HOPS-työryhmä. HOPS-loppuraportti

HOPS-työryhmä HOPS-loppuraportti 16.12.2004

2 SISÄLLYSLUETTELO HOPS-TYÖRYHMÄN JOHTOPÄÄTÖKSET...3 1 JOHDANTO...4 1.1 HOPS-TYÖRYHMÄN ASETTAMINEN...4 1.2 TYÖRYHMÄN TYÖSKENTELY...4 1.3 HOPSIIN LIITTYVÄT ODOTUKSET...5 2 HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA (HOPS) HELSINGIN YLIOPISTOSSA...6 2.1 HOPSIN MÄÄRITTELY...6 2.2 EHOPS SÄHKÖINEN OPISKELIJAN APUVÄLINE...10 2.3 HOPS-OHJAUKSEN TOIMIJATAHOT...17 2.4 MITEN OPETTAJA VOI OHJATA OPISKELIJAN HOPS-TYÖSKENTELYÄ?...19 3 ESIMERKKEJÄ HOPS-KÄYTÄNNÖISTÄ JA SUUNNITELMISTA...22 3.1 JOHDANTO...22 3.2 HOPS KIELIOPINTOJEN SUUNNITTELUSSA JA TYÖELÄMÄÄN ORIENTOINNIN TUKENA...22 3.2.1 HOPS kieliopinnoissa...22 3.2.2 Opiskelijoiden orientointi työelämään...23 3.3 ESIMERKKEJÄ TOTEUTUNEISTA HOPS-KÄYTÄNNÖISTÄ JA SUUNNITELMISTA...30 3.3.1 Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitos, humanistinen tiedekunta...30 3.3.2 Suunnitelma henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) ja ammattikuvan kehittymisen juonteeksi biologian koulutusohjelmassa...32 3.3.3 HOPS Farmasian tiedekunnassa...36 3.3.4 HOPS kasvatustieteen laitoksella...42 3.3.5 Kemian laitos, matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta...46 3.3.6 Kuluttajaekonomia, taloustieteen laitos, maatalous-metsätieteellinen tiedekunta... 50 3.3.7 HOPS-työskentely sosiologian laitoksella...51 3.3.8 HOPS-käytäntöjen suunnitelma ja pilottihanke Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa...57 3.3.9 Opettajatuutorointi tietojenkäsittelytieteen laitoksella...61 3.4 MUIDEN YLIOPISTOJEN HOPS-KÄYTÄNNÖT...64 3.4.1 HOPS-lomakkeet Tampereen yliopiston Porin yksikön sosiaalityön opiskelussa...64 3.4.2 Intensiivijakso uusien opiskelijoiden perehdyttämiseksi Tampereen yliopiston psykologian laitokseen ja psykologin työhön...69 LIITTEET..71 KUVIOT Kuvio 1. HOPS-työskentelyn ja Etappi-järjestelmän yhteys Helsingin yliopistossa...9 Kuvio 2. Opiskelijan HOPS...13 Kuvio 3. Opiskelijan opintoja aikataulun mukaan..14 Kuvio 4. Pedagoginen ohjaus...21 TAULUKOT Taulukko 1. ehopsin resurssointi... 16 Taulukko 2. Esimerkkejä HOPS-työskentelyn pisteytyksestä.19

3 HOPS-työryhmän johtopäätökset Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) on akateemiseksi asiantuntijaksi kasvamisen väline. HOPS voidaan määritellä kahdella tavalla: o Rajattu HOPS on opintosuunnitelman kaltainen tekninen apuväline eikä siihen liity refleksiivisiä elementtejä. Se sopii erityisesti opintojen alkuvaiheeseen, esimerkiksi ensimmäisen opiskeluvuoden opintojen suunnitteluun, mutta se jäsentää opintoja niiden koko keston ajan. Rajatun HOPSin käyttöönotto voi olla osa esimerkiksi orientoivan opintojakson suoritusta. o Avoin HOPS on laaja opintojen suunnittelun väline, johon voi liittyä myös urasuunnittelun elementtejä. Avoin HOPS sitoo opiskelijan yksilölliset intressit, oppimistarpeet ja osaamisen työelämästä ja tutkinnosta nouseviin oppimistarpeisiin ja voi siten laajeta eräänlaiseksi elämänsuunnitelmaksi. HOPS-työskentely muistuttaa yliopistoopettajille tuttua portfoliotyöskentelyä. Avoimen HOPSin laatiminen ja ylläpitäminen voivat olla osia esimerkiksi proseminaarin tai työelämäorientaatioon liittyvän kurssin suoritusta. ehopsilla tarkoitetaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman tekemiseen käytettävää sähköistä tietojärjestelmää. o ehops voi olla sekä rajatun että avoimen HOPSin kaltainen. o ehops-järjestelmästä on yhteys muihin WebOodin osiin, kuten OpasOodiin, kurssiilmoittautumiseen ja kurssipalautejärjestelmään. o Järjestelmä ei korvaa HOPS -ohjausta eikä opintojen tukimateriaalia (s. 7-8). HOPSien käyttöönoton suunnittelu on tiedekunnissa jo pitkällä ( luku 3.3) ja ainakin kaikkein syksyllä 2005 aloittavien opiskelijoiden on suositeltavaa ryhtyä tekemään HOPSeja. HOPS lisää opintojen suunnitelmallisuutta ja auttaa sekä opettajia että opiskelijoita hahmottamaan opiskeluprosessia ja tutkintoa kokonaisuutena (s. 11-15). HOPS-työskentelyn tavoitteena on opiskelun ja oppimisen laadun edistäminen. HOPS-työskentelyn käynnistäminen tuo lisätyötä, joten selkeä työnjako eri toimijatahojen kesken on tärkeää. o Työnjaosta on esimerkki sivuilla 17-18. Siitä ilmenee myös HOPS-työskentelyn sijoittuminen kandidaatin ja maisterin tutkintoihin. Yksityiskohtaisemmin työnjakoa tarkastellaan luvussa 3.3 olevissa tapauskuvauksissa. o HOPSin ja ETAPIN yhteyttä kuvaava kaavio ( s. 9) selkiyttää ohjauksen sijoittumista opintojen eri vaiheisiin. Tässä raportissa esitellystä esimerkeistä (s. 22-70) opettajat, opiskelijatuutorit sekä opiskelijat saavat virikkeitä ja ohjeita ohjaustoimintaa varten. Koulutusta HOPS-ohjauksesta ja siihen liittyvän ehops-työvälineen käytöstä on syytä järjestää tarpeen mukaan sekä opettajille että opiskelijatuutoreille. HOPS-työskentelyn seuranta ja jatkokehittäminen voivat jäädä esimerkiksi tutkinnonuudistuksen tukiryhmän päätettäviksi.

4 1 Johdanto 1.1 HOPS-työryhmän asettaminen Helsingin yliopiston rehtori Ilkka Niiniluoto asetti 22.1.2004 HOPS-työryhmän pohtimaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) määrittelyä Helsingin yliopistossa ja kartoittamaan parhaita HOPS-käytäntöjä ja työkaluja Helsingin yliopistossa ja muissa yliopistoissa. Lisäksi työryhmän tehtävänä oli selvittää HOPSin käyttöönoton vaikutukset opettajien ja opiskelijoiden työhön sekä opiskelijoiden ohjaus- ja neuvontapalveluihin sekä selvittää HOPSien käyttöönoton resurssivaikutukset sekä tarvittavat työvälineet (esim. ehops) ja tukitoimet. Työryhmän tehtäväksi tuli myös laatia ohjeistus, suositukset ja HOPSien käyttöönoton aikataulutus siten, että elokuussa 2005 voidaan siirtyä uuteen tutkintojärjestelmään sekä ehdottaa, miten HOPSien käytön seuranta ja jatkokehittäminen varmistetaan. 1.2 Työryhmän työskentely Työryhmän puheenjohtajana toimi professori Sari Lindblom-Ylänne käyttäytymistieteellisen tiedekunnan yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksiköstä ja sihteereinä suunnittelija Eeva Sokka (31.7.2004 asti) sekä suunnittelija Johanna Hiltunen ( 1.8.-21.11.2004) kehittämisosaston opintoasioiden yksiköstä. Johanna Hiltusen estyttyä hoitamasta virkaansa loppuraportin toimitti työryhmän jäsen valt.yo Anna Ehanti. Työryhmän kaikki jäsenet ovat aktiivisesti osallistuneet raportin työstämiseen. Työryhmän muut jäsenet olivat: fil.yo Teemu Ajalin, matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta valt.yo Anna Ehanti, valtiotieteellinen tiedekunta lehtori Ilse Eriksson, käyttäytymistieteellinen tiedekunta projektisuunnittelija Maija Fast, kehittämisosaston opintoasioiden yksikkö professori Arto Haapala, humanistinen tiedekunta sovellussuunnittelija Ilmari Hyvönen, opiskelijarekisteri verkkopedagogiikan asiantuntija Pauliina Kupila, opetusteknologiakeskus suunnittelija Jukka T. Lehtonen, biotieteellinen tiedekunta yliopistopedagoginen kouluttaja Janne Ruohisto, Viikin opetuksen kehittämispalvelut lehtori Anni Rytkönen, matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Työryhmä on työskennellyt aktiivisesti ja tiiviisti työryhmän asettamisesta lähtien. Koska päätös HOPSista annettavista opintopisteistä tehtiin vasta elokuussa 2004, työryhmän työskentelyn painopiste on ollut syyslukukaudella 2004. Työryhmä on omien kokoustensa lisäksi esitellyt ajatuksiaan HOPSista erilaisissa seminaareissa ja kiertänyt aktiivisesti tiedekunnissa ja erillislaitoksissa vierailuilla sekä antanut tukea ja neuvoja tiedekuntien HOPS-suunnittelussa. Näiden vierailujen aikana on tullut esille tarve saada mahdollisimman konkreettisia neuvoja ja

