Suomen metsäkeskus. Uudenmaan alueellinen metsäohjelma Uudenmaan alueellinen metsäohjelma Luonnos

Transkriptio

1 Suomen metsäkeskus Uudenmaan alueellinen metsäohjelma Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Metsäalan nykytila, toimintaympäristö ja tulevaisuuskuvat 3. Ohjelman visio ja strategiset linjaukset 4. Metsäalan kehittämistavoitteet ja toimenpiteet A. Avaintavoitteet ja toimenpiteet 4.1. Uudenmaan kestäviä hakkuumahdollisuuksia hyödynnetään täysimääräisesti 4.2. Aktiivinen ja yritysmäinen metsätalous lisääntyvät, tilakoko kasvaa ja metsänomistusrakenne tukee metsien aktiivista käyttöä 4.3. Kaavoituksessa otetaan metsätalouden tarpeet huomioon helpottamalla metsien käyttöä kaavoituksen aikana ja kaavoitetuilla alueilla 4.4. Vähennetään metsien kestävää käyttöä hankaloittavaa maisematyölupabyrokratiaa B. Muut tavoitteet ja toimenpiteet 4.5. Kehitetään metsiin ja puunjalostukseen liittyvää liiketoimintaa 4.6. Parannetaan alempiasteista tieverkostoa ja lisätään terminaalivarastoja 4.7. Taimikon varhaishoitoa ja taimikonhoitoa lisätään 4.8. Turvataan yrittäjä- ja työvoimaresurssien riittävyys 4.9. Huolehditaan metsien monimuotoisuudesta ja toteutetaan toimenpiteitä ympäristövastuullisesti Kohotetaan metsätalouden vesiensuojelun tasoa ja otetaan uusia työmenetelmiä vesiensuojelun suunnitteluun ja toteutukseen 5. Liitynnät muihin kehittämisohjelmiin 6. Ohjelman rahoitus ja resurssien kohdentaminen 7. Ohjelman vaikutukset 8. Ohjelman toimeenpano ja seuranta

2 Yhteenveto Uudenmaan alueellisen metsäohjelman avaintavoitteet ovat: 1. Uudenmaan kestäviä hakkuumahdollisuuksia hyödynnetään täysimääräisesti 2. Aktiivinen ja yritysmäinen metsätalous lisääntyvät, tilakoko kasvaa ja metsänomistusrakenne tukee metsien aktiivista käyttöä 3. Kaavoituksessa otetaan metsätalouden tarpeet huomioon helpottamalla metsien käyttöä kaavoituksen aikana ja kaavoitetuilla alueilla 4. Vähennetään metsien kestävää käyttöä hankaloittavaa maisematyölupabyrokratiaa Metsäohjelmaa toteutetaan noudattamalla sosiaalisten, ekonomisten ja ekologisten kestävyystavoitteiden periaatteita. 1. Johdanto Tämä Uudenmaan metsäohjelma perustuu Metsäpoliittiseen selontekoon vuodelta 2014 sekä edelleen Kansalliseen metsästrategiaan Metsäpoliittisen selonteon aikajänne ulottuu vuoteen Alueellisessa metsäohjelmassa määritetään käytännön toimenpiteet strategisille päämäärille. Metsäohjelmat ovat olleet keskeinen metsäpolitiikan ohjausvälinen 1960-luvulta alkaen. Puuntuotannon lisääminen sekä töiden rahoitus ovat olleet kaikkien ohjelmien keskeistä sisältöä. Valtakunnan metsien inventointitieto on ollut merkittävä metsätalouden ohjausväline sekä ohjelmien sisällön määrittäjä inventointien käynnistämisestä, 1920-luvulta alkaen. Ympäristöasiat tuotiin painavasti mukaan ohjelmiin Metsätalouden ympäristöohjelmassa vuonna Laajojen, kaikki näkökulmat kattavien metsäohjelmien vuoro oli seuraavana. Suomen hallitus hyväksyi ensimmäisen Kansallisen metsäohjelman vuonna 1999, nyt toteutetaan Kansallista metsästrategiaa Kansallisen metsästrategian 2025 ohella toteutetaan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toteutusohjelmaa (METSO-ohjelma). Työ- ja elinkeinoministeriön perustaman määräaikaisen Metsäalan strategisen ohjelman keskeisenä tehtävänä on käynnistää ja toteuttaa metsäalan kilpailukykyä ja uudistumista edistäviä muutosprosesseja. Suomi on asettanut tavoitteekseen olla biotalouden johtava maa Euroopan unionin alueella vuoteen 2030 mennessä. Metsäsektorin merkittävimmät lähivuosien kasvumahdollisuudet arvioidaan olevan bioenergiassa ja biopohjaisissa polttoaineissa sekä puutuotteissa ja puurakentamisessa. Vuonna 2014 valmistuneen Suomen biotalousstrategian keskeiset päämärät ovat kilpailukykyinen biotalouden toimintaympäristö, uutta liiketoimintaa biotaloudesta, vahva osaamisperusta biotaloudelle ja biomassojen käytettävyys ja kestävyys. Biotalous on hallituksen merkittävin kärkihanke. Siihen panostetaan yhteensä 300 miljoonaa euroa vuosina Kestävä toimintatapa on ollut ja on metsätalouden kulmakivi. Kestävyyden käsite ja painotukset ovat kehittyneet vuosikymmenten mittaan. Puuntuotannon kestävyys on ollut maassamme tavoitteena jo yli sata vuotta. Taloudellisella kestävyydellä on läheinen yhteys puun tuottamiseen. Ekologinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys otettiin mukaan tavoitteisiin 1990-luvulla. Tämän metsäohjelman keskeisin tavoite on kestävä metsätalous.

3 2. Metsäalan nykytila, toimintaympäristö ja tulevaisuuskuvat Metsäalan nykytila Metsä puineen ja muine hyvinvoinnin lähteineen on Suomen biotalouden vankkaa perustaa. Puuston kokonaistilavuus on valtakunnan metsien 11. inventoinnin mukaan Uudellamaalla 85 miljoonaa kuutiometriä. Puuston kasvu on Uudellamaalla 3,9 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Kasvu on lisääntynyt joka vuosi viimeisen 40 vuoden mittaisella ajanjaksolla. Uudellamaalla puuntuotannossa olevista metsistä yli 55 % on varttuneita tai kasvatusmetsiä tai uudistuskypsiä metsiä, joten puunkäyttöön pohjautuvia biotalouden lisäämismahdollisuuksia on Uudenmaan metsävaroissa runsaasti. Metsillä on suuri merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjänä. Suomen metsien puuston ja maaperän vuotuinen hiilinielu on noin 30 miljoonaa tonnia CO₂-ekvivalentteina. Metsien monimuotoisuuden kannalta tärkeää lahopuustoa Uudellamaalla on keskimäärin 5,1 kuutiometriä hehtaarilla, mikä on selvästi enemmän kuin Etelä-Suomessa keskimäärin (3,7 kuutiometriä hehtaarilla). Valtaosa puuraaka-aineesta korjataan yksityismetsistä. Tilakoko on suhteellisen pieni; koko maassa yli 50 hehtaarin kokoisia tiloja on kaikkien tilojen pinta-alasta 56 prosenttia, Uudellamaalla XX prosenttia. Yhteismetsien osuus yksityismetsistä on koko maassa 2,2 prosenttia pinta-alasta, Uudellamaalla XX prosenttia. Puun käyttö energian tuottamiseen on kasvussa, myös Uudellamaalla. Metsällisiin tapahtumiin osallistui koko maassa vuonna 2013 yhteensä lasta ja nuorta, Uudellamaalla määrällisesti eniten. He ovat jo lähitulevaisuuden metsien omistajia ja mielipiteen muodostajia. Toimintaympäristö Maailmantalous kasvaa noin kolmen prosentin vuosivauhdilla. Kasvu hidastuu vuoden 2030 jälkeen. Suomen bruttokansantuote supistui 0,2 prosenttia vuonna Supistuminen jatkuu edelleen, mutta enää 0,1 prosentilla. Tässä tilanteessa metsätaloudella on erittäin suuri merkitys suomalaiselle hyvinvoinnille. Metsäteollisuuden tuotannon arvo oli vuonna 2013 noin 19 miljardia euroa. Metsäteollisuus työllistää suoraan yhteensä ihmistä ja epäsuorasti vielä enemmän. Vuonna 2012 metsäteollisuuden viennin arvo oli noin 11 miljardia euroa. Se on noin viidesosa koko tavaraviennin arvosta. Yksityismetsänomistajien saamat bruttokantorahatulot olivat vuonna ,7 miljardia euroa. Puupolttoaineita käytettiin vuonna 2012 yhteensä 92 TWh. Tämä oli neljäsosa energian kokonaiskulutuksesta. Öljyn hinta on laskenut kymmenillä prosenteilla. Tämän vaikutukset ovat sekä myönteisiä että kielteisiä kotimaisen energian käytön lisäämiseen. Metsät ovat laajuutensa johdosta merkittävä elinympäristö. Suomessa tunnetuista noin eliölajista liki puolet elää metsissä. Luonnon monimuotoisuudesta ja lajistosta huolehditaan pääasiassa talousmetsissä, vaikka merkittävä osa metsistä onkin eri tavoin suojeltua. Suomen metsä- ja kitumaan pinta-alasta 13 prosenttia on suojeltua tai rajoitetussa metsätalouskäytössä. Tiukasti suojeltuja metsiä on yhdeksän prosenttia. Osuus on kansainvälisestikin vertaillen erittäin korkea. Metsät ovat merkittävä virkistyksen ja henkisen hyvinvoinnin lähde sekä omistajilleen itselleen että jokamiehen oikeuden ansiosta kenelle hyvänsä. Suomessa kulutettiin matkailuun vuonna 2012 arviolta 13,3 miljardia euroa. Luontomatkailun painoarvo tästä on noin neljännes. Suomalaisten luontosuhde on läheinen asuinpaikasta riippumatta. Tämä

