Uudenmaan metsäohjelma 2016 2020

Uudenmaan metsäohjelma 2016 2020

Metsäkeskus ja maakunnalliset metsäneuvostot ovat laatineet metsäohjelmia vuodesta 1997 lähtien. Uudenmaan alueellinen metsäohjelma on yksi neljästätoista alueellisesta metsäohjelmasta (AMO), jotka pohjautuvat maakuntajakoon. Ohjelmien tavoitteet nousevat maakuntien omista kehittämistarpeista ja kansallisen metsästrategian tavoitteista. Ohjelmassa sovitetaan yhteen taloudelliset, ekologiset ja sosiaaliset tavoitteet. Alueellinen metsäohjelma toimii alueen koko metsäsektorin kehittämissuunnitelmana ja työohjelmana. Uudenmaan alueellisen metsäohjelman sisältö on hyväksytty maakunnallisessa metsäneuvostossa 16.12.2015. Julkaisija: Suomen metsäkeskus 2016, metsäohjelmavastaava Jukka Matilainen Ulkoasu: Ilme Oy Kuvat: Suomen metsäkeskus ISBN 978-952-283-045-6 Alueelliset metsäohjelmat verkossa: www.metsakeskus.fi/alueelliset-metsaohjelmat

Sisällys TIIVISTELMÄ. 4 1 JOHDANTO. 6 2 METSÄALAN NYKYTILA, TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TULEVAISUUSKUVAT. 8 3 OHJELMAN VISIO JA STRATEGISET LINJAUKSET. 12 4 METSÄALAN KEHITTÄMISTAVOITTEET JA TOIMENPITEET. 14 A AVAINTAVOITTEET JA TOIMENPITEET 4.1 Uudenmaan kestäviä hakkuumahdollisuuksia hyödynnetään täysimääräisesti. 14 4.2 Aktiivinen ja yritysmäinen metsätalous lisääntyvät, tilakoko kasvaa ja metsänomistusrakenne tukee metsien aktiivista käyttöä. 16 4.3 Kaavoituksessa ja maisematyölupabyrokratiassa otetaan metsätalouden tarpeet huomioon helpottamalla metsien käyttöä kaavoituksen aikana ja kaavoitetuilla alueilla. 18 4.4 Lisätään metsien hyödyntämisen arvostusta ja hyväksyttävyyttä. 20 B MUUT TAVOITTEET JA TOIMENPITEET 4.5 Kehitetään metsiin ja puunjalostukseen liittyvää liiketoimintaa. 22 4.6 Parannetaan alempiasteista tieverkostoa ja lisätään terminaalivarastoja. 23 4.7 Taimikonhoitoa (varhaisperkausta ja taimikonharvennusta) lisätään. 25 4.8 Varmistetaan yrittäjä- ja työvoimaresurssien riittävyys sekä lasten ja nuorten kiinnostus metsiin ja metsäalaan. 26 4.9 Huolehditaan metsien monimuotoisuudesta ja toteutetaan toimenpiteitä ympäristövastuullisesti. 28 4.10 Kohotetaan metsätalouden vesiensuojelun tasoa ja otetaan uusia työmenetelmiä vesiensuojelun suunnitteluun ja toteutukseen. 30 5 LIITYNNÄT MUIHIN KEHITTÄMISOHJELMIIN. 32 6 OHJELMAN RAHOITUS JA RESURSSIEN KOHDENTAMINEN. 34 7 OHJELMAN VAIKUTUKSET JA ARVIOINTI. 36 8 OHJELMAN TOIMEENPANO JA SEURANTA. 38

Tiivistelmä Alueellinen metsäohjelma on koko metsäalan ja sen yhteiskunnallisten vaikutusten ohjelma. Metsäohjelmalla luodaan maakunnan metsäbiotalouteen mahdollisuuksia ja toimintaedellytyksiä sekä annetaan suuntaviivat maakunnan metsien hoidolle, käytölle ja suojelulle, puun käytölle ja jatkojalostukselle sekä metsien monikäytölle. Uudenmaan metsäneuvosto on asettanut tähän metsäohjelmaan tavoitteita ja toimenpiteitä, jotka perustuvat kansalliseen metsästrategiaan ja maakunnan omiin tarpeisiin. Tavoitteisiin perustuvilla toimenpiteillä ja kehittämishankkeilla lisätään taloudelliseen, ekologiseen ja sosiaaliseen kestävyyteen pohjautuvaa hyvinvointia. Tällöin tässä Uudenmaan metsäohjelmassa kiteytyy koko kansallisen metsästrategian visio: Metsien kestävä hoito ja käyttö on kasvavan hyvinvoinnin lähde. Uudenmaan alueellisen metsäohjelman 2016 2020 avaintavoitteet ovat: 1. Uudenmaan kestäviä hakkuumahdollisuuksia hyödynnetään täysimääräisesti 2. Aktiivinen ja yritysmäinen metsätalous lisääntyvät, tilakoko kasvaa ja metsänomistusrakenne tukee metsien aktiivista käyttöä 3. Kaavoituksessa ja maisematyölupabyrokratiassa otetaan metsätalouden tarpeet huomioon helpottamalla metsien käyttöä kaavoituksen aikana ja kaavoitetuilla alueilla 4. Lisätään metsien hyödyntämisen arvostusta ja hyväksyttävyyttä Muita tavoitteita metsäohjelmassa ovat: 5. Kehitetään metsiin ja puunjalostukseen liittyvää liiketoimintaa 6. Parannetaan alempiasteista tieverkostoa ja lisätään terminaalivarastoja 7. Taimikonhoitoa (varhaisperkausta ja taimikonharvennusta) lisätään 8. Varmistetaan yrittäjä- ja työvoimaresurssien riittävyys sekä lasten ja nuorten kiinnostus metsiin ja metsäalaan 9. Huolehditaan metsien monimuotoisuudesta ja toteutetaan toimenpiteitä ympäristövastuullisesti 10. Kohotetaan metsätalouden vesiensuojelun tasoa ja otetaan uusia työmenetelmiä vesiensuojelun suunnitteluun ja toteutukseen Metsäohjelmaa toteutetaan siten, että metsät ovat aktiivisessa, taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävässä sekä monipuolisessa käytössä. Suurimman kestävän hakkuumahdollisuuden tavoittelussa on välttämätöntä huolehtia samalla metsien monimuotoisuuden säilyttämisestä ja vesiensuojelusta. Luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma TOTELMA ohjaa ympäristötukija luonnonhoitokohteiden suuntaamista. Uudenmaan metsäohjelman mottona on: Hyvä metsänhoito on hyvää maiseman- ja ympäristönhoitoa. 4

