Gravimetriset tutkimukset Eurajoella ja Olkiluodossa vuonna 2000

Työ raportti 2001-0 5 Gravimetriset tutkimukset Eurajoella ja Olkiluodossa vuonna 2000 Seppo Elo Helmikuu 2001 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN-00100 HELSINKI. FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280 3719

Työ r a p o r t t i 2 0 0 1-0 5 Gravimetriset tutkimukset Eurajoella ja Olkiluodossa vuonna 2000 Seppo Elo Helmikuu 2001

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ESPOO 21.12.2000 TEKIJÄORGANISAA TIO: TILAAJA: TILAAJAN YHDYSHENKILÖ: Geologian tutkimuskeskus PL 96 (Betonimiehenkuja 4) 02151 ESPOO Posiva Oy Mikonkatu 15 A 00100HES 1 tko A. Hautajärvi TILAUSNUMERO: 9592/00/AJH TEKIJÄORGANISAATION YHDYSHENKILÖ: Seppo Elo GTK 'I'YÖ RAPORTTI: 2001-05 Gravimetriset tutkimukset Eurajoella ja Olkiluodossa vuonna 2000 TARKASTAJA: Lauri Eskola GTK Professori T &K GeofYsiikan linjan esimies ALLEKIRJOITUS: L S- PAIKKA: PVM: ESPOO 21.12.2000

Työraportti 2001-05 Gravimetriset tutkimukset Eurajoella ja Olkiluodossa vuonna 2000 Seppo Elo Geologian tutkimuskeskus Helmikuu 2001 Pesivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia. Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy:n kantaa.

GRAVIMETRISET TUTKIMUKSET EURAJOELLA JA OLKILUODOSSA V. 2000 TIIVISTELMÄ Eurajoella ja Olkiluodossa tehtiin kesällä 2000 gravimetrinen tutkimus, jonka tavoitteena oli selvittää Eurajoen rapakivimassiivin (ns. Tarkin ja Väkkärän graniitit) kontaktisuhteita siten, että voidaan arvioida rapakivigraniitin sijaintia suhteessa sitä vanhempaan Olkiluodon kallioperään ja rapakivigraniitin mahdollista esiintymistä Olkiluodon alueella, tulkita Eurajoen rapakivimassiivin pohjoisreunalla sijaitsevan diabaasilaatan paksuutta ja tutkia Olkiluodon kallioperän graniittien ja gneissien keskinäisiä suhteita. Yhteensä mitattiin 1906 pistettä kuudelle profiilille, joiden yhteenlaskettu pituus on 39.84 km. Yhdistämällä nyt ja aikaisemmin mitatut aineistot laadittiin uusi Olkiluodon ja Eurajoen alueen Bouguer-anomaliakartta ja sille tulkintaa helpottava oheisaineisto. Suoritetut mittaukset täydentävät ja tarkentavat Eurajoen ja Olkiluodon aikaisempia gravimetrisia tutkimuksia (Elo, 1981 ja 1982). Mitatnilla profiileilla on nyt aikaisempaa huomattavasti tarkempi ja tiheämpi aineisto, joka jättää spekuloinnille vähemmän tilaa. Suoritettujen kaksi- ja kolmedimensionaalisten mallinousten perusteella Väkkärän graniitti ulottuu ainakin 3 km:n syvyyteen. Profiilileikkauksissa sen kontaktit kaatuvat ulospäin. Väkkärän ja Laitilan rapakivigraniittien välissä on kappale niitä vanhempaa kallioperää, mutta muuten graniitit liittyvät läheisesti toisiinsa. Rapakivigraniittia on Väkkärän kohdalla syvemmälläkin kuin 3 kilometrissä. On kuitenkin vaikea sanoa, syveneekö Väkkärän graniitti ja ulottuu myös Laitilan massiivin alle, ulottuuko Laitilan massiivi Väkkärän graniitin alle vai pitääkö puhua toistaiseksi nimeämättömästä suuresta rapakiviesiintymästä sekä Väkkärän että Laitilan massiivien alla. Laaja-alaisempien tulkintojen mukaan rapakivigraniitteja esiintyy pintapaljastumia laajemmalla alueella, ne ovat paikka paikoin yli 8 km paksuja ja ulottunevat myös Olkiluodon alle. Väkkärän graniitilta Olkiluodolle mentäessä Bouguer-anomalia tasaisesti kasvaa eikä mittausaineisto sisällä viitteitä pinnan lähellä sijaitsevista isommista rapakiviesiintymistä. Nyt mitatun aineiston perusteella Olkiluodon alla mahdollisten isojen rapakiviesiintymien yläpinta sijaitsee yli kolmen kilometrin syvyydessä. Väkkärän graniitin pohjoispuolella sijaitseva diabaasilaatta on sen ylittävällä profiililla enimmillään ainakin 300 m paksu. Olkiluodolla mitatuilla profiileilla havaitaan vain pieniä Bouguer-anomalian vaihteluita. Tämä merkinnee sitä, että ainakin kallioperän ylin osa profiilien kohdalla on hyvin migmatisoitunut eikä sulje sisäänsä suurempia homogeenisia graniittilohkoja. A vainsanat: gravimetrinen tutkimus, rapakivigraniitti, Eurajoen rapakivimassiivi, Tarkin graniitti, Väkkärän graniitti, diabaasi, Bouguer-anomalia, Olkiluoto, ydinjätteiden loppusijoitus