5 esimerkkejä oman HOPS-toiminnan suunnittelun tueksi. Tästä syystä loppuraporttiin on koottu runsaasti käytännön esimerkkejä ja ohjeita. 1.3 HOPSiin liittyvät odotukset HOPS-työskentelylle on asetettu suuria odotuksia: opiskelijoiden opiskeluajat lyhenevät HOPStyöskentelyn myötä, opintojen ohjaus kehittyy yksilöllisemmäksi ja opiskelijoiden reflektiivisten taitojen kehittyminen edistää akateemiseksi asiantuntijaksi kehittymistä. On kuitenkin tärkeä muistaa, ettei HOPSien käyttöönotto yksinään poista opiskelun ongelmia. Keskeinen haaste on yhdistää opiskelijoiden yksilöllinen ohjaus opettajan kohtuulliseen työtaakkaan siten, että kaikki osapuolet hyötyvät HOPS-työskentelystä. Onnistunut HOPS-työskentely edellyttää, että kaikilla osapuolilla on yhteinen käsitys siitä, mitä HOPSilla tarkoitetaan ja millaisia tavoitteita HOPStyöskentelylle on asetettu. Työryhmä ehdottaa, että HOPS-työskentelyn seuranta ja jatkokehittäminen jäävät tutkinnonuudistuksen tukiryhmän päätettäväksi.

6 2 Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Helsingin yliopistossa 2.1 HOPSin määrittely HOPS-työryhmä määrittelee henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) akateemiseksi asiantuntijaksi kasvamisen välineeksi sekä opiskelijan opintoja ja itseohjautuvuutta tukevaksi opintojen suunnittelun työkaluksi. HOPSiin sisältyy opiskelijan opintosuunnitelma aikatauluineen, oppimistavoitteet sekä jatkuvaa itsearviointia opiskelujen aikana. Työryhmä käyttää HOPSin määrittelyssä rajatun ja avoimen HOPSin käsitteitä. Rajattu HOPS on luonteeltaan tekninen ja vähän reflektointia sisältävä ja sopii erityisesti opintojen alkuvaiheeseen esimerkiksi ensimmäisen opiskeluvuoden opintojen suunnitteluun. Rajattu HOPS voi myös liittyä opiskelutaitojen pohtimiseen tai olla osa orientoivan opintojakson suoritusta. Avoin HOPS on laaja opintojen suunnittelun väline, jonka tavoite on akateemiseen asiantuntijuuteen kasvaminen ja johon voi liittyä esimerkiksi urasuunnittelun elementtejä. Avoin HOPS sitoo opiskelijan yksilölliset intressit, oppimistarpeet ja osaamisen työelämästä ja tutkinnoista nouseviin oppimistarpeisiin ja voi siten laajeta eräänlaiseksi elämänsuunnitelmaksi. Rajattu HOPS voi sisältyä avoimeen HOPSiin (ks. http://www.edu.fi/oppimateriaalit/verkkohops/). HOPS-työskentely auttaa opiskelijaa reflektoimaan ja arvioimaan omaa osaamistaan ja oppimiaan asioita. Lisäksi on mahdollista havainnoida niitä osaamisalueita, jotka vaativat kehittämistä. HOPStyöskentely ei rajaudu pelkästään opiskeluun, vaan esimerkiksi työkokemuksella, harrastuksilla ja järjestötoiminnalla on merkitystä. HOPS-työskentely on jatkuva, läpi opintojen jatkuva prosessi. HOPS portfoliotyöskentelynä HOPS-työskentely muistuttaa yliopisto-opettajille tuttua portfoliotyöskentelyä. Helsingin yliopistossa on otettu käyttöön akateemiset portfoliot viranhauissa. Yliopisto-opettajan tulisi säännöllisesti ylläpitää omaa perusportfoliotaan, josta hän voi muokata näyteportfolioita erilaisiin tarkoituksiin. Aivan samoin HOPS-työskentelyssä opiskelijan voidaan katsoa ylläpitävän "perushopsiaan" säännöllisesti ja muokkaavan erilaisia "näytehopseja" erilaisiin tarkoituksiin. Aivan, kuten yliopistoportfoliossa, opiskelija pohtii HOPSissaan oman asiantuntemuksensa kehittymistä ja sitä, mitä on oppinut, missä asioissa on kehittynyt ja mihin suuntaan haluaisi tulevaisuudessa kehittyä. HOPS yksilöllisen opiskeluprosessin tukena HOPSin laatimisen avulla on mahdollista määrittää tarkemmin opiskelijoiden yksilölliset tarpeet ja lisätä opiskelun suunnittelun joustavuutta. HOPS voi toimia tukena niille opiskelijoille, joilla on vaikeuksia opintojen etenemisessä. HOPSin avulla voidaan myös kartoittaa vammaisten opiskelijoiden erityistarpeita. Opiskelun suunnitelmallisuuden lisääntyminen edistää opiskelijoiden sitoutumista opintoihinsa ja yliopisto-opiskelujen tavoitteellisuutta ja opiskeluprosessin hallintaa.

