TIETOTURVALLISUUDEN ARVIOINTI VALTIONHALLINNOSSA

TIETOTURVALLISUUDEN ARVIOINTI VALTIONHALLINNOSSA 8/2006 VALTIONHALLINNON TIETOTURVALLISUUDEN JOHTORYHMÄ

Pääotsikko/luku TIETOTURVALLISUUDEN ARVIOINTI VALTIONHALLINNOSSA 8/2006 valtiovarainministeriö HALLINNON KEHITTÄMISOSASTO VAHTI

Pääotsikko/luku VALTIOVARAINMINISTERIÖ Snellmaninkatu 1 A PL 28 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) 160 01 Telefaksi (09) 160 33123 Internet www.vm.fi Julkaisun tilaukset Puh. (09) 160 33287 fax (09) 160 33235 ISSN 1455-2566 ISBN 951-804-626-3 (nid.) ISBN 951-804-627-1 (pdf) Edita Prima Oy HELSINKI 2006 2

Pääotsikko/luku

Pääotsikko/luku

Esipuhe ESIPUHE Valtiovarainministeriö (VM) vastaa valtion tietoturvallisuuden ohjauksesta ja kehittämisestä. Ministeriö on asettanut Valtionhallinnon tietoturvallisuuden johtoryhmän (VAHTI) hallinnon tietoturvallisuuden yhteistyön, ohjauksen ja kehittämisen elimeksi. VAHTIssa ovat edustettuina eri hallinnonalat ja -tasot. VAHTIn tavoitteena on tietoturvallisuutta kehittämällä parantaa valtionhallinnon toimintojen luotettavuutta ja jatkuvuutta sekä edistää tietoturvallisuuden saattamista kiinteäksi osaksi valtionhallinnon kaikkea toimintaa. VAHTI käsittelee valtionhallinnon tietoturvallisuutta koskevat määräykset, ohjeet, suositukset ja tavoitteet sekä muut tietoturvallisuuden linjaukset ja toimenpiteet. Valtionhallinnon lisäksi VAHTIn toiminnan tuloksia hyödynnetään laajasti myös kunnallishallinnossa, yksityisellä sektorilla, kansalaistoiminnassa ja kansainvälisessä yhteistyössä. VAHTI on tunnettu muun muassa tietoturvajulkaisuista ja ohjeista sekä tietoturvahankkeistaan (www.vm.fi/vahti). Valtion tietoturvallisuuden kehitysohjelma on julkaistu VAHTI-julkaisusarjassa nimellä Valtionhallinnon tietoturvallisuuden kehitysohjelma 2004 2006, VAHTI 1/2004. Kehitysohjelmalla kehitetään tietoturvallisuutta laajasti osana kaikkea toimintaa. Kehitysohjelmaan sisältyy kaikkiaan 29 laajaa kehittämiskohdetta, joista osaa toimeenpannaan työryhmien tai jaostojen valmistelussa ja osaa muilla toimenpiteillä. Kehitysohjelmaan osallistuvat laajasti kaikki hallinnonalat ja lisäksi osassa hankkeita on mukana kuntien ja elinkeinoelämän edustajia sekä ulkopuolisia asiantuntijoita. Hankkeissa on vuonna 2005 ollut mukana valtionhallintotasolla nimettyinä noin 300 osallistujaa. Osa kehitysohjelman kehitystyöstä toteutetaan hanketyöllä ja osa muulla ohjaus-, kehitys- ja yhteistyöllä. Virallisesti asetetut hankkeet löytyvät valtioneuvoston hankerekisteristä (http://www.hare.vn.fi/) VAHTIn (VM166:00/2003) alahankkeina. Seuraavassa kuvassa on esitettyinä kehitysohjelman osa-alueet.