------------------------------------------------------------ - GRAVIMETRIC INVESTIGATIONS IN EURAJOKI AND OLKILUOTO, 2000 ABSTRACT During the summer 2000 a gravity survey was carried out in Eurajoki and Olkiluoto. The aims of the survey were to study the contacts of the Eurajoki rapakivi massif (that is the Tarkki and Väkkärä granites) and its possible subsurface extension into the Olkiluoto island, to estimate the thickness of the diabase sills on the northem side of the Eurajoki rapakivi massif, and to obtain information on the nature of the granites and gneisses in Olkiluoto. In total 1906 gravity stations were measured along six separate profiles with a totallength of 39.84 km. A new Bouguer anomaly map of Olkiluoto and Eurajoki was prepared by combining the new and old data. Some auxiliary maps were prepared to help in the interpretation. The new data refines the earlier investigations (Elo, 1981 and 1982) and makes the interpretations less speculative. Based on two- and three-dimensional gravity modeling, the depth extent of the Väkkärä granite is at least 3 km and its contacts dip outwards. Between the Väkkärä and Laitila rapakivi massifs, there is a slice of the old bedrock, but apart from that, the two massifs are closely associated. At the Väkkärä location, there are rapakivi granites at deeper levels than 3 km from the surface. However, it is difficult to say, whether the Väkkärä granite extends to undemeath the Laitila granite or vice versa or should we talk about a new unnamed massif underneath the both. According to more regional gravity interpretations, rapakivi granites occupy a much larger area than can be delineated by means of the outcrops, the granite bodies are at some locations more than 8 km thick and may extend at depth to undemeath the Olkiluoto island. The Bouguer anomaly continuously increases from the Väkkärä granite to the Olkiluoto area, and there is no indication of rapakivi massifs close to the surface in Olkiluoto. The depth to the upper surface of possible rapakivi granite massifs in Olkiluoto is at least 3 km. The maximum thickness of the diabase sill on the northero side of the Väkkärä granite is at least 300 m. The residual anomalies along the profiles measured across Olkiluoto are very small. This means that, at least, the topmost part of the bedrock has undergone migmatization and no larger homogeneous granite blocks exist along the profiles. Keywords: gravity survey, rapakivi granite, Eurajoki rapakivi massif, Tarkki granite, Väkkärä granite, diabase, Bouguer anomaly, Olkiluoto site, nuclear waste disposal