7 Helsingin yliopiston tavoitteena on lisätä opintojen kansainvälistymistä. Opiskelijoiden kansainvälistymiskokemukset ja kansainvälistymisen tarpeet vaihtelevat. Kukin opiskelija voi HOPSinsa osana laatia oman kansainvälistymissuunnitelmansa jo opintojen alkuvaiheessa. HOPSien intergointi muihin opintoihin Työryhmä korostaa, ettei HOPSin laatiminen saa olla irrallinen suoritus, vaan HOPS tulee integroida luontevasti opetukseen tieteenalan mukaan (esim. orientoiviin opintoihin, seminaarien opettajatapaamisten, luentosarjan, sivuaineopintojen tai harjoittelun yhteyteen) ja sitä tulee työstää opintojen aikana. HOPS-ohjauksesta on vastuussa pääaineen laitos tai tiedekunta. HOPS-työskentelystä annetaan Helsingin yliopiston konsistorin 18.8.2004 tekemällä päätöksellä kandidaatintutkinnossa 1-3 ja maisterintutkinnossa 1-2 opintopistettä. On tärkeää, että HOPStyöskentelystä annetut opintopisteet rekisteröidään erillisinä siitä huolimatta, että HOPS-työskentely on integroitu muuhun opiskeluun. Opiskelijan oikeusturvan kannalta on tärkeää, että opintojen aikana tehty HOPS-työ näkyy erillisinä suorituksina opintorekisterissä. Vaikka alle kolmen opintopisteen suorituksia tulisi uusissa tutkinnoissa välttää, HOPSista saadut opintopisteet voidaan rekisteröidä kolmea opintopistettä pienempinä suorituksina. Esimerkiksi viiden opintopisteen kurssiin voi sisältyä kaksi opintopistettä HOPStyöskentelyä. Tällöin tämän kurssin suoritus kirjataan opintorekisteriin kolmen ja kahden opintopisteen suorituksina. Jos opiskelija vaihtaa pääainetta, tulee tapauskohtaisesti arvioita, joutuuko opiskelija suorittamaan uuden pääaineensa HOPS-työskentelyyn liittyvät opinnot uudelleen vai voiko aiemmilla suorituksilla korvata uuden pääaineen HOPS-opintopisteet. Ohjauksen monet muodot Yliopistossa on tarjolla monenlaista ohjausta. Erilaisia ohjausmuotoja on ollut käytössä kautta aikojen. Viimeaikainen kehitys on kuitenkin muuttanut ohjaukselle asetettuja tavoitteita ja ohjaustarpeita, sillä opiskelijamäärien jatkuvasti kasvaessa yliopistojen määrärahat eivät ole vastaavasti kasvaneet. Entiset ohjausmuodot eivät enää ole riittäviä tuloksellisuuden tavoitteen tullessa yhä tärkeämmäksi. HOPS-työskentely tekee ohjauksesta systemaattisempaa, ja se tarjoaa hyvän ohjauksellisen työkalun. HOPS-työskentelyn avulla opintojen ohjaus on mahdollista organisoida uudelleen siten, etteivät uudet ohjausmuodot välttämättä lisää ratkaisevasti opettajien ja opiskelijoiden työmäärää. HOPSien käyttöönoton suuri etu on se että HOPS-ohjauksen avulla tavoitetaan myös ne opiskelijat, jotka eivät ole aikaisemmin osanneet hakeutua ohjaukseen. Työryhmän mielestä opiskelijatuutorointi voi olla yksi HOPS-ohjauksen muoto, mikäli tuutorit saavat työstään opintopisteitä tai palkkion. Vertaisohjaus voi täydentää tilanteen mukaan opettajan ohjausta. Opiskelijat voisivat esimerkiksi tehdä opintojen alussa tuutorin kanssa ajankäyttösuunnitelmia opinto-oppaan avulla. Jatko-opiskelijoita voisi myös mahdollisesti käyttää perustutkinto-

8 opiskelijoiden ohjaamisessa. Opintojen erilaisten taustojen ja korvaavuuksien läpikäynti kuuluu opintoneuvojille, amanuensseille tai opettajille. HOPS-työskentelyn ja -ohjauksen resurssointi HOPS-ohjauksen tulee näkyä opettajien kokonaistyöajassa. On tärkeää, että HOPS-ohjaus jakautuu tasaisesti opettajien välillä. Opettajien ja opiskelijoiden HOPS-työskentelyyn vaadittavaa työmäärä on arvioitu esimerkkien yhteydessä luvussa 3. HOPS-ohjausta tulee tarkastella myös tiedekuntien erilaisten opettajaresurssien näkökulmasta. Tiedekuntien välillä on suuria eroja opettajaopiskelijamäärien suhteissa. Tiedekuntien resurssit ja opintojen luonne vaikuttavat muun muassa lähitapaamisten lukumäärään. Yhteistyö opinto-ohjausta antavien eri tahojen välillä tulee HOPS-ohjauksen myötä yhä tärkeämmäksi. Opinto-ohjauksen eri toimijatahoja ja ohjauksen koordinaatioita käsitellään tarkemmin seuraavassa luvussa. Tiedekuntia on pyydetty tulosneuvottelujen yhteydessä esittämään arvionsa HOPS-ohjauksen ja Etappi-järjestelmän käyttöönoton aiheuttamista resurssitarpeista 3.1.2005 mennessä. HOPSin ja Etappi-järjestelmän yhteydet Etappi-järjestelmän avulla tuetaan opintojen sujuvaa etenemistä. Etapissa seurataan opintopistekertymän perusteella opintojen etenemistä viiden tarkistuspisteen avulla. Järjestelmä poimii rekisteristä ne opiskelijat, joiden opinnot eivät opintorekisteriin kertyneiden suoritusten perusteella etene tiedekunnan edellyttämällä tavalla. Opiskelijarekisterin tehtävänä on tuottaa tiedot opintojen edistymisestä sekä opiskelijalle että ohjaajalle, mikä vapauttaa aikaa varsinaiseen sisällölliseen ohjaukseen. Seurantajärjestelmän piiriin kuuluvat yliopistoon läsnäolevaksi ilmoittautuneet perustutkinto-opiskelijat. (konsistorin päätös 15.12.2004.) Etappi-järjestelmä opintojen etenemisen seuraamiseksi ei ole sama asia kuin HOPS-työskentely. HOPS-ohjausta kannattaa kuitenkin hyödyntää Etappi-järjestelmän avulla opintorekistä poimittujen opiskelijoiden opintojen viivästymisen syiden analysoimisessa. Mikäli opiskelija ei ole saavuttanut ensimmäisen vuoden kolmanteen periodiin mennessä tiedekunnan määräämää minimiopintopistemäärää, hän saa tehostettua ohjausta, jossa voidaan hyödyntää opiskelijan opintojensa alussa tekemää HOPS-suunnitelmaa. HOPS-työskentely painottuu opintosuunnitelmiin, kun taas opinnoissaan viivästyneet tekevät Etappi-järjestelmän toisesta tarkastuspisteestä lähtien suunnitelman valmistumisestaan. Opintojen aikana tekemistä henkilökohtaisista opintosuunnitelmista on hyötyä opiskelijalle, joka joutuu tekemän suunnitelman valmistumisestaan. Seuraavassa kuviossa 1 kuvataan HOPS-työskentelyn ja Etappi-järjestelmän välisistä yhteyksistä.

9 Kuvio 1. HOPS-työskentelyn ja Etappi-järjestelmän yhteys Helsingin yliopistossa Maija Fast ja Marjo Ranta suunnitelma valmistumisesta 3. läsnäololukuvuosi Maisterintutkinto 2 v. HOPS gradututkielman aiheen valinnan yhteydessä (aiheen hyväksyvä professori) suunnitelma valmistumisesta 2. läsnäololukuvuosi HOPS tutkimusharjoituskurssilla (kurssin vetäjä) suunnitelma valmistumisesta 4. läsnäololukuvuosi Kandidaatintutkinto 3 v. suunnitelma valmistumisesta 3. läsnäololukuvuosi HOPS proseminaarissa (seminaariryhmän vetäjä) HOPS orientoivien opintojen yhteydessä (opiskelijatuutori) tehostettu ohjaus 3. periodi HOPS Koskee kaikkia opiskelijoita (esimerkkinä sosiologian laitos) Etappi Koskee opinnoissa viivästyneitä Poiminta opintorekisteristä

10 Koulutuksen tarve Sekä yliopisto-opettajat että -opiskelijat tarvitsevat tukea ja koulutusta HOPS-työskentelyn onnistumiseksi. Opettajat tarvitsevat erityistä koulutusta HOPS-ohjauksesta ja HOPSin periaatteista. Opiskelijoista erityisesti opiskelijatuutorit ja ensimmäisen vuoden opiskelijat tarvitsevat koulutusta. Opettajien koulutus tulisi järjestää henkilöstökoulutuksena. Opettajien ja opiskelijoiden koulutuksen järjestäminen tulee aiheuttamaan lisäresurssien tarvetta. Työryhmä suosittelee kampuskohtaisen koulutuksen järjestämistä. Koulutusta tulisi olla säännöllisesti tarjolla, mutta erityisen suuri tarve opettajien koulutukselle ajoittuu vuodelle 2005. Kevään 2005 koulutuksen tarve painottuu HOPSien käyttöönoton suunnitteluun. Keväällä olisi tärkeää kouluttaa yhdyshenkilöitä, jotka voisivat tukea tiedekuntia ja laitoksia HOPStyöskentelyn järjestämisessä. Samoin on tärkeää tarjota jo keväällä 2005 opettajille koulutusta HOPS-ohjauksesta. Syksystä 2005 lähtien koulutuksen tarve painottuu HOPSohjaajakoulutukseen. 2.2 ehops sähköinen opiskelijan apuväline Ilmari Hyvönen ehopsilla tarkoitetaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman tekoon käytettävää sähköistä tietojärjestelmää. Oodiin rakennettavassa ehops-järjestelmässä painottuu rajattu HOPS. Järjestelmä tukee varsinaisen HOPSin tekemisen lisäksi opiskelun ohjaajien ja opintohallinnon työtä. Sekä ehops että sähköinen opinto-opas (OpasOodi) on luontevaa luoda opintorekisterijärjestelmän yhteyteen, koska perustiedot opintojaksoista, kokonaisuuksista ja tutkinnoista joiden suorituksia rekisteröidään, löytyvät jo järjestelmästä. Rekisterijärjestelmään myös kirjataan tiedot opiskelijoiden opinto-oikeuksista. Näin voidaan rakentaa ehops-järjestelmä, joka tarjoaa opiskelijalle tämän tutkinnonsuoritusoikeuden mukaisen pohjan (tutkintovaatimukset) HOPSin pohjaksi ja tavoitetutkinto asettaa raamit opiskelijan suunnitelmille. Mikäli laitos käyttää myös OpasOodia löytyvät opintojaksojen sisältöjen, tavoitteiden, suoritustapojen yms. kuvaukset myös järjestelmästä. Opiskelija pääsee myös WebOodissa tapahtuvaan kurssi-ilmoittautumiseen ja kurssipalautteen antoon suoraan HOPS-näytöltään. Rajatun HOPSin tekemisen lisäksi opiskelija voi kirjoittaa ehopsiinsa omina tai halutessaan myös ohjaajille näkyvinä muistiinpanoina oppimistavoitteita, pohdintoja, itsearviointeja, suunnitelmia ja unelmia. Opiskelija voi siis tallentaa järjestelmään kaiken HOPSiinsa liittyvä sisällön keskitetysti. Tavoitteena on, että opiskelijalle on hyötyä ehops-järjestelmästä opintojen alusta aina valmistumiseen asti ja että suunnitelmat on mielekkäämpää tehdä ehops-järjestelmällä kuin käsin. On kuitenkin muistettava, ettei järjestelmä korvaa HOPS-ohjausta ja -tukimateriaaleja. Alakohtaiseen tukimateriaaliinkin voidaan kuitenkin tarjota linkit suoraan järjestelmästä.