5 Uudenmaan metsäohjelma 2016 2020

1 Johdanto Tämä Uudenmaan metsäohjelma perustuu Metsäpoliittiseen selontekoon vuodelta 2014 sekä edelleen Kansalliseen metsästrategiaan 2025. Metsäpoliittisen selonteon aikajänne ulottuu vuoteen 2050. Alueellisessa metsäohjelmassa määritetään käytännön toimenpiteet Kansallisesta metsästrategiasta 2025 nouseville strategisille päämäärille. Metsäohjelmat ovat olleet keskeinen metsäpolitiikan ohjausväline 1960-luvulta alkaen. Puuntuotannon lisääminen sekä töiden rahoitus ovat olleet kaikkien ohjelmien keskeistä sisältöä. Valtakunnan metsien inventointitieto on ollut merkittävä metsätalouden ohjausväline sekä ohjelmien sisällön määrittäjä inventointien käynnistämisestä, 1920-luvulta alkaen. Ympäristöasiat tuotiin painavasti mukaan ohjelmiin Metsätalouden ympäristöohjelmassa vuonna 1994. Laajojen, kaikki näkökulmat kattavien metsäohjelmien vuoro oli seuraavana. Suomen hallitus hyväksyi ensimmäisen Kansallisen metsäohjelman vuonna 1999, nyt toteutetaan Kansallista metsästrategiaa 2025. Suomi on asettanut tavoitteekseen olla biotalouden johtava maa Euroopan unionin alueella vuoteen 2030 mennessä. Metsäsektorin merkittävimmät lähivuosien kasvumahdollisuudet arvioidaan olevan bioenergiassa ja biopohjaisissa polttoaineissa sekä puutuotteissa ja puurakentamisessa. Vuonna 2014 valmistuneen Suomen biotalousstrategian keskeiset päämäärät ovat kilpailukykyinen biotalouden toimintaympäristö, uutta liiketoimintaa biotaloudesta, vahva osaamisperusta biotaloudelle ja biomassojen käytettävyys ja kestävyys. Biotalous on hallituksen merkittävin kärkihanke. Siihen panostetaan yhteensä 300 miljoonaa euroa vuosina 2016 2018. Kestävä toimintatapa on ollut ja on metsätalouden kulmakivi. Kestävyyden käsite ja painotukset ovat kehittyneet vuosikymmenten mittaan. Puuntuotannon kestävyys on ollut maassamme tavoitteena jo yli sata vuotta. Taloudellisella kestävyydellä on läheinen yhteys puun tuottamiseen. Ekologinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys otettiin mukaan tavoitteisiin 1990-luvulla. Tämän Uudenmaan metsäohjelman keskeisin päämäärä on, että metsät ovat aktiivisessa, taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävässä sekä monipuolisessa käytössä. Kansallisen metsästrategian 2025 ohella toteutetaan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toteutusohjelmaa 2008 2025 (METSO-ohjelma). Työ- ja elinkeinoministeriön laatiman Metsäalan strategisen ohjelman keskeisenä tehtävänä on käynnistää ja toteuttaa metsäalan kilpailukykyä ja uudistumista edistäviä muutosprosesseja. 6

7 Uudenmaan metsäohjelma 2016 2020

2 Metsäalan nykytila, toimintaympäristö ja tulevaisuuskuvat Metsäalan nykytila Metsä puineen ja muine hyvinvoinnin lähteineen on Suomen biotalouden vankkaa perustaa. Puuston kokonaistilavuus on valtakunnan metsien 11. inventoinnin mukaan Uudellamaalla 85 miljoonaa kuutiometriä. Puuston kasvu on Uudellamaalla 3,9 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Kasvu on lisääntynyt joka vuosi viimeisen 40 vuoden mittaisella ajanjaksolla. Uudellamaalla puuntuotannossa olevista metsistä runsaat puolet on varttuneita kasvatusmetsiä ja uudistuskypsiä metsiä, joten puunkäyttöön pohjautuvia biotalouden lisäämismahdollisuuksia on Uudenmaan metsävaroissa runsaasti. Metsillä on suuri merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjänä. Suomen metsien puuston ja maaperän vuotuinen hiilinielu on noin 30 miljoonaa tonnia CO -ekvivalentteina. Metsien monimuotoisuuden kannalta tärkeää lahopuustoa Uudellamaalla on keskimäärin 5,1 kuutiometriä hehtaarilla, mikä on selvästi enemmän kuin Etelä-Suomessa keskimäärin (3,7 kuutiometriä hehtaarilla). Valtaosa puuraaka-aineesta korjataan yksityismetsistä. Tilakoko on suhteellisen pieni; koko maassa yli 50 hehtaarin kokoisia tiloja on kaikkien tilojen pinta-alasta 56 prosenttia, Uudellamaalla vähemmän. Yhteismetsien osuus yksityismetsistä on koko maassa 2,2 prosenttia pinta-alasta, Uudellamaalla 1,1 prosenttia. Puun käyttö energian tuottamiseen on kasvussa, myös Uudellamaalla. Metsällisiin tapahtumiin osallistui koko maassa vuonna 2013 yhteensä 309 900 lasta ja nuorta, Uudellamaalla määrällisesti eniten. He ovat jo lähitulevaisuudessa metsien omistajia ja mielipiteen muodostajia. Toimintaympäristö Maailmantalous kasvaa noin kolmen prosentin vuosivauhdilla. Kasvu hidastuu vuoden 2030 jälkeen. Suomen bruttokansantuote supistui 0,2 prosenttia vuonna 2014. Supistuminen jatkuu edelleen, mutta enää 0,1 prosentilla. Tässä tilanteessa metsätaloudella on erittäin suuri merkitys suomalaiselle hyvinvoinnille. Metsäteollisuuden tuotannon arvo oli vuonna 2013 noin 19 miljardia euroa. Metsäteollisuus työllistää suoraan yhteensä 42 000 ihmistä ja epäsuorasti vielä enemmän. 8

Vuonna 2012 metsäteollisuuden viennin arvo oli noin 11 miljardia euroa. Se on noin viidesosa koko tavaraviennin arvosta. Yksityismetsänomistajien saamat bruttokantorahatulot vuonna 2013 olivat 1,7 miljardia euroa. Puupolttoaineita käytettiin vuonna 2012 yhteensä 92 TWh. Tämä oli neljäsosa energian kokonaiskulutuksesta. Öljyn hinta on laskenut kymmenillä prosenteilla. Tämän vaikutukset ovat sekä myönteisiä että kielteisiä kotimaisen energian käytön lisäämiseen. Metsät ovat laajuutensa johdosta merkittävä elinympäristö. Suomessa tunnetuista noin 45 000 eliölajista liki puolet elää metsissä. Luonnon monimuotoisuudesta ja lajistosta huolehditaan pääasiassa talousmetsissä, ja tätä täydentävät erilaiset suojeluohjelmat. Suomen metsä- ja kitumaan pinta-alasta 13 prosenttia on suojeltua tai rajoitetussa metsätalouskäytössä; Etelä-Suomessa tämä osuus on 4,3 prosenttia. Tiukasti suojeltuja metsiä on 9 prosenttia; Etelä-Suomessa 2,3 prosenttia. Koko maassa osuus on kansainvälisestikin vertaillen erittäin korkea. Metsät ovat merkittävä virkistyksen ja henkisen hyvinvoinnin lähde sekä omistajilleen itselleen että jokamiehen oikeuden ansiosta kenelle hyvänsä. Suomessa kulutettiin matkailuun vuonna 2012 arviolta 13,3 miljardia euroa. Luontomatkailun osuus tästä on noin neljännes. Suomalaisten luontosuhde on läheinen asuinpaikasta riippumatta. Tämä vaikuttaa metsäalaan monin tavoin ja sekä myönteisesti että kielteisesti. Ihmisten arvot ja asenteet ovat yhä vaihtelevampia ja yksilöllisempiä. Tämä on tuonut suurta kilpailua ihmisten mielenkiinnosta, missä metsäala on mukana. Valtion metsäpoliittisen selonteon 2050 mukaan tärkeimpiä maailmanlaajuisia muutosvoimia ovat muun muassa elintason nousu, luonnonvarojen kysynnän kasvu, ilmastonmuutos, globalisaatio, informaatioteknologian kehitys sekä maailmantalouden rakennemuutos. Useat näistä megatrendeistä ovat sidoksissa toisiinsa ja saavat voimansa väestön kasvusta ja teknologian kehityksestä. Kansainväliset muutokset vaikuttavat Suomeen. Uusiutuvien raaka-aineiden, kuten puun, merkitys kasvaa. Väestön kasvu lisää energian käyttöä. Ruoan ja veden tarve lisääntyvät. Suomen biotalousstrategiassa todetaan seuraavasti: Vuonna 2030 maailmassa tarvitaan 50 prosenttia nykyistä enemmän ruokaa, 45 prosenttia enemmän energiaa ja 30 prosenttia enemmän vettä. Kasvava kysyntä aiheuttaa luonnonvarojen niukkuutta ja niiden hinnan nousua. Siksi raaka-aineiden saatavuudesta ja käytön tehokkuudesta muodostuu uusi kilpailuetu. Lisäksi voimistuva ympäristötietoisuus ja tiukkeneva lainsäädäntö ohjaavat vähemmän ympäristöä kuormittavien tuotteiden valmistukseen. Tietotekniikan mahdollisuudet ja sähköinen toiminta lisääntyvät sekä sähköisten palveluiden kehittäminen kiihtyy. Kaikki tämä mahdollistaa paremmat palvelut myös metsäalalle. Samalla paperin käyttö vähenee ainakin hyvinvointivaltioissa kuten Suomessa. Ihmisten osaamistarve ja koulutustarve lisääntyvät. Palveluiden tarve lisääntyy ja tuotteiden jalostusastetta nostetaan. Uudellamaalla on eräs muista maakunnista selkeästi poikkeava kestävän metsätalouden harjoittamisen toimintaympäristöä kuvaava piirre runsas asukasmäärä. Suurempi väestön tiheys aiheuttaa monikäyttöpaineita ja tuo esiin monella tavalla erilaisia metsien puuntuotannollista hyödyntämistä hankaloittavia tekijöitä. Uudellamaalla asuu runsaasti erilaisia metsänomistajia. Tulevaisuus Suomen biotalousstrategian lähtökohtana on, että Suomi on matkalla kohti vähähiilistä yhteiskuntaa. Tuoreimmassa hallitusohjelmassa linjataan, että Suomi on biotalouden edelläkävijä. Biotalousstrategian mukaan biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen. Lisäksi biotalous pyrkii vähentämään riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista. Hallitusohjelman mukaan päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään niin, että sen osuus 2020-luvulla nousee yli 50 prosentin, ja omavaraisuus yli 55 prosenttiin. Tämä perustuu erityisesti bioenergian tarjonnan lisäämiseen. Ohjelmassa linjataan edelleen muun muassa, että metsätilakokoa kasvatetaan tavoitteena yrittäjämäinen metsätalous sekä metsien hyvä hoito ja että puretaan rakentamismääräyksiä, jotka estävät puun käyttöä. Lisäksi hyödynnetään tehokkaammin metsävaratietoja ja sähköisiä palveluja sekä suunnataan julkisia investointeja 9