SISÄLLYSLUETTELO Tiivistel mä Abstract 1 JOHDANTO... 1 2 MITTAUKSET........... 1 3 TULOSTENKÄSITTEL Y...................................................... 1 4 TULKINTA....... 2 5 JOHTOPÄÄTÖKSET.... 4 LÄHDELUETTELO... 5 LIITTEET........... 6-21

1 1 JOHDANTO Tässä raportissa kuvataan gravimetrista tutkimusta, jonka tavoitteena oli selvittää Eurajoen rapakivimassiivin (ns. Tarkin ja Väkkärän graniitit) kontaktisuhteita siten, että voidaan arvioida rapakivigraniitin sijaintia suhteessa sitä vanhempaan Olkiluodon kallioperään ja rapakivigraniitin mahdollista esiintymistä Olkiluodolla, sekä lisäksi arvioida Eurajoen rapakivimassiivin pohjoisreunalla sijaitsevan diabaasilaatan paksuutta sekä tutkia Olkiluodon kallioperän graniittien ja gneissien keskinäisiä suhteita. 2 MITTAUKSET Kenttätöihin osallistuivat työnjohtajat Heikki Manninen ja Aimo Karhu sekä havainnoitsijat Markku Korppinen, Martti Myyryläinen ja Esko Virtanen. Kenttätyöt tehtiin 3-4.5. ja 5-21.6.2000, minä aikana saatiin mitatuksi yli 98% suunnitelluista profiileista. Poikkeamat johtuvat siitä, että kevätkesällä ei päästy kylvötöiden takia kaikille pelto-osuuksille. Työ tehtiin yhdistämällä perinteinen letkutukseen perustuva profiilimittaus GPS-gravimetraukseen. Letkutukseen perustuvien profiilien alku-, loppu- ja välipisteille mitattiin GPS-gravimetrauksella sidonta-arvot. Laatutarkastuksessa havaitut epäselvyydet selvitettiin tarkistusmittauksilla 17. elokuuta, 2000. Yhteensä mitattiin 1906 pistettä kuudelle profiilille, joiden yhteenlaskettu pituus on 39.84 km. Yksi osaprofiileista uusittiin liian suuren letkutuksen sulkuvirheen takia. Mitään äkillistä korkeuden tasonmuutosta ei havaittu, vaan sulkuvirhe oli tasaisesti jakautunut koko matkalle. Toistetun 132 havaintopisteen perusteella yksittäisen Bougueranomaliahavainnon keskivirhe on 0.030 mgal, mikä täyttää hyvin asetetut laatuvaatimukset, varsinkin kun siihen sisältyy hylätyn mittauksen suuren sulkuvirheen tasoitus ja havaintojen pienet paikkapoikkeamat Mittausprofiilien sijainti on esitetty liitteessä Kl. Samaan kuvaan on lisäksi koottu alueen aikaisemmat painovoimamittaukset Kartasta on myös kuultokappale, jonka avulla profiilien sijaintia voidaan katsoa muilla kartoilla. 3 TULOSTENKÄSITTELY Tulostenkäsittelyn suorittivat Seppo Elo ja Tarja Manninen GTK:n alueellisen painovoimaryhmän omalla ohjelmistolla.

