Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 406/2003 vp Alkoholin veronalennusten terveysvaikutusten arviointi Eduskunnan puhemiehelle Suomalaisten pahin yksittäinen terveysongelma on alkoholi, joka on myös maamme suurin kansanterveysongelma. Stakesin tilastojen mukaan alkoholiin liittyviä kuolemia on vuosittain yli Alkoholin aiheuttamat terveysongelmat ovat yhteydessä kokonaiskulutukseen; kulutuksen ja kuolleisuuden välillä on selvä yhteys. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan kokonaiskulutuksen arvioidaan nousevan %, kun vuoden 2004 alussa matkustajatuonnin rajoitukset poistetaan, ja erityisesti, jos alkoholijuomien verotusta alennetaan hintojen laskemiseksi lähemmäksi muiden EU-maiden tasoa. Hallitus on päättänyt esittää alkoholiveron alentamista keskimäärin 33 prosentilla. Veromuutoksen seurauksena väkevien alkoholijuomien hintojen arvioidaan alenevan 37 prosentilla, välituotteiden 34 prosentilla, viinien 3 prosentilla ja oluiden 15 prosentilla. Alkoholin kokonaiskulutuksen kasvun vaikutukset leviävät laajalle yhteiskuntaan. Haittavaikutusten aiheuttama kustannusten kasvu näkyy mm. sosiaali- ja terveydenhuollon menoissa, eläkkeissä sekä tulli-, poliisi-, pelastus-, oikeusja vankeinhoitolaitoksen menoissa. Myös yritykset ja kotitaloudet joutuvat maksamaan alkoholin haittavaikutuksia esimerkiksi omaisuusvahinkoina. Terveys kansanterveysohjelmassa (STM 2001:4) todetaan, että hallitusohjelman mukaisesti terveysvaikutusten arviointi tulee laajentaa kaikkien politiikkojen ja toimintojen valmisteluun ja uudelleenarviointiin. Sosiaali- ja terveysministeriön kansallisen alkoholiohjelman tavoitteiden kannalta on tärkeää, ettei päätöstä alkoholijuomien hinnoista ja saatavuudesta tehdä yksin elinkeino- tai veropoliittisten näkökulmien perusteella. Välittömänä tavoitteena on se, että alkoholiverotukseen liittyviä päätöksiä edeltää aina eri vaihtoehtojen terveysvaikutusten arviointi. Stakesin mukaan alkoholin aiheuttamiin haittoihin vaikuttaa eniten nykyinen humalahakuinen juomakulttuuri. Tehdyt juomatapatutkimukset osoittavat, että tavat eivät ole viime aikoina muuttuneet pois humalahakuisuudesta. Tämän tosiasian valossa on ristiriitaista kohdentaa alkoholijuomien veroalennukset väkeviin alkoholijuomiin mietojen sijasta. Terveyspoliittisesti järkevintä olisikin esittää veroalennusten kohdentamista erityisesti miedoimpiin alkoholijuomiin. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus on arvioinut alkoholiveroalennusten eri kohdentamisvaihtoehtojen terveysvaikutukset esittäessään ko. alennusten kohdentamista väkeviin alkoholijuomiin mietojen sijasta? Versio 2.0

2 Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 2003 Anne Holmlund /kok 2