Pääotsikko/luku Kaavio kehitysohjelmasta ja sen hankealueista 2. Valtionhallinnon tietoturvatyön yleinen tukeminen 3. Tietoturvallinen viestintä ja asianhallinta 4. Tietoturvavastaavien tukeminen 5. Palvelujen kehittäjien tukeminen 1. Tietoturvakulttuurin luominen 6. Peruskäyttäjien tukeminen Tämä asiakirjan on laatinut VAHTIn alainen tietoturva-arvioinnit - työryhmä. Työryhmän työ on ollut osa kehitysohjelman tietoturvakulttuurin luominen- ja valtionhallinnon tietoturvatyön yleinen tukeminen hankealueita. 6

Sisällys Sisällysluettelo YHTEEVETO JOHDOLLE... 11 1. JOHDANTO... 13 1.1 Arvioinnin tausta, tietoturvallisuuden kehitysohjelma 2004-2006... 14 1.2 Tietoturvallisuuden arvioinnin tavoitteet... 14 1.3 Johdon rooli arvioinnissa... 14 1.4 Tulosohjauksen ohjaava vaikutus... 15 1.5 Arviointeja suorittavia viranomaisia... 16 1.6 Ohjeen lukuohje kohderyhmittäin... 16 1.7 Ohjeen laatiminen... 17 2. OHJEITA JA MALLEJA TIETOTURVALLISUUDEN ARVIOINTIIN... 19 2.1 Prosessiajattelumalli... 19 2.2 ITIL... 20 2.3 ISO 27001 ja ISO 17799... 21 2.4 SSE CMM... 21 2.5 CoBIT... 22 2.6 Common Criteria... 22 3. ARVIOINTIA KOSKEVAT LAINSÄÄDÄNNÖN VELVOITTEET... 23 4. TIETOTURVA-ARVIOINNIN PERIAATTEITA... 29 4.1 Tietoturva-arvioinnin vaiheet... 30 4.2 Arviointityöryhmä... 31 4.3 Arvioinnin suunnittelu ja arviointimenetelmän valinta... 31 4.3.1 Tarkistuslistat... 32 4.3.2 Arviointikriteerit ja SSE-CMM kypsyysmalli... 33 4.4 Arvioinnin näkökulmat... 34 4.4.1 Laadullinen arviointi... 34 4.4.2 Määrällinen arviointi... 34 4.4.3 Vaikuttavuus... 35 4.4.4 Taloudellisuus... 35 4.4.5 Palvelusopimuksiin perustuva asiakkuus... 36 4.4.6 Prosessit... 36 4.4.7 Osaaminen... 37 5. ARVIOINTIALUEET... 39 5.1 Johtamisen ja tulosohjauksen arviointi... 39 5.2 Riskikartoituksen arviointi... 40 5.3 Ulkoistamisen arviointi... 40 5.4 Prosessien arviointi... 41 5.5 Asiakirjaturvallisuuden ja tietosuojan arviointi... 41