2 Mittaustulokset laskettiin standardin mukaisiksi Bouguer-anomalioiksi osaprofiileittain, minkä jälkeen osaprofiilit projisoitiin samalle suoralle. GTK:n magneettisesta matalalentoaineistosta interpoloitiin vastaavat profiilit. Profiilidata on esitetty liitteissä P 1 - P6. Liitteessä K1 esitetyistä havainnoista interpoloitiin alueellinen matriisi, johon perustuu oheinen Eurajoen-Olkiluodon Bouguer-anomaliakartta (liite K2). Bougueranomalian laajat minimialueet kartan keskellä ja itäreunalla aiheutuvat Väkkärän ja Laitilan rapakivigraniiteista. Geologian tutkimuskeskuksen 1: 100 000 kallioperäkartoilta koottiin tutkimusalueen kallioperäkartta (liite K3). Vertailtavaksi laadittiin liitteiden K4A ja K4B aeromagneettiset kartat. Rapakivialueilla magneettisen anomalian vaihtelu on vähäistä. Laitilan rapakiven lävistävä luode-kaakkosuuntainen siirros näkyy kuitenkin selvästi. Selväpiirteisimmät magneettiset anomaliat liittyvät diabaasilaattoihin ja etenkin näiden reunoihin. Maanmittauslaitoksen digitaalisesta korkeusdatasta laadittiin alueen korkeuskartta (liite K5). Huomaamme esimerkiksi, että pintaan puhkeavat diabaasilaatat erottuvat ympäristöstään koholla olevina alueina. 4 TULKINTA Tulkinnan suoritti Seppo Elo käyttämällä itse laadittuja 2- ja 3-dimensionaalisia painovoima-anomalioiden mallinnusohjelmia GRA V2DC ja GRA V3DC. Tulkinnassa keskityttiin rapakivigraniitteihin ja diabaasilaattoihin. Malleista tehtiin optimoinnin kannalta mahdollisimman yksikäsitteiset, ja niistä riisuttiin pikkupiirteet, joita on parempi käydä läpi erillisissä keskusteluissa jos tarvetta ilmenee. Väkkärän rapakivigraniitin tulkinnassa käytettiin sekä kaksi- että kolmedimensionaalisia malleja. Tulkinnan pohjana käytettiin seuraavia laboratoriossa mitattuja tiheystietoja (taulukko 1). Mallinnuksen yhteydessä huomattiin Tarkin graniitin poikkeavan tiheydeltään niin vähän ympäristöstään, että se ei ole luotettavasti tulkittavissa. Seuraavassa mallinnus käydään läpi profiileittain.

3 Taulukko 1. Tutkimusalueen kivilajien tiheyksiä (kg/m 3 ). Kivilaji ka kh kpl Lähde Väkkärän graniitti 2610 20 63 Elo, 1981 Tarkin graniitti 2690 20 5 " Diabaasi 3000 30 21 " Laitilan rapakivi 2640 10 12 Elo, 1982 OL-KR1... KR5 (kaikki) 2718 65 255 Lindberg ja Paananen, 1992 OL-KR1... KR5 (graniitti) 2635 30 53 " OL-KR1... KR5 (kgn/mgt) 2740 45 190 " Profiili Gl Profiilin G 1 mallinnus on esitetty liitteessä Tl. Malli kuvaa kallioperää noin 3 km:n syvyydelle asti. Optimoitavina parametreina olivat tiheyskontrasti, länsireunan kontaktin paikka ja kaade, tasapohjaisen mallin syvyys sekä lineaarisen nollatason kertoimet. Väkkärän rapakivigraniitti jatkuu profiilin APV1 tulkinnan perusteella huomattavasti syvemmälle. Rapakiven länsikontakti kaatuu länteen. Optimoitavina parametreina on ollut tiheyskontrasti, länsireunan kontaktin paikka ja kaade, tasapohjaisen mallin syvyys sekä lineaarisen nollatason kertoimet. Tiheyskontrastiksi saatiin -93 kg/m 3 Lisäämällä se Väkkärän graniitin keskitiheyteen saadaan ympäristön keskitiheydeksi 2703 kg/m 3, mikä osuu sopivasti Tarkin graniitin keskitiheyden (2690 kg/m 3 ) ja Olkiluodon kairasydänten keskitiheyden (2718 kg/m 3 ) väliin. Kuvassa esitetyn 3D-mallin (vihreä viiva) profiilia G 1 vasten kohtisuora poikkileikkaus on esitetty liitteessä T2. 3D-malli aiheuttaa 0.03 mgalin keskipoikkeamaila saman anomalian kuin 2D-malli. Profiili G2 Profiilin G2 mallinnus on esitetty liitteessä T2. Keskitiheys ja syvyysulottuvuus otettiin profiilin G 1 mallista. Optimoitavina parametreina olivat pohjois- ja eteläreunan kontaktien paikat ja kaateet, nollatason 0. ja 1. asteen kertoimet sekä diabaasilaattojen paksuus ja kontaktit. Esitetty malli kuvaa kallioperää n. 3 km:n syvyydelle asti. Rapakivigraniitti ulottuu profiilin APV1 tulkinnan perusteella huomattavasti syvemmälle. Rapakiven pohjoiskontakti kaatuu pohjoiseen ja eteläkontakti etelään. Kuvassa esitetyn 3D-mallin (vihreä viiva) profiilia G2 vasten kohtisuora poikki-