3 Ministerin vastaus KK 406/2003 vp Anne Holmlund /kok Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anne Holmlundin /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 406/2003 vp: Miten hallitus on arvioinut alkoholiveroalennusten eri kohdentumisvaihtoehtojen terveysvaikutukset esittäessään ko. alennusten kohdentamista väkeviin alkoholijuomiin mietojen sijasta? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Suomen ja Euroopan unionin neuvoston kesken sovitun poikkeuksen päättymisen johdosta Suomen tulee alkaen noudattaa yleistä sisämarkkinaperiaatetta, jonka mukaan yksityiset henkilöt voivat ostaa verollisia tuotteita oleskelumaassa ja viedä niitä mukanaan toiseen jäsenvaltioon joutumatta siellä enää maksamaan uudelleen veroja, edellyttäen, että henkilö on tuonut tuotteet mukanaan ja että ne on tarkoitettu hänen henkilökohtaiseen käyttöönsä. Euroopan unionin laajentumisen johdosta samoja sisämarkkinasäännöksiä ryhdytään soveltamaan uusiin jäsenvaltioihin Jos Suomen alkoholiverot pidettäisiin ennallaan, sisämarkkinasäännösten soveltamisen seurauksena alkoholiveron veropohjan säilyminen Suomessa vaarantuisi, alkoholin kulutus kasvaisi sekä sosiaali- ja terveysongelmat lisääntyisivät kulutuksen kasvun myötä. Tehtävillä veroratkaisuilla voidaan vaikuttaa siihen, painottuuko kulutuksen kasvu Suomesta hankittuun eli tilastoituun vai matkustajien mukana tuomaan eli tilastoimattomaan alkoholiin. Alkoholin kulutuksesta aiheutuvien sosiaalija terveysongelmien kasvussa ei ole eroa sillä, aiheutuvatko ongelmat tilastoidun vai tilastoimattoman alkoholin kulutuksen kasvusta. Sen sijaan muille yhteiskunnan osa-alueille ero on suuri. Mikäli alkoholin tilastoimaton kulutus kasvaa tilastoidun kulutuksen sijasta, vaarantuvat verotulot sekä työpaikat ja samanaikaisesti vaarana on alkoholiin liittyvän harmaan talouden ja muun rikollisuuden kasvu. Pyrittäessä turvaamaan tilastoidun alkoholin osuutta alkoholin kokonaiskulutuksesta eri tuoteryhmien veronalennustarvetta on hallituksen esityksessä arvioitu ottamalla huomioon erot tuotteiden vähittäismyyntihinnoissa Suomessa ja muissa EU-maissa, erityisesti Saksassa ja Virossa sekä se, kuinka paljon matkoja tehdään ja kuinka helposti matkustaja kykenee tuomaan mukanaan alkoholia. Suurimmat hintaerot ja siten myös suurin paine sopeuttaa alkoholiverotusta on väkevissä alkoholijuomissa. Niiden tuonti on logistisesti helpointa, ja hintatietoinen matkustaja tuo niitä. Myös välituotteissa ja oluessa suuret hintaerot houkuttelevat matkustajatuontiin. Viinien hintaerot Suomen ja esimerkiksi Viron välillä eivät ole merkittävät. On oletettavaa, että viinien matkustajatuonti ei missään vaihtoehdossa olisi merkittävää. Hallitus on esityksessään lähtenyt siitä, että kaikkien juomaryhmien veroa tulee alentaa. Mikäli veronalennukset kohdistettaisiin vain joihinkin tuoteryhmiin, sillä ei kyettäisi riittävästi poistamaan kansalaisten kannustimia hakea alkoholijuomia. Jos veronalennus painotettaisiin mietoihin alkoholijuomiin, alennus ei hillitsisi alkoholin matkustajatuontia riittävästi. Vaarana tällöin oli- 3

4 Ministerin vastaus si lisäksi se, että alkoholin kokonaiskulutus voisi nousta suuremmaksi kuin hallituksen esityksessä. Mietojen alkoholijuomien esitettyä suurempi veronalennus vähentäisi todennäköisesti oluen ja viinin matkustajatuontia, mutta väkevän alkoholin matkustajatuonti kasvaisi voimakkaasti suurten hinnanerojen vuoksi. Hintatietoiset kansalaiset hakisivat omaan käyttöönsä suuria määriä väkeviä alkoholijuomia, jotka helposti välittyisivät harmaille markkinoille, jonne voisi syntyä merkittävää taloudellista rikollisuutta. Samanaikaisesti mietojen alkoholijuomien käyttäjät lisäisivät tilastoitua kulutustaan halventuneiden hintojen johdosta. Alkoholin kokonaiskulutuksen näin kasvaessa alkoholista aiheutuvat sosiaali- ja terveyshaitat myös kasvaisivat. Alkoholiveronalennuksen painottaminen mietoihin alkoholijuomiin saattaisi myös heikentää havaittua hyvää kehitystä lasten ja nuorten alkoholinkäytössä. Lasten ja nuorten eniten käyttämiä alkoholijuomia ovat miedot alkoholijuomat ja veronalennuksen painottaminen niihin voisi kääntää nuorten alkoholin käytön uudelleen kasvuun. Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 2003 Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki 4