Sisällys 5.6 Ohjeistuksen arviointi... 41 5.7 Koulutuksen arviointi... 42 5.8 Tietojärjestelmien arviointi... 42 5.9 Tietoliikenteen arviointi... 43 5.10 Laitteistojen arviointi... 43 5.11 Käytön arviointi... 44 5.12 Henkilöstön ja heidän toimintansa arviointi... 44 5.13 Toiminnan jatkuvuuden arviointi... 45 5.14 Tietojenkäsittelyn valmiussuunnittelun arviointi... 45 5.15 Toimitilaturvallisuuden arviointi... 46 5.16 Projektityöskentelyn arviointi... 46 6. ARVIOINNIN SUORITTAMINEN... 47 6.1 Hallinnollisen tietoturvallisuuden arviointi... 47 6.2 Henkilöstöturvallisuuden arviointi... 48 6.3 Fyysisen turvallisuuden arviointi... 50 6.4 Tietoliikenneturvallisuuden arviointi... 51 6.5 Laitteistoturvallisuuden arviointi... 52 6.6 Ohjelmistoturvallisuuden arviointi... 52 6.7 Tietoaineistoturvallisuuden arviointi... 53 6.8 Käyttöturvallisuuden arviointi... 55 6.9 Ulkoistamisen ja sopimuksien arviointi... 56 6.10 Etäkäytön ja etätyön arviointi... 57 6.11 Järjestelmäkehityksen arviointi... 57 6.12 Tietoturvapoikkeamien käsittelyn arviointi... 58 6.13 Ostopalveluna hankittavan tietojärjestelmän arviointi... 60 7. TULOSTEN ANALYSOINTI... 63 7.1 Havaittujen puutteiden analyysi... 64 8. ARVIOINTITULOKSIEN RAPORTOINTI... 65 8.1 Arviointiraportti... 66 Liite 1, Lähteet ja viitteet... 69 Liite 2, VAHTI-ohjeet arvioinnin perustana... 73 Liite 3, Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmä ja siihen kuuluvat tietoturvaohjeet... 79 Liite 4 Arvioijalle asetettavat vaatimukset... 93 Liite 5 Arviointiin liittyvä esimerkki... 95 Liite 6 Tietoturvallisuuden osa-alueiden arvioinnissa käytettäviä lomakkeita... 97 Hallinnollinen turvallisuus... 98 Henkilöstöturvallisuus... 108 Fyysinen turvallisuus... 114 Tietoliikenneturvallisuus... 120 8

Sisällys Laitteistoturvallisuus... 137 Ohjelmistoturvallisuus... 139 Tietoaineistoturvallisuus... 160 Käyttöturvallisuus... 166 Jatkuvuussuunnittelu... 178 Valmiussuunnittelu... 180 Ulkoistaminen... 182 Liite 7, Voimassa oleva VAHTI-ohjeistus ja -julkaisut... 189

Yhteenveto johdolle YHTEENVETO JOHDOLLE Organisaatioiden ja palvelutoimittajien tietoverkkojen yhteydet sekä palveluiden ulkoistaminen ovat heikentäneet virastojen omia mahdollisuuksia tehokkaaseen tietoturvallisuuden arviointiin. Samoin monilla organisaatioilla ei ole riittävästi arviointiin perehtynyttä henkilöstöä. Tietoturvallisuuden arviointi on normaalia päätöksentekotoimintaa, josta organisaation johto vastaa. Tavoitteena on taata toiminnan luotettavuus. Tässä ohjeessa tarkastellaan arviointia tietoturvallisuuden näkökulmasta normaalioloissa. Arviointia voidaan suorittaa myös muista näkökulmista (esim. COSO-ERM) osana riskien kokonaishallintaa. Toisaalta tietoturvallisuuden arviointi ja mittaaminen on vielä kehittymätön ala. Tämä johtuu siitä, että tietoturvallisuuden hallinta on nuori omana alanaan. Arvioinneissa on panostettu peruslinjan muodostamiseen tietoturvastandardin vaatimuksien mukaisesti. Yksityiskohtiin paneutuminen siten, että osa-alueiden riippuvuudet olisi paremmin ymmärretty, on usein jäänyt tekemättä. Arvioinnin oikean tason löytäminen on tärkeää, koska arvioinnilla on merkitystä myös muiden organisaatioiden toiminnalle verkottuvassa hallinnossa. Huolellinen tai huolimaton tapa käsitellä tietoa, suunnitella järjestelmiä tai hankkia niitä, kuvaa organisaation kulttuuria ja tapaa toimia. Tietoturvallisuuden arvioinnin tavoitteena on löytää tekijät, joiden muodostaman uhan kautta organisaation tietoturvallisuus voi vaarantua. Arviointi tuottaa välillisesti kehittämissuunnitelman puutteiden poistamiseksi. Ohjeen liitteenä olevien kysymysten avulla organisaatio voi arvioida omaa tietoturvallisuuden tasoaan. Arvioijien tulee luotettavan lopputuloksen varmistamiseksi olla kokeneita tietoturvallisuuden ammattilaisia. Tämän ohjeen lisäksi on annettu erillinen esitys valtionhallinnon tietoturvallisuuden arviointipoolin muodostamisesta. Poolin asettaminen jätetään valtiovarainministeriön tehtäväksi. JulkIT:n linjausten mukaisesti yhteistyö kuntien kanssa kannattaa huomioida poolia perustettaessa. 11