4 vaikuttaa metsäalaan monin tavoin ja sekä myönteisesti että kielteisesti. Ihmisten arvot ja asenteet ovat yhä vaihtelevampia ja yksilöllisempiä. Tämä on tuonut suurta kilpailua ihmisten mielenkiinnosta, missä metsäala on mukana. Valtion metsäpoliittisen selonteon 2050 mukaan tärkeimpiä maailmanlaajuisia muutosvoimia ovat muun muassa väestön kasvu, kaupungistuminen, elintason nousu, luonnonvarojen, mukaan lukien energian, kysynnän kasvu, uusien teknologioiden käyttöönotto, eräiden luonnonvarojen niukkeneminen, luonnon monimuotoisuuden taantuminen, ilmastonmuutos, globalisaatio, informaatioteknologian kehitys, sekä maailmantalouden rakennemuutos. Useat näistä megatrendeistä ovat sidoksissa toisiinsa ja saavat voimansa väestön kasvusta ja teknologian kehityksestä. Kansainväliset muutokset vaikuttavat Suomeen. Uusiutuvien raaka-aineiden, kuten puun merkitys kasvaa. Väestön kasvu lisää energian käyttöä. Ruoan ja veden tarve lisääntyvät. Suomen biotalousstrategiassa todetaan seuraavasti: Vuonna 2030 maailmassa tarvitaan 50 prosenttia nykyistä enemmän ruokaa, 45 prosenttia enemmän energiaa ja 30 prosenttia enemmän vettä. Kasvava kysyntä aiheuttaa luonnonvarojen niukkuutta ja niiden hinnan nousua. Siksi raaka-aineiden saatavuudesta ja käytön tehokkuudesta muodostuu uusi kilpailuetu. Lisäksi voimistuva ympäristötietoisuus ja tiukkeneva lainsäädäntö ohjaavat vähemmän ympäristöä kuormittavien tuotteiden valmistukseen. Tietotekniikan mahdollisuudet ja sähköinen toiminta lisääntyvät sekä sähköisten palveluiden kehittäminen kiihtyy. Kaikki tämä mahdollistaa paremmat palvelut myös metsäalalle. Samalla paperin käyttö vähenee ainakin hyvinvointivaltioissa kuten Suomessa. Ihmisten osaamistarve ja koulutustarve lisääntyvät. Palveluiden tarve lisääntyy ja tuotteiden jalostusastetta nostetaan. Tulevaisuus Suomen biotalousstrategian lähtökohtana on, että Suomi on matkalla kohti vähähiilistä yhteiskuntaa. Tuoreimmassa hallitusohjelmassa linjataan, että Suomi on biotalouden edelläkävijä. Biotalousstrategian mukaan biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen. Lisäksi biotalous pyrkii vähentämään riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista. Hallitusohjelman mukaan päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään niin, että sen osuus 2020-luvulla nousee yli 50 prosentin, ja omavaraisuus yli 55 prosenttiin. Tämä perustuu erityisesti bioenergian tarjonnan lisäämiseen. Ohjelmassa linjataan edelleen muun muassa, että metsätilakokoa kasvatetaan tavoitteena yrittäjämäinen metsätalous sekä metsien hyvä hoito ja että puretaan rakentamismääräyksiä, jotka estävät puun käyttöä. Lisäksi hyödynnetään tehokkaammin metsävaratietoja ja sähköisiä palveluja sekä suunnataan julkisia investointeja perustienpitoon. Hallitusohjelmassa edellytetään, että metsien suojelua jatketaan vapaaehtoisin keinoin. Biotalousstrategiassa todetaan rohkaisevasti, että Suomella on runsaat metsävarat, joiden kasvu on vuosikymmenten ajan ylittänyt poistuman. Näin biotaloudelle on runsaita kasvumahdollisuuksia. Jo nykyisen tasoinen puustojen kasvattaminen ja käyttö kaikkineen on pitkään hiotun toimintakokonaisuuden ansiota. Puun käyttöä tullaan lisäämään uusia laitoksia perustamalla. Tämä tuo hyötyjä koko yhteiskuntaan, mutta tarvitaan myös tietoa ja sitoutumista. Avainasemassa ovat metsänomistajat sekä heitä palveleva ja neuvova kenttä, puuta jalostava teollisuus ja yritykset sekä puunkorjuusta huolehtiva toimijajoukko edellytyksineen.

5 Uudellamaalla metsistä ammennetaan hyvinvointia, virkistystä ja terveyttä entistä monipuolisemmin. Mm. riista, marjat ym. luonnontuotteet ja niiden hyödyntäminen matkailussa sekä jalostuksessa voivat tarjota toimeentuloa entistä useammille. Suuri väestömäärä aiheuttaa virkistyskäytöllään Uudellamaalla metsille kuitenkin paikoin merkittävää kulutusta sekä rajoittaa muuta metsänkäyttöä. Metsä- ja biotuoteteollisuuden puunkäyttöä lisäävät investoinnit painottuvat lähitulevaisuudessa muihin maakuntiin kuin Uudellemaalle. Poikkeuksena on puuta energiantuotantoon käyttävä teollisuus, joka panostaa myös Uudellamaalla uusinvestointeihin ja tulee näin ollen lisäämään puun käyttöä energiantuotantoon. Uudet puuta käyttävät tehdasinvestoinnit muissa maakunnissa lisäävät luonnollisesti ainespuun tarvetta Uudeltamaalta kasvavien ja muuttuvien puuvirtojen myötä. Tästä syystä tässä Uudenmaan metsäohjelmassa tavoitellaan suurimman kestävän hakkuumahdollisuuden hyödyntämistä. Uudellamaalla ongelmana hakkuumahdollisuuksien hyödyntämisessä on eri maankäyttömuotojen ristiriitaiset tavoitteet metsien käytölle. Tulevaisuudessa on tavoitteena ratkaista maakunta- ja yleiskaavoituksessa metsätalouden tarpeiden huomioon ottaminen helpottamalla metsien käyttöä kaavamääräyksissä. Lisäksi tavoitteena on karsia metsien kestävää käyttöä hankaloittavaa maisematyölupabyrokratiaa. Uudenmaan alueellisen metsäohjelman keskeiset tavoitteet ovat: 1. Uudenmaan kestäviä hakkuumahdollisuuksia hyödynnetään täysimääräisesti 2. Aktiivinen ja yritysmäinen metsätalous lisääntyvät, tilakoko kasvaa ja metsänomistusrakenne tukee metsien aktiivista käyttöä 3. Kaavoituksessa otetaan metsätalouden tarpeet huomioon helpottamalla metsien käyttöä kaavoituksen aikana ja kaavoitetuilla alueilla 4. Vähennetään metsien kestävää käyttöä hankaloittavaa maisematyölupabyrokratiaa Metsäohjelmaa toteutetaan noudattamalla sosiaalisten, ekonomisten ja ekologisten kestävyystavoitteiden periaatteita. 3. Ohjelman visio ja strategiset linjaukset Visio Uudenmaan metsien kestävä hoito ja käyttö on kasvavan hyvinvoinnin lähde. Metsäohjelman strategiset päämäärät Uudenmaan alueellinen metsäohjelma rakentuu samoille strategisille päämäärille kuin Kansallinen metsästrategia Metsästrategiassa alueellisen metsäohjelman yhtenä tärkeänä tehtävänä nähdäänkin tukea osaltaan Kansallisen metsästrategian toimeenpanoa ja tavoitteiden toteutumista. Kansallisesta metsästrategiasta johdettuja alueellisen metsäohjelman strategisia päämääriä ovat: 1. Uusimaa on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuville liiketoiminnoille