4 leikkaus on esitetty liitteessä Tl. 3D-malli aiheuttaa 0.04 mgalin keskipoikkeamaila saman anomalian kuin 2D-malli. Rapakivigraniitin pohjoispuolella sijaitsevien diabaasilaattojen paksuudet tulkittiin noin 150 metriksi (pohjoisempi) ja 300 metriksi ( eteläisempi). Profiili APV 1 Profiilien G3 ja G4 perusteella Väkkärän ja Laitilan rapakivigraniittien välissä on pienehkö painovoimamaksimi, joka aiheutuu osin Tarkin graniitista ja osin gneisseistä. Tulkinta edellyttää kuitenkin regionaalista otetta. Tätä varten aineistosta interpoloitiin alueellinen Bouguer-anomaliaprofiili APV 1, jonka tulkinta on esitetty liitteessä T3. Koska Laitilan rapakiven keskitiheys on luokkaa 2640 kg/m 3, valittiin mallissa rapakivien tiheyskontrastiksi -80 kg/m 3 Malli rajattiin syvyyteen 5 km, koska moniselitteisyys kasvaa syvemmälle mentäessä. Rapakiveä löytyy tätä syvemmältäkin, mutta sen geometria jää epäselväksi. Tulkinnassa optimoitiin Väkkärän rapakivigraniitin länsi- ja itäkontaktin paikkaa ja kaadetta, Laitilan graniitin länsikontaktin paikkaa ja kaadetta sekä rapakivigraniittien väliin jäävän lohkon minimisyvyyttä, joksi saatiin ainakin noin 830 metriä. Väkkärän graniitin itäkontakti kaatuu tällä kontaktin vinosti ylittävällä profiililla näennäisesti itään. Profiilit GS ja G6 Profiileilla G5 ja G6 havaitaan vain pieniä Bouguer-anomalian vaihteluita. Asian selventämiseksi on kallioperäkartalla sijaitsevan graniittikielekkeen kohdalle sijoitettu homogeeniset 400 metriä syvät graniittikappaleet (Liite T4) ja laskettu niille painovoima-anomalia käyttämällä taulukon 1 mukaista tiheyskontrastia. Huomataan, että tällaisiä anomalioita mitatussa aineistossa ei ole. Tämä merkinnee sitä, että ainakin kallioperän ylin osa on varsin migmatisoitunut eikä sulje sisäänsä suurempia homogeenisia graniittilohkoja. 5 JOHTOPÄÄTÖKSET Yhdistämällä nyt ja aikaisemmin mitatut aineistot on laadittu uusi Olkiluodon ja Eurajoen alueen Bouguer-anomaliakartta ja sille tulkintaa helpottava oheisaineisto. Suoritetut mittaukset täydentävät ja tarkentavat Eurajoen ja Olkiluodon aikaisempia gravimetrisia tutkimuksia (Elo, 1981 ja 1982). Mitatuilla profiileilla on nyt aikaisempaa huomattavasti tarkempi ja tiheämpi aineisto, joka jättää spekuloinnille vähemmän tilaa.