Yhteenveto johdolle Arviointipoolin henkilöstön kouluttamisesta vastaa valtiovarainministeriö tai jokainen siihen sitoutunut organisaatio VAHTI:ssa sovitun koulutusohjelman mukaisesti. Tämän lisäksi valtiovarainministeriö järjestää hallinnon tietoturvahenkilöstölle yhteisiä seminaareja. Organisaation arviointikohteita ovat mm. tietoturvaohjeistus, tietoturvallisuuden johtaminen, työasemien ja palvelimien asetukset, tietoliikenneverkon rakenne ja suojaus, palveluiden ulkoistamiseen liittyvät sopimukset, etäyhteydet ja -käyttö, mobiililaitteet, www-sovellukset, turvaluokitellun aineiston käsittely, varautuminen poikkeusoloihin ja jatkuvuudesta huolehtiminen, tietoturvallisuuden tietämyksen taso organisaatiossa ja tietoturvakoulutus. 12

1. Johdanto 1. Johdanto Vuosisuunnitelma Toimeksianto Arvioinnin suunnittelu Valittu kohde Arvioinnin suoritus Nimetty ryhmä -vetäjä -jäsenet Yhteenveto ja palaute kohteelle Arvioijan työkalut Arvioinnin raportti Vuosisuunnitelma Arviointiperusteet Arviointisuunnitelma Korjaavat toimenpiteet ja seuranta Tarkastuslistat Haastattelut Muut lomakkeet Raportit Kuva 1. Arviointiprosessi 13

1. Johdanto 1.1 Arvioinnin tausta, tietoturvallisuuden kehitysohjelma 2004-2006 Valtioneuvoston tietoturvallisuutta koskevassa periaatepäätöksessä (VNp 11.11.1999) todetaan, että viranomaisilla tulee olla tietoturvallisuuden hallintaa ja ohjausta varten ajantasainen tiedonkäsittelyn turvaamissuunnitelma, vahinkojen varalta toipumissuunnitelma ja poikkeusolojen varalta tiedonkäsittelyn valmiussuunnitelma. Suunnitelmiin sisältyy organisaation tiedonkäsittelyriippuvuuden ja tietotekniikan käyttöön liittyvien uhkatekijöiden ja riskien arviointi sekä niiden hallinnan edellyttämien turvaamis-, toipumis- ja varautumistoimenpiteiden määrittely ja toteuttamissuunnitelmat. Tietoturva-arviointien tavoitteena on todeta, miten tiedon luottamuksellisuudesta, eheydestä ja käytettävyydestä on käytännössä huolehdittu. Tässä ohjeessa on esitetty työkaluja, joiden avulla tietoturvallisuuden tasoa voidaan arvioida. 1.2 Tietoturvallisuuden arvioinnin tavoitteet Tietoturvallisuuden tason arviointi on osa johtamistoimintaa ja vaikuttaa toiminnan laadukkuuteen. Tietoturvallisuuden arvioinnin ensisijaisena tavoitteena on kaikissa oloissa varmistaa tarjottavien palvelujen perustana olevat tietoturvallisuuden johtamis- ja hallintajärjestelmät, tietoaineistot ja käytössä olevan tietotekniikan turvallisuus, prosessit sekä palveluiden toimintakyky ja käytettävyys. Arvioinnin taustalla on säädösten toteutuminen. Ennen arvioinnin aloitusta tulee kartoittaa organisaation perustehtävät ja suojattavat tiedot. Arvioinnin pohjalta voidaan tehdä päätökset siitä, mitä toimenpiteitä tulee toteuttaa, sekä laatia niille toteuttamissuunnitelma. Johdolla tulee olla ajantasainen kuva organisaation tietoturvallisuuden tasosta. Toimintaan ja palvelujen tietoturvallisuuteen kohdistuvien riskien arviointiin tarvitaan järjestelmällinen riskianalyysimenettely (Valtion viranomaisen tietoturvallisuustyön yleisohje, VAHTI). 1.3 Johdon rooli arvioinnissa Tietoturvallisuus ja sen säännöllinen arviointi on osa organisaation johtamistoimintaa. Jokaisen organisaatiotason tehtävänä on huolehtia oman organisaationsa toiminnan ja hankkimiensa palvelujen tietoturvallisuudesta, määritellä tarvittavat periaatteet sekä laatia ja antaa tarvittavat ohjeet (Valtion viranomaisen tietoturvallisuustyön yleisohje). Johto vastaa arviointiprosessista osana normaalia johtamistoimintaa ja tulosohjausta. Tähän liittyvät johdon vahvistamat tietoturvallisuuden mittarit. 14

