organon dentale kevät 2007

od organon dentale kevät 2007

S I S Ä L L Y S Sananen puheenjohtajalta 3 Sananen päätoimittajalta 3 Hammaslääketiede-tapahtuma 5 Hallituksen urotekoja 6 Kesäkandina Vaasassa 10 Kysymyksiä valkaisuhoidoista 11 Tulossa 2007: Iltapäiväkerhot 16 OSF - vad är det? 17 Oriola Cup 2006 18 Vuosijuhlat 2006 21 Siivoustalkoot Kololla 24 Ruskajuhlat! 25 Proffat tutuiksi 27 Kauppatieteilijätkö kalkkiksia? 30 OD:n Suurristikko 31 Julkaisija: Hammaslääketieteenkandidaattiseura Painosmäärä: 250kpl Painopaikka: Yliopistopaino, 2007 Toimittaja: Inka Luotamo, H2 (inka-maaria.luotamo@helsinki.fi) Taitto: Aino-Liisa Mutka 2

od kevät 2007 S A N A N E N PUHEENJOHTAJALTA Kesä lähestyy vauhdilla. Viitoskurssilaisten mieltä painaa viimeisten suoritusmerkintöjen saanti, neloskurssilaisia stressaa kuntaoikeuksien saaminen ja kakkosia kanditentti. Kolmoskurssilaisia ahdistaa ainainen klinikan stressi. Alfojen kapasiteettia kuormittaa TULE, jossa niitä hermoja ja lihaksia ja muita anatomisia rakenteita pitäisi osata aivan järjetön määrä Se ahdistuksesta. Se on osa opiskelijan ainakin hammaslääketieteenopiskelijan arkea ja siihen tottuu näiden vuosien aikana. Stressin läsnäolon oppii hyväksymään ja välillä sen jopa unohtaa. Tällaisina hetkinä, kun käteen tarttuu uunituore OD, unohtuu se varsin helposti. Aloitin puheenjohtajana vuoden alussa ja välillä mietin että miten hommat oikein sujuvat. Onneksi HLKS:n hallituksessa on tänäkin vuonna aivan mahtavia tyyppejä jokainen hoitaa oman tonttinsa paremmin kuin hyvin, jolloin allekirjoittaneelle jää varsin helppo tehtävä johtaa kandiseuraa. Tästä vuodesta on tulossa hyvin mielenkiintoinen. Urheilu- ja kulttuuritoimintaa on ollut säännöllisesti ja sama tahti jatkunee vuoden loppuun saakka. Opintoasioissa on ollut mielenkiintoisia käänteitä, kun kandien työntekoa halutaan rajoittaa lukukausien aikana, onneksi SHOL Laura Nummisen johdolla pitää meidän opiskelijoiden puolta. Niin prekliinisen- kuin kliinisenkin vaiheen opetusta halutaan kehittää paremmaksi ja kliinisen vaiheen opinnoista halutaan antaa 1- ja 2-kurssilaisille realistisempi kuva heti opintojen alusta lähtien. Tiedossa on vuoden sisään ainakin kolme ulkomaanmatkaa: jo perinteeksi muodostunut Tarton matka huhtikuussa sekä peräti kaksi matkaa Norjaan: International Curaproxstudentcamp heinäkuun 1. viikolla ja Odontologiske Leker/spel muiden pohjoismaalaisten hammaslääketieteenopiskelijoiden kanssa 28.-30. syyskuuta. Kannattaa pistää kalenteriin jo nyt! Tiedossa on tietysti myös unohtumattomia bileitä, joista osa on jo takanapäin: vuosijuhlat olivat enemmän kuin onnistuneet! On hienoa että löytyy opiskelijoita, jotka haluavat tehdä opiskeluajasta unohtumattoman elämyksen paitsi itselleen niin myös muille, välillä jopa omien opiskelujen kustannuksella. Sellaisille henkilöille pitää antaa avointa kiitosta! Hyvää kevättä kaikille toivottaen, Iiro Linko, H3 HLKS:n puheenjohtaja PÄÄTOIMITTAJALTA Kevät on taas koittanut ja Organon Dentalen kevätnumero on vihdoinkin tupsahtanut ulos painosta. Koko hallitus on taas ollut mukana aivan mahtavasti lehden kokoamisessa. Uutta verta kirjoittajakaartiin saatiin parin vierasartikkelin kirjoittajista, jotka toivat lehteen varsin tervetullutta sisältöä, esim. valkaisusta on luettavissa laaja Mika Jenytinin kirjoittama artikkeli. Toivottavasti jatkossakin saamme vierailevien kirjoittajien artikkeleita luettavaksemme. Viime syksyisessä lehdessä julkaistun OD:n suurristikon herättämän hilpeyden kunniaksi, ristikko löytyy taas lehden viimeiseltä sivulta. Keväinen aurinko hellii meitä jo melkein joka päivä ja päivä päivältä on yhä vaikeampaa kohdistaa keskittymiskykyään koulujuttuihin. Siitä huolimatta hetki pitäisi vielä jaksaa. Kun keskittymiskyky herpaantuu ja jos virtaa kuitenkin riittää, mikäli tunnet avata sanaisen arkkusi OD:hen otetaan aina vastaan artikkeleita ja juttuja! Haluan toivottaa kaikille aurinkoista kevättä ja ja jaksamista kevään viimeisiin koitoksiin. Syksyn uutta numeroa odotellessa! Inka Luotamo, H2 OD:n päätoimittaja 3