11 ehops ja Oodi Oodi-konsortion jäsenyliopistojen ja jo yksin Helsingin yliopiston erilaisten oppiaineiden opiskelun ohjausprosessit ovat melkoisen erilaisia tutkintojen luonteesta ja laitosten koosta riippuen. Esimerkiksi valinnaisuuden määrä ja toisaalta opintojaksojen suoritusjärjestyksen tärkeys vaihtelee. On pyritty siihen, että toteutettavalla ehops-järjestelmällä on mahdollista tukea monenlaisia HOPSprosesseja. Oodi-konsortion jäsenyliopistoissa on myös erilaisia näkemyksiä siitä, mitä HOPS tarkoittaa. Etenkin HOPSien sitovuudesta on erilaisia näkemyksiä. Osa (esimerkiksi Teknillinen korkeakoulu ja Sibelius-Akatemia) pitää HOPSia sekä opiskelijaa että yliopistoa jossain mielessä velvoittavana sopimuksena. Tämän johdosta järjestelmään toteutetaan toimintoja HOPSien hyväksymisen ja arkistoinnin tukemiseen. Sopimustulkintaa käyttävät, ja ainakin osa muista Oodi-yliopistoista pitää tärkeänä opiskelijan ehopsissa suunnittelemien opintojen ja suoritusten massaseurantaa ja myös tätä varten toteutetaan toimintoja. Opiskelijoita poimitaan ohjaukseen mahdollisesti sillä perusteella, että suunnitelma ei toteudu. Toimiakseen hyvin tällainen seuranta kuitenkin edellyttää, että opiskelijan HOPS hyväksytään ja kiinnitetään seurantaa varten jollain tavalla tyhjä suunnitelma toteutuu aina. Helsingin yliopiston Etappi-järjestelmän tarkistuspisteissä tarkastellaan ainoastaan suorituksia eikä niiden suhdetta opiskelijan suunnitelmiin. Tällainen lähestymistapa ei kuluta ohjausresursseja ohjausta vähemmän tarvitsevien opiskelijoiden suunnitelmien hyväksynnästä ja opintojen seurannasta (vaikkakin opiskelemalla mitä sattuu periaatteessa välttää Etapin tarkistuspisteet siinä missä tavoitteellisemminkin opiskeleva.) Joka tapauksessa opiskelijat esittävät suunnitelmiaan ja opintojensa tilaa tutkintoihin kuuluvassa HOPS-ohjauksessa. ehopsiin rakennettavia hyväksymistoimintoja voitaneen hyödyntää Helsingin yliopistossa Etappi järjestelmän tarkistuksissa kiinni jääneiden opiskelijoiden HOPSien hyväksymisessä, arkistoinnissa ja seurannassa. ehops-järjestelmän räätälöinnistä tähän tarkoitukseen tehtäneen päätöksiä lähitulevaisuudessa. WebOodin tuleva ehops opiskelijan työkaluna Oodi-konsortion ehops-esitutkimusprojektissa päädyttiin suunnittelemaan WebOodin yhteyteen lähinnä rajatun HOPSin tekoa tukeva järjestelmä, johon opiskelija voi kirjata myös avoimen HOPStyön tuotoksia. Järjestelmässä hyödynnetään myös Suomen virtuaaliyliopiston OVI-sivuston harjoitusmateriaalia (Ohjausta Virtuaalisesti: http://ovi.joensuu.fi). Laitosten edustajat voivat tutkintorakennekohtaisesti linkittää muita HOPS-sivustoja ja eri tahojen (tiedekunnat, laitokset) tuottamia tukimateriaaleja opiskelijan opintojen suunnittelun avuksi. ehops-järjestelmä integroidaan Web- Oodin muihin osiin ja esimerkiksi OpasOodilla tuotettu opintojaksojen kuvaustieto ja tiedot opetustarjonnasta ovat opiskelijalle näkyvillä, mikäli tiedekunta/laitos näitä Oodin osia käyttää.

12 Suunniteltu järjestelmä tarjoaa opiskelijalle reaaliaikaisen näkymän opintosuorituksiinsa suhteessa tutkintovaatimuksiin sekä mahdollisuuden aikatauluttaa suorittamattomat opinnot. Tarkoitus on, että opiskelijalla on koko ajan hyvä kokonaiskuva opinnoistaan suhteessa tutkintovaatimuksiin sekä enemmän tai vähemmän tarkka suunnitelma tulevista lukukausista. Suunnitelman eri tasoille (tutkinto, kokonaisuudet, opintojaksot, lukukaudet) on mahdollista syöttää kirjallisia perusteluja ja pohdintoja valintoihin liittyen, sekä suunnitelmia ajankäytöstä. Tarkoitus on, että ehops on opiskelijan työväline, johon suoritukset päivittyvät automaattisesti ja johon suunnitelmat voi päivittää aina niiden muuttuessa. Opiskelijat ja laitosten edustajat saavat järjestelmästä selkeän raportin opiskelijan opintojen tilanteesta ja suunnitelmista. Raportti voidaan laitoksen HOPS-prosessista riippuen palauttaa ohjaajalle (joko sähköisesti tai paperilla) suoritusmerkintää varten, kommentoitavaksi tai sitä voidaan käyttää esimerkiksi pienryhmätyöskentelyn ja ohjauskeskustelujen tukena. Opiskelijan ehops jakaantuu Oodissa kahteen päänäkymään. Ensinnäkin opiskelija näkee suoritukset ja suorittamattomat opinnot tutkinnon mukaisiin kokonaisuuksiin jaoteltuna (Kuvio 2). Tällä näytöllä opiskelija näkee koska tahansa suoritustensa tilan suhteessa tutkintoonsa ja voi tehdä valinnat valinnaisten opintojaksojen osalta. Toisaalta opiskelija näkee opintonsa suunnitellun suoritusaikataulun mukaan jaoteltuna (Kuvio 3). Aikataulutetuista opinnoista lasketaan lukukausittaisia ja/tai lukuvuosittaisia opintopistekuormia, jolloin tulevien lukukausien kuormittavuutta voidaan arvioida.

13 Kuvio 2. Opiskelijan HOPS. Näytöllä näkyy opiskelijan tutkintorakenne. Kaikki näkymän opinnot aikatauluttamatta ja suorittamatta. (Kuva on prototyypistä joka ei täysin vastaa lopullista toteutusta.)