perustienpitoon. Hallitusohjelmassa edellytetään, että metsien suojelua jatketaan vapaaehtoisin keinoin. Biotalousstrategiassa todetaan rohkaisevasti, että Suomella on runsaat metsävarat, joiden kasvu on vuosikymmenten ajan ylittänyt poistuman. Näin biotaloudelle on runsaita kasvumahdollisuuksia. Jo nykyisen tasoinen puustojen kasvattaminen ja käyttö kaikkineen on pitkään hiotun toimintakokonaisuuden ansiota. Puun käyttöä tullaan lisäämään uusia laitoksia perustamalla. Tämä tuo hyötyjä koko yhteiskuntaan, mutta tarvitaan myös tietoa ja sitoutumista. Avainasemassa ovat metsänomistajat sekä heitä palveleva ja neuvova kenttä, puuta jalostava teollisuus ja yritykset sekä puunkorjuusta huolehtiva toimijajoukko. Uudellamaalla metsistä ammennetaan hyvinvointia, virkistystä ja terveyttä entistä monipuolisemmin. Muun muassa riista, marjat ym. luonnontuotteet ja niiden hyödyntäminen matkailussa sekä jalostuksessa voivat tarjota toimeentuloa entistä useammille. Suuri väestömäärä aiheuttaa lisääntyvässä määrin virkistyskäytöllään Uudellamaalla metsille kuitenkin paikoin merkittävää kulutusta ja rajoittaa muuta metsänkäyttöä. Tulevaisuudessa ilmaston lämpeneminen tuo metsätalouden harjoittamiseen sopeutumistarpeita. Metsiin ennustetaan kohdistuvan lisää tuulituhoja, ja lisääntyvät metsäekosysteemeille vaaralliset vieraslajit tuovat myös uusia metsätuhoriskejä. Metsien nykyinen luontainen puulajivalikoima saattaa myös hieman muuttua, ja perinteiset pääpuulajit eivät mahdollisesti enää jatkossa menesty yhtä hyvin kuin nykyisin. Metsä- ja biotuoteteollisuuden puunkäyttöä lisäävät investoinnit painottuvat lähitulevaisuudessa muihin maakuntiin kuin Uudellemaalle. Poikkeuksena on puuta energiantuotantoon käyttävä teollisuus, joka panostaa myös Uudellamaalla uusinvestointeihin ja tulee näin ollen lisäämään puun käyttöä energiantuotantoon. Uudet puuta käyttävät tehdasinvestoinnit muissa maakunnissa lisäävät luonnollisesti ainespuun tarvetta Uudeltamaalta kasvavien ja muuttuvien puuvirtojen myötä. Tästä syystä tässä Uudenmaan metsäohjelmassa tavoitellaan suurimman kestävän hakkuumahdollisuuden hyödyntämistä. Suomella on runsaat metsävarat, joiden kasvu on vuosikymmenten ajan ylittänyt poistuman. 10

Metsäteollisuuden viennin arvo oli noin 11 miljardia euroa Yksityismetsänomistajien saamat bruttokantorahatulot olivat vuonna 2013 1,7 miljardia euroa Puupolttoaineita käytettiin vuonna 2012 yhteensä 92 TWh 11

3 Ohjelman visio ja strategiset linjaukset Visio Uudenmaan metsien kestävä hoito ja käyttö on kasvavan hyvinvoinnin lähde. Metsäohjelman strategiset päämäärät Uudenmaan alueellinen metsäohjelma rakentuu samoille strategisille päämäärille kuin Kansallinen metsästrategia 2025. Metsästrategiassa alueellisen metsäohjelman yhtenä tärkeänä tehtävänä nähdäänkin tukea osaltaan Kansallisen metsästrategian toimeenpanoa ja tavoitteiden toteutumista. Uudenmaan alueellisessa metsäohjelmassa korostetaan maakunnan toimijoiden keskeisimmiksi näkemiä tavoitteita ja toimenpiteitä, joita ollaan valmiita yhdessä toteuttamaan. Ohjelmasta on pyritty luomaan keskeisimpiin kehittämistarpeisiin kohdennettu, mahdollisimman konkreettinen, realistinen, sitouttava ja päivitettävä toimenpideohjelma. Siksi kansallisen metsästrategian osatavoitteista tähän metsäohjelmaan on otettu mukaan lähinnä ne, joihin pystytään ja on tarpeen Uudellamaalla vaikuttaa metsäohjelman kautta. Kansallisesta metsästrategiasta johdettuja alueellisen metsäohjelman strategisia päämääriä ovat: 1. Uusimaa on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuville liiketoiminnoille 2. Metsät ovat aktiivisessa, taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävässä ja monipuolisessa käytössä 3. Metsäala ja sen rakenteet uudistuvat ja monipuolistuvat 12