4

Pitkän päivän ilta jatkui monella aamuun asti ja reippaimmat menivät vielä lauantaina Messukeskukseen luennoille ja kertaamaan edellisen illan tapahtumia. On hyvä oppia jo opiskelun aikana mitä termi messusilmät oikeastaan tarkoittaa ja lauantaina siitä näkikin monta valaisevaa esimerkkiä... SHOL-bileet ovat vuosien varrella nähneet niin loistoa kuin ankeuttakin. Bussikuljetus on todellakin osoittautunut hyväksi keinoksi saada ihmiset mukaan. Bileiden budjetti ei ole suuri opiskelijaa kohti, mutta henki on kuitenkin hyvä ja se taitaakin olla tärkeämpää kuin cocktail-tikkujen sisältö tai boolin maku. Muutenkin muiden kaupunkien opiskelijoiden tapaaminen jää aika vähälle pitkien välimatkojen ja tiiviiden lukujärjestyksien vuoksi. Voisin väittää, että Hammaslääkäripäivien SHOL-bileet ovat yksi SHOL:n tärkeimpiä tekemisiä toimintakauden aikana. HAMMASLÄÄKETIEDE- TAPAHTUMA od kevät 2007 Hammaslääketiede-tapahtuma kerää kollegoja paitsi oppimaan uutta ja kertaamaan vanhaa, myös tapaamaan vanhoja tuttuja, kurssikavereita ja muita alan ihmisiä. Opiskelijoiden tapaamisilta pidetään perinteisesti perjantaina Hampaankololla. Vuonna 2005 totesimme että bussikuljetus Messukeskuksesta heti Happy Hourin jälkeen osoittautui toimivaksi systeemiksi, ja päätimme toistaa saman tälläkin kertaa. Opiskelijoiden bileiden järjestelyistä vastaavat Suomen Hammaslääketieteen opiskelijain liitto SHOL ja HLKS:n jäsenistä koottu emännistö. Yleensä kuluvan vuoden HLKS:n emännällä on päävastuu ruoka- ja juomatarjoilusta. SHOL toimii rahoittajana ja Helsingin alfat ja beetat hoitavat perinteiset tehtävät eli juomatarjoilun ja jälkien siivouksen. En tiedä onko sitä koskaan tarkkaan laskettu, kuinka paljon Hampaankololle mahtuu juhlijoita samaan aikaan. SHOL-bileissä ainakin sali ja osa tanssilattiastakin täyttyi illan aikana. Parhaat bileet ovat tunnetusti keittiössä, minne muutama vastavalmistunut kollega tottuneesti suunnistikin illan aikana. Muuten iltaa väritti lähinnä oululaisten suuri osallistumisprosentti. Perinteisesti booli loppuu noin tunnin sisällä juhlien aloituksesta, ja niin kävi tälläkin kertaa. Vuosi toisensa jälkeen emännistö miettii järkevää syötävää joka täyttäisi monta kriteeriä: ei saisi sotkea paikkoja (perunasalaatti ja lihapullat päätyvät liian helposti sohvatyynyjen väliin), pitäisi saada edullisesti, syömisen pitäisi onnistua seisaaltaan yhdellä kädellä koska toisessa kädessä on kuitenkin boolimuki, valmistamiseen ei saisi mennä koko päivää koska emännistökin haluaa viettää Happy Houria eikä olla tikuttamassa viittäsataa cocktail-tikkua jne. Tänä vuonna päädyttiin sipsilinjalle, mikä toimi oikein hyvin. Muruja ja sotkuahan niistä tulee mutta kohtuudella kuitenkin. Koska Hampaankololla ei voi bilettää aamuun asti naapureiden vuoksi, oli emäntämme Hymy vielä järjestänyt viralliset jatkot kaupungin yökerhoon. Katri Hyvärinen SHOL ry:n varapj. 2006 5

HALLITUKSEN UROTEKOJA Sihteerinä teen tietysti suuria tekoja jokaisen kokouksen jälkeen. Kirjoitan mahtavia pöytäkirjoja suurista päätöksistä (joskus vähän pienemmistäkin..). Oikeesti mieleen on tältä hallituskaudelta jäänyt sellaisia suuria juttuja kuin esimerkiksi kolon raivaustalkoot. Kololle oli vuosien saatossa kertynyt melkoinen määrä tavaraa, kaikkea uimarenkaista joulukuusen koristeisiin. Tämä vuosikymmenien aikana kertynyt roina alkoi hitaasti, mutta varmasti vallata alaa ja hallita tilaa, joten oli aika ryhtyä toimeen.. Urheat pelastaja saapuivat paikalle, minä heidän mukanaan ja muutaman tunnin ahkeran uurastuksen tuloksena teimme löydön. Kaiken sen tavaran alta löytyi jotain, jotain ennalta arvaamatonta..lattia!! Saimme kokonaisen roskalavallisen tavaraa kasaan ja keuhkot täyteen vuosien patinoimaa pölyä Kauden suuri tekoni siis, lavallinen romua (no ei hääviltä kuulosta ; ) Satu Mahkonen H3 Opintosihteeri 2006: Mitä?! Onko mummollasi ikävä, kun et enää käykään pesettämässä klinikkavaatteitasi hänen luonaan (ja pummaamassa rahaa). Ihmetteleekö äitisi, että olet lopettanut opiskelun, kun pyykkikori on tyhjänä? Odottaako silitysrauta jossain nurkassa toimettomana? Kyllä vaan! Nimittäin saimme kaupungilta sen, mitä pyysimme: klinikkavaatteet ja niiden pesetyksen. Oi, tätä riemua! Enää ei tarvitse kotona katsella laaja paro potilaan ties-mitä-hyppykuppaa-levittäviä eritteitä! Äitien järkytykseksi järjestin hallituslaisille REIPPAASTI REIÄLLE t-paidat, jotka eivät varmasti jätä ketään kylmäksi. Olo on tällä hetkellä kuin dementoituneella pyykkimummolla. Haaveenani olisi vielä lanseerata korvatulpat klinikkaan Todettakoon, että vuosi 2006 on ollut kaikin puolin työntäyteinen. Heidi Holappa H5 Puheenjohtajana olen ollut tavalla tai toisella mukana oikeastaan kaikissa vuoden tapahtumissa. Joissain enemmän ja joissan vähemmän. Vuosijuhlien aikaan olin 24h töissä; jopa unissani pohdin tulevia juhlia. Vuoden paras juttu ei kuitenkaan ole ollut mikään yksittäinen tapahtuma tai teko. Parhaiten on jäänyt mieleen kandiseuran yhteisöllisyys ja aktiivien epäitsekkyys. On uskomatonta, että opiskelijoistamme löytyy niin monia, jotka ovat valmiita uhraamaan toisten edun vuoksi jopa vähäistä vapaa-aikaansa, esimerkiksi Kolon siivouksen merkeissä! Saatika se tarmo, jolla opintoihimme liittyviä asioita hallitus hoitaa opettajien kanssa! Oma tähtihetkeni puheenjohtajana onkin siis nyt, kun saan kirjoittaa vuoden 2006 toimintakertomuksen ja konkreettisesti nähdä, miten paljon olemme saaneet aikaan. Kandiseuramme on kenties pieni, mutta meissä on ruutia ja paljon! Johanna Kurkivuori HX Suurin varapuheenjohtajasaavutukseni on ollut olla mukana kaikessa toiminnassa niin suurella sydämellä ja auttavalla kädellä kuin mahdollista. Mukaan mahtuu niin tilaisuuksien järjestämistä kuin kolon ja kandihuoneen siivoustakin. Suurin yksin suorittamani uroteko lienee kuitenkin kandiseuran postista huolehtiminen. *Annemari 6