1. Johdanto Tietoturvallisuuden arviointia tulee organisaatiossa suorittaa osana suunnittelurytmin mukaista riskienhallintaa. Arviointi edellyttää riittävien resurssien varaamista ja voi jakaantua eri osa-alueille ja usealle vuodelle. Johdon rooliin kuuluu vuosisuunnitelmaa hyväksyessään varmistaa, että aiemmissa arvioinneissa havaitut puutteet korjataan ennen uutta arviointia. Linjajohdon on tarpeen omaksua arviointien toimintamallit ja viedä tietoturva-ajattelua eteenpäin kaikilla organisaatiotasoilla. Ylin johto Sisäinen tarkastus Valmiusasiat Turvallisuus ja valmiusasiat Tietoturvallisuus Tilaturvallisuus Toimiala Toimiala Toimiala Tietohallinto Kuva 2. Turvallisuuden organisointi Turvallisuus on yksi ylimmän johdon esikuntatoiminnoista ja tietoturvallisuus on yksi sen osa-alueista. Toimialat ml tietohallinto vastaa oman toimialansa tietoturvallisuuden toteutumisesta ja seurannasta tulosohjauksen osana. 1.4 Tulosohjauksen ohjaava vaikutus Tulosohjausta käsitellään dokumentissa Tietoturvallisuus ja tulosohjaus (VAHTI 2/2004). Se sisältää talousarviolainsäädännön ja asetuksen sisältämät normatiiviset lähtökohdat tietoturvallisuutta koskevalle tulosraportoinnille osana viraston tilinpäätösmenettelyä (esim. ylimmän johdon arviointi- ja vahvistuslausuma sisäisestä valvonnasta ja siihen kuuluvasta riskienhallinnasta, talousarvio-asetus 65 :n 1 mom. 7 kohta). Asiakoko- 15