Kansallisen metsästrategian 2025 päämäärien keskeiset osatavoitteet Uudenmaan metsäohjelmassa ovat seuraavat: Päämäärä 1: Uusimaa on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuville liiketoiminnoille Keskeiset osatavoitteet Uudellamaalla ovat: Metsävarat ovat runsaat, terveet, hyväkasvuiset ja vastaavat biotalouden lisääntyviin tarpeisiin Kuljetus- ja tietoliikenneväylien palvelukyky, tehokkuus ja toimivuus paranevat Puu- ja metsäpalveluiden markkinat ovat tasapainoiset ja kilpailulliset Kotimaisen puupohjaisen energian tuotanto lisääntyy Metsiin perustuva monipuolinen palveluliiketoiminta sekä luonnontuoteala kasvavat Metsiin perustuvaan liiketoimintaan sisältyvät metsätalouden ja perinteisen puunjalostuksen ohella mm. metsäenergia ja sen jalostaminen, luontomatkailu sekä luonnontuotteiden hyödyntäminen. Elinkeinojen kilpailukyky, kannattavuus, kehittyminen ja monipuolistuminen ovat metsäsektorin menestyksen edellytys. Uudellamaalla on mahdollisuuksia perinteisen puuntuotannon ja -jalostuksen ohella lisätä energiatuotteiden jalostamiseen, luontomatkailuun, riistaan ja luonnontuotteisiin perustuvaa liiketoimintaa. Päämäärä 2: Metsät ovat aktiivisessa, taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävässä sekä monipuolisessa käytössä Keskeiset osa-tavoitteet Uudellamaalla ovat: Aktiivinen ja yritysmäinen metsätalous lisääntyvät, tilakoko kasvaa ja metsänomistusrakenne tukee metsien aktiivista hyödyntämistä. Metsien käytön ja metsäympäristön arvostus vahvistuu Metsäluonnon monimuotoisuuden köyhtyminen pysähtyy vuoteen 2020 mennessä ja luonnon monimuotoisuudelle suotuisa tila on varmistettu vuoteen 2050 mennessä Metsätalouden aiheuttamat vesistöhaitat on minimoitu Metsätalouden aktiivisuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat tila- ja omistajarakenteen ohella mm. metsänomistajien tietoisuus metsiensä mahdollisuuksista, puumarkkinoiden toimivuus, metsänhoitotöiden kustannustehokas toteuttaminen ja metsätalouden harjoittamisen kannattavuus. Lisäksi metsien terveydentilan parantaminen on oleellinen peruste metsien aktiiviselle ja täysimääräiselle hyödyntämiselle. Metsien monimuotoisuuden turvaamisessa sekä vesiensuojelussa korostuvat toisaalta Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman MET- SOn toteutus sekä Uudenmaan alueelle laaditut alueelliset vesienhoidon toimenpideohjelmat ja toisaalta näiden asioiden ottaminen huomioon kaikissa metsätalouden toimenpiteissä. Aktiivisen metsäluonnonhoidon sekä vesiensuojelun toimenpiteiden kohdistumista ja priorisointia määrittelee tarkemmin tähän metsäohjelmaan kuuluva luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma TOTELMA. Päämäärä 3: Metsäala ja sen rakenteet uudistuvat ja monipuolistuvat Keskeiset osatavoitteet Uudellamaalla ovat: Kaavoitusjärjestelmä tukee metsätalouden ja monipuolisen liiketoiminnan mahdollisuuksia Ympäristöhallinnon lupaprosessit ovat joustavia ja nopeita, sekä tukevat investointihankkeiden toteutumista ja ylläpitävät korkean ympäristönsuojelun tasoa Eri koulutusasteilta valmistuneiden määrä vastaa metsäalan rekrytointitarvetta Metsiin liittyvän tiedon ja tilastoinnin avoimuus, kattavuus ja ajantasaisuus tukevat niiden laajaa hyödyntämistä Lasten ja nuorten metsätietoisuuden vahvistaminen on tärkeässä osassa metsäalan uudistumisessa Uudellamaalla. Noin neljäsosa koko Suomen kouluikäisistä lapsista ja nuorista asuu Uudellamaalla, joten maakunnan metsäohjelmassa on tarpeen olla tavoitteita heidän metsätietoisuutensa lisäämiseen sekä metsäalan eri koulutusvaihtoehtojen tuntemiseen. 13

4 Metsäalan kehittämistavoitteet ja toimenpiteet Uudenmaan metsäohjelman alueelliset kehittämistavoitteet ja toimenpiteet pohjautuvat edellä mainittuihin Kansallisen metsästrategian 2025 päämäärien mukaisiin keskeisiin osatavoitteisiin. Seuraavassa on lueteltu kehittämistavoitteet ja toimenpiteet. Ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet on jaettu kahteen osaan: A. Avaintavoitteet ja toimenpiteet sekä B. Muut tavoitteet ja toimenpiteet. Avaintavoitteiksi on määritelty tavoitteet, jotka nähdään tärkeimmiksi ja joiden toteuttamiseen kohdistetaan suurin työpanos metsäohjelmakaudella 2016 2020. Alueellinen metsäohjelma on jatkuvasti päivitettävä, ja painopistettä siirretään ohjelmakauden edetessä tarpeen mukaan uusiin tavoitteisiin. A Avaintavoitteet ja toimenpiteet 4.1 Uudenmaan kestäviä hakkuumahdollisuuksia hyödynnetään täysimääräisesti Tavoite toteuttaa päämääriä: Uusimaa on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuville liiketoiminnoille Metsät ovat aktiivisessa, taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävässä sekä monipuolisessa käytössä Metsäteollisuuden investoinnit nostavat teollisuuden kotimaisen raakapuun tarpeen vuosikymmenen lopulla 10 12 miljoonaa kuutiota nykytasoa korkeammalle. Myös Uudellemaalle ollaan tekemässä 2010-luvun lopulla merkittäviä investointipäätöksiä erityisesti bioenergian voimalaitoskäytön lisäämiseksi. Lisäksi puun jatkojalostamisessa on odottavissa jalostusarvon nousua Uudellamaalla. Puun lisäkäyttöä edistävät ja toteutettavat investoinnit kasvattavat ainespuun vuotuista tarvetta noin miljoonalla kuutiolla ja energiapuun käytön osalta selvästi vähemmän. Investointipäätökset alkavat vaikuttaa jo vuodesta 2016 alkaen. Metsäteollisuuden uudet investoinnit muuttavat maan sisäisiä puun kulkuvirtoja, minkä seurauksena puun kysyntä kasvaa myös Uudellamaalla nykytasoon verrattuna. 14

Vireillä olevat hankkeet energiapuuta polttavien laitosten perustamiseksi Uudellemaalle lisäävät täysimääräisesti toteutuessaan energiapuun kysyntää ja tulevat selkeästi lyhentämään energiapuun kuljetusmatkoja Uudellamaalla. On tavoiteltavaa, että Uudellamaalla lisätään oman maakunnan metsäpohjaisen bioenergian määrää kestävästi osana metsien käytön kokonaisuutta. Toisaalta naapurimaakuntiin perustettavat uudet energiapuuta käyttävät laitokset lisäävät energiapuun kysyntää, jolla on vaikutusta Uudenmaan energiapuuvarojen käyttämiseen. Nykyiset suunnitelmat toteutuessaan tulevat hyödyntämään teknis-taloudellisen tuotantopotentiaalin täysimääräisesti ohjelmakauden lopulla. Suuri osa energiapuusta saadaan muiden hakkuiden yhteydessä integroituna korjuuna. Myös energiapuun erillishankinnan, terminaalivarastoinnin ja kuljetuslogistiikan optimoinnin kehittämiselle on nähtävissä kasvavia tarpeita ohjelmakaudella. Uudellamaalla on pitkästä kelirikkoajasta johtuen muuta maata vaikeammat puunkorjuuolosuhteet, ja varsinkin ikääntyvissä kuusimetsissä on kohonnut riski ainespuun arvoa alentaville metsätuhoille. Tosiasiallisesti metsätuhot ovat jo lisääntyneet Uudellamaalla viimeisen kymmenen vuoden aikana. Näin ollen suurimman kestävän hakkuumahdollisuuden hyödyntämisessä on tarpeen harkita maakuntaan sopivien puuston kasvatusmallien (mm. kuusikoissa 1 harvennushakkuu/kiertoaika) käyttöä sekä metsävaratiedon parempaa hyödyntämistä toimenpiteiden kohdistamisessa (mm. sairastuneiden metsien hakkuisiin). Säästyneitä hakkuureservejä on kertynyt Uudellemaalle runsaasti, ja uusimpien valtakunnan metsien inventointitietojen (VMI 11) perusteella metsävarat mahdollistavat kestävien hakkuumäärien selkeän nostamisen. Tämä hakkuutason nostaminen tuo lisää työtä ja hyvinvointia alueelle ja parantaa alueen metsänomistajien metsätalouden harjoittamisen kannattavuutta. Valtakunnan metsien 11. inventoinnin mukaisesti suurin kestävä hakkuumahdollisuus Uudellamaalla on tukkipuun, kuitupuun ja ainespuukokoisen energiapuun osalta yhteensä 3,2 milj. m³/v. Tämä suurimman kestävän hakkuumahdollisuuden mukainen hakkuutavoite on tämän metsäohjelman keskeisin tavoite. 15