14 Kuvio 3. Opiskelijan opintoja aikataulun mukaan. Näyttö voidaan rajata myös kuluvalle lukukaudelle. (kuva on prototyypistä joka ei täysin vastaa lopullista toteutusta) Opiskelun ohjaajien näkymä HOPSeihin Laitosten edustajille rakennetaan myös oma webnäkymä opiskelijoiden HOPSeihin. Ohjaaja voi tarkastella järjestelmästä käsin opiskelijan HOPSia esimerkiksi ohjaustilanteessa tai opiskelijan pyynnöstä ja myös kommentoida HOPSia järjestelmästä käsin. Jos opiskelun ohjaaja haluaa opiskelijoiden toimittavan HOPSit tälle paperilla, tukee järjestelmä myös tätä. Järjestelmään luodaan opiskelun ohjaajille organisaatiokohtaisia käyttöoikeuksia - opiskelijan HOPS liittyy tiettyyn tutkinnonsuoritusoikeuteen, joka liittyy tiettyyn laitokseen ja tiedekuntaan. Käyttöoikeuksia jaettaneen esimerkiksi seuraavasti: 1. Laitosten amanuenssille ja muille opiskelun ohjaajille oikeus kaikkien laitoksen opiskelijoiden (ko. laitoksen tutkinnonsuoritusoikeuteen liittyvien) HOPSien katseluun/kommentointiin. 2. Tiedekunnan opintoneuvojalle oikeus kaikkien tiedekunnan opiskelijoiden (ko. tiedekunnan tutkinnonsuoritusoikeuteen liittyviin) HOPSeihin. 3. Rekrytointipalveluiden ja mahdollisesti opiskelijaneuvonnan edustajille oikeudet kaikkien yliopiston opiskelijoiden HOPSeihin (ainakin katselu). Lisäksi opiskelija voi kuitenkin antaa yksittäiselle Oodiin syötetylle henkilölle (kenelle tahansa) oikeudet HOPSinsa katseluun/kommentointiin näin halutessaan.

15 Opiskelun ohjaajille HOPSista näkyvät oletusarvoisesti ainoastaan ns. rajatut osuudet, toisin sanoen tehdyt opintojaksovalinnat ja aikataulutukset. Opiskelija voi valita näkyvätkö tekstikentät vain hänelle itselleen vai myös ohjaajille (oletusarvoisesti eivät näy). Muilta osin opiskelijan julkaisema, ensisijainen HOPS on aina opiskelun ohjaajien nähtävillä. Opiskelija voi myös erikseen lähettää HOPSin kommentoitavaksi, tietylle henkilölle (valittaneen listasta henkilöjä, joilla on oikeus nähdä HOPS.) Tällöin ko. henkilön HOPS -liittymässä näkyy käsittelylistassa lähettäjän tiedot ja linkki HOPSiin ja lisäksi hänen sähköpostiinsa tulee tieto kommentointipyynnöstä. HOPSien käyttöönoton resurssitarpeet Oodin ehops työkalun kannalta Seuraavaan taulukkoon on koottu ehops-järjestelmän käytön resurssitarpeita eri toimijoiden näkökulmista. Ainakin osalle toimijoista järjestelmän avulla työskentely ei lisää resurssitarvetta vaan pienentää sitä - tällaisiin kohtiin on merkitty ei erillisiä ehopsin vaatimia resurssitarpeita. Tarkoituksena on, että järjestelmän käyttö kokonaisuudessaan pienentää resurssitarpeita ja/tai tarjoaa parempaa palvelua opiskelijoille. Taulukossa 1 on arvioitu ehopsin käyttöönoton vaatimaa resurssitarvetta eri toimijatahojen näkökulmasta. Taulukossa 1 opiskelun ohjaajilla viitataan HOPSeja käsitteleviin henkilöihin (luvun 2.3 TAULUKON 2 toimijat 2-7), jotka erilaisissa tilanteissa tarkastelevat opiskelijan HOPSia ja HOPS -opetuksen yhteydessä hyväksyvät opiskelijoiden suoritukset. Opettajatuutoreiden lisäksi ohjaajia voivat esimerkiksi olla muut tiedekuntien opettajat. Opintohallinnolla viivataan laitostason toimijoihin, jotka syöttävät järjestelmään HOPSien pohjaksi tarvittavan tutkintovaatimustiedon. Tällaisia voivat olla esimerkiksi henkilöt, jotka vastaavat opinto-oppaiden tekemisestä. Kehittämisosaston opiskelijarekisteri tukee ja kouluttaa Oodi-järjestelmän käyttöä ja hallinnoi käyttöoikeuksia.

16 Taulukko 1. ehopsin resurssointi. Tehtävät ehopsin kannalta Resurssitarve Opiskelija HOPSin teko Ei erillisiä resurssitarpeita Opiskelijatuutorit Opiskelun ohjaajat Opintohallinto (Oppiaine, laitos, tiedekunta) Uusien opiskelijoiden opastaminen ehops järjestelmän käytössä. HOPSien katselu, kommentointi. Mahdollisesti ETAPPI HOPSien hyväksyntä ja muut Etappiin liittyvät toiminnot Järjestelmän käyttöönotto vaatii tutkintorakennetiedon syöttämistä Oodiin. Tutkintorakennetieto koostuu opintojaksoista ja kokonaisuuksista. Järjestelmään voidaan syöttää kurssille osallistumisen edellytykset ja opinto-oppaissakin yleinen malliaikataulutus pääaineen opinnoista. Työ vie aikaa muutaman päivän vuodessa riippuen siitä, miten usein tutkintovaatimuksia päivitetään. Tutkintovaatimusten syöttäminen liittyy myös opintoopas prosesseihin: Sama tieto julkaistaan myös opinto-oppaissa. Jos laitos/tiedekunta käyttää OpasOodia, voidaan tutkintorakennetieto liittää oppaisiin järjestelmän kautta ja asia tulee osittain tehtyä samalla. Ei tarvittane uusia resursseja koulutukseen osallistumisen lisäksi. Tiedekuntien tuutorkoulutuksissa käydään esittelemässä järjestelmää. Hyvien käyttöohjeiden tekeminen. Ei tarvittane erillisiä resursseja käyttökoulutukseen osallistumisen lisäksi. Hyvien käyttöohjeiden tekeminen Joka laitoksella koosta riippuen noin 1-3 päivää vuodessa. Käyttöönottovaiheessa lisäksi koulutuksiin osallistumista yms. Osittain sama työ tehdään muutenkin jo opinto-oppaita varten. Opiskelijarekisteri Opiskelijarekisterin tehtävänä on järjestelmän testaus, käyttöohjeiden tekeminen, käyttäjätuki, käyttöoikeuksien hallinta sekä opintohallinnon, opintoneuvojien ja opiskelijatuutoreiden koulutus. Käyttöönottovaiheessa 1 kokopäiväinen henkilö ½ vuotta, jonka jälkeen ½ henkilöä / vuosi. Riippuu jossain määrin siitä hajautetaanko tukitoimia tiedekuntiin tai kampuksille (myös muiden Oodin osien osalta).

17 Aikataulu Oodi-konsortion määrittelyprojektin päätyttyä tammikuussa 2005 tullaan toteutuksen toimittaja mahdollisesti vielä kilpailuttamaan ja tämän jälkeen alkaa toteutusvaihe. Järjestelmä on valmis konsortioyliopistojen testaukseen syksyllä 2005 ja tuotantokäyttö voitaneen aloittaa vuoteen 2006 mennessä. Käyttöönottovaiheessa tutkintorakennetiedon syöttämiseen HOPSien pohjaksi menee aikaa muutamia kuukausia tiedekuntien ja laitosten resursseista riippuen. 2.3 HOPS-ohjauksen toimijatahot HOPS-työskentelyn tarkoituksena on jatkua läpi koko opiskeluprosessin. Seuraavassa esitellään eri toimijatahoja, jotka voivat liittyä HOPS-prosessin ohjaukseen. Kandidaatin tutkinto 1. Opiskelijatuutorit. Tiedekunta vastaa opiskelijatuutoreiden kouluttamisesta sekä opiskelijatuutoritoiminnan toteuttamisesta ja kehittämisestä. Usein opiskelijajärjestöt ovat aktiivisesti mukana kehittämässä opiskelijatuutoritoimintaa. Opiskelijatuutorit on mahdollista linkittää HOPS-prosessiin edellyttäen, että tehtävät on selkeästi määritelty ja rajattu ja työnjako muiden toimijoiden kanssa on selvitetty. Opiskelijatuutorit voivat esimerkiksi perehdyttää uudet opiskelijat ehopsin käyttöön, neuvoa ensimmäisen vuoden opintosuunnitelman laadinnassa ja perehdyttää opiskelijat yliopiston tiloihin ja perustoimintoihin. 2. Opettajatuutorit ja ohjaavat opettajat. Opettajatuutorit tai muut ohjaavat opettajat voivat perehdyttää opiskelijat HOPSin tekoon, käynnistää HOPS-prosessin ja esimerkiksi ohjata opiskelijat omien opiskelutaitojen analysointiin ja kehittämiseen. Opettajatuutoreiden ohjaus painottuu ensimmäiseen opiskeluvuoteen. 3. Kandidaattitutkielman ohjaajat. Kanditutkielman yhteydessä opiskelija voi toimittaa näytteen HOPSistaan ja saada kanditutkielmaa ohjaavalta opettajalta palautetta. Opiskelijat voivat esimerkiksi kuvata asiantuntijuutensa kehittymistä ja tulevaisuuden haasteita. 4. Amanuenssit ja laitosten opintohallintohenkilökunta. Uusien opiskelijoiden aiempien opintosuorituksien hyväksymistä valmistelee amanuenssi tai vastaava laitoksen henkilökunnan edustaja. 5. Tiedekuntien opintohallintohenkilökunta, esimerkiksi opintoasiainpäälliköt, opintoneuvojat, opintopsykologit ja muut opiskeluneuvontaa antavat opettajat, tukevat opiskelijoita HOPSprosessissa. Maisterin tutkinto 6. Työ- ja tutkimusharjoittelusta vastaavat henkilöt. Oman asiantuntijuuden kehittymisen kannalta keskeinen yhteistyökumppani on harjoittelusta vastaava amanuenssi. Harjoitteluun liit-