od kevät 2007 Vuoden ehdottomasti sporttisin tapahtuma HLKS:n liikuntakalenterissa oli tietenkin perinteinen Naisten kymppi toukokuussa. Hampaan voittamaton, väsymätön ja tyylipuhtain juoksujoukkue selvitti tiensä maaliin niin nopeasti, että hunksin poikien päät tuskin ehtivät kääntyä oranssien Pepsodent-lippisten perään... Keväiseen juoksu/hölkkä/sauvakävelytapahtumaan osallistui peräti 28 tulevaa hammaslääkäriä. Maalista koko joukkue suunnistikin seuraavaksi Villa Frosterukseen ansaituille MedOne-jatkoille saunan merkeissä. Mieleen jäivät myös hydrospinning, Akateeminen wartti ja Oriola cup. Liikuntavastaavana oli hauska järjestää aktiviteettia muun toiminnan vastapainoksi. Liikuntavastaava, Maria Sonni Suurin saavutukseni HLKS:n kulttuurisihteerinä 2006 oli varmaankin se, kun olin mukana yhteisen balettiexcun järjestämisessä LKS:n ja Thoraxin kanssa. Kävimme katsomassa Pähkinänsärkijän ja Hiirikuninkaan Kansallisoopperassa. Suuri kiitos kuuluu tietysti myös Thoraxin ja LKS:n kulttuurisihteereille=) Nora Sandberg H3 Uraauurtavin tekoni HLKS:n hallituksessa oli emäntänä toimiminen ja -ah-niin-ihanien vuosijuhlien järjestäminen Katajanokan Kasinolla maaliskuussa 2006. Nuo perinteikkäät akateemiset juhlat olivat tänäkin vuonna jymymenestys! Tämä on perinne, jota on ehdottovasti vaalittava. Toivottavasti myös ensivuonna saamme yhtä suuren osallistujajoukon mukaan rientoihin juhlistamaan ikääntyvää kandiseuraamme. Hymy Joutsiniemi H3 Vuosi Kystan päätoimittajana oli juuri niin raskas kuin sen alun perin kuvittelinkin olevan; juttukeikkoja maailman niemissä ja notkoissa, ylipirteitä lentoemäntiä businesluokassa tarjoilemassa halpisskumppaa, puhumattakaan ainaisista naistenlehtihaastattelupyynnöistä ja seurapiirikutsuista. Kaikesta tästä hullunmyllystä selvinneenä voittajan on kuitenkin helppo hymyillä. Ai niin se lehti. Vuoden alussa lanseeramani brändi piti hyvin pintansa Suomen subtrooppisessa ilmanalassa: Ei lehteä ennen pysyvää lunta! Kiitos taivaanhaltialle! Kenties ennen valmistumista kuitenkin - ehkä. A-P H5 7

Suurin saavutukseni HLKS:n hallituksen ulkoasiainsihteerinä vuonna 2006 oli opintomatkan järjestäminen keväiseen Tartoon. Helsingin hammaslääketieteilijät kävivät tutustumassa tartolaisiin kollegoihinsa ja osallistuivat samalla heidän järjestämilleen kevätluentopäiville. Hauskasta matkasta voi lukea lisää edellisessä OD:n numerossa julkaistusta Juhani Koskisen matkakertomuksesta. Suuren suosion vuoksi Tarton matka päätettiin järjestää ensi keväänä uudestaan. Anneli Ess, H2 Päätös lähteä mukaan HLKS:n toimintaan oli helppo. On mukava liikkua ja mukava nähdä että muitakin kiinnostaa urheilu. Ehkä isoin saavutukseni viime vuonna oli Oriola Cupin elvyttäminen, siitä lisää sivulla XX. Vuosijuhlien tanssit olivat myöskin menestys, joskin ne loppuivat pahasti kesken. Harjoittelu kannattaa, toivottavasti tänä vuonna tanssitaan vähintään yhtä vauhdikkaasti. Urheilun tulisi toki olla tärkeä osa opiskelijan ja hammaslääkärin arkea; tässä työssä tulee niin helposti niska-, hartia- ja selkävaivoja. Kuitenkin, vaikka päätös lähteä mukaan HLKS:n toimintaan oli helppo, pidän juuri sitä vuoden tärkeimpänä työnä. Sitä, että lähdin mukaan kandiseura-aktiiviksi yhteisen edun nimissä. Urheilutapahtumien järjestäminen oli kuitenkin vain murto-osa kaikesta siitä mitä viime vuoden aikana tein HLKS:n eteen. Iiro Linko H3, poikien urheiluvastaava 2006 Hampaankolon isäntänä ei vuoden varrelta jäänyt mieleen mitään yhtä yksittäistä isoa hommaa, monia pieniä on kyllä ollut lähes jatkuvasti. Eniten aikaa tässä hommassa vie vuokrausten hoitaminen. Se sisältää niin vuokrauskalenterin ylläpitoa, yhteydenpitoa vuokralaisiin, tilan näyttöjä ja sopimuspaperien tekemistä kuin vuokralaisten siivousjäljen tarkastustakin. Lisäksi olemme hallitusporukan kesken pitäneet erinäisiä siivous- ja varastontyhjennystalkoita. Myös juhliemme juomavaraston ylläpitäminen kuuluu vastuulleni ja olen aina ennen isompia juhlia käynyt avuliaiden Aatujen kanssa hakemassa autolastillisen juomakoreja odottelemaan janoisia juhlijoita. Tavallisesta poikkeavan työn tein juomakorien osalta vuosijuhlien jatkojen jälkeen. Rakas kerhotilammehan oli tuolloin kuivausremontin alla, joten pidimme jatkot dommalla. Sieltä juomat piti hoitaa jatkojen jälkeen pois ja alkuperäinen suunnitelmamme petti, joten löysin itseni aamuviideltä juoksemasta pitkälle toistakymmentä korillista pulloja kotiini kolmanteen kerrokseen. Asusteenahan oli tuolloin tietysti reippailuun mahdollisimman hyvin sopiva tumma puku! Kokonaisuutena tästä vuodesta on jäänyt miellyttävä maku suuhun kun on saanut työskennellä aktiivisten ja mukavien ihmisten kanssa. Ja onpahan saanut olla kaikenlaisista jutuista ajan tasalla ja jopa päässyt todella vaikuttamaan moniin asioihin!! Juhani Koskinen, H3 8