Toimenpiteet tavoitteeseen pääsemiseksi: TOIMENPIDE Puun tarjontaa lisätään toimivia puumarkkinoita tukevalla, koko metsäsektorin yhtenäisellä myönteisellä viestinnällä ja muulla metsäalan toimijayhteistyöllä, mm. yhteisiin kehittämishankkeisiin osallistumalla Metsävaratietoja, Metsään.fi-palvelua ja muita sähköisiä palveluja kehitetään ja myös hyödynnetään entistä tehokkaammin täsmätiedottamisessa, neuvonnassa sekä hakkuu- ja hoitomahdollisuuksia omaavien metsänomistajien aktivoimisessa. Viestinnässä korostetaan oikea-aikaisesti tehtyjen toimenpiteiden merkitystä. Laaditaan suurimpaan kestävään hakkuumahdollisuuteen perustuva maakunnallinen hakkuu- ja energiapuusuunnite, jonka toteutumista seurataan reaaliaikaisesti. Vähennetään puunkorjuun kausivaihtelua mm. tieverkoston kunnostamisella ja turvemaiden uutta korjuukelpoisuusluokitusta hyödyntämällä. Edistetään monipuolisesti rakennusalalla uudis- ja saneerauskohteissa puurakentamista ja huolehditaan puun lisäkäyttöön perustuvien investointien edellytyksien turvaamisesta. VASTUU ja metsänomistajat Metsäkeskus Metsäkeskus : Metsäkeskus, metsänhoitoyhdistykset, metsäteollisuusyritykset, yrittäjät, koneyrittäjäjärjestöt, 4H-järjestöt, ELY-keskus, Uudenmaan liitto, kunnat. Tähän tavoitteeseen liittyvät keskeiset maakunnalliset seurantamittarit: 1) Metsäalan liikevaihdon kehitys (Luonnonvarakeskus) - Metsäteollisuus M - Metsätalous M 3) Puuston kasvu talousmetsissä (Luonnonvarakeskus) - Runkopuu milj. m³ 4) Vuotuiset puuston korjuumäärä (Luonnonvarakeskus) - Runkopuun hakkuukertymä milj. m³ - Oksat, kannot, juurakot milj. m³ 8) Pinta-ala, johon metsänkäyttöilmoitukset kohdistuvat (Metsäkeskus) - % metsäalasta, johon kohdistuu 10) Metsänhoito- ja perusparannustyöt (Luonnonvarakeskus) - ha tai km työlajeittain 4.2 Aktiivinen ja yritysmäinen metsätalous lisääntyvät, tilakoko kasvaa ja metsänomistusrakenne tukee metsien aktiivista käyttöä Tavoite toteuttaa päämääriä: Metsät ovat aktiivisessa, taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävässä sekä monipuolisessa käytössä Metsäala ja sen rakenteet uudistuvat ja monipuolistuvat Aktiivinen ja yritysmäinen metsätalouden harjoittaminen sekä tila- ja metsänomistusrakenteen parantaminen ovat merkittäviä keinoja metsien kestävän käytön tehostamisessa, joten Uudellamaalla on välttämätöntä panostaa näitä edistäviin toimenpiteisiin. Vuoden 2017 alussa astuvat voimaan metsänomistuksen sukupolvenvaihdoksia vauhdittavat verouudistukset ym. toimenpiteet, minkä seurauksena sukupolvenvaihdokset tulevat lisääntymään räjähdysmäisesti. Metsäalan toimijoiden resurssit eivät yksistään riitä tyydyttämään metsänomistajien tiedontarvetta, joten sukupolvenvaihdosten vauhdittamiseksi tarvitaan lisäksi kehittämishanketoimintaa tiedonvälitykseen ja tämä on myös Uudenmaan ELY-keskuksen strategisen linjauksen mukaista. Metsänomistusrakenteen kehittämisessä on monia tarpeita. Kuolinpesien määrää olisi vähennettävä tuntuvasti ja saatava määräaika, jonka jälkeen kuolinpesä olisi purettava. Yhtymäomis- 16

tusta olisi myös saatava purkautumaan viimeistään siinä vaiheessa, kun yhtymä laajenee lähisukulaisten ulkopuolelle ja sen metsäasioiden hoitamisen päätöksenteko vaikeutuu. Lisäksi sukupolvenvaihdoksissa olisi usein päästävä tilanteeseen, jossa uusi nuorempi omistaja löytyisi sukupolvenvaihdoksissa yhden tai useamman sukupolven yli. Aktiivisuuden lisäämiseksi metsänomistajien tietoisuutta metsävarallisuutensa arvosta on kasvatettava. Avainasemassa tässä on metsävaratiedon tehokkaampi hyödyntäminen. Metsävaratieto olisi saatava avoimemmaksi, jotta toimijoilla olisi paremmat mahdollisuudet metsävaratietojen saamiseen ja hyödyntämiseen tarjoamalla metsänomistajille metsissä tarvittavia toimenpiteitä. Metsätilakoko on tavoitteena saada kasvuun. Se edellyttää metsäpoliittisia päätöksiä, joilla tilojen pirstoutumista estetään ja kannustetaan tilakoon kasvattamiseen. Uudellamaalla maan arvo on niin korkea, että metsätiloja myös pirstotaan ansaintatarkoituksessa maa-alueita myytäessä. Aktiivisempi metsänkäyttö ja sitä tukeva suurempi tilakoko ovat avaintavoitteita tavoiteltaessa suurimman kestävän hakkuumahdollisuuden hyödyntämistä. Toimenpiteet tavoitteeseen pääsemiseksi: TOIMENPIDE Työskennellään tavoitteellisesti ja pitkäjänteisesti metsätilarakenteen kehittämiseksi, metsätilojen sukupolvenvaihdosten sekä omistusmuodon muutosten edistämiseksi. Edistetään organisaatioiden perustyöllä ja hanketoiminnalla aktiivista ja yrittäjämäistä metsätaloutta sekä lisätään metsänomistajille kannattavuusneuvontaa. Neuvotaan henkilökohtaisesti (myös maastossa) Metsään.fi-palvelua ja muita sähköisiä palveluja tehokkaasti käyttäen. Metsänomistajien koulutuksen jatkaminen vähintään samansuuruisena. Välitetään tietoa aktiivisen ja yritysmäisen metsänomistuksen lisäämiseksi, sukupolvenvaihdosten vauhdittamiseksi (myös ylisukupolvisesti), metsätilojen keskikoon kasvattamiseksi, kuolinpesien vähentämiseksi ja yhteismetsäomistuksen lisäämiseksi. Järjestetään pankkien ja muiden metsänomistajia neuvovien organisaatioiden edustajille ja edunvalvojille koulutusta metsänomistusjärjestelyistä. VASTUU Metsäkeskus Maanmittauslaitos Metsäkeskus Metsäkeskus Metsäalan oppilaitokset Metsäkeskus Maanmittauslaitos Metsäkeskus : Metsäkeskus, metsänhoitoyhdistykset, etämetsänomistajien yhdistykset, metsäteollisuusyritykset, yrittäjät, metsäalan oppilaitokset, Työtehoseura, Maanmittauslaitos, Uudenmaan liitto, 4H-järjestöt. Tähän tavoitteeseen liittyvät keskeiset maakunnalliset seurantamittarit: 7) Yli 50 ha:n yksityisten metsätilojen ja yhteismetsien pinta-alaosuus (Luonnonvarakeskus) - Yhteensä % 9) Yksityismetsien puuntuotannon sijoitustuotto (Luonnonvarakeskus) - sijoitustuottoprosentti (huomioiden ja ei-huomioiden kantohintojen kehitys) 17