18 tyy oppimispäiväkirjan kirjoittaminen. Palautekeskustelussa selkeytetään harjoittelun, opintojen sekä opiskelijan urasuunnitelman välisiä yhteyksiä. 7. Maisterintutkielman ohjaajat. Maisterintutkielman yhteydessä opiskelija tuo näytteen HOP- Sistaan ja saa maisterintutkielmaa ohjaavalta opettajalta palautetta. Opiskelijat voivat esimerkiksi kuvata akateemisen asiantuntijuutensa kehittymistä, tulevaisuuden haasteita ja tieteellisen ajattelun kehitystä. Mikäli maisteritutkielman ohjaaja on yliopiston ulkopuolelta, tulisi opiskelijalle olla nimetty myös toinen opinnäytetyön ohjaaja laitokselta, joka olisi perillä HOPS-työskentelystä. Luonnollisesti maisteritutkinnossa HOPS-ohjaukseen voivat osallistua kandidaatintutkinnon kohdalla mainitut toimijatahot 2, 4 ja 5. HOPS-prosessiin voi liittyä myös useita muita tahoja. Opiskelijoille on tarjolla opintojaksoja, joihin HOPSin tekoa voidaan liittää. Esimerkiksi sivuaineopintoihin liittyy erilaisia seminaareja ja tilaisuuksia, joiden yhteydessä opiskelija voi työstää omaa HOPSiaan. Näissä tilaisuuksissa annetaan keskitetysti sivuaineita koskevaa informaatiota tietyn tiedekunnan tai laitoksen opiskelijoille. Lisäksi tiedekunnissa voidaan järjestää työelämään perehdyttämiseen liittyviä tilaisuuksia, joissa yliopiston Rekrytointipalvelu vastaa uusien opiskelijoiden kysymyksiin työmahdollisuuksista. Rekrytointipalveluilla on myös erillisiä aiheeseen liittyviä kursseja. Opiskelijoille voi myös järjestää luentosarjoja, joissa oma tieteenalan kentällä toimivat asiantuntijat kuvaavat työtään. Rekisterityöryhmän rakentamaan opiskelujen etenemisen tarkastuspisteisiin (Etappi) voi myös liittää HOPS-työskentelyä. Tällaisesta niin sanotusta ylimääräisestä HOPS-työskentelystä ei kuitenkaan tulisi antaa opintopisteitä. HOPS voi toimia välineenä opiskelun viivästymisen syiden analyysissa.

19 Taulukko 2. Esimerkkejä HOPS-työskentelyn pisteytyksestä. Toimijataho ja toiminnat 1. Opiskelijatuutorointiin osallistuminen ensimmäisen syksyn aikana 2. Opettajatuutorointiin osallistuminen tai HOPSin työstäminen muille ohjausta antaville opettajille 3. HOPSin tekeminen ja käsittely kandidaatintutkielmaseminaarin yhteydessä 4. Työelämään perehtyminen ja HOPSin laatiminen osana harjoittelua 5. HOPSin tekeminen ja käsittely maisterintutkielmaseminaarin yhteydessä 6. Muut kurssit ja HOPS-työskentely, Esimerkiksi REKRYn kursseille osallistuminen, opiskelutaitokurssille osallistuminen, tutkimusharjoittelukurssille osallistuminen Vierailut ja vierailijaluennot 7. Aiempien opintojen hyväksyminen esimerkiksi amanuenssin vastaanotolla 8. Opintoasiainpäällikön, opintoneuvojan tai opiskeluneuvontapsykologin tarjoama opiskelu- ja opintoneuvonta Opintopiste-ehdotus ½ op 1 1½ op ½ op ½-1½ op ½ op ½-1½ op - - 2.4 Miten opettaja voi ohjata opiskelijan HOPS-työskentelyä? HOPSien käyttöönotto asettaa haasteita opintojen ohjauksen kehittämiselle ja yliopisto-opettajien ohjaustaidoille. On tärkeää pohtia, miten opettajien rooli muuttuu ja minkälaisia muotoja HOPSohjauksen tulisi Helsingin yliopistossa saada. Hyvä HOPS-ohjaus edellyttää, että opettaja on pohtinut omaa toimintaansa ohjaajana ja sitä, miten haluaisi opiskelijoita ohjata. Osalla opettajia on jo valmiiksi paljon kokemusta ohjaustyöstä, mutta osa on uuden tilanteen edessä. HOPS-ohjaus voi herättää opettajissa hämmennystä ja epätietoisuutta siitä, miten HOPSeja voi ohjata. On tärkeää järjestää riittävästi koulutusta ja tukea sitä tarvitseville opettajille. Lisäksi on tärkeää, että opettajat voivat tiedekunnassa tai laitoksilla keskustella ohjauksen periaatteista ja suuntaviivoista keskenään, jolloin on mahdollista suunnitella mahdollisimman yhtenäiset ohjauskäytännöt. HOPS-ohjauskeskustelut voidaan rinnastaa esimiehen ja alaisen välisiin kehityskeskusteluihin, joissa arvioidaan jo tehtyä työtä ja asetettujen tavoitteiden saavuttamista sekä pohditaan tulevia haasteita, kehittymisalueita ja lähitulevaisuuden tavoitteita. Opiskelun ohjausta yliopistossa käsittelevässä teoksessa (Eriksson & Mikkonen, 2003) on käsitelty erilaisia opettajatuutoroinnin teemoja sekä sitä kokonaisuutta, jonka osana HOPS-työskentelyä tapahtuu ensimmäisenä opiskeluvuonna.