5 Suoritettujen mallinnusten perusteella Väkkärän graniitti ulottuu ainakin 3 km:n syvyyteen ja profiilileikkauksissa sen kontaktit kaatuvat ulospäin. Väkkärän ja Laitilan rapakivigraniittien välissä on kappale niitä vanhempaa kallioperää, mutta muuten graniitit liittyvät läheisesti toisiinsa. Rapakivigraniittia on Väkkärän kohdalla syvemmälläkin kuin 3 km:ssä. Syvien osien suhteen on kuitenkin vaikea sanoa, syveneekö Väkkärän graniitti ja ulottuu myös Laitilan massiivin, ulottuuko Laitilan massiivi Väkkärän graniitin alle vai pitääkö puhua toistaiseksi nimeämättömästä suuresta rapakiviesiintymästä sekä Väkkärän että Laitilan graniittien alla. Laajaalaisempien tulkintojen mukaan rapakivigraniitteja esiintyy pintapaljastornia laajemmalla alueella, ne ovat paikka paikoin yli 8 km paksuja ja ulottunevat myös Olkiluodon alle. Väkkärän graniitilta Olkiluodolle mentäessä Bouguer-anomalia tasaisesti kasvaa eikä mittausaineisto sisällä viitteitä pinnan lähellä sijaitsevista isommista rapakiviesiintymistä. Nyt mitatun aineiston perusteella Olkiluodon alla mahdollisten isojen rapakiviesiintymien yläpinta sijaitsee yli kolmen kilometrin syvyydessä. Väkkärän graniitin pohjoispuolella sijaitseva diabaasilaatta on sen ylittävällä profiililla G2 enimmillään noin 300 m paksu. Olkiluodolla mitatuilla profiileilla havaitaan vain pieniä Bouguer-anomalian vaihteluita. Tämä merkinnee sitä, että ainakin kallioperän ylin osa on hyvin migmatisoitunut eikä sulje sisäänsä suurempia homogeenisia graniittilohkoja. LÄHDELUETTELO Elo, S., 1981. Olkiluodon gravimetrinen tutkimus. Tiedonanto 1981-06-18, Geologian tutkimuslaitos, Geofysiikan osasto, Otaniemi. 14 s. Elo, S., 1982. Satakunnan kallioperää koskevista gravimetrisista tutkimuksista. Tiedonanto 1982-09-27, Geologian tutkimuslaitos, Geofysiikan osasto, Otaniemi. 17 s. Hämäläinen, A., 1993. Karttalehti 1134 Kokemäki, 1:100 000 kallioperäkartta, Suomen Geologinen kartta, Geologian tutkimuskeskus. Lindberg, A. ja Paananen, M., 1991. Eurajoen Olkiluodon kallionäytteiden petrografia, geokemia ja geofysiikka, kairanreiät KR1, KR2, KR3, KR4 ja KR5. TVO/ Paikkatutkimukset, Työraportti 90-10, Geologian tutkimuskeskus, Ydinjätteiden sijoitustutkimukset 65 s.+ liitteitä. Suominen, V. ja Torssonen, M., 1993. Karttalehti 1132 Rauma, 1:100 000 kallioperäkartta, Suomen Geologinen kartta, Geologian tutkimuskeskus.

Eurajoen alueen painovoimahavaintojen sijainti 0 GTK:n profiilimittaus 2000 0 GTK:n aikaisemmat mittaukset 0 Geodeettisen laitoksen havainnot 1520 1550 6800.. 6800............ :....... : :..... :........ 4 3 6780. 6780 1520 1550 5km...... n...-...!:'l.l... < 0\ = '-'

EURAJOJ(I BOUGUER ANOMALY 1529 6899-------------------------------------------------------- 1559 6899 MGal - 19-29 - 39-49 6789 1529 REGIONAL GRAUITY DATA 19 J<M GEOLOGICAL SURUEY OF FINLAND 6789 1559 == < =

6800 ; l EURAJOEN ALUEEN KALLIOPERÄ Ote GTK:n 1:100 000 kallioperäkartoilta 1132 (Suominen, V. Ja Torssonen, M., 1993) ja 1134 (Hämäläinen, A., 1994) 1520 1550 :6800 6780 1520 6780 1550... r:ll... < =..._... oc