4.3 Kaavoituksessa ja maisematyölupabyrokratiassa otetaan metsätalouden tarpeet huomioon helpottamalla metsien käyttöä kaavoituksen aikana ja kaavoitetuilla alueilla Tavoite toteuttaa päämääriä: Uusimaa on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuville liiketoiminnoille Metsät ovat aktiivisessa, taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävässä sekä monipuolisessa käytössä Metsäala ja sen rakenteet uudistuvat ja monipuolistuvat Kaavoitus Kaavoituksen yhteydessä pidettävissä viranomaisneuvotteluissa Metsäkeskuksen edustajan läsnäolo on tarpeellista. Uudellamaalla kaavoitus lisää metsätalouden käytön rajoituksia kunnasta riippuen jopa useita prosenttiyksiköitä. Metsien käytön kannalta merkittävimpiä ovat yleensä yhden kunnan alueelle tehtävät yleiskaavat. Maakuntakaavat ja niin sanotut detaljikaavat (asemakaavat ja rantakaavat) vaikuttavat metsätalouteen vähemmän, mutta niilläkin on merkitystä paikallisesti. Maakuntakaavojen merkinnöillä on kuitenkin alempiasteisten kaavojen laatimisessa ohjaava vaikutus. Tyypillisesti yleiskaavamerkinnät lisäävät tiukkaa suojelua vain vähän, mutta rajoitetussa metsätalouskäytössä olevien alueiden osuus nousee selvästi, Uudellamaalla yli 5 prosenttiin. Lisäksi rajoitukset kohdistuvat arvokkaimpaan osaan metsätaloutta, tukkipuuta sisältäviin päätehakkuisiin. Tukkipuun myynnistä suomalaiset metsänomistajat saavat 70 prosenttia hakkuutuloistaan, joten nämä kaavarajoitukset ovat taloudellisesti merkittäviä. Esimerkiksi Hyvinkäällä kaavarajoitukset nostavat vuonna 2013 tehdyn selvityksen mukaan tiukan suojelun pinta-alaosuutta jopa 6,4 prosenttiin. Rajoitettuun puuntuotantoon kaavoitus siirtää Hyvinkäällä peräti 17 prosenttia metsä- ja kitumaan pinta-alasta. Samalla suurin kestävä hakkuukertymä ja kantorahatulot vähenevät Hyvinkäällä seitsemän prosenttia kaavoitusrajoitusten seurauksena. 18 Kaavamääräysten laatimisessa metsäohjelman tavoitteena on, että päästään pois ns. varmuuden vuoksi menettelystä, jossa metsätaloudelle aiheutuvia taloudellisia menetyksiä huomioon ottamatta kaavaan tehdään liian suuria metsän käyttöä rajoittavia aluevarauksia. Metsän omistaa aina joku ja hänelle seuraa metsän käyttöä rajoittavista oikeusvaikutteisista kaavamerkinnöistä taloudellisia menetyksiä, jotka tulee aina arvioida kaavoituksen luonnosvaiheessa ja myös määritellä menetyksille oikeudenmukainen korvausmenettely. Kaavoittajien ja kuntien viranhaltijoiden kouluttamisella, jossa ovat mukana metsäammattilaiset, pystytään tässä parantamaan metsäalan näkökulmaa. Hyvä metsänhoito on hyvää maiseman- ja ympäristönhoitoa tällaisella periaatteella tässä metsäohjelmassa pyritään yhteistyöhön kaavoituksesta vastaavien kuntien kanssa, jotta kestävän metsätalouden harjoittamista rajoittavia tarpeettomia MU- ja MY-kaavamerkintöjä ei jatkossa enää yleiskaavoituksessa tehdä (MU = maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta, MY = maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja). Pelkkä M-merkintä tarpeellisella tekstikirjauksella vahvistettuna riittää turvaamaan sen, että kestävän metsätalouden harjoittamisessa otetaan huomioon ulkoilu- ym. tarpeet (M = maa- ja metsätalousvaltainen alue). Pelkkä M-merkintä kaikille yleiskaavan metsäalueille riittää varmistamaan sen, että hakkuissa toimitaan metsä- ja luonnonsuojelulain mukaisesti. Metsäohjelman tavoitteena on myös, että maakuntakaavoituksessa ei käytetä LUO-merkintöjä (LUO = luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue). Maisematyölupabyrokratia Uudellamaalla metsätalouden toimijat ja metsänomistajat kokevat yhdeksi keskeisimmäksi kestävän metsätalouden harjoittamista vaikeuttavaksi tekijäksi liiallisen maisematyölupien hakemisen vaatimuksen. Maisematyölupien myöntämisessä on kuntien välillä todella suuria eroja, mistä on yhdenmukaisuusperiaatetta noudattaen päästävä eroon sekä saatava lupaehdot yhteneväisiksi. Rakennuslupaviranomainen kunnassa vaatii kaavan perusteella maksullista maisematyölupaa, mikä monessa esimerkkitapauksessa on tarkoittanut sitä, että alle kahden hehtaarin ensiharvennuksen hakkuutulo on kokonaisuudessaan mennyt maisematyöluvan maksamiseen. Kestävän metsätalouden harjoittamisen kannalta tämä on kestämätöntä.

Kaava-asiakirjat ovat joskus niin epäselviä, että edes kunnan lupaviranomainen ei tiedä, pitäisikö maisematyölupaa hakea vai ei. Maisematyölupien saaminen on yleensä myös kestänyt kauan. Tällöin hyvät puunkorjuuolosuhteet ovat monesti menneet jo ohi ja puunkorjuu joudutaan tekemään epäedullisempana ajankohtana, minkä seurauksena korjuujälki metsässä on muodostunut paljon huonommaksi kuin mitä se olisi otollisempana ajankohtana ollut. Metsäohjelman tavoitteena on, että lupaprosessille tulee saada hoitotakuun tyyppisesti selkeä kohtuullinen määräaika, jonka kuluessa lupapäätös on tehtävä. Metsäohjelman tavoitteena on saada maisematyölupa pois yleiskaavojen MU- ja MY- alueilta maankäyttö- ja rakennuslain uudistamisen yhteydessä. Metsätalouden toimijat ja metsänomistajat kokevat vahvasti nykyisen maisematyölupamenettelyn olevan tarpeettoman, hitaan ja kalliin menetelmän, joka merkittävästi rajoittaa kestävän metsätalouden harjoittamisen edellytyksiä. Metsäohjelman tavoitteena on, että maisematyölupavaatimus osoitetaan kaavoituksen aikana ja vahvistetuissa yleiskaavoissa vain rakentamiseen yms. maankäyttömuodon muutoksiin eikä jatkossa enää metsänhakkuisiin. Toimenpiteet tavoitteeseen pääsemiseksi: TOIMENPIDE Yleiskaavaa laadittaessa arvioidaan kaavan vaikutukset metsien hoitoon ja puunhankintaan sekä arvioidaan kaavarajoitusten taloudelliset vaikutukset metsätalouden harjoittamiseen. Kaavamerkintöjen tulkinta yhdenmukaistetaan ja koulutetaan kuntien virkamiehet siihen. Maakunta- ja yleiskaavoituksessa noudatetaan periaatteina: hyvä metsänhoito on hyvää maiseman- ja ympäristönhoitoa kaavoitus ei ole luonnonsuojelumenetelmä, siihen on oma lainsäädäntönsä metsäalueilla käytetään vain M-merkintää. Yleiskaavojen kaavamerkinnät, niihin liittyvät määräykset ja tulkinnat sekä tiedot maisematyölupavaatimuksista sähköisesti ja paikkatietomuodossa kaikkien käyttöön. Kaavoittajaorganisaatioiden ja metsäalan toimijoiden yhteinen keskustelu suurimman kestävän hakkuutavoitteen merkityksestä sekä sen vaatimista toimenpiteistä käytännössä. Maisematyölupamenettelyä käytetään metsätalouden ohjaamiseen vain asemakaava-alueilla ja päätehakkuukohteilla, ei yleiskaava-alueilla. Maisematyölupavaatimuksen kriteerit ja lupamaksut yhtenäistetään. Maisematyöluvissa noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslain 143 :n säädöstä: Maisematyölupa puiden kaatamiseksi voidaan myöntää suunnitelmallista metsänkäsittelyä varten enintään kymmeneksi vuodeksi MRL 143 Eli myönnetään lupa koko tilalle metsäsuunnitelman voimassaoloajaksi, jolloin lupavaatimus ei koske yksittäisiä metsäsuunnitelman mukaisia toimenpiteitä. Yleiskaavojen kaavamerkinnät, niihin liittyvät määräykset ja tulkinnat sekä tiedot maisematyölupavaatimuksista sähköisesti ja paikkatietomuodossa kaikkien käyttöön. VASTUU Kunnat Kunnat, ympäristöministeriö, Uudenmaan liitto Kunnat, ympäristöministeriö, Uudenmaan liitto Kunnat Metsäkeskus Kunnat Kunnat Kunnat, ympäristöministeriö, Uudenmaan liitto Kunnat Keskeiset toimijat: Kunnat, Uudenmaan liitto, ELY-keskus, ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus, Metsäkeskus, metsänhoitoyhdistykset, metsäteollisuusyritykset, yrittäjät, koneyrittäjäjärjestöt. Tähän tavoitteeseen liittyvä keskeinen maakunnallinen seurantamittari: 8) Pinta-ala, johon metsänkäyttöilmoitukset kohdistuvat (Metsäkeskus) - % metsäalasta, johon kohdistuu. 19