1. Johdanto naisuuteen sisältyvät myös tietoturvallisuutta koskevat tulostavoitteet ja niiden toteutumisen raportointi. Tulosohjauksen yksi osa-alue on tietoturvallisuuden toteutuminen. Arviointi antaa mm. luvun 4.4. kohdista perusteluja tietoturvallisuustoimien onnistumisesta. 1.5 Arviointeja suorittavia viranomaisia Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tehtävänä on tarkastaa valtion talouden hoitoa ja valtion talousarvion noudattamista. Joissakin tapauksissa tarkastukset sivuavat myös tietoturvallisuutta. Tarkastushavainnoista raportoidaan tarkastusviraston raportointikäytäntöjä noudattaen. Tietosuojavaltuutettu (TSV) antaa lausuntoja ja ohjeita henkilötietojen käsittelystä. Lausunnot tarkastelevat henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuutta ja velvoittavat epäkohtien korjaamiseen. Tietosuojavaltuutettu tekee eri laajuisia ja muotoisia tarkastuksia ja arvioi rekisteritoimintaa. Molempien edellä mainittujen toimijoiden tavoite on tietoturvallisuuden edistäminen hallinnossa. Luokituslaitokset sertifioivat organisaatioita eri standardien mukaisesti. Euroopan Unionin toimijoiden suorittamat tietojärjestelmien arvioinnit ja tarkastukset liittyvät annettujen direktiivien noudattamisen toteamiseen. Erityisesti kohteena ovat järjestelmät, joiden avulla maksetaan erilaisia EU-tukia. 1.6 Ohjeen lukuohje kohderyhmittäin Tietohallinnon ja tietoturvallisuuden johdon sekä arviointia suorittavan henkilöstön ja sisäisen tarkastuksen henkilöstön on syytä perehtyä koko ohjeeseen. Muiden kohderyhmien osalta oheisessa taulukossa on kerrottu, mihin lukuihin heidän tulisi ainakin perehtyä. Kohderyhmät on nimetty toiminnoittain, ei niinkään nimikkeittäin. 16

1. Johdanto Kuka Ylin johto Arkistotoimi Tietojärjestelmän Luku omistaja Mikrotuki Tietoverkon ylläpitäjä 1 x x x x x 2 x 3 x x x 4 x x 5 5.1 5.7, 5.12 5.16 6 6.1 6.3, 6.9 6.10, 6.12 6.13 5.4 5.6, 5.13 5.3-5.8, 5.11 5.16 5.8 5.11 5.8. - 5.11 6.7 6.5 6.13, 6.3 6.6 6.3 6.6, 6.8 6.10, 7 x x x x x 8 x x Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 x x x 1.7 Ohjeen laatiminen Ohjeen ensisijainen kohderyhmä on asetuskirjeen mukaisesti valtionhallinto. Ohjetta voidaan hyödyntää pääosin myös elinkeinoelämässä ja kunnallisessa hallinnossa. Ohje laadittiin valtionhallinnon tietoturvallisuuden johtoryhmän VAHTI alaisuudessa ja ohjauksessa virkatyönä. Tehtävään nimetyn työryhmän kokoonpano oli seuraava: Puheenjohtaja: Seppo Sundberg, Valtiokonttori Sihteeri: Minna Manninen, Teknillinen korkeakoulu Jäsenet: Harry Haapanen, Tullihallitus Aaro Hallikainen, Poliisin tietohallintokeskus 17

1. Johdanto Juha Koivisto, Tampereen kaupunki Sami Koskinen, Teknillinen korkeakoulu Usko Moilanen, Keskusrikospoliisi Seppo Perkiö, Elinkeinoelämän keskusliitto Raimo Porttikivi, kauppa- ja teollisuusministeriö Matti Salminen, valtiovarainministeriö Juhani Sillanpää, valtiovarainministeriö Heikki Toivonen, Puolustusvoimat Jukka Yli-Koivisto, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Ohjeen luonnoksesta pyydettiin lausuntoja valtionhallinnon virastoilta ja laitoksilta sekä yrityksiltä ja kuntaliitosta. Lausuntoja saatiin 27 kappaletta. Osa lausunnoissa esitetyistä laajemmista kehitysesityksistä päätettiin huomioida ohjeen seuraavassa versiossa. Poliisin tietohallintokeskus testasi arviointilomakkeiden käytön elokuussa 2005 ja 10.6.2006 alihankkijan tietoturva-arvioinnissa. Testipalaute oli myönteinen. Ohjeen viimeistelystä ja julkaisemisesta päätettiin VAHTIssa 27.4.2006 ja ohjeeseen liittyvä arviointipooliesitys käsiteltiin VAHTIssa 18.5.2006. 18