9 od kevät 2007

KESÄKANDINA VAASASSA Koska otsikosta ei ilmene, niin korostettakoon, että olin kesätöissä hammaslääkärinä EN- SIMMÄISTÄ kertaa! Koska poikaystäväni oli muuttanut Vaasaan vuotta aikaisemmin, halusin sinne töihin. Lähetin sähköpostia varsin umpimähkäisesti Vaasan hammaslääkäriseuraan aikaisin keväällä, kun kandioikeuksiin vaadittavat suoritteet eivät vielä olleet valmiina. Olin sitten hiihtolomalla käymässä Vaasassa ja kävin työhönottohaastattelussa, jossa heti jo allekirjoitettiin työsopimuksentapainen paperi sekä ylihammaslääkäri muistutti, että ruotsinkielisiä potilaita on varsin paljon, ja että he ovat tottuneet saamaan palvelua ruotsiksi... (Tämä tuli omakohtaisesti todettua, kun löysin urheiluvälinekaupasta myyjän, joka ei ymmärtänyt yhtään suomea.) Toukokuun lopussa muutin Vaasaan poikaystäväni luokse. Pari päivää ihan pelkkää lomaa. Vaasaa mainostetaan Suomen aurinkoisimmaksi kunnaksi. Väitettä oli selvästi liioiteltu minun kaltaisteni turistien houkuttelemiseksi, koska vettä satoi kaatamalla ensimmäisen viikon. Koska toteutin periaatettani pakkaa kevyesti, liiku nopeasti, tarttui mukaani vain yhdet kengät (ne, jotka olivat jalassa). Heti alkuun oli pakko ostaa polkupyörä, koska kengät alkoivat hangata kastuttuaan. Sää parani, ja melkein koko loppukesän me vaasalaiset saimme kylpeä auringonpaisteessa ja ottaa aurinkoa kimaltelevan meren rannalla. Polkupyörä oli ehdottomasti paras liikkumisratkaisu Vaasan kokoisessa kaupungissa: työmatka taittui 15 minuutissa ja läheiseen kuntokeskukseen ehti alle viiden minuutin. Vaasaan palkattiin yhteensä neljä kandia (Jens Uumajasta, Elisa ja Annika Oulusta), mikä oli ennätysmäärä muutamaan vuoteen. Minä sain tehdä töitä Hietalahden hammashoitolassa, joka on Vaasan keskussairaalan alueella. Tässä oli se erinomainen puoli, että saimme käydä sairaalan ruokalassa syömässä. Ruoka oli edullista, se oli hyvää, ja mikä parasta, ei tarvinnut itse tiskata. Hoitoyksikkö oli koulusta tuttu Plandentin unitti. Hietalahdessa oli käytössä Digoradigitaaliröntgen, mutta järjestelmä ei ollut yhtenäinen kaupungin sisällä, joten joskus oli järkevämpää ottaa kuvat perinteiselle filmille ja lähettää kuvat potilaan omaan hoitolaan. Enimmäkseen minä hoidin 17-18-vuotiaita nuoria, joilla oli vain vähän paikattavaa ja hammaskiveä. Hoitajani oli erittäin ammattitaitoinen ja opin varsin pian poraamaan peilin kautta. Ruotsiakin jouduin käyttämään. Hoidettuani ensimmäisen ruotsinkielisen potilaan, jonka kanssa lähinnä nauroimme huonolle kielitaidolleni, painelin päättäväisenä kaupunginkirjastoon ja lainasin pinon ruotsinkielisiä hammaslääketieteeseen liittyviä kirjoja. Työni Hietalahdessa oli hyvin samanlaista kuin se oli ollut koulussakin, ja mielestäni se oli varsin helppoa. Päivystin kaksi kertaa ja tuntui siltä, että vaikeimmat tapaukset tulivat eteen juuri päivystyksessä. Vieläkin jaksan ihmetellä erästä potilasta, joka tuli juhannusaattona päivystykseen, koska hampaasta on lohjennut kolme viikkoa aikaisemmin iso väliaikainen täyte.. Sain mielestäni hirveän paljon rutiinia kesän ajalta. Potilaan kohtaaminen tuli koko ajan vain helpommaksi ja opin hieman ruotsiakin. Suurin ero kouluun verrattuna oli, että päivä päättyi aikaisin ja iltaisin oli aikaa tehdä vaikka mitä. Aika on jo ehtinyt kullata muistot, enkä enää muista, kuinka stressaavana koin työni, mutta muistaakseni uni maistui todella hyvin iltaisin. Kaikkea en välttämättä osannut heti itse, mutta minulla oli erittäin pätevä kollega, jota konsultoin vähän väliä. Kaikkein mieleenpainuvin tilanne oli eräänä aamuna, kun selvisi, että hoitolaan oli murtauduttu ja amalgaamiseparaattori oli rikottu. Koska imujärjestelmää ei voinut käyttää, aloitimme päivän peruuttamalla potilaita. Suosittelen lämpimästi kaikille kandikesää, vaikka on syytä pitää mielessä, että pelkästään sen ansiosta ei valmistu päteväksi hammaslääkäriksi. Vaasa on myös erittäin kaunis kesäkaupunki, jossa kannattaa käydä ehkä tapaammekin siellä ensi kesänä! Heidi Holappa H5 10