5 Ministerns svar KK 406/2003 vp Anne Holmlund /kok Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Herr talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Anne Holmlund /saml undertecknade skriftliga spörsmål SS 406/2003 rd: Hur har regeringen bedömt att olika riktningsalternativ för alkoholskattesänkningarna inverkar på hälsan, då regeringen föreslagit att sänkningarna skall riktas till starka alkoholdrycker i stället för svaga? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Eftersom det undantag som Finland och Europeiska unionens råd avtalat om upphör att gälla, kommer Finland från och med den 1 januari 2004 att följa den allmänna principen för den inre marknaden, enligt vilken privatpersoner kan köpa skattepliktiga varor i det land där de befinner sig och ta dem med sig till en annan medlemsstat utan att ytterligare behöva betala skatt där, under förutsättning att personen i fråga har hämtat varorna med sig och att de är avsedda att användas av honom eller henne personligen. Med anledning av Europeiska unionens utvidgning börjar bestämmelserna för den inre marknaden också tillämpas på de nya medlemsstaterna den 1 maj Om Finlands alkoholskatter skulle förbli oförändrade skulle det som en följd av tillämpningen av bestämmelserna för den inre marknaden leda till att bevarandet av skattebasen i Finland äventyras, att alkoholkonsumtionen ökar samt att de sociala och hälsorelaterade problemen tilltar som en följd av den ökade konsumtionen. Genom de skattebeslut som fattas kan man inverka på huruvida tyngdpunkten i konsumtionsökningen ligger på alkohol som anskaffas i Finland, dvs. statistikförd alkohol, eller på sådan alkohol som resenärer för med sig, dvs. icke statistikförd alkohol. Vad gäller ökningen av sociala och hälsorelaterade problem som föranleds av alkoholkonsumtion är det ingen skillnad om problemen föranleds av en ökning av den statistikförda eller av den icke statistikförda alkoholkonsumtionen. Däremot är skillnaden stor när man ser till övriga delområden i samhället. Om den icke statistikförda konsumtionen av alkohol ökar i stället för den statistikförda äventyras skatteintäkter och arbetsplatser, och samtidigt är det risk att den ekonomiska gråzonen och annan brottslighet som hänför sig till alkoholen ökar. I strävandena att trygga den statistikförda alkoholens andel av den totala alkoholkonsumtionen har man i regeringens proposition uppskattat behoven av skattesänkningar i fråga om olika varugrupper genom att beakta skillnaderna i varornas minutförsäljningspris i Finland och andra EU-länder, i synnerhet då Tyskland och Estland, samt genom att beakta i vilken utsträckning medborgarna reser och hur enkelt det är för en resenär att hämta med sig alkohol. De största prisskillnaderna och därigenom det största trycket på att anpassa alkoholbeskattningen finns inom gruppen starka alkoholdrycker. Importen av starka alkoholdrycker är logistiskt sett enklast och den prismedvetna konsumenten för med sig sådana. Också när det gäller mellanprodukter och öl lockar stora prisskillnader resenärerna att importera sådana. I fråga om viner är prisskillnaderna mellan Finland och t.ex. Estland inte särskilt stora. Det är skäl att anta att resenä- 5

6 Ministerns svar rernas import av viner inte skulle ske i betydande utsträckning i någotdera av alternativen. Regeringen har i sin proposition utgått från att skatten på alla kategorier av drycker skall sänkas. Om skattesänkningen skulle riktas endast till några varugrupper skulle man inte genom denna i tillräcklig grad kunna avlägsna det som lockar medborgarna att skaffa alkoholdrycker. Om skattesänkningens tyngdpunkt läggs på svaga alkoholdrycker bromsar sänkningen inte i tillräcklig grad resenärernas import av alkohol. Det är då dessutom risk för att den totala konsumtionen av alkohol kan bli större än vad som uppskattats i regeringens proposition. En större skattesänkning i fråga om svaga alkoholdrycker än vad som föreslagits skulle förmodligen minska resenärernas införsel av öl och vin, men resenärernas införsel av stark alkohol skulle öka kraftigt på grund av de stora prisskillnaderna. Prismedvetna medborgare skulle för eget bruk skaffa stora mängder stark alkohol som lätt skulle kunna förmedlas till den grå marknaden, där en betydande ekonomisk brottslighet skulle kunna uppstå. Samtidigt skulle konsumenter av svaga alkoholdrycker till följd av sänkta priser utöka den statistikförda konsumtionen. Då den totala konsumtionen av alkohol på detta sätt ökar, ökar också de negativa sociala och hälsorelaterade verkningarna. Om tyngdpunkten i alkoholskattesänkningen läggs på svaga alkoholdrycker kan detta också försvaga den positiva utveckling som observerats i barns och ungdomars alkoholvanor. De alkoholdrycker som barn och ungdomar konsumerar mest är svaga alkoholdrycker, och om skattesänkningen inriktas på dem kan det medföra att de ungas alkoholkonsumtion igen börjar öka. Helsingfors den 23 oktober 2003 Finansminister Antti Kalliomäki 6