2. Ohjeita ja malleja... 2. Ohjeita ja malleja tietoturvallisuuden arviointiin 2.1 Prosessiajattelumalli Tietoturvallisuuden arviointi aloitetaan aina arvioimalla ensin tietoturvallisuuden hallintajärjestelmä ja sen kattavuus (Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmän arviointi, VAHTI 3/2003). Tämän lisäksi tietojärjestelmien arvioinnilla on tärkeä osa organisaation tuloksellisuuden, tietoturvallisuuden ja laadun kehittämisessä sekä toimintavarmuuden takaamisessa. Arvioinnin tulee perustua reagointiin muuttuvassa tilanteessa, jolloin arviointi on prosessimuotoista. Tietoturvallisuutta ei voida kehittää vain irrallisina projekteina, vaan se on jatkuva prosessi (A Code of Practice for Information Security Management, vol 2, 1999), jonka kohteena ovat organisaation sovittujen, määrättyjen tai säädöksistä johtuvien tietoturvatoimien systemaattinen noudattaminen. Organisaatiotasolla tietoturvallisuutta ei siten voi rajoittaa esimerkiksi vain haittaohjelmien torjuntaan. Prosessimallin sisältämät tehtävät voidaan jakaa neljään osaan: Suunnitteluvaiheessa prosessi käynnistetään, tehdään liiketoimintavaikutus- ja riskianalyysit sekä muodostetaan näiden pohjalta jatkuvuusstrategia. Toteutusvaiheessa suunnitellut ratkaisut toteutetaan ja aloitetaan koulutus. Tarkistusvaiheessa prosessin tilasta tuotetaan tietoa valvonnan, testauksen, katselmointien ja auditointien sekä raportoinnin avulla. Kehitysvaiheessa ratkaisuja parannetaan kerättyjen tietojen perusteella. Prosessimuotoisuuden etu ovat ennalta määritellyt toimintatavat, koska ne lisäävät toimintojen tulosten luotettavuutta ja helpottavat käyttöönotettujen parannuskeinojen vaikutusten arviointia. Prosessi on joukko yhteenkuuluvia jatkuvia toimia, joiden tarkoituksena on saavuttaa tietty päämäärä laadukkaasti. Riskianalyysi on prosessimuotoinen tietoturvallisuuden mittaus ja tason arviointi. Ha- 19

2. Ohjeita ja malleja... vaittuihin riskeihin kytketään riskienhallintasuunnitelma, jolla riskit poistetaan, siirretään, vähennetään tai niiden toteutumisesta johtuvat menetykset minimoidaan. Riskianalyysin kautta voidaan jatkuvasti arvioida organisaation tietoturvallisuuden tilannetta. (Ohje riskien arvioinnista tietoturvallisuuden edistämiseksi valtionhallinnossa, VAHTI 7/2003, kuva 1). Seuraavassa kuvassa on esitetty eri menetelmien näkökulmien välisiä suhteita. X-akselilla on kuvattu toiminto tai prosessi, jota arvioidaan. Prosessiksi voidaan valita jokin organisaation toiminto tahi ITIL:n (luku 2.2) tai CMM:n (luku 4.3.2) määrittelemä prosessi. Y- akselilla kuvataan prosessin tasoa CMM:n mallin mukaan. Z-akseli sijoittaa prosessin tietoturvallisuuden osa-aluejakoon. Y, kypsyys Kyp- syys- Kyp- syys- Kyp- syys- ITIL tai CMM prosessi PA 1 CMM 3 CMM 2 Z, osaalueet ITIL tai CMM prosessi PA 2 ITIL tai CMM prosessi PA 2 CMM 1 CMM 1 CMM 1 ITIL tai CMM prosessi PA 3 tietoliikenne ulkoistaminen CMM 1 CMM 1 CMM 1 hallinnollinen X, prosessit Kuva 3. Kolmiulotteisessa näkymässä on kuvattu osa-alueiden ja kypsyysmallin välisiä suhteita. Kuvassa ei ole kuvattuna kaikkia osa-alueita, prosesseja eikä kypsyystasoja. 2.2 ITIL ITIL (Information Technology Infrastructure Library) on joukko hyvistä toimintatavoista (best practises) kertovia standardeja tietotekniikkapalveluiden hallintaan. Iso-Britannian Central Computer and Telecommunications Agency (CCTA), nykyinen Office of Government Commerce kehitti ITIL:n 1980-luvun lopulla, koska liiketoiminta oli tulossa yhä enemmän riippuvaiseksi informaatioteknologiasta. 20