KYSYMYKSIÄ VALKAISUHOIDOISTA od kevät 2007 OD haastatteli HLL Mika Jenytiniä hampaiden valkaisusta. Kysymykset teki Inka Luotamo yhteistyössä HLKS:n hallituksen kanssa. Mihin valkaisun teho perustuu eli miten valkaisu tapahtuu, minkälaiset ovat potilaalle tehtävät toimenpiteet? Hampaiden valkaisuaineissa vaikuttavana aineena oleva vetyperoksidi aikaansaa hampaiden vaalenemisen. Hampaiden valkaisu perustuu hapetusreaktioon, jossa valkaisuaineiden reaktioissa erittäin reaktiiviset erilaiset peroksyylit reagoivat hampaassa olevien orgaanisten yhdisteiden aromaattisten rengasrakenteiden kanssa. Nämä suuret väriainemolekyylit, joissa usein on erilaisia metalliyhdisteiden oksideja ja sulfideja jne., aukeavat ja hapetusreaktion saadessa jatkua ne lyhenevät ja muuttuvat sekä vesiliuokoisemmiksi että läpikuultavammiksi. Ensin vaalentuvat kiilteessä olevat värjäymät ja sitten aine pääsee helpommin tunkeutumaan interprismaalitilassa dentiiniin ja vaalentamaan siellä oleviä värimuutoksia. Hampaiden kiillekerroshan ohenee iän myötä ja dentiinikerros paksuuntuu, jolloin iän myötä nähtävät värimuutokset ovat tapahtuneet nimenomaan dentiinikerroksessa. Kuinka valkaisuhoidot ovat kehittyneet ajan myötä? Ensimmäisiä jollain lailla raportoituja hampaiden valkaisuja erilaisin kemikaalein tehtiin jo 1900-luvun alussa. Kokemusten ja käytäntöjen myötä ne alkoivat kuitenkin kehittyä ns. hammaslääkäreille myytäviksi teollisiksi tuotteiksi vasta 1960-luvulla. Aluksi tehtiin valkaisuja erilaisilla hapettavilla kemikaalinesteillä joita esim. lämmitettiin hampaan pinnalla. Myöhemmin huomattiin että hampaan lämmittäminen on vaarallista pulpalle ja lämpötilan kohottaminen johtaa helposti pysyvään pulpanenekroosiin. Vasta kun professori Van B. Haywood USAsta kehitti karbamidiperoksidista (joka hajoaa ureaksi ja vetyperoksidiksi) geelimäisen valmisteen, alkoivat valkaisut yleistyä. Ja edelleenkin kehitystyötä johtavat amerikkalaiset yhtiöt yhteistyössä eri yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Suuntaus tehdä hampaiden valkaisuja tehokkaammin ja nopeammin alkoi 1990-luvun lopulla ja viimeisen 6 vuoden aikana jokainen valkaisualalla toimiva yritys on joko tarjonnut tai tarjoaa sellaisenkin vaihtoehdon, jossa valkaisun tehoa voidaan lisätä jollakin valolähteellä. Ellei yrityksellä ole omaa valolaitetta patenttiteknisistä syistä tarjota niin käyttöohjeista lukemalla löytää useimmiten maininnan minkätyyppistä valolähdettä ja aallonpituutta suositellaan ko. tapahtumaan. Nykyinen suuntaus valkaisuaineissa on se, että niistä tehdään koko ajan konsentraatioltaan laimeampia ja turvallisempia käyttää ja geelien ainesosiin lisätään hampaiden vihlomista vähentäviä ainesosia (esim. kaliumnitraatti, ACP) ja niiden ph:ta neutraloidaan, pyritään jopa tekemään niistä emäksisiä. Samalla kotihoitoon myytävien aineiden säilyvyyttä on parannettu pakkaamalla aineet kaksoissekoitettaviin ruiskuihin, jolloin peroksidit eivät pääsee niin herkästi reagoimaan säilytysaikana ja näin aineiden valkaisuteho pysyy parempana pidempään. Maitokaupoissa ja kemikaalikaupoissa myytävissä ns. OTCvalkaisuaineissa on useimmiten erilaisia happoja ja hankaavia ainesosia, jotka kyllä irrottavat pinttymiä kiilteen pinnoilta, mutta joiden valkaisutulos ei 11

ole kovin kestävä ja vaatii taas uusia kiillepintaa kuluttavia toimia jatkossa. Miksi potilaalle tarjotaan hampaiden valkaisuhoitoa? Mitkä ovat indikaatiot? Hampaiden/yksittäisen hampaan valkaiseminen on mielestäni tärkeä toimenpide tehtäväksi silloin kun hampaan värisävyissä on suuria poikkeamia naapurihampaisiin verrattuna. Kyse voi olla esim. aikoinaan juurihoidetusta hampaasta tai traumahampaasta, joka on vuosien saatossa muuttunut muita naapureitaan selvästi tummemmaksi. Toinen tärkeä vaihe jossa tulisi miettiä hampaiden valkaisua hoitosarjan alkuvaiheessa on silloin kun ollaan suunnittelemassa etuhammasalueen hampaiden posliinilaminaatteja. Vastatehtyjä ja hampaisiin jo sementoituja laminaatteja ei voi valkaista! Tai jos joudutaan kruunuttamaan esim. toisen puolen etuhampaat ja värinvalinnassa jo huomataan tosi tummat värit. Potilas saattaa sittenkin olla kiinnostunut ulkonäköasioistakin ja voi olla hyvin vaikeaa selittää asiakkaalle myöhemmin että jos valkaisette nyt hampaat niin nuo kruunut on tehtävä sitten uusiksi! Kolmas indikaatio voisi olla esimerkiksi sellaisen potilaan, joka on lopettanut pysyvästi tupakoimisen, hampaiden valkaiseminen tupakan aiheuttamien itsepintaisten värjäymien syväpuhdistamiseksi. Tämähän voisi olla palkinto potilaalle itselleen upeasti onnistuneesta tupakkalakosta! Milloin valkaisu on ehdottoman vasta-aiheista vai onko milloinkaan? Valkaisuun ei liene aiheellista ryhtyä jos kyse on esim. tosi parkkiintuneesta tupakoitsijasta tai muuten vaan suuhygieniastaan vähemmän huolta kantavasta asiakkaasta, joka luulee että tällä valkaisuhommalla joku muu (lue hammaslääkäri) hoitaa homman ja itse ei tarvitse sitten sitoutua mihinkään. Siis asiakkaan ylisuuret ja epärealistiset odotukset eivät yleensä palkitse ketään! Yleensä en lähtisi valkaisemaan alle 18- vuotiaan hampaita, paitsi jonkun yksittäisen traumatilanteen aiheuttaman hampaan tummumisen osalta kyllä. Mitä yhdellä käyntikerralla voidaan tehdä? Jos päädytään potilaan kanssa yhdellä hoitokerralla tehtävään tehovalkaisuun tapahtuu sen käynnin yhteydessä hampaiston valkaisu alusta loppuun. Mikäli värisävyjä halutaan sen jälkeen vielä tasoittaa lisää voidaan valkaisua jatkaa kotona hammasmuottien avulla valmistetuilla yksilöllisillä valkaisulusikoilla. Potilas saa mukaansa tarvittavat valkaisuaineruiskut ja niiden käyttöopastuksen. Kellertävät ja ruskean sävyiset hampaat vaalenevat varmasti ja parhaiten. Montako käyntikertaa kunnon tulosten aikaansaaminen edellyttää? Tällä hetkellä yhdellä käynnillä tehtävä vastaanottovalkaisu on mielestäni useimman asiakkaan toiveet parhaiten täyttävä valkaisumuoto. Meillä Suomessa erittäin tehokas menetelmä on esimerkiksi ns. ZOOM!-valovalkaisumenetelmä, jossa potilaan hampaisiin levitetään tunnin aikana 3 eri kertaa 20% vetyperoksidigeeli ja eri applikointien jälkeen tuoretta geeliä aktivoidaan metallihalidilampulla 15 minuuttia. Muissa valovalkaisusysteemeissä käytetään plasmalamppuja, halogeeni- ja LED-lamppuja tai laseria. Eräässä uudessa systeemissä on käytössä ultraääneen perustuva valkaisumenetelmä. Jos potilas ei kuitenkaan pysty syystä tai toisesta olemaan vastaanotolla noin 1,5 tuntia kestävää toimenpidettä rauhallisena ja yhteistyökykyisenä hammaslääkärituolissa, suosittelen kotona tehtävää 2-3 viikkoa kestävää valkaisulusikkahoitoa. Joko öisin karbamidiperoksidilla tapahtuvaa valkaisua (lusikka suussa vähintään 5-6 tuntia per yö) tai sitten hieman enemmän kuria ja taitoja vaativaa säännöllistä päivävalkaisua vetyperoksidilla (lusikka suussa aamuin illoin puoli tuntia kerrallaan). Onko hoito potilaalle hankala ja onko hoidosta sivuvaikutuksia? Suun aukipitäminen noin 1,5 tuntia vastaanotolla tapahtuvassa In-Office-hoidossa voi olla leukaniveliä rassaavaa ja joillain potilaista on niin voimakas yökkärefleksi ettei tällaista hoitoa kannata edes yrittää. Silloin kotihoitomene- 12