SHEET J.J.3)( J.529 6899...---- AEROMAGNETIC ANOMALY J.55fiJ 6899 nt +599 9 GEOLOGICAL SURUEY OF FINLAND 5 KM AEROGEOPHYSICAL DATA 6789 J.55fiJ == ;- > < = \C

SHEET 1.1.3)( AEROMACNETIC AHOMALV ILLUMIHATED FROM NW AND NE 1.529.1559 6899 ' 6899 6789 6789 1.529 5 KM.19 CEOLOCICAL SURUEV OF FINLAND AEROGEOPHVSICAL DATA...,-_ ==... < = =

SHEET 3)( ELEUATION ILLUMINATED FROM NW AND NE 529 6899 559......---6899 M +69 +39 6789 529 NATIONAL LAND SURUEY 5 J<M DIGITAL ELEUATION MODEL 6789 559 9... r.ij... < =..._...

Liite Pl (sivu 12) Eurajoki, karttalehdet 1132 08 ja 11, profiili 1/2000/GTK X= 6789.18-6789.19, Y=1527.64-1536.75 nt Aeromagneettinen anomalia, interpoloitu GTK:n matalalentoaineistosta -200+-------------------------r------------- 0 2 4 6 8 1>km m Korkeus merenpinnasta + gravimetrinjalusta, projisoitu GTK:n maanpintaprofiileista () km mgal Bouguer-anomalia, projisoitu GTK:n maanpintaprofrileista -20-30 -0+---------------------r------------- 0 2 4 6 8 llkm

Liite P2 (sivu 13) Eurajoki, karttalehdet 1132 11 ja 12, profiili 2/2000/GTK X= 6798.67-6781.98, Y=1535.80-1535.81 nt Aeromagneettinen anomalia, interpoloitu GTK:n matalalentoaineistosta 250 0-250 -500 0 2 4 6 8 1) 12 14 m 40 Korkeus merenpinnasta+ gravimetrinjalusta, projisoitu GTK:n maanpintaprofiileista 20 0 1 0 2 4 6 8 1) 12 14 16 km mgal Bouguer-anomalia, projisoitu GTK:n maanpintaprofiileista -20-30 /. / -40 0 2 4 6 8 1) 12 14 16 km

Liite P3 (sivu 14) Eurajoki, karttalehdet 1132 11 ja 1134 02, profiili 3/2000/GTK X= 6788.11-6788.10, Y=1537.50-1542.57 nt Aeromagneettinen anomalia, interpoloitu GTK:n matalalentoaineistosta :cr-------. - 0 2 km 4 1 6 m Korkeus merenpinnasta + gravimetrin jalusta, projisoitu GTK:n maanpintaproftileista 40 20 0+-------------------------------------------------------- o 2 4 km 6 mgal Bouguer-anomalia, projisoitu GTK:n maanpintaprofiileista - T------------- -38 -+----------------------------------------------------- 0 2 4 km 6

Liite P4 (sivu 15) Eurajoki, karttalehdet 1132 11 ja 1134 02, profiili 4/2000/GTK X= 6789.48-6789.45, Y=1537.48-1542.54 nt 0 Aeromagneettinen anomalia, interpoloitu GTK:n matalalentoaineistosta -m -200+--------------------r---------------------------------- 0 2 km 4 6 m Korkeus merenpinnasta + gravimetrin jalusta, projisoitu GTK:n maanpintaprofiileista 40 20...----- 0+--------------------r---------------------------------- 0 2 km 4 6 mgal Bouguer-anomalia, projisoitu GTK:n maanpintaprofiileista -36-38 -+--------------------r---------------------------------- 0 2 km 4 6

Liite P5 (sivu 16) Eurajoki, karttalehdet 1132 09, profiili 5/2000/GTK X= 6792.930-6791.204, Y=1525.463-1525.640 nt 0 Aeromagneettinen anomalia, interpoloitu GTK:n matalalentoaineistosta -m -200+------------------------------------- 0 2 km m Korkeus merenpinnasta + gravimetrin jalusta, projisoitu GTK:n maanpintaproftileista 0 2 km mgal -13 Bouguer-anomalia, projisoitu GTK:n maanpintaprofiileista -+------------------------------------- 0 2 km