6 2. Metsät ovat aktiivisessa, taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävässä ja monipuolisessa käytössä 3. Metsäala ja sen rakenteet uudistuvat ja monipuolistuvat Uudenmaan alueellisessa metsäohjelmassa korostetaan maakunnan toimijoiden keskeisimmiksi näkemiä tavoitteita ja toimenpiteitä, joita ollaan valmiita yhdessä toteuttamaan. Ohjelmasta on pyritty luomaan keskeisimpiin kehittämistarpeisiin kohdennettu, mahdollisimman konkreettinen, realistinen, sitouttava ja päivitettävä toimenpideohjelma. Siksi kansallisen metsästrategian osatavoitteista tähän metsäohjelmaan on otettu mukaan lähinnä ne, joihin pystytään ja on tarpeen Uudellamaalla vaikuttaa metsäohjelman kautta. Kansallisen metsästrategian 2025 päämäärien keskeiset osatavoitteet Uudenmaan metsäohjelmassa ovat seuraavat: Päämäärä 1: Uusimaa on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuville liiketoiminnoille Keskeiset osatavoitteet Uudellamaalla ovat: Metsävarat ovat runsaat, terveet, hyväkasvuiset ja vastaavat biotalouden lisääntyviin tarpeisiin Kuljetus- ja tietoliikenneväylien palvelukyky, tehokkuus ja toimivuus paranevat Puu- ja metsäpalveluiden markkinat ovat tasapainoiset ja kilpailulliset Kotimaisen puupohjaisen energian tuotanto lisääntyy Metsiin perustuva monipuolinen palveluliiketoiminta sekä luonnontuoteala kasvavat Metsiin perustuviaan liiketoimintaan sisältyvät metsätalouden ja perinteisen puunjalostuksen ohella mm. metsäenergia ja sen jalostaminen, luontomatkailu sekä luonnontuotteiden hyödyntäminen. Elinkeinojen kilpailukyky, kannattavuus, kehittyminen ja monipuolistuminen ovat metsäsektorin menestyksen edellytys. Uudellamaalla on mahdollisuuksia perinteisen puuntuotannon ja -jalostuksen ohella lisätä energiatuotteiden jalostamiseen, luontomatkailuun, riistaan ja luonnontuotteisiin perustuvaa liiketoimintaa. Päämäärä 2: Metsät ovat aktiivisessa, taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävässä sekä monipuolisessa käytössä Keskeiset osatavoitteet Uudellamaalla ovat: Aktiivinen ja yritysmäinen metsätalous lisääntyvät, tilakoko kasvaa ja metsänomistusrakenne tukee metsien aktiivista hyödyntämistä. Metsien käytön ja metsäympäristön arvostus vahvistuu Metsäluonnon monimuotoisuuden köyhtyminen pysähtyy vuoteen 2020 mennessä ja luonnon monimuotoisuudelle suotuisa tila on varmistettu vuoteen 2050 mennessä Metsätalouden aiheuttamat vesistöhaitat on minimoitu Metsätalouden aktiivisuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat tila- ja omistajarakenteen ohella mm. metsänomistajien tietoisuus metsiensä mahdollisuuksista, puumarkkinoiden toimivuus,

7 metsänhoitotöiden kustannustehokas toteuttaminen ja metsätalouden harjoittamisen kannattavuus. Lisäksi metsien terveydentilan parantaminen on oleellinen peruste metsien aktiiviselle ja täysimääräiselle hyödyntämiselle. Metsien monimuotoisuuden turvaamisessa sekä vesiensuojelussa korostuvat toisaalta Etelä- Suomen metsien monimuotoisuusohjelman METSOn toteutus sekä Uudenmaan alueelle laaditut alueelliset vesienhoidon toimenpideohjelmat ja toisaalta näiden asioiden ottaminen huomioon kaikissa metsätalouden toimenpiteissä. Aktiivisten metsäluonnonhoidon sekä vesiensuojelun toimenpiteiden kohdistumista ja priorisointia määrittelee tarkemmin tähän metsäohjelmaan kuuluva luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma TOTELMA. Päämäärä 3: Metsäala ja sen rakenteet uudistuvat ja monipuolistuvat Keskeiset osatavoitteet Uudellamaalla ovat: Kaavoitusjärjestelmä tukee metsätalouden ja monipuolisen liiketoiminnan mahdollisuuksia Ympäristöhallinnon lupaprosessit ovat joustavia ja nopeita, sekä tukevat investointihankkeiden toteutumista ja ylläpitävät korkean ympäristönsuojelun tasoa Eri koulutusasteilta valmistuneiden määrä vastaa metsäalan rekrytointitarvetta Metsiin liittyvän tiedon ja tilastoinnin avoimuus, kattavuus ja ajantasaisuus tukevat niiden laajaa hyödyntämistä Lasten ja nuorten metsätietoisuuden vahvistaminen on tärkeässä osassa metsäalan uudistumisessa Uudellamaalla. Noin neljäsosa koko Suomen kouluikäisistä lapsista ja nuorista asuu Uudellamaalla, joten maakunnan metsäohjelmassa on tarpeen olla tavoitteita heidän metsätietoisuutensa lisäämiseen. 4. Metsäalan kehittämistavoitteet ja toimenpiteet Uudenmaan metsäohjelman alueelliset kehittämistavoitteet ja toimenpiteet pohjautuvat edellä mainittuihin Kansallisen metsästrategian 2025 päämäärien mukaisiin keskeisiin osatavoitteisiin. Seuraavassa on lueteltu kehittämistavoitteet ja toimenpiteet sekä niiden toteutumisen seurantamittarit. Ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet on jaettu kahteen osaan, avaintavoitteet ja toimenpiteet sekä muut tavoitteet ja toimenpiteet. Avaintavoitteiksi on määritelty tavoitteet, jotka nähdään tärkeimmiksi ja joiden toteuttamiseen kohdistetaan suurin työpanos metsäohjelmakaudella Alueellinen metsäohjelma on jatkuvasti päivittyvä ja painopistettä siirretään ohjelmakauden edetessä tarpeen mukaan uusiin tavoitteisiin.