telmä hyvillä ja tutkituilla aineilla on turvallisempaa ja miellyttävämpää juuri tällaiselle potilaalle. Yleensä ne ainoat sivuvaikutukset ovat olleet yksittäisten hampaiden yhtäkkiset vihlomiset ilman mitään syytä. Tätä esiintyy satunnaisesti, mutta esim. kotihoidossa voi silloin jatkaa muitten hampaiden valkaisua ja jättää geelin laittamisen vihlovan hampaan päälle päiväksi tai pariksi ja sitten taas uudestaan totutella vihlonutta hammasta vaalenemaan. Vihlomiset ovat 1-2 päivässä ohimeneviä vaivoja. Mitä tulisi ottaa huomioon hoitoa aloitettaessa? Hammaslääkärin on aina syytä tarkistaa hampaat ennen valkaisuun ryhtymistä. Jos potilaalla on hampaissa reikiä tai hammaskiveä on hampaat ensin hoidettava kuntoon jotta valkaisuun kannattaa turvallisesti ryhtyä! Vastaanottovalkaisuissa suosittelen hammaskiven poistoa noin kaksi viikkoa ennen valkaisuun ryhtymistä. Sen jälkeen kannnatta käyttää hampaiden mahdollista vihlomista vaimentavaa tai ennaltaehkäisevää hammastahnaa tai erityistä amorfista kalsiumfosfaattia ACP:tä sisältävää tuotetta (esimerkiksi GC:n Tooth Mousse) tuo kahden viikon jakso ennen valkaisun suorittamista. Valovalkaisuissa potilaan huulet ja nenä suojellaan aurinkosuojavoiteella ja kaikki limakalvot ja ienalueet valkaistavien hampaiden lähellä suojataan sekä valokovetteisella kumimaisella maskeerausmuovilla (valokovetettava kofferdam) että sideharsotaitoksilla. Miten pitkään tulos kestää? Maailmalla tehtyjen lukuisten eripituisten potilasseurantatutkimusten mukaan tuloksen pysyvyys on yksilöllistä, mutta parhaimmillaan voi kerran tehty valkaisu pysyä jopa 10 vuotta. Kyse on kuitenkin yksilöllisistä eroista nautintoaineiden käyttämisessä. Tupakointi on pahin hampaita värjäävä tekijä, sitten tulevat kahvi, tee ja punaviini. Jos niitä ei pysty elämässään rajoittamaan joutuu valkaisuakin tekemään useammin. Vastaanotoilla tehtäviä rajuja tehovalkaisuja, joissa valkaisuaineet ovat 16-35%:ia vetyperoksideja, ei tulisi kuitenkaan mielestäni tehdä kuin kerran elämässä. Jatkohoitona voi vuosien saatossa sitten tehdä esim. kerran vuodessa 1-3 päivän aikana kotihoidon hammaslääkärin valmistamilla valkaisulusikoilla ja vastaanotoilta saatavilla tuoreilla koti- valkaisugeeleillä. Kuinka usein hoitoja pitää tai voi tehdä uudelleen turvallisesti? Hammaslääkäri määrittää hampaiden värisävyt mieluiten tarkoitukseen kehitetyllä luotettavasti kalibroitavalla laitteella (VITAn EasyShade), kirjaa ne potilaskorttiin ja pystyy vuosien aikana tarvittaessa aina tarkistamaan mahdolliset hampaiden sävymuutokset. Laitteen avulla tehdyt havainnot voidaan aina od kevät 2007 täsmällisesti uusia kenen tahansa hammaslääkärin toimesta ja näin ei tule riskiä ylivalkaisemisesta, joka helposti johtaa siihen että hampaista tulee esim. liidunvalkoiset tai sinisen harmaat. Minkä hintaista valkaisu on? Hoitojen hinta vaihtelee tarvittavien aineiden määrän ja tarvittavien hoitokäyntien mukaan, mutta esimerkiksi kotihoitovälineet hammaslääkärin ja erikoishammashoitajan vastaanotoilta hankittuina ovat n. 250-350 euroa ja tehovalkaisu vastaanotolla tehtynä n. 500 euroa. Molemmissa metodeissa omalla vastaanotollani potilas käy meillä vastaanotolla yhteensä kolme kertaa. Lisäksi asiakkaiden on hyvä tietää että valkaisuaineet eivät vaikuta millään tavoin hampaissa ennen valkaisua olevien vanhojen kruunujen, laminaattien, yhdistelmämuovi- tai amalgaamipaikkojen väriin, joten lisäkustannuksia syntyy valkaisun jälkeen siitä kun vanhat rakenteet uusitaan vastaamaan valkaisussa saavutettua uutta vaaleampaa värisävyä. Tämän vuoksi on aina ehdottoman suositeltavaa tehdä kunnollinen valkaisu hampaisiin ennenkuin ryhdytään etualueen kiinteään protetiikkaan tai suuriin yhdistelmämuovirestauraatioihin. Ja aina on muistettava että vasta kun valkaisun lopettamisesta on kulunut 2-3 viikkoa voidaan aloittaa jatkohoidot, joissa käytetään yhdistelmämuovipohjaisia sidostamisaineita! 13