4.4 Lisätään metsien hyödyntämisen arvostusta ja hyväksyttävyyttä Tavoite toteuttaa päämääriä: Uusimaa on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuville liiketoiminnoille Metsät ovat aktiivisessa, taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävässä sekä monipuolisessa käytössä Metsäala ja sen rakenteet uudistuvat ja monipuolistuvat Metsätalouden harjoittaminen Uudellamaalla on suuresta asukasmäärästä johtuen haastavampaa muihin Suomen maakuntiin verrattuna, mistä eräänä ilmentymänä ovat edellä mainitut metsätalouden harjoittamista haittaavat maankäytön rajoitukset ja toimintaa hidastavat menettelyt. Valtaosa Uudellamaalla asuvista ihmisistä ei ole metsänomistajia, mutta heidän asuinmaakuntansa metsät toimivat heille joka tapauksessa eräänlaisena metsätalouden harjoittamisen näyteikkunana, jonka kautta mielikuvat tästä biotalouden harjoittamisen muodosta muodostuvat ja kehittyvät. Kestävästi ja monipuolisesti hoidetut metsät uusiutuvan raaka-aineen lähteenä ovat keskeinen osa suomalaista biotaloutta. Hyväkasvuisten metsien merkitys hiilensitojana on suuri. Esimerkkinä tästä on Suomen metsien jatkuvasti kasvanut hiilivaranto. Metsätaloudella on tärkeä merkitys tavoiteltaessa hiilineutraaliutta. Puusta jalostetut tuotteet ja bioenergia voivat korvata uusiutumattomia tuotteita ja fossiilista energiaa. Metsiä hoitamalla voidaan parantaa niiden elinvoimaisuutta ja lisätä niiden vastustuskykyä metsätuhoja vastaan. Metsien eri käyttömuotoja voidaan sovittaa yhteen ja metsien hyödyntäminen on taloudellisesti kannattavaa metsänomistajille. Tällaisia taustatekijöitä on tarpeen kertoa julkisuudessa ja sitä kautta saada lisättyä metsien hyödyntämisen arvostusta ja hyväksyttävyyttä. Kansalaisten hyväksynnällä on tärkeä merkitys metsätalouden harjoittamisen arvostukselle, vaikka yleinen mielipide ei sinänsä saakaan rajoittaa elinkeinon harjoittamisen vapautta. Metsien kestävän ja monipuolisen käytön merkitys osana biotaloutta on tarpeen saada ymmärretyksi entistä paremmin ja sen vuoksi tämän metsäohjelman yhtenä avaintavoitteena on metsien hyödyntämisen arvostuksen ja hyväksyttävyyden lisääminen. Toimenpiteet tavoitteeseen pääsemiseksi: TOIMENPIDE Havainnollistetaan kestävän ja monitavoitteisen metsätalouden harjoittamista monipuolisesti erilaisilla menetelmillä ja välineillä. Kohderyhmänä ovat kansalaiset, kunnalliset päättäjät, metsänomistajat ja koululaiset Aktiivisuus mediassa. Lisätään näkyvyyttä messuilla ja erilaisille kohderyhmille suunnatuissa tilaisuuksissa. Tehostetaan sähköistä viestintää, sosiaalisen median käyttöä. Metsien monitavoitteista käyttöä demonstroidaan tietoverkoissa ja maastossa. VASTUU : Metsäkeskus, metsänhoitoyhdistykset, metsänomistajayhdistykset, metsäyhtiöt, Suomen metsäyhdistys, Luonnonvarakeskus, 4H-järjestöt, muut kansalaisjärjestöt. Tähän tavoitteeseen liittyvät keskeiset maakunnalliset seurantamittarit: 8) Pinta-ala, johon metsänkäyttöilmoitukset kohdistuvat (Metsäkeskus) - % metsäalasta, johon kohdistuu 10) Metsänhoito- ja perusparannustyöt (Luonnonvarakeskus) - ha tai km työlajeittain 20

Aktiivisuus mediassa Havainnollistetaan Lisätään näkyvyyttä 21

B Muut tavoitteet ja toimenpiteet 4.5 Kehitetään metsiin ja puunjalostukseen liittyvää liiketoimintaa Tavoite toteuttaa päämääriä: Uusimaa on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuville liiketoiminnoille Metsäala ja sen rakenteet uudistuvat ja monipuolistuvat Uudenmaan biotaloussektorin paremman hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että mahdollisimman suuri osa alueelta korjattavasta järeästä puumäärästä jalostetaan omassa maakunnassa. Vaikka tosiasia on se, että raskaammat investoinnit suuntautuvat enemmän muihin maakuntiin, niin tuotteiden jalostusasteen nostaminen tuo lisäarvoa ja uusia työmahdollisuuksia myös Uudellemaalle. Uudenmaan metsien ainespuuhakkuiden lisäysmahdollisuudet koostuvat sekä tukki- että kuitupuusta. Erityisesti kuusivaltaisten uudistuskypsien metsiköiden uudistamishakkuita tulisi ohjelmakaudella lisätä. Myös riittämättömästi hyödynnetty energiapuupotentiaali on Uudellamaalla suuri. Energiapuureservit mahdollistavat sekä energiapuun jalostuksen uusiksi tuotteiksi että laajempimittakaavaisen energiapuun polton ohjelmakaudella. Tämä lisäisi selkeästi myös metsänomistajille suuntautuvia kantorahatuloja sekä toisi lisääntyvässä määrin yrittäjä- ja pääomatuloja eri tahoille. Uudellamaalla on runsaasta asukasmäärästä johtuen mahdollisuuksia saada metsien muuhun kuin hakkuumahdollisuuksien hyödyntämiseen perustuvia liiketoimintoja. Muun muassa riistaturismin sekä turistien ja pääkaupunkiseudun asukkaiden kiinnostuksen hyödyntäminen metsämatkailuelinkeinona on mahdollisuus. Siihen liittyvään uuteen markkinaehtoiseen yritystoimintaan voi hakea ELY-keskukselta investointitukea. Potentiaalia on myös keruu- ja luonnontuotteissa ja niiden jatkojalostamisessa. Lisäksi Uudenmaan alueen kansallispuistoja on mahdollista hyödyntää aikaisempaa enemmän matkailun ja virkistyksen liiketoiminnassa. Toimenpiteet tavoitteeseen pääsemiseksi: TOIMENPIDE Vaikutetaan Uudenmaan metsäsektorin investointiedellytyksiin aktiivisella metsätalouden toimintaedellytykset huomioivalla elinkeinopolitiikalla ja selkeällä kaavoituksella. Tuodaan esille Uudenmaan vahvuuksia investointien sijoittumisen kannalta (esim. runsaat hakkuumahdollisuudet). Edistetään metsäenergiaa käyttävien laitosten syntymistä sekä metsäenergian liiketoimintamahdollisuuksien ja yrittäjyyden edistämisen tutkimusta ja kehittämistä. Perustetaan metsiin perustuvan liiketoiminnan (puunjalostus-, matkailu-, riistamatkailu-, retkeily- ja virkistystoiminnan ym.) kehittämis- ja investointihankkeita. VASTUU : Kunnat, Uudenmaan liitto, ELY-keskus, ympäristöministeriö, Metsäkeskus, metsänhoitoyhdistykset, metsäteollisuusyritykset, Suomen riistakeskus, Työtehoseura, yrittäjät, 4H-järjestöt ja muut järjestöt. Tähän tavoitteeseen liittyvät keskeiset maakunnalliset seurantamittarit: 1) Metsäalan liikevaihdon kehitys (Luonnonvarakeskus) - Metsäteollisuus M - Metsätalous M - Metsähake milj. m³ - Kiinteät puupolttoaineet yhteensä milj. m³ 4) Vuotuiset puuston korjuumäärät (Luonnonvarakeskus) - Runkopuun hakkuukertymä milj. m³ - Oksat, kannot, juurakot milj. m³ 2) Kiinteiden puupolttoaineiden käytön kehitys (Luonnonvarakeskus) 22