8 A. Avaintavoitteet ja toimenpiteet 4.1. Uudenmaan kestäviä hakkuumahdollisuuksia hyödynnetään täysimääräisesti Tavoite toteuttaa päämääriä: Uusimaa on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuville liiketoiminnoille Metsät ovat aktiivisessa, taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävässä sekä monipuolisessa käytössä Metsäteollisuuden investoinnit nostavat teollisuuden kotimaisen raakapuun tarpeen vuosikymmenen lopulla miljoonaa kuutiota nykytasoa korkeammalle. Myös Uudellemaalle ollaan tekemässä 2010-luvun lopulla merkittäviä investointipäätöksiä erityisesti bioenergian voimalaitoskäytön lisäämiseksi. Lisäksi puun jatkojalostamisessa on odottavissa jalostusarvon nousua Uudellamaalla. Puun lisäkäyttöä edistävät ja toteutettavat investoinnit kasvattavat ainespuun vuotuista tarvetta noin miljoonalla kuutiolla ja energiapuun käytön osalta selvästi vähemmän. Investointipäätökset alkavat vaikuttaa jo vuodesta 2016 alkaen. Metsäteollisuuden uudet investoinnit muuttavat maan sisäisiä puun kulkuvirtoja, minkä seurauksena puun kysyntä kasvaa myös Uudellamaalla nykytasoon verrattuna. Vireillä olevat hankkeet energiapuuta polttavien laitosten perustamiseksi Uudellemaalle lisäävät täysimääräisesti toteutuessaan energiapuun kysyntää ja tulevat selkeästi lyhentämään energiapuun kuljetusmatkoja Uudellamaalla. On tavoiteltavaa, että Uudenmaan energiahuolto on pääosin mahdollista toteuttaa uusimaalaisella energiapuulla. Toisaalta naapurimaakuntiin perustettavat uudet energiapuuta käyttävät laitokset lisäävät energiapuun kysyntää, jolla on vaikutusta Uudenmaan energiapuuvarojen käyttämiseen. Nykyiset suunnitelmat toteutuessaan tulevat hyödyntämään teknis-taloudellisen tuotantopotentiaalin täysimääräisesti ohjelmakauden lopulla. Suuri osa energiapuusta saadaan muiden hakkuiden yhteydessä integroituna korjuuna. Myös energiapuun erillishankinnan, terminaalivarastoinnin ja kuljetuslogistiikan optimoinnin kehittämiselle on nähtävissä kasvavia tarpeita ohjelmakaudella. Uudellamaalla on pidemmästä kelirikkoajasta johtuen muuta maata vaikeammat puunkorjuuolosuhteet ja varsinkin ikääntyvissä kuusimetsissä on kohonnut riski ainespuun arvoa alentaville metsätuhoille. Näin ollen suurimman kestävän hakkuumahdollisuuden hyödyntämisessä on tarpeen harkita maakuntaan sopivien puuston kasvatusmallien (mm. kuusikoissa 1 harvennushakkuu/kiertoaika) käyttöä sekä metsävaratiedon parempaa hyödyntämistä toimenpiteiden kohdistamisessa (mm. sairastuneiden metsien hakkuisiin). Säästyneitä hakkuureservejä on kertynyt Uudellemaalle runsaasti ja uusimpien valtakunnan metsien inventointitietojen (VMI 11) perusteella metsävarat mahdollistavat kestävien hakkuumäärien selkeän nostamisen. Tämä hakkuutason nostaminen tuo lisää työtä ja hyvinvointia alueelle ja parantaa alueen metsänomistajien metsätalouden harjoittamisen kannattavuutta.

9 Valtakunnan metsien 11. inventoinnin mukaisesti suurin kestävä hakkuumahdollisuus Uudellamaalla on tukkipuun, kuitupuun ja ainespuukokoisen energiapuun osalta yhteensä 3,2 milj. m 3 /v. Tämä suurimman kestävän hakkuumahdollisuuden mukainen hakkuutavoite on tämän metsäohjelman keskeinen tavoite. Toimenpiteet tavoitteeseen pääsemiseksi: Toimenpide: Puun tarjontaa lisätään toimivia puumarkkinoita tukevalla, koko metsäsektorin yhtenäisellä viestinnällä ja muulla metsäalan toimijayhteistyöllä, mm. yhteisiin kehittämishankkeisiin osallistumalla Metsävaratietoja, Metsään.fi-palvelua sekä muita sähköisiä palveluja kehitetään ja myös hyödynnetään entistä tehokkaammin täsmätiedottamisessa, neuvonnassa sekä hakkuu- ja hoitomahdollisuuksia omaavien metsänomistajien aktivoimisessa Laaditaan suurimpaan kestävään hakkuumahdollisuuteen perustuva maakunnallinen hakkuu- ja energiapuusuunnite, jonka toteutumista seurataan reaaliaikaisesti Vähennetään puunkorjuun kausivaihtelua mm. tieverkoston kunnostamisella ja turvemaiden uutta korjuukelpoisuusluokitusta hyödyntämällä Työskennellään pitkäjänteisesti kestävän metsätalouden harjoittamisen hyväksyttävyyden parantamiseksi Edistetään lasten ja nuorten metsäosaamista Edistetään monipuolisesti rakennusalalla uudis- ja saneerauskohteissa puurakentamista ja huolehditaan puun lisäkäyttöön perustuvien investointien edellytyksien turvaamisesta Vastuu: ja metsänomistajat Metsäkeskus Metsäkeskus : Metsäkeskus, metsänhoitoyhdistykset, metsäteollisuusyritykset, yrittäjät, koneyrittäjäjärjestöt, 4H-järjestö, ELY-keskus, Uudenmaan liitto, kunnat Vaikuttavuusmittarit ja tavoitetasot Keskimäärin TAVOITE Ainespuun hakkuukertymä, kiintokuutiometriä (1000 m3/v)* 1000 m 3 /v 1000 m 3 /v Mäntytukki Kuusitukki Lehtipuutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Lehtikuitupuu YHTEENSÄ

10 Keskimäärin TAVOITE Hakkuupinta-alat hakkuutavoittain (ha)* ha/v ha/v Kasvatushakkuut ensiharvennus muu harvennus ylispuiden poisto Uudistushakkuut avohakkuut luontaisen uud. hakkuut Muut hakkuut Hakkuut yhteensä Suojelukohteet yhteensä, TOTELMAsta 4.2. Aktiivinen ja yritysmäinen metsätalous lisääntyvät, tilakoko kasvaa ja metsänomistusrakenne tukee metsien aktiivista käyttöä Tavoite toteuttaa päämääriä: Metsät ovat aktiivisessa, taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävässä sekä monipuolisessa käytössä Metsäala ja sen rakenteet uudistuvat ja monipuolistuvat Aktiivinen ja yritysmäinen metsätalouden harjoittaminen sekä tila- ja metsänomistusrakenteen parantaminen ovat merkittäviä keinoja metsien kestävän käytön tehostamisessa, joten Uudellamaalla on välttämätöntä panostaa näitä edistäviin toimenpiteisiin. Vuoden 2017 alussa astuvat voimaan metsänomistuksen sukupolvenvaihdoksia vauhdittavat verouudistukset ym. toimenpiteet, minkä seurauksena sukupolvenvaihdokset tulevat lisääntymään räjähdysmäisesti. Metsäalan toimijoiden resurssit eivät yksistään riitä tyydyttämään metsänomistajien tiedontarvetta, joten sukupolvenvaihdosten vauhdittamiseksi tarvitaan lisäksi kehittämishanketoimintaa tiedonvälitykseen ja tämä on myös Uudenmaan ELY-keskuksen strategisen linjauksen mukaista. Metsänomistusrakenteen kehittämisessä on monia tarpeita. Kuolinpesien määrää olisi vähennettävä tuntuvasti ja saatava määräaika, jonka jälkeen kuolinpesä olisi purettava. Yhtymäomistusta olisi myös saatava purkautumaan viimeistään siinä vaiheessa, kun yhtymä laajenee lähisukulaisten ulkopuolelle ja sen metsäasioiden hoitamisen päätöksenteko vaikeutuu. Lisäksi sukupolvenvaihdoksissa olisi usein päästävä tilanteeseen, jossa uusi nuorempi omistaja löytyisi sukupolvenvaihdoksissa ns. ylisukupolvisesti. Aktiivisuuden lisäämiseksi metsänomistajien tietoisuutta metsävarallisuutensa arvosta on kasvatettava, myös etämetsänomistajilla. Avainasemassa tässä on metsävaratiedon tehokkaampi hyödyntäminen. Metsävaratieto olisi saatava avoimemmaksi, jotta toimijoilla