14

Mitä tapahtuu jos henkilö jolla on etuhampaat täynnä muovipaikkoja sävyä A4 haluaa valkaista hampaansa? Silloin onnistuneessa valkaisussa hampaan rungon yleissävy vaalenee VITAn skaalalla 8-10 värisävyä, jonka jälkeen joudutaan vaihtamaan kaikki A4-sävyllä tehdyt täytteet. Miten todennäköistä vihlominen on valkaisun jälkeen ja kauanko se mahdollisesti kestää? Hampaiden vihlominen on yksilöllistä ja jonkun potilaan suussa voi vihlovia hampaitakin olla vain yksi. Useimmiten sellaiset hampaat, jotka ovat alttiina purentarasitukselle ja esimerkiksi bruksaukselle ovat herkempiä reagoimaan ja voivat siis vihloakin. Herkät purentarasitushampaat tunnistaa helpoiten hammaskaulojen alueella ienraja-alueella näkyvistä lohkeamisista ja ns. harjausvaurioista, jotka ovat seurausta lohjenneen kiillemateriaalin tasoittumisesta hammasharjaamisella vuosien saatossa. Jos käyttää valkaisumateriaalina ph-arvoltaan lähellä neutraalia tai emäksisiä valkaisuaineita ja jotka lisäksi jo sisältävät ACPtä ja kaliumnitraattia vähenee vihlomisriski oleellisesti. Yleensä tuota vihlomista on vain 1-2 vuorokautta valkaisun jälkeen. Onko lisäfluorinkäytöstä hyötyä toimenpiteen jälkeisinä viikkoina? Siitä on apua nimenomaan herkistyneiden hampaiden hoitamisessa ja nykyään suositellaan jo pari viikkoa ennen valkaisua käytettäväksi fluoridivalmisteita. Tällöin saadaan aikaiseksi osmoosiefekti joka tehostaa valkaisuaineen etenemistä hampaiden luurakenteiden interspatiaalitiloissa. Tällöin voidaan käyttää laimeampia valkaisuaineita pienemmillä vihlomisriskeillä. Paljonko valkaisuhoitolaitteet vievät tilaa? Siinäpä se. Jos suunnittelee uuden vastaanoton rakentamista täytyisi tänä päivänä aina muistaa varata riittävästi ylimääräistä pöytä- tai lattiapintaalaa uusia härveleitä varten. Vaikka kuinka valmistajat yrittävät integroida hoitounittiin kaikki mahdolliset vekottimet tulee aina uusia laitteita, joita hoidoissa tarvitaan. Laserit, otsonilaitteet, koneellisen juurenhoidon laitteet, värisävyn määrityslaitteet ja valkaisuhoidoissa käytettävät valonlähteet ovat hoitohuoneesta toiseen helposti siirrettäviä laitteita, joita varten tulisi aina muistaa tehdä tilavaraus. od kevät 2007 Pitääkö käydä erikseen kursseja jos haluaa tehdä valkaisuja, mitä eri systeemeitä on olemassa? Markkinoilla alkaa olla jo niin monenlaisia systeemejä ja uusia kehitellään jatkuvasti että paras tapa aloittaa valkaisut on joko käydä kursseilla tai mennä kollegan vastaanotolle seuraamaan kuinka homma tehdään. Luennoilla oppii teoriataustan ja käytännön hands-on-demoja voi pyytää omalle vastaanotolleen. Paras tapa aloittaa tutustuminen aiheeseen on tehdä vastaanoton koko henkilökunnalle ensimmäiset valkaisut. Silloin saa rauhassa tehdä työn, olla itsekin potilaana ja kuulee kommentit ennen ja jälkeen hoidon ja lisäksi henkilökunta saa ensimmäisenä hampaansa uuteen loistoon. Ja kun potilas kysyy valkaisuasioista arviota tai neuvoja voi aina kertoa omakohtaisen kokemuksensa hänelle. Mikan tavoittaa maililla osoitteesta mika@cocosmile.com 15

Tulossa kevätkaudesta 2007 alkaen: ILTAPÄIVÄKERHOT Satunnaisina perjantai-iltoina järjestettävissä iltapäiväkerhoissa pääset rentoutumaan raskaan viikon jälkeen kollegiaalisessa seurassa. Ovet tulevat aukeamaan rakkaalla kerhotilallamme seitsemän aikoihin. Ohjelma on täysin sovellettavissa paikalle tulevien kerholaisten mieltymysten mukaan. Mahdollisuus on esimerkiksi katsoa vaikka kummeli-dvd:tä valkokankaalta! Iltapäiväkerhon vetäjinä toimivat HLKS-aktiivit, joilta myös saa ostaa kurkun kostukkeita tuttuun hintaan! Iltapäiväkerhossa pääset oivasti rentoutumaan raskaan kouluviikon jälkeen tai ihan muuten vaan saat polkaistua viikonlopun hyvin käyntiin. Tarjolla siis hyvää seuraa kurssirajoista piittaamatta! Tervetuloa paikalle tutustumaan uusiin kasvoihin! Tiedotukset iltapäiväkerhoista tulevat sähköpostilla kurssien listoille, joten tarkkailehan postiasi!! 16