4.6 Parannetaan alempiasteista tieverkostoa ja lisätään terminaalivarastoja Tavoite toteuttaa päämäärää: Uusimaa on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuville liiketoiminnoille. Haja-asutusalueen ja maaseudun alempiasteisen tiestön merkitys metsätaloudelle, virkistyskäytölle ja koko maaseudun elinvoimalle on suuri. Erityisesti viime vuosina yksityistieverkoston kunto on huolestuttavasti heikentynyt ja valtion alempiasteinen tiestö paikoin rapistunut. Hakattujen runkopuiden varastointipaikkojen hyvällä kunnolla, sopivalla logistisella sijainnilla ja riittävällä tasaisella varastointipaikkojen määrällä helpotetaan merkittävästi puunhankintaa. Samalla luodaan myös mahdollisuus turvata laajan mittakaavan lämpövoimalaitosten energiapuun ja hakkeen säännöllinen saatavuus käyttöpaikoille. Kemera-varoilla rahoitettavat metsäteiden perusparannukset voitaisiin kohdistaa aiempaa enemmän tiestön heikkojen kohtien, ns. pullonkaulojen, korjaamiseen, jolloin Kemera-varoja voitaisiin käyttää tehokkaammin ja useampiin kohteisiin. Kasvavat metsäenergian käyttömäärät Uudellamaalla edellyttävät riittävää ympärivuotisesti käyttökunnossa olevaa terminaaliverkostoa, jotta metsäenergian hankinnan logistiikka saadaan toimimaan kustannustehokkaasti ja häiriöittä. Terminaaliverkoston suunnittelu on monivaiheinen prosessi, jonka läpiviemiseksi tarvitaan EU-rahoitteinen kehittämishanke. ELY-keskuksen rooli tieinvestointien rahoittamisessa on nykyisin merkittävä. Toimenpiteet tavoitteeseen pääsemiseksi: TOIMENPIDE Kohdennetaan riittävät resurssit teiden perusparannukseen Kemera-varoista. Selvitetään terminaalitarpeet maakunnassa ja tehdään maakuntaliittoon ehdotukset terminaalien sijaintipaikoista. Parannetaan viestinnällä ja koulutuksella yksityisteiden tienpidon osaamista ja tieisännöintipalvelua. Luodaan toimijoiden operatiiviseen käyttöön Metsään.fi-palveluun yhteinen valtakunnallisesti koordinoitu metsätiestön tietokanta teistä, niiden kunnosta ja kunnostustarpeista (edellyttää kehittämishankerahoitusta). Vaikutetaan valtion alemmanasteisen tieverkon kunnostusten priorisointiin. Huomioidaan sekä metsäteollisuuden ainespuun että lämpövoima-laitosten energiapuun kasvavat ja muuttuvat kuljetustarpeet ja puuvirrat. Ollaan mukana luomassa valtakunnallista avointa verkkopalvelua, josta löytyvät tiekuntien yhteystiedot. VASTUU Metsäkeskus/metsäneuvosto Metsäkeskusvetoinen kehittämishanke ELY-keskus : Metsäkeskus, metsänhoitoyhdistykset, metsäteollisuusyritykset, yrittäjät, koneyrittäjäjärjestöt, kunnat, Työtehoseura, Suomen tieyhdistys, Uudenmaan ELY-keskus, Uudenmaan liitto. Tähän tavoitteeseen liittyvä keskeinen maakunnallinen seurantamittari: 5) Julkinen rahoitus infrastruktuuriin (ELY-keskuksen ja Metsäkeskus) - ELY-keskusten ja Metsäkeskuksen rahoitus alemman asteiseen tieverkkoon 23

4.7 Taimikonhoitoa (varhaisperkausta ja taimikonharvennusta) lisätään Tavoite toteuttaa päämääriä: Uusimaa on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuville liiketoiminnoille Metsät ovat aktiivisessa, taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävässä sekä monipuolisessa käytössä Riittävällä metsien hoidon tasolla turvataan metsien kasvu ja hyvälaatuisen puuraaka-aineen tuotos. Erityishuomiota tulee kiinnittää ohjelmakaudella pienten taimikoiden hoitoon eli varhaisperkauksen suoritemääriin, jotka ovat jääneet erityisesti viime vuosina merkittävästi alle metsänhoidollisen tavoitetason. Uusimpien inventointitietojen (VMI 11:n) mukaan Uudellamaalla taimikonhoitomäärät on tarpeen kaksinkertaistaa vuosina 2016 2020 edellisen 5-vuotiskauden toteutumaan nähden. Uudistettu ja vuonna 2015 käyttöön otettu Kemera-lainsäädäntö kannustaa taimikon varhaisperkausmäärien merkittävään ja suunnitelmalliseen kasvattamiseen. Oikea-aikainen taimikon varhaisperkaus varmistaa metsänviljelyn onnistumisen ja luo perustan laadukkaammille ja tuottavammille taimikoille. Työvoiman saannin varmentaminen ratkaisee osaltaan taimikonhoitotavoitteen saavuttamisen. Metsureilla ei nykyisin ole töitä ympärivuotisesti, mutta suunnittelemalla taimikonhoitotyöt ja ketjuttamalla työmaat oikein on ammattitaitoisimman työvoiman eli metsureiden työpanosta mahdollista tehostaa. 4H-nuoret ovat työvoimana alikäytetty, joten nuorten työllistämisessä on mahdollista päästä selkeästi suurempiin määriin. Sama koskee opiskelijoiden (kesä) työllistämismahdollisuuksia. Lisäämismahdollisuuksia on myös taimikonhoidon koneellistamisessa, vaikka se ei nykyteknologialla vielä olekaan yleisratkaisu kustannustehokkaampaan taimikonhoitoon. Avainasemassa taimikonhoitomäärien lisäämisessä on metsänomistajien aktivoiminen tekemään päätöksiä, joiden seurauksena taimikoita ryhdytään hoitamaan. Metsään.fi-palvelu on tässä yksi hyvä työkalu, jonka käyttöä tehostetaan. Autonhuollossa viestitys määräaikaishuollon tarpeesta olisi hyvä malli myös taimikonhoitotöiden tarpeesta viestittämisessä. Oleellista on myös tiedostaa, että oikea-aikaiset taimikonhoitotyöt ovat aktiivisen ja yritysmäisen metsänomistuksen perustoimenpiteitä. Taimikonhoitomäärien kasvattaminen edellyttää metsäpalvelumarkkinoiden tehostamista. Tarvitaan uusia metsäpalveluyrittäjiä, jotta palvelujen tarjontakilpailu lisääntyisi. Koska kytkentä puukauppaan usein ratkaisee metsänomistajalle taimikonhoitotyön rahoittamisen, olisi puunostajien palveluvalikoimassa tarpeen nostaa vahvemmin esille taimikonhoitotyö metsänomistajan tulevaisuuden puukauppatulojen kohottamiseksi. 24