11 olisi paremmat mahdollisuudet metsävaratietojen saamiseen ja hyödyntämiseen tarjoamalla metsänomistajille metsissä tarvittavia toimenpiteitä. Metsätilakoko on tavoitteena saada kasvuun. Se edellyttää metsäpoliittisia päätöksiä, joilla tilojen pirstoutumista estetään ja kannustetaan tilakoon kasvattamiseen. Uudellamaalla maan arvo on niin korkea, että metsätiloja myös pirstotaan ansaintatarkoituksessa maaalueita myytäessä. Aktiivisempi metsänkäyttö sekä sitä tukeva suurempi tilakoko ovat avaintavoitteita tavoiteltaessa suurimman kestävän hakkuumahdollisuuden hyödyntämistä. Toimenpiteet tavoitteeseen pääsemiseksi: Toimenpide: Työskennellään pitkäjänteisesti metsätilarakenteen kehittämiseksi, metsätilojen sukupolvenvaihdosten sekä omistusmuodon muutosten edistämiseksi Edistetään aktiivista ja yrittäjämäistä metsätaloutta sekä lisätään metsänomistajille kannattavuusneuvontaa Välitetään tietoa aktiivisen ja yritysmäisen metsänomistuksen lisäämiseksi, sukupolvenvaihdosten vauhdittamiseksi, metsätilojen keskikoon kasvattamiseksi, kuolinpesien vähentämiseksi ja yhteismetsäomistuksen lisäämiseksi. Vastuu: Metsäkeskus Maanmittauslaitos Metsäkeskus Metsäkeskus Maanmittauslaitos ELY-keskus : Metsäkeskus, metsänhoitoyhdistykset, metsäteollisuusyritykset, yrittäjät, Maanmittauslaitos, Uudenmaan liitto, ELY-keskus Vaikuttavuusmittarit ja tavoitetasot TILANNE 2014 TAVOITE 2020 Yli 50 ha:n yksityismetsien ja yhteismetsien pinta-alaosuus % % yksityisomistus XX % yhteismetsät XX % yhteensä 60 % v Kaavoituksessa otetaan metsätalouden tarpeet huomioon helpottamalla metsien käyttöä kaavoituksen aikana ja kaavoitetuilla alueilla Tavoite toteuttaa päämääriä: Uusimaa on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuville liiketoiminnoille Metsät ovat aktiivisessa, taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävässä sekä monipuolisessa käytössä Metsäala ja sen rakenteet uudistuvat ja monipuolistuvat Uudellamaalla kaavoitus lisää metsätalouden käytön rajoituksia kunnasta riippuen jopa useita prosenttiyksiköitä. Metsien käytön kannalta merkittävimpiä ovat yleensä yhden kunnan alueelle tehtävät yleiskaavat. Laajempien alueiden maakuntakaavat ja

12 niin sanotut detaljikaavat, kuten asemakaavat ja rantakaavat, vaikuttavat metsätalouteen vähemmän, mutta niilläkin on merkitystä erityisesti maakuntatasolla. Tyypillisesti yleiskaavamerkinnät lisäävät tiukkaa suojelua vain vähän, mutta rajoitetussa metsätalouskäytössä olevien alueiden osuus nousee selvästi, Uudellamaalla yli 5 prosenttiin. Lisäksi rajoitukset kohdistuvat arvokkaimpaan osaan metsätaloutta, tukkipuuta tuottaviin päätehakkuisiin. Tukkipuun myynnistä suomalaiset metsänomistajat saavat 70 prosenttia hakkuutuloistaan, joten nämä kaavarajoitukset ovat taloudellisesti merkittäviä. Esimerkiksi Hyvinkäällä kaavarajoitukset nostavat tiukan suojelun pinta-alaosuutta jopa 6,4 prosenttiin. Rajoitettuun puuntuotantoon kaavoitus siirtää Hyvinkäällä peräti 17 prosenttia metsä- ja kitumaan pinta-alasta. Samalla suurin kestävä hakkuukertymä ja kantorahatulot vähenevät Hyvinkäällä seitsemän prosenttia kaavoitusrajoitusten seurauksena. Kaavamääräysten laatimisessa metsäohjelman tavoitteena on, että päästäisiin pois ns. varmuuden vuoksi menettelystä, jossa metsätaloudelle aiheutuvia taloudellisia menetyksiä huomioon ottamatta kaavaan tehdään liian suuria metsän käyttöä rajoittavia aluevarauksia. Metsän omistaa aina joku ja hänelle seuraa metsän käyttöä rajoittavista oikeusvaikutteisista kaavamerkinnöistä taloudellisia menetyksiä, jotka tulee aina arvioida kaavoituksen luonnosvaiheessa ja myös määritellä ko. menetyksille oikeudenmukainen korvausmenettely. Hyvä metsänhoito on hyvää maiseman- ja ympäristönhoitoa tällaisella periaatteella tässä metsäohjelmassa pyritään yhteistyöhön kaavoituksesta vastaavien kuntien kanssa, jotta kestävän metsätalouden harjoittamista rajoittavia tarpeettomia MU- ja MY-kaavamerkintöjä ei jatkossa enää yleiskaavoituksessa tehtäisi. Pelkkä M- merkintä tarpeellisella tekstikirjauksella vahvistettuna riittää turvaamaan sen, että kestävän metsätalouden harjoittamisessa otetaan huomioon ulkoilu- ym. tarpeet. Pelkkä M-merkintä kaikille yleiskaavan metsäalueille riittää varmistamaan sen, että hakkuissa toimitaan metsä- ja luonnonsuojelulain mukaisesti. Toimenpiteet tavoitteeseen pääsemiseksi: Toimenpide: Yleiskaavaa laadittaessa arvioidaan kaavan vaikutukset metsien hoitoon ja puunhankintaan sekä arvioidaan kaavarajoitusten taloudelliset vaikutukset metsätalouden harjoittamiseen Kaavamerkintöjen tulkinta yhdenmukaistetaan ja koulutetaan kuntien virkamiehet siihen Yleiskaavoituksessa noudatetaan periaatteina: o hyvä metsänhoito on hyvää maiseman- ja ympäristönhoitoa o kaavoitus ei ole luonnonsuojelumenetelmä, siihen on oma lainsäädäntönsä o metsäalueilla käytetään vain M-merkintää yleiskaavojen kaavamerkinnät, niihin liittyvät määräykset ja tulkinnat sekä tiedot maisematyölupavaatimuksista sähköisesti ja paikkatietomuodossa kaikkien käyttöön Kaavoittajaorganisaatioiden ja metsäalan Vastuu: Kunnat Kunnat, ympäristöministeriö, Uudenmaan liitto Kunnat, ympäristöministeriö, Uudenmaan liitto Kunnat Metsäkeskus