20 Opintojen alkuvaiheessa HOPS-työskentely on luonteeltaan rajatun HOPSin luonteista. Tällöin on keskeistä erityisesti oman suunnitelman tekeminen opintojen etenemisestä ja ajankäytöstä sekä korvaavuuksien kartoituksesta. Myös omien opiskelutaitojen arvioiminen ja kehittäminen on keskeinen osa opettajatuutorointia. Ensimmäisen lukukauden lopussa siirrytään kohti avointa HOPSia eli portfoliotyöskentelyä. Tällöin HOPS-työskentely siirtyy kohti opiskelijan aktiivista oman opiskelun pohdintaa hänen edetessään kohti oman asiantuntijuutensa kehittymistä. Opintojen alkuvaiheessa HOPS-ohjauksessa voi tarkastella seuraavankaltaisia teemoja ja asioita: opiskelijoiden esiintuomat käytännön ongelmat, pääaineen valinnan syyt, opiskelutaidot ja tietoisuus itsestä oppijana, suunnitelmallisuuden kehittäminen ja HOPS-ajattelu, palaute opetuksesta. Ohjauskeskusteluissa on keskeistä, että opettaja tukee ja auttaa opiskelijaa pohtimaan omaa opiskeluaan, tavoitteitaan ja akateemista asiantuntijuuttaan. Opettajan ei tarvitse antaa valmiita ratkaisuja ja vastauksia opiskelijan kysymyksiin ja ongelmiin eikä tätä kautta ottaa vastuuta opiskelijan opiskelusta ja hänen opiskelusuunnitelmistaan. HOPS-ohjauksessa keskeisintä on tukea opiskelijan omaa pohdintaa ja reflektiota. Jos opiskelija tulee hakemaan opettajalta suoria vastauksia, opettajan on hyvä palauttaa opiskelijan kysymykset takaisin opiskelijalle ja kysyä, mitä hän itse ajattelee. Opiskelija voi usein odottaa valmiita vastauksia ja pettyä, kun ei niitä saa. Ohjauksessa tavoitteena on kuitenkin tukea opiskelijan itseohjautuvuutta eikä valmiiden ratkaisujen antaminen tätä edistä. Parhaimmillaan ohjaus on vastavuoroista keskustelua, joka vaatii sekä opiskelijan että ohjaajan osallistumista. HOPS-keskusteluissa voidaan kiinnittää huomiota opiskelijan opiskelutapojen kehittämiseen. Ohjauksen tavoitteena on tällöin opiskelijan opiskelutapojen ja ratkaisujen muuttaminen niin, että opinnot etenevät riittävän tehokkaasti ja laadukkaasti. Ihanteellinen vuorovaikutus ohjauksessa edellyttää, että opiskelija perehtyy huolella opetussuunnitelmaan ja aktiivisesti pohtii, miten opetussuunnitelma sekä pääaineessa että sivuaineissa kehittää hänen asiantuntemustaan. Kun opettaja omalta osaltaan ohjaa opiskelijaa näkemään opetuksen tavoitteet, on mahdollista, että opiskelija pystyy helpommin kytkemään näitä näkökulmia oman asiantuntijuutensa kehittämiseen. Näin ollen portfoliotyöskentelyllä voidaan pyrkiä siihen, että opiskelija näkee opetussuunnitelman tavoitteet, menetelmät, sisällöt ja arvioinnin osana omaa opiskeluaan ja kehittymistään asiantuntijaksi. Hopsiin liittyvää ohjausta voi tarkastella oheisen kuvion avulla. Opetussuunnitelmat voivat säädellä ohjausta vaihtelevassa määrin (kuvion vaaka-akseli). Opetussuunnitelmana voisi tarkastella sekä kunkin oppiaineen yleistavoitteita että kurssikohtaisia tavoitteita. Tämän lisäksi tavoitekeskusteluun voisi liittää Helsingin yliopiston konsistorin hyväksymän palapelikuvion siitä, mihin Helsingin yliopiston tutkinnossa pyritään (Helsingin yliopiston opetuksen ja opintojen kehittämisohjelma 2004-2006). Toisena ulottuvuutena kuviossa on ohjauskeskustelun dialogisuuden aste. Dialogisuuden aste on pieni, kun ohjaaja antaa valmiita ratkaisuja, kriteeristöjä ja ohjeita. Dialogisuuden aste on suuri, kun ohjauskeskustelu on vastavuoroista vastuullista asioiden yhteistä pohdintaa.

21 Dialogisuuden aste korkea Kytkentä opetussuunnitelmaan heikko Opiskelijan rohkaisu ja henkilökohtainen tukeminen Opintojen kulun ohjaus (HOPS) Opisk.taidot (IQ-form) Oman asiantuntijuuden pohdinta, (portfoliot) Tutkielmien ohjaus Ohjaus osana opetusta Opintojaksoihin, opintosuorituksiin liittyvät ohjeet ja kriteeristöt Kytkentä opetussuunnitelmaan vahva Dialogisuuden aste matala Kuvio 4. Pedagoginen ohjaus 1. 1 Eriksson, I. & Mikkonen, J. (toim.) (2003). Opiskelun ohjaus yliopistossa. Helsinki: Edita.

22 3 Esimerkkejä HOPS-käytännöistä ja suunnitelmista 3.1 Johdanto Työryhmä on kartoittanut olemassa olevia hyviä käytäntöjä ja suunnitelmia Helsingin yliopistossa ja muissa Suomen yliopistossa. Tähän lukuun on koottu esimerkkejä jo toteutuneista HOPSkäytännöistä ja suunnitteilla olevista HOPS-ohjausprosesseista. HOPS on ollut käytössä jo pitkään Helsingin yliopistossa. Tähän lukuun on valittu erityyppisiä esimerkkejä eri tieteenaloilta. Esimerkit esitetään aakkosjärjestyksessä. Esimerkeissä käytetyt lomakkeet, mallipohjat ja ohjeistukset ovat vapaasti käytettävissä joko sellaisinaan tai oman laitoksen tarpeisiin soveltaen. 3.2 HOPS kieliopintojen suunnittelussa ja työelämään orientoinnin tukena Kieliopinnot ja työelämään orientointi ovat kaikkien opiskelijoiden tutkintoon sisältyviä opintoja. Seuraavassa on esitetty esimerkein, miten HOPS-työskentely voidaan integroida näihin opintoihin. 3.2.1 HOPS kieliopinnoissa Tiina Laulajainen Miksi kieliopintojen suunnittelu on tärkeää ja miksi se on hyödyllistä ottaa huomioon jo opintojen alkuvaiheessa? Uuden tutkintoasetuksen mukaan opiskelijan on saavutettava pääsääntöisesti alempaa korkeakoulututkintoa varten riittävä kieli- ja viestintätaito (KJV) toisessa kotimaisessa kielessä (ruotsi/suomi), vieraassa kielessä ja äidinkielessä. Ylemmässä tutkinnossa kielitaidon täytyy muuttua riittävästä hyväksi. Kieli- ja viestintätaitoja tarvitaan opintojen ajaksi sekä tutkinnon jälkeiseen työelämään. Alempi tutkinto tulisi suorittaa kolmessa vuodessa. Jotta opiskelija voisi saavuttaa tässä ajassa em. tutkintovaatimusten mukaiset KJV-taidot, hänellä tulee olla riittävä lähtötaso kielissä kouluopintojen perusteella. Kielten opiskelu ja kielitaidon kartuttaminen vie aikaa ja jos opiskelijan lähtötaso esim. ruotsissa ei ole riittävä, hänen tulee täydentää puuttuvia taitojaan, mikä vie taas aikaa. Opiskelijan kielitaidon lähtötason määrittäminen heti opiskelujen alussa olisikin tärkeää sekä myös sen tiedostaminen, mitä kieliopintoja tutkintoon oikeasti vaaditaan/tarvitaan, koska joissakin tutkinnoissa/koulutusohjelmissa vaaditaan myös jatkossa kahden vieraan kielen opinnot. Tätä toisen vieraan kielen taitoa ei kaikilla opiskelijoilla välttämättä nykyisin ole koulusta. Miten kieliopintojen suunnittelua voi ohjata? Mihin kieliopintojen suunnittelu ja ohjaus voitaisiin integroida? Miten kieliopintojen suunnittelun ohjaus voitaisiin järjestää? Kenen vastuulla ohjaus on? Opiskelijat toivovat yleensä, että KJV-opinnot integroitaisiin mahdollisimman pitkälle osaksi heidän oman alansa opintoja (ajallisesti ja sisällöllisesti). Tällainen integrointitoive on esitetty myös tiedekuntien taholta Kielikeskukselle. Kieliopintojen integrointi substanssiopetukseen on mahdollista ja