Liite P6 (sivu 17) Eurajoki, karttalehdet 1132 09, profiili 6/2000/GTK X= 6793.301-6791.137, Y=1525.899-1525.899 nt Aeromagneettinen anomalia, interpoloitu GTK:n matalalentoaineistosta 0 -XX) -200+----------------------------------------------- o 2 km m Korkeus merenpinnasta+ gravimetrin jalusta, projisoitu GTK:n maanpintaprofiileista 20 km mgal -s -s Bouguer-anomalia, projisoitu GTK:n maanpintaproflileista -+--=-===-----r----------------------------- 0 2 km

Liite Tl (sivu 18) Eurajoki, karttalehdet 1132 08 ja 11, profiili 1/2000/GTK X= 6789.18-6789.19, Y=1527.64-1536.75 Rapakivigraniitin länsireunan 2D-malli ja vastaava 3D-malli mgal -20 - Mitattu anomalia - Laskettu anomalia ja sen nollataso -30-40 0 2 4 6 8 10 km 0 Tiheyskontrasti 1 2-93 kglm3 3 4 km

Liite T2 (sivu 19) Eurajoki, karttalehdet 1132 11 ja 12, profiili 2/2000/GTK X= 6798.67-6781.98, Y=1535.80-1535.81 Rapakivigraniitin N- ja S-reunan ja N-puolen diabaasien 2D-malli ja vastaava rapakivigraniitin 3D-malli mgal -20 - Mitattu anomalia - Laskettu anomalia - Lasketun anomalian nollataso -30 40+------------- 0 4 8 0 1-------;-;;;;;;r- 2 4 km 12 16 km Tiheyskontrastit -93 kglm3 +290kglm3

Liite T3 (sivu 20) Eurajoki, karttalehdet 1132 08 + 11 ja 1134 02, interpoloitu Bouguer-anomaliaprofiiliprofiili 11 X= 6789.19-6789.18, Y=1520.00-1545.0 2D-tiheysmalli kuvaa kallioperää 5 km:n syvyyteen asti. Malli yhdistää Väkkärän ja Laitilan rapakivigraniitit, joiden välissä on Tarkingraniittiaja vanhaa gneissiä. mgal -10 - Interpoloitu anomalia - Laskettu anomalia ja sen nollataso -20-30 -40 0 0 5 10 15 20 25 km Tiheyskontrastit -80kglm3,... 5 km

Liite T4 (sivu 21) Olkiluoto, karttalehti 1132 09, profiili 5/2000/GTK X= 6792.930-6791.204, Y=1525.463-1525.640 mgal -18-19 Esimerkkilaskelma osoittaa, ettei profiililla ole merkittäviä homogeenisen graniitin aiheuttamia anomalioita. - Mitattu anomalia - Laskettu anomalia ja sen nollataso -20-21 0.0 0.5 0 1 2 km Tiheyskontrasti -110 kg/m3 1.0 km mgal -18-19 Olkiluoto, karttalehti 1132 09, profiili 6/2000/GTK X= 6793.301-6791.137, Y=1525.899-1525.899 Esimerkkilaskelma osoittaa, ettei profiililla ole merkittäviä homogeenisen graniitin aiheuttamia anomalioita. - Mitattu anomalia - Laskettu anomalia ja sen nollataso -20-21 0.0 0 1 2 km Tiheyskontrasti -110kg/m3 0.5 1.0 km

Eurajoen alueen painovoimahavaintojen sijainti 0 GTK:n profiilimittaus 2000 0 GTK:n aikaisemmat mittaukset 0 Geodeettisen laitoksen havainnot 1520 1550 6800 6800...:.':: : :.s. l:... :...................... t... >..:. :.... :. : :: : :.:.:... :: \ ::<:{..;. : :.::' ;:.: : :; 3 6780 6780 1520 1550 5km...... t'1>..-... =...... 0..._...