13 toimijoiden yhteinen keskustelu suurimman kestävän hakkuutavoitteen merkityksestä käytännössä Keskeiset toimijat: Kunnat, Uudenmaan liitto, ELY-keskus, ympäristöministeriö, Metsäkeskus, metsänhoitoyhdistykset, metsäteollisuusyritykset, yrittäjät, koneyrittäjäjärjestöt Vaikuttavuusmittarit ja tavoitetasot TAVOITE % % Yleiskaavoja, joissa on metsäalueilla vain M-merkintä < Metsäalan toimijoiden ja kuntien yhteisneuvottelu yleiskaavan laatimisen alkuvaiheessa < Vähennetään metsien kestävää käyttöä hankaloittavaa maisematyölupabyrokratiaa Tavoite toteuttaa päämääriä: Uusimaa on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuville liiketoiminnoille Metsät ovat aktiivisessa, taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävässä sekä monipuolisessa käytössä Metsäala ja sen rakenteet uudistuvat ja monipuolistuvat Uudellamaalla metsätalouden toimijat ja metsänomistajat kokevat yhdeksi keskeisimmäksi kestävän metsätalouden harjoittamista vaikeuttavaksi tekijäksi liiallisen maisematyölupien hakemisen vaatimuksen. Maisematyölupien myöntämisessä on kuntien välillä todella suuria eroja ja sellaisista olisi päästävä eroon sekä saatava lupaehdot yhteneväisiksi. Rakennuslupaviranomainen kunnassa vaatii kaavan perusteella maksullista maisematyölupaa, mikä monessa esimerkkitapauksessa on tarkoittanut sitä, että alle kahden hehtaarin ensiharvennuksen hakkuutulo on kokonaisuudessaan mennyt maisematyöluvan maksamiseen. Kestävän metsätalouden harjoittamisen kannalta tämä on kestämätöntä. Maisematyölupien saaminen on yleensä myös kestänyt tavattoman kauan aikaa. Tällöin hyvät puunkorjuuolosuhteet ovat monesti menneet jo ohi ja puunkorjuu joudutaan tekemään epäedullisempana ajankohtana, jonka seurauksena korjuujälki metsässä on muodostunut paljon huonommaksi kuin mitä se olisi otollisempana ajankohtana ollut. Lupaprosessille olisi saatava hoitotakuun tyyppisesti selkeä kohtuullinen määräaika, jonka kuluessa lupapäätös on tehtävä. Maankäyttö- ja rakennuslain uudistamisen yhteydessä tavoitteena on saada maisematyölupa pois yleiskaavojen MU- ja MY-alueilta. Metsätalouden toimijat ja metsänomistajat kokevat vahvasti nykyisen maisematyölupamenettelyn olevan

14 tarpeettoman, hitaan ja kalliin menetelmän, joka merkittävästi rajoittaa kestävän metsätalouden harjoittamisen edellytyksiä. Maisematyölupavaatimus tulisi osoittaa kaavoituksen aikana ja vahvistetuissa yleiskaavoissa vain rakentamiseen yms. maankäyttömuodon muutoksiin eikä jatkossa enää metsänhakkuisiin. Maisematyölupabyrokratian vähentäminen on yksi neljästä päätavoitteesta tässä Uudenmaan metsäohjelmassa. Toimenpiteet tavoitteeseen pääsemiseksi: Toimenpide: Maisematyölupamenettelyä ei käytetä yleiskaavan toteuttamisen yhteydessä, ainoastaan asemakaavassa maisematyölupamenettelyä käytetään metsän käytön ohjaamisessa Maisematyölupavaatimus vain asemakaavan päätehakkuukohteille, ei harvennuksiin Maisematyöluvissa noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslain 143 :n säädöstä: o Maisematyölupa puiden kaatamiseksi voidaan myöntää suunnitelmallista metsänkäsittelyä varten enintään kymmeneksi vuodeksi MRL 143 o Eli myönnetään lupa koko tilan metsäsuunnitelmalle kokonaisuudessaan sen voimassaoloajaksi, lupavaatimus ei koske yksittäisiä metsänkäyttöilmoituksia yleiskaavojen kaavamerkinnät, niihin liittyvät määräykset ja tulkinnat sekä tiedot maisematyölupavaatimuksista sähköisesti ja paikkatietomuodossa kaikkien käyttöön Vastuu: Kunnat Kunnat Kunnat, ympäristöministeriö, Uudenmaan liitto Kunnat : Kunnat, Uudenmaan liitto, ELY-keskus, ympäristöministeriö, Metsäkeskus, metsänhoitoyhdistykset, metsäteollisuusyritykset, yrittäjät, koneyrittäjäjärjestöt, Vaikuttavuusmittarit ja tavoitetasot KESKIMÄÄRIN TAVOITE % % Kaavat merkintöineen netissä < B. Muut tavoitteet ja toimenpiteet 4.5. Kehitetään metsiin ja puunjalostukseen liittyvää liiketoimintaa Tavoite toteuttaa päämääriä:

15 Uusimaa on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuville liiketoiminnoille Metsäala ja sen rakenteet uudistuvat ja monipuolistuvat Uudenmaan biotaloussektorin paremman hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että mahdollisimman suuri osa alueelta korjattavasta järeästä puumäärästä jalostetaan omassa maakunnassa. Vaikka realiteettina on, että raskaammat investoinnit suuntautuvat enemmän muihin maakuntiin, niin tuotteiden jalostusasteen nostaminen tuo lisäarvoa ja uusia työmahdollisuuksia myös Uudellemaalle. Uudenmaan metsien ainespuuhakkuiden lisäysmahdollisuudet koostuvat sekä tukki- että kuitupuusta. Erityisesti kuusivaltaisten iäkkäämpien metsiköiden harvennus- että uudistamishakkuita tulisi ohjelmakaudella lisätä. Myös riittämättömästi hyödynnetty energiapuupotentiaali on Uudellamaalla suuri. Energiapuureservit mahdollistavat sekä energiapuun jalostuksen uusiksi tuotteiksi että laajempimittakaavaisen energiapuun polton ohjelmakaudella. Tämä lisäisi selkeästi myös metsänomistajille suuntautuvia kantorahatuloja sekä toisi lisääntyvässä määrin yrittäjä- ja pääomatuloja eri tahoille. Uudellamaalla on runsaasta asukasmäärästä johtuen mahdollisuuksia saada metsien muuhun kuin hakkuumahdollisuuksien hyödyntämiseen perustuvia liiketoimintoja. Muun muassa riistaturismin sekä turistien ja pääkaupunkiseudun asukkaiden kiinnostuksen hyödyntäminen metsämatkailuelinkeinona on mahdollisuus. Siihen liittyvään uuteen markkinaehtoiseen yritystoimintaan voi hakea ELY-keskukselta investointitukea. Lisäksi Uudenmaan alueen kansallispuistoja on mahdollista hyödyntää aikaisempaa enemmän matkailun ja virkistyksen liiketoiminnassa. Toimenpiteet tavoitteeseen pääsemiseksi: Toimenpide: Vaikutetaan metsäsektorin investointiedellytyksiin alueella aktiivisella metsätalouden toimintaedellytykset huomioivalla elinkeinopolitiikalla ja kaavoituksella Tuodaan esille Uudenmaan vahvuuksia investointien sijoittumisen kannalta (esim. runsaat hakkuumahdollisuudet) Edistetään metsäenergiaa käyttävien kohteiden syntymistä ja metsäenergian liiketoimintamahdollisuuksien ja yrittäjyyden edistämisen tutkimusta ja kehittämistä Lisää konkreettisia toimenpiteitä Vastuu: : Kunnat, Uudenmaan liitto, ELY-keskus, ympäristöministeriö, Metsäkeskus, metsänhoitoyhdistykset, metsäteollisuusyritykset, yrittäjät, järjestöt Vaikuttavuusmittarit ja tavoitetasot KESKIMÄÄRIN TAVOITE

