskattningen med i genomsnitt 33 procent för att stävja resenärer- 6
Ministerns svar KK 88/2013 vp Raimo Piirainen /sd nas import. Avsikten med skattesänkningen var att anpassa prisnivån på alkoholdrycker närmare prisnivån i Estland och Centraleuropa. Genom skattesänkningen ville man i så hög grad som möjligt styra den förhöjda alkoholkonsumtionen till följd av den förändrade situationen från resenärernas import till produkter beskattade i Finland. Målet var ytterligare att hindra en tillväxt i den grå ekonomin och trygga verksamhetsförutsättningarna för företag med anknytning till alkohol. Efter detta har alkoholskatten höjts fyra gånger och den sista av dessa förhöjningar gjordes i början av år 2012. Höjningarna har gjorts moderat och stegvis för att undvika ökningen av icke statistikförd konsumtion. Enligt regeringsprogrammet för statsminister Jyrki Katainens regering kommer beskattningen av alkohol och tobak att åtstramas för att förhindra skador från dessa produkter i mån av möjlighet och med beaktande av resenärernas import och den illegala marknaden. Målet för rusmedelspolitiken i regeringsprogrammet är dessutom speciellt att skydda barn och ungdomar från de skador som alkohol orsakar. Enligt regeringsprogrammet höjdes punktskatten på öl och svaga alkoholdrycker som har framställts genom jäsning med cirka 15 procent från och med början av år 2012 och punktskatten på övriga alkoholdrycker med cirka 10 procent. Enligt forskning och utgående från tidigare erfarenheter har en höjning av beskattningen av alkoholdrycker en sänkande effekt på alkoholkonsumtionen. Även den senaste skattehöjningen riktades så att den inte i nämnvärd grad skulle resultera i att den inhemska försäljningen ersätts med resenärernas import. Vi känner ännu inte helt till effekterna av den senaste skattehöjningen, men enligt de preliminära uppgifterna verkar effekterna följa prognoserna. Priset på alkoholprodukter har stigit med i genomsnitt 6,5 procent, alkoholskatteintäkterna har ökat med 100 miljoner euro och konsumtionen av beskattad alkohol har minskat med cirka 2,5 procent. Resenärernas import av alkoholdrycker har dock inte ökat enligt prognoserna utan mängden importerad alkohol låg i stort sätt på samma nivå som året innan. Trots att skatten har höjts fyra gånger har förändringarna i mängden importerad alkohol under de senaste åren varit små. Resenärerna importerade cirka 65 miljoner liter alkoholdrycker år 2012, vilket omräknat till hundraprocentig alkohol är 7,7 miljoner liter. Den importerade volymen har varit i stort sätt oförändrad åren 2009 2012. Ungefär hälften av alkoholen importeras som starka alkoholdrycker och den resterande importen av alkohol har främst varit öl eller vin. Majoriteten av de importerade alkoholdryckerna köps antingen i Estland eller på färjan då resenären återvänder från Estland. Skattehöjningspolitiken, där alkoholskatten har höjts moderat och stegvis, har därmed uppnått sitt mål att bevara andelen konsumtion av alkohol som inte har statistikförts relativt stabil i förhållande till hela konsumtionen. År 2011 utgjorde den andel som resenärerna importerade cirka 14 procent av den totala konsumtionen. Uppgifterna om den totala alkoholkonsumtionen år 2012 är ännu inte klara, men man kan vänta sig att resenärernas import av den totala konsumtionen inte i högre grad kommer att förändras. Till följd av EU-rätten har Finland inte längre någon möjlighet att göra volymbegränsningar i resenärernas import av alkohol utan man bör sträva efter att påverka alkoholkonsumtionen och importen med andra metoder. I synnerhet bör man följa upp hur resenärernas import av alkohol utvecklas och genomföra eventuella höjningar av alkoholskatten på ett ytterst moderat sätt. Helsingfors den 13 mars 2013 Finansminister Jutta Urpilainen 7