23 mielekästä, mutta se vaatii hyvää suunnittelua ja resursseja sekä tiedekunnan/laitoksen että Kielikeskuksen taholta eikä sovellu massaopetukseen. Tiedekunnissa/laitoksilla on paras tieto siitä, mihin opetukseen KJV-taitojen opetus voitaisiin integroida ja ylipäätään siitä, millä kielellä esim. kunkin tieteenalan opetusta järjestetään ja tutkimusta tehdään. Tällä on taas merkitystä opiskelijan kielivalintojen suhteen eli jos opiskelija ei hallitse ko. kieltä, pitäisi tämän kielen opiskelu aloittaa yliopistolla heti, jotta olisi edes jotain mahdollisuuksia oppia riittävästi tätä kieltä. Toisaalta ne opiskelijat, jotka jo osaavat kieltä kouluopintojen perusteella tai muuten, voitaisiin saada tietoisiksi alan tutkimus- ja työmahdollisuuksista ko. kielialueella. Ohjausta ja tietoa kielten opiskelusta olisi hyvä olla myös kansainväliseen vaihtoon lähteville. Tiedekunnassa/laitoksilla työskentelevät opettajatuutorit ja muut HOPS-työskentelyä ohjaavat opettajat voisivat ohjata opiskelijoita miettimään kielivalintoja tieteenalan ja opiskelun näkökulmasta. Opintoneuvonnan parissa työskentelevien olisi hyvä tietää riittävästi omien opettajatuutoriensa toiminnasta sekä Kielikeskuksesta, jotta osaisivat ohjata opiskelijoita tarvittaessa em. opettajatuutorien puheille tai Kielikeskukseen. Kielikeskuksessa on oma opintotoimisto, joka antaa myös opintoneuvontaa kielten opiskelussa. Kieliopintojen suunnitteluun saa tukea Kielikeskuksessa kehitetystä Kaleidoskooppi-työkalusta (http://www2.uiah.fi/virtu/kaleidoskooppi/). Työkalun ovat suunnitelleet Kielikeskuksen englannin lehtorit Leena Karlsson ja Felicity Kjisik. 3.2.2 Opiskelijoiden orientointi työelämään Päivi Jyry Opiskelijoiden orientoiminen opintojen jälkeiseen työelämään on tärkeää, sillä useimmiten valmistuvien tulee löytää paikkansa työelämässä muualta kuin oman yliopiston piiristä. Opiskelijan urasuunnittelu Mitä opiskelijoiden urasuunnittelulla tavoitellaan ja tarkoitetaan? Miten opiskelijan tulisi orientoitua työelämään opintojen aikaa? Opiskelijan urasuunnittelun tarkoitus on käynnistää tietoinen prosessi, joka kannustaa opiskelijaa punnitsemaan valintojaan tulevaisuuden suunnitelmiensa valossa ja ottamaan asioista aktiivisemmin itse selkoa, mikäli tulevaisuuden näkymät ovat täysin selkiytymättömät. Näköala tulevaisuuden vaihtoehdoista on erittäin keskeinen opiskelumotivaatiota kehittävä ja ylläpitävä asia. Opiskelijalle ei anneta valmiita vastauksia, vaan avoimia kysymyksiä, johon kukin voi muokata omannäköisiään vastauksia. Opiskelijan urasuunnittelulla ei tavoitella valmiiksi sementoitua uraa opinnoista työelämään. Opiskelijan opintosuunnitelman tulisi ylittää opintojen aikainen perspektiivi, eli opiskelijan tulisi pohtia jo opintosuunnitelmassaan myös ura- ja työelämätavoitteisia kysymyksiä.

24 Opiskelijan tulisi pohtia jo opintojen aikana, mihin hän opintovalinnoillaan tähtää. Opiskelijan tulisi tiedostaa tutkinnon avaamat mahdollisuudet työelämässä. Mitä uravaihtoehtoja koulutusalani avaa? Mitä vaihtoehtoja tulee lisää tai jää pois sen mukaan, miten valitsen sivuaineeni? Miten opintoni ja opintovalintani edistävät tulevaisuuden suunnitelmiani? Opiskelijan tulisi kehittää itsetuntemustaan ja -arviointitaitojaan ja osata kertoa opintojensa tuomista akateemisista valmiuksista sekä muista taidoista, joita hänelle on opintojen aikana muissa toiminnoissaan kertynyt. Hänen tulisi myös pyrkiä kehittämään itsessään niitä tietoja ja taitoja, joita huomaa tarvitsevansa. Opiskelijan tulisi tunnistaa, mitkä tekijät häntä motivoivat ja kiinnostavat. Mitä tietoja ja taitoja olen yliopistossa oppinut ja miten voin hyödyntää oppimaani työelämässä? Mitä uravaihtoehtoihin vaikuttavia lisävalmiuksia/kokemuksia/koulutuksia minulla on nykyisten opintovalintojeni lisäksi? Miten henkilökohtaiset ominaisuuteni tukevat uratoiveitani? Mitä ominaisuuksia tai taitoja minun kannattaisi kehittää? Miten kehitän vuorovaikutustaitojani, tieto- ja viestintätekniikan taitojani, kielitaitoani ja organisointitaitojani opintojeni aikana? Miten kehitän kansainvälisen kanssakäymisen taitojani? Minkälaista työtä haluaisin tehdä? Millaista työtä en haluaisi tehdä? Mikä on minulle työssä/työpaikassa tärkeää? Tunnistaa itselleen mahdollisia työtehtäviä ja työnantajia sekä tutustua työmarkkinoihin jo jollain tavalla ennen valmistumista. Minkälaisiin tehtäviin ja minne tämän alan opiskelijat ovat aiemmin sijoittuneet? Miltä työmarkkinat näyttävät alalla, jolle olen ajatellut työllistyä rekrytoidaanko ihmisiä? Urasuunnittelun tulisi kannustaa opiskelijaa jo opintojen aktiivisesti tarkkailemaan, kokeilemaan ja etsimään itselleen sopivia vaihtoehtoja työelämästä. Kesätyöt ja harjoittelu suovat siihen mahdollisuuden. Miten kerään tietoa ja kokemusta työmarkkinoista ja työelämän vaatimuksista opintojeni aikana? Minkälaista työtä haluaisin kokeilla ja mistä voisin harjoittelupaikkaa etsiä? Miten voisin luoda jo kontakteja opintojeni aikana? Miten voisin valmistautua harjoitteluuni niin, että se hyödyttäisi minua mahdollisimman hyvin?

25 Urasuunnittelusta opintopisteitä Henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan tai työelämäorientaatiokurssien opintopisteytettyjä tehtäviä voivat olla esimerkiksi seuraavat kokonaisuudet: Opiskelija vertailee kolmea eri uravaihtoehtoa (eli työtehtävää) ja analysoi niiden keskeisiä tehtäviä ja toimintaympäristöjä, niissä vaadittavia henkilökohtaisia ja ammatillisia taitoja, eri vaihtoehtojen tarjoamia palkkoja ja etenemismahdollisuuksia sekä alojen rekrytointinäkymiä. Opiskelija tekee taustatietohaastattelun mielestään kiinnostavassa tehtävässä olevasta henkilöstä ja analysoi sen jälkeen työtehtävän mahdollista sopivuutta itselleen. Opiskelija hahmottaa, mitä työssä tarvittavia tietoja ja taitoja hänellä jo on ja mitä valmiuksia hänen tulisi kehittää. Opiskelija hankkii tietoa oman alansa työmarkkinoista ja saman koulutustaustan omaavien sijoittumisesta työelämään sekä osallistuu työnhakukäytäntöihin perehdyttävälle kurssille. Opiskelija tekee oman urasuunnitelmansa, jossa hän analysoi oman koulutuksensa, työkokemuksensa ja henkilökohtaisen elämänsä asettamat reunaehdot, tunnistaa omat toiveensa ja mahdollisuutensa sekä asettaa aikataulun ja listaa tarvittavia resursseja ja resurssihenkilöitä, jotka voivat auttaa häntä pääsemään lähemmäksi tavoitettaan. Resursseja urasuunnittelun järjestämiseen Ohjauksen tueksi kannattaa luoda toimivia verkostoja työelämään ja muuhun yhteiskuntaan. Verkostoja tarvitaan myös siksi, että neuvontaan ja ohjaukseen osallistuvilla henkilöillä olisi uusinta mahdollista tietoa työelämän toiveista sekä vaatimuksista ja opiskelijoiden sijoittumisesta työelämään. Laitoksen/tiedekunnan oman henkilökunnan lisäksi verkostotyyppinen työskentely tuo kaivattuja lisäresursseja, vaikka vastuu ohjauksen kokonaisuudesta jää omalle väelle. Yliopiston sisällä opiskelijat (ainejärjestöt, opiskelijatuutorit) tiedekuntien rekrytointi-/työelämäyhteyshenkilö ym. ura- ja rekrytointipalvelut Tiedekuntien rekrytointi-/työelämäyhteyshenkilö Tiedekunnat ovat hyödyntäneet erilaisia rekrytointi- /työelämäyhteyshenkilöitä, joiden tehtävien fokus on tiedekunnan opiskelijoiden työelämäorientoinnissa. Yleensä työsuhteet ovat osa-aikaisia (esim. 10 tuntia viikossa). Teologisella tiedekunnalla on kokopäiväinen rekrytointisuunnittelija, joka