16 Metsäteollisuuden puunkäyttö alueella Metsähakkeen käyttö ja jatkojalostus YHTEENSÄ Metsä- ja puuteollisuuden arvonlisäys 1000 m 3 /v 1000 m 3 /v milj. milj. henkilöä henkilöä Metsä- ja puuteollisuuden työvoima 4.6. Parannetaan alempiasteista tieverkostoa ja lisätään terminaalivarastoja Tavoite toteuttaa päämäärää: Uusimaa on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuville liiketoiminnoille Haja-asutusalueen ja maaseudun alempiasteisen tiestön merkitys metsätaloudelle, virkistyskäytölle ja koko maaseudun elinvoimalle on suuri. Erityisesti viime vuosina yksityistieverkoston kunto on huolestuttavasti heikentynyt ja valtion alempiasteinen tiestö paikoin rapistunut. Hakattujen runkopuiden varastointipaikkojen hyvällä kunnolla, sopivalla logistisella sijainnilla ja riittävällä tasaisella varastointipaikkojen määrällä helpotetaan merkittävästi puunhankintaa. Samalla luodaan myös mahdollisuus turvata laajan mittakaavan lämpövoimalaitosten energiapuun ja hakkeen säännöllinen saatavuus käyttöpaikoille. Kemera-varoilla rahoitettavat metsäteiden perusparannukset voitaisiin kohdistaa aiempaa enemmän tiestön heikkojen kohtien, ns. pullonkaulojen, korjaamiseen, jolloin Kemera-varoja voitaisiin käyttää tehokkaammin ja useampiin kohteisiin. Kasvavat metsäenergian käyttömäärät Uudellamaalla edellyttävät riittävää ympärivuotisesti käyttökunnossa olevaa terminaaliverkostoa, jotta metsäenergian hankinnan logistiikka saadaan toimimaan kustannustehokkaasti ja häiriöittä. Terminaaliverkoston suunnittelu on monivaiheinen prosessi, jonka läpiviemiseksi tarvitaan EU-rahoitteinen kehittämishanke. ELY-keskuksen rooli tieinvestointien rahoittamisessa on nykyisin merkittävä. Toimenpiteet tavoitteeseen pääsemiseksi: Toimenpide: Kohdennetaan riittävä resurssi teiden perusparannukseen Kemera-varoista Selvitetään terminaalitarpeet maakunnassa ja tehdään maakuntaliittoon ehdotukset terminaalien sijaintipaikoista. Parannetaan yksityisteiden tienpidon osaamista ja tieisännöintipalvelua Luodaan toimijoiden käyttöön yhteinen metsätiestön tietokanta teistä, niiden kunnosta ja kunnostustarpeista (edellyttää kehittämishankerahoitusta) Vastuu: Metsäkeskus / metsäneuvosto Metsäkeskusvetoinen kehittämishanke, ELY-keskus

17 Vaikutetaan valtion alemmanasteisen tieverkon kunnostusten priorisointiin. Huomioidaan sekä metsäteollisuuden ainespuun että lämpövoimalaitosten energiapuun kasvavat ja muuttuvat kuljetustarpeet ja puuvirrat : Metsäkeskus, metsänhoitoyhdistykset, metsäteollisuusyritykset, yrittäjät, koneyrittäjäjärjestöt, kunnat, Uudenmaan ELY-keskus, Uudenmaan liitto Vaikuttavuusmittarit ja tavoitetasot TAVOITE Metsäteiden perusparannus Metsäteiden rakentaminen YHTEENSÄ km/v km/v 4.7. Taimikon varhaishoitoa ja taimikonhoitoa lisätään Tavoite toteuttaa päämääriä: Uusimaa on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuville liiketoiminnoille Metsät ovat aktiivisessa, taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävässä sekä monipuolisessa käytössä Riittävällä metsien hoidon tasolla turvataan metsien kasvu ja hyvälaatuisen puuraaka-aineen tuotos. Erityishuomiota tulee kiinnittää ohjelmakaudella taimikon varhaishoidon suoritemääriin, jotka ovat jääneet erityisesti viime vuosina merkittävästi alle metsänhoidollisen tavoitetason. Uusimpien inventointitietojen (VMI 11:n) mukaan Uudellamaalla taimikonhoitomäärät on tarpeen kaksinkertaistaa vuosina edellisen 5-vuotiskauden toteutumaan nähden. Uudistettu ja vuonna 2015 käyttöön otettu Kemera-lainsäädäntö tarjoaa nyt mahdollisuuden taimikon varhaishoitomäärien merkittävään ja suunnitelmalliseen kasvattamiseen. Oikea-aikainen taimikon varhaishoito varmistaa metsänviljelyn onnistumisen ja luo perustan laadukkaammille ja tuottavammille taimikoille. Työvoiman saannin varmentaminen ratkaisee osaltaan taimikonhoitotavoitteen saavuttamisen. Metsureilla ei nykyisin ole töitä ympärivuotisesti, mutta suunnittelemalla taimikonhoitotyöt ja ketjuttamalla työmaat oikein on ammattitaitoisimman työvoiman eli metsureiden työpanosta mahdollista tehostaa. 4H-nuoret ovat työvoimana alikäytetty, joten nuorten työllistämisessä on mahdollista päästä selkeästi suurempiin määriin. Sama koskee opiskelijoiden (kesä) työllistämismahdollisuuksia. Lisäämismahdollisuuksia on myös taimikonhoidon koneellistamisessa, vaikka se ei nykyteknologialla vielä olekaan yleisratkaisu kustannustehokkaampaan taimikonhoitoon. Avainasemassa taimikonhoitomäärien lisäämisessä on metsänomistajien aktivoiminen tekemään päätöksiä, joiden seurauksena taimikoita ryhdytään hoitamaan. Metsään.fi-palvelu

18 on tässä yksi hyvä työkalu, jonka käyttöä tehostetaan. Autonhuollossa viestitys määräaikaishuollon tarpeesta olisi hyvä malli myös taimikonhoitotöiden tarpeesta viestittämisessä. Oleellista on myös tiedostaa, että oikea-aikaiset taimikonhoitotyöt ovat aktiivisen ja yritysmäisen metsänomistuksen perustoimenpiteitä. Taimikonhoitomäärien kasvattaminen edellyttää metsäpalvelumarkkinoiden tehostamista. Vanhat toimijareviirit olisi tarpeen purkaa, jotta palvelujen aito tarjonta metsänomistajille lisääntyisi merkittävästi. Koska kytkentä puukauppaan usein ratkaisee metsänomistajalle taimikonhoitotyön rahoittamisen, olisi puunostajien palveluvalikoimassa tarpeen nostaa vahvemmin esille taimikonhoitotyö metsänomistajan tulevaisuuden puukauppatulojen kohottamiseksi. Toimenpiteet tavoitteeseen pääsemiseksi: Toimenpide: Vastuu: Tiedotetaan asiasta toimijoiden asiakaslehdissä ja verkkoportaaleissa säännöllisesti. Lähetetään kohdennettuja metsänhoitotiedotteita sekä määräaikaishuolto viestejä metsänomistajille mm. Metsään fi tietoja hyödyntäen. Järjestetään Metsäkeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen Metsäkeskus / roadshow taimikonhoidosta vuonna Tehdään myös Luke laajaa toimijayhteistyötä koulutus- ja edistämisretkeilyjä taimikonhoitokohteisiin järjestäen. Edistetään metsänomistajien omatoimista taimikonhoitotyötä lisäämällä koulutusta ja tiedotusta Kohdennetaan taimikonhoitotyötä aikaisempaa enemmän varhaishoitoon ja varttuneiden taimikoiden oikea-aikaiseen hoitoon, jolloin työntarve henkilötyövuorokausina/ha alenevat ja samansuuruisella työpanoksella saadaan hoidetuksi laajempi taimikonhoitopinta-ala. Kehitetään metsäpalveluyrittäjien toimintatapoja työn markkinoinnissa ja toteutetun työn laadusta vastaamisessa omavalvonnan toimintaperiaatteiden mukaisesti Valmistellaan 4H- nuorille suunnattua mm. taimikoiden varhaishoitoon ja metsänviljelyyn kytkettyä kehittämishanketta Edistetään sekä taimikonhoidon koneellistamista että oikeaaikaista hoitoa työn paremmilla tuottavuus- ja kustannusperusteilla Metsäpalvelujen tuottajat 4H-järjestö : Metsäkeskus, metsänhoitoyhdistykset, metsätalouden toimijat, metsänomistajat. Vaikuttavuusmittarit ja tavoitetasot Metsien hoito ja metsänparannus Taimikon varhaishoito (ha/v) Taimikonhoito (ha/v) Nuoren metsän hoito Keskimäärin Kaikki metsänomistajat TAVOITE Kaikki metsänomistajat Kemera rahoituksella