OSF - VAD ÄR DET? od kevät 2007 OSF (Odontologiska samfundet i Finland) on n. 300 jäsenen järjestö joka on perustettu vuonna 1936. Tänä vuonna ruotsinkielinen hammaslääkäriseura viettääkin 70 vuotisjuhlaa. Järjestön perimmäinen tarkoitus on ylläpitää toveruutta kollegoiden kesken, valvoa ruotsinkielisten hammaslääkäreiden intressejä ja edistää hammaslääketieteen kehitystä Suomessa. Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi OSF järjestää kokouksia esitelmineen ja keskusteluineen, kursseja ja symposiumeja, harjoittaa julkaisutoimintaa sekä myöntää vuosittain erilaisia stipendejä ja apurahoja. OSF ylläpitää yhteyksiä niin Hammaslääkäriseura Apollonian ja Suomen Hammaslääkäriliiton kanssa kuin ulkomaalaisten hammaslääkäriseurojenkin kanssa. Samfundet ordnar alltså ett som annat. För studeranden ordnar OSF varje vår en juniorkväll, som i år började med curling i Uusis egna curlinghall i Åggelby. Nåt nytt och intressant för alla! Vi kom in i en stor ishall med sex curling banor och en massa folk på isen. Efter att vi fått rätt skor på oss, sådana där som glider och får en att känna sig som bambi på is, fick vi en bra introduktion till den nya sporten som fått en verklig uppsving efter OS silvret i Torino. Först övade vi, sedan spelad vi 3 mot 3 på två banor. Vi skjöt stenar (18 kg granit), borstade och hurrade i några timmar varefter en god middag avnjöts på en restaurang i Östra Böle. Där hade vi en ypperlig chans att lära känna varann och återigen uppstod en massa bra diskussioner om allt möjligt; första patienten, karriär, privata sidan, kommunala arbetsmöjligheterna, sommarplaner och även OSFs verksamhet presenterades åt oss juniorer i en bra atmosfär. Efter middagen tog vi en titt in på Kaj Karlssons mottagning mittemot restaurangen och fick se en mycket modern mottagning. Sådana här kvällar är väldigt välkomna i en studerandes vardag, inte minst för upplevelsen på isen och den goda maten, men också för uppbyggandet av den egna tandläkar identiteten. Annette Holmberg OSF juniorrepresentant i styrelsen -06 Entteri Professional Software Oy / AssisDent tiimi 17

ORIOLA CUP 2006 Päätös Oriola Cupin, kurssien välisen sählyturnauksen, elvyttämisestä tuli viime syksyn alussa. Ajatuksissa turnauksen järjestäminen oli toki ollut jo aiemmin. 12.9.2006 tapasi HLKS:n hallitus Oriolan edustajan ja tuolloin lyötiin lukkoon viikonloppu, jolloin pelit pelattaisiin. Opiskelu on klinikalla melkoisen aikaa vievää ja siksi oli luontevaa valita pelipäiväksi vapaapäivä. Sunnuntaihin päädyttiin, koska sehän on päivä, jolloin ei opiskelijalla ole muuta kuin aikaa. Joillain saattaisi toki olla hiukan hutera olo, mutta eihän se nuoria ja terveitä estä pelaamasta. Oriola Cupin historiaa muisteli Heidi Holappa viitoskurssilta, että on ensimmäisen kerran osallistunut Oriolan sponsoroimaan sählyturnaukseen ollessaan kakkoskurssilla eli kolme vuotta sitten. Kaksi vuotta sitten järjesti Laura Numminen tapahtuman ollessaan tuolloin liikuntavastaavana. Tällä kertaa tapahtuman järjestivät siis HLKS:n vuoden 2006 liikuntavastaavat Iiro Linko ja Maria Sonni yhteistyössä Oriolan kanssa. Sopiva kaukalo löytyi tutusta Campocenteristä Meilahdesta. Paikan sijainti kävelymatkan päässä Medioma I:n saunalta oli myös tärkeä tekijä pelipaikan valinnassa. Oriolan edustaja oli tuonut mainosrekvisiittaa minulle jo hyvissä ajoin edellisellä viikolla. Itse olin miettinyt otteluohjelman ja kirjoittanut sen puhtaaksi A3-kokoiselle kartongille viikonlopun aikana. Kaikki oli valmista hyvissä ajoin ennen klo 16, jolloin pelien oli määrä alkaa. Neloskurssilainen Anna-Maija Karttunen piti lyhyen, mutta tehokkaan alkujumpan ja venyttelytuokion, jotta välttyisimme suuremmilta tapaturmilta. Jokainen kurssi oli koonnut keskuudestaan joukkueen, yhteensä pelaajia oli lähemmäs 50. Jokainen kurssi pelasi muita kursseja vastaan, yhteensä alkusarjan pelejä pelattiin 10. Voitosta sai kaksi pistettä ja tasapelistä yhden. Kaksi parhaiten pärjännyttä pääsi finaaliin ja kaksi seuraavaa pronssiotteluun. Pronssiotteluun täpärästi tippunut Dentes Permanentes (3-kurssi) vei voiton Dens Hilariuksesta (2- kurssi). Finaalissa pelasi Dens 18

19 od kevät 2007

Mellitus (5-kurssi) ja Cursus Genius Dentis (1-kurssi). Mahtavan joukkuehengen saattelemana viitoset veivät turnauksen voiton. Tärkeintähän ei kuitenkaan ollut voitto, vaan se että niinkin suuri osa hampaalaisista saatiin yhdessä liikkeelle ja urheilemaan. Illalla pelien jälkeen siirryimme saunatilaan Mediomalle saunomaan ja nauttimaan herkullista pizzaa ja suussa sulavia korvapuusteja. Booliakin oli tarjolla ja jokainen halukas sai ostaa haluamiaan virvokkeita. Saunalla oli tietysti ohjelmassa myös palkintojenjako. Kolmen turnauksessa parhaiten pärjänneen joukkueen lisäksi palkittiin muitakin: kaikkien paikalla olleiden kesken arvottiin muutama Oriolan lahjoittama tuotepalkinto. Suuret kiitokset kaikille osallistuneille sekä Oriolalle, joka mahdollisti koko turnauksen! Iiro Linko HLKS:n urheiluvastaava 2006 Vitoskurssilaiset veivät voiton ylivoimaisesti! Yliopistopaino 20