19 (ha/v) YHTEENSÄ (ha/v) Tähän linkki metsäkeskuksen sivuilla olevaan kuntakohtaiseen seurantamittaroinnin laskuriin. Kuntakohtaiset taimikonhoitotavoitteet yksityismetsissä, kuukausiseuranta, miten työmäärät kehittyvät. Järjestelmä valmistuu vuoden 2016 aikana Turvataan yrittäjä- ja työvoimaresurssien riittävyys Tavoite toteuttaa päämäärää: Metsäala ja sen rakenteet uudistuvat ja monipuolistuvat Puunkorjuun ja metsien hoidon onnistuminen edellyttää metsäalalla toimivilta yrittäjiltä ja työntekijöiltä asiakaslähtöistä palveluasennetta, korkeaa motivoituneisuutta, uudenlaista ja vankkaa ammattitaitoa ja halua kehittää ja seurata oman työnsä tuloksellisuutta. Lisääntyviin puunkorjuun ja metsänhoidon suoritteisiin pystytään osin vastaamaan konekaluston käyntiastetta lisäämällä ja yhä enemmän ympärivuotiseen työskentelyyn pyrkimällä. Myös erilaisten yrittäjien verkostoituminen ja heidän yhdessä tuottamat laadukkaat palvelut voivat merkittävästi lisääntyä ohjelmakaudella. Metsäalalla nyt toimivien yrittäjien ja työntekijöiden ikärakenne huomioon ottaen alalle tarvitaan kuitenkin entistä enemmän uusia osaajia. Myös kasvavat metsäteollisuuden ainespuiden hakkuukertymät ja energiapuun käyttäjien lisäämät energiapuuositteiden korjuumäärät tulevat tarjoamaan lisätyötä niin töiden suunnitteluun kuin toteutukseen Uudellamaalla. Toimenpiteet tavoitteeseen pääsemiseksi: Toimenpide: Metsäalan koulutuksen vetovoimaa varmistetaan ja parannetaan toimijoiden yhteistyöllä ja verkostoitumisella Panostetaan koulutustarpeiden ennakointiin ja koulutusohjelmien suunnitelmalliseen kehittämiseen havaittujen tarpeiden ja saavutettujen tulosten mukaisesti Tiivistetään koulutuksen ja työelämän yhteistyötä, mm. tarjoamalla harjoittelupaikkoja ja työssä oppimispaikkoja metsäalalle opiskeleville ja peruskoulussa (TET-jaksot) metsäalasta kiinnostuneille nuorille Tehostetaan ammatinvalinnan ohjausta ja tavoitteellista aikuiskoulutusta motivoituneiden henkilöiden saamiseksi alalle Vaikutetaan lasten ja nuorten metsäammatteihin hakeutumiseen mm. osallistumalla Metsä puhuu hankkeeseen Vastuu: Ammatilliset järjestöt, oppilaitokset, toimijat 4H-järjestö, toimijat Keskeiset toimijat: Koulutusorganisaatiot, metsäteollisuusyritykset, metsätalouden edistämisorganisaatiot, työvoimahallinto, Uudenmaan maakuntaliitto, yrittäjä- ja työntekijäjärjestöt, 4H-järjestö

20 Vaikuttavuusmittarit ja tavoitetasot TAVOITE Metsätalouden työvoima? Ensisijaiset hakijat / metsäalan koulutuspaikka? Harjoittelupaikat /TETjaksot henkilöä henkilöä 4.9. Huolehditaan metsien monimuotoisuudesta ja toteutetaan toimenpiteitä ympäristövastuullisesti Tavoite toteuttaa päämäärää: Metsät ovat aktiivisessa, taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävässä sekä monipuolisessa käytössä Motto: Hyvä metsänhoito on hyvää maiseman- ja ympäristönhoitoa! Hyvän metsänhoidon haasteet ohjelmakaudella tulevat lisääntymään. Tavoiteltaessa Uudellamaalla sekä metsien korkean hyödyntämisastetta että korkeaa metsäluonnon hoidon tasoa tulee myös alueen metsien hoidon ja käytön tavoitteet sovittaa yhteen taitavasti. Metsänomistajien tavoitteiden monipuolistuminen lisää tarvetta monipuolistaa alueen metsien käsittelyä. Metsien monimuotoisuuden säilyttäminen metsätalouden toimenpiteiden yhteydessä edellyttää hyvää harkintaa, huolellisuutta ja laadukasta toimenpiteiden suunnittelua ja toteutusta. VMI 11:n suurimman kestävän hakkuumahdollisuuden tavoitteessa on otettu huomioon metsien monimuotoisuuden ylläpitämisen tarpeet hakkuumäärien mitoituksessa. Uudellamaalla on metsissä lahopuuta keskimäärin enemmän kuin muissa Etelä-Suomen maakunnissa ja sen tason ylläpitämistä tavoitellaan jatkossakin. Ympäristövastuullisuus korostuu metsätuhojen kohdalla, mikä tarkoittaa sitä, että kasvanutta tuhoriskiä pyritään hillitsemään metsien elinvoimaisuutta ylläpitävillä hakkuilla. Näin ollen metsätuhojen vähentäminen on yksi keskeinen peruste suurimman kestävän hakkuumahdollisuuden hyödyntämisen tavoitteessa. Luonnonhoitovarojen voimakas niukkeneminen edellyttää erillisten luonnonhoitohankkeiden ja ympäristötuella suojeltavien monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden järkevää kohdentamista ja priorisointia. Uutena työvälineenä tässä työssä on luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma TOTELMA, joka laaditaan maakuntaan paikkatietoanalyysiä ja alueen eri toimijoiden tavoitteita luonnonhoidon edistämisessä kuunnellen. TOTELMA on osa tätä metsäohjelmaa.

21 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden suojeluohjelma METSOn toteutus on esimerkki vapaaehtoisuuteen perustuvan metsien suojelun toimivuudesta. Sitä kautta on rakentunut metsien suojelualueiden verkko, joka on lisännyt metsien suojelumäärää ja metsänomistajien suojeluhalukkuutta. Tulevina vuosina yhä useampi metsänomistaja saattaa joutua suojelemaan oman luontokohteensa vapaaehtoisesti vastikkeetta, koska määräaikaisen suojelun rahoitusresurssit ovat merkittävästi pienempiä suhteessa odotettavissa olevaan suojelutarpeeseen. Toimenpiteet tavoitteeseen pääsemiseksi: Toimenpide: Monimuotoisuuden huomioiminen on osa hyvää talousmetsien hoitoa: ylläpidetään koulutusta, tiedotusta ja neuvontaa asiasta niin metsänomistajille kuin ammattilaisille Tarjotaan eri-ikäisrakenteista metsien kasvatusta vaihtoehtona esim. taajama-alueen lähimetsissä, rantametsissä, luontaisesti uudistuvissa suometsissä metsänomistajan niin halutessa Huolehditaan metsäammattilaisten osaamisesta ohjeiden, metsänhoitosuositusten ja eri sertifiointikriteerien soveltamisessa sekä tarjotaan koneyrittäjille luonnonhoitokortin suorittamisen mahdollisuutta Kehitetään Metsäkeskuksen luonnonhoidon laadun seurantaa ja luonnonhoidon neuvonta- ja koulutuspalveluita niin metsänomistajille kuin ammattilaisille Ohjataan ohjelmakaudella niukkenevaa luonnonhoitorahoitusta tehokkaasti TOTELMA:n mukaisiin avainkohteisiin kohteiden kytkeytyneisyys huomioon ottaen Lisätään EU-rahoitteista metsäluonnonhoitoa mm. Lifehankkeisiin osallistumalla Kasvatetaan Uudellamaalla suojelualueiden osuutta metsien pinta-alasta lisäämällä vapaaehtoista suojelua METSOohjelman keinoin Vastuu: Metsäkeskus Metsäkeskus ja muut toimijat Metsäkeskus Rahoittajat Keskeiset toimijat: Metsäkeskus, mhy:t, metsäteollisuusyritykset, metsänomistajat, metsäalan koulutusorganisaatiot, metsäpalveluyrittäjät, yrittäjä- ja neuvontajärjestöt, kunnat, Uudenmaan ELY-keskus, Uudenmaan maakuntaliitto. Vaikuttavuusmittarit ja tavoitetasot TAVOITE Metson toimeenpanon tiedot ha/v ha/v Ympäristöhallinnon rahoittamat suojelukohteet Metsätalouden ympäristötuki Luonnonhoitohankkeiden