2. Ohjeita ja malleja... ITIL tarjoaa viitekehyksen, jolla voidaan hankkia laadukkaita palveluja tai päästä eroon tietojärjestelmien kasvuun liittyvistä ongelmista. Kehyksen avulla voidaan myös arvioida palveluiden tai toiminnan tietoturvallisuutta. ITIL on tarkoitettu kaikille, jotka työskentelevät joko palveluiden tuottamisen tai palveluiden tukiprosessien kanssa. Viitekehystä voi soveltaa kuka tahansa, joka tekee töitä palveluiden hallinnan johtamisen tai käytännön suoritustason parissa. ITIL mallin mukaisia arviointikohteita ovat tietoturvapolitiikka, kuvattujen prosessien mukainen toiminta, tietoturvallisuuden tekninen toteutus, tietoturvallisuuden soveltamisen aste sen eri osa-alueilla ja henkilöstön käytännön tietoturvaosaaminen. ITIL on selkeästi liiketoimintalähtökohtainen. 2.3 ISO 27001 ja ISO 17799 Standardissa on kaksi osaa: vaatimusstandardina käytetään ISO 27001 ja menetelmäohjeena ISO 17799. Standardi tarjoaa mallin tietoturvallisuuden hallintajärjestelmän rakentamiseen ja hallintaan sekä aihekokonaisuudet, joiden avulla tietoturvallisuutta voidaan arvioida. Arviointiin perustuen organisaation johto voi määritellä asianmukaiset tietoturvallisuuden hallintatoimenpiteet, niiden tärkeysjärjestyksen sekä valvontamekanismien käyttöönoton. Standardi on muodoltaan opastava ja ohjeellinen. Standardin mukainen sertifiointi kertoo, että organisaatiolla on tietoturvallisuuden hallintajärjestelmä ja hallintajärjestelmän tasoa arvioidaan säännöllisesti. 2.4 SSE CMM ISO 21827 -standardi (Information technology - Systems Security Engineering - Capability Maturity Model) arvioi tuotteiden ja operatiivisten järjestelmien sijaan organisaation kykyä (kypsyyttä) toteuttaa tietoturvallisuuden hallintajärjestelmän prosesseja. Standardi jakautuu viiteen kypsyystasoon (Taponen, 2003). Tasolla 1 (epämuodollinen taso) tarkastellaan organisaatiota tai projekteja ja sitä, suorittavatko ne tiettyjä toimintoja, jotka katsotaan mallin mukaisesti kuuluvaksi ns. peruskäytäntöihin. Tasolla 2 (suunniteltu ja seurattu) keskitytään projektityöskentelyn määrittely-, suunnittelu- ja suorituskykyasioihin. Tasolla 3 (hyvin määritelty) määritetään (liike)toimintaprosessit organisaation laajuisesti. Määrittelyn seurauksena erilaisia projekteja voidaan alkaa räätälöidä hallitusti. Tasolla 4 (kvantitatiivisesti hallittu) toiminnan mittarit pyritään sitomaan organisaation (liike)toiminnallisiin tavoitteisiin. 21

2. Ohjeita ja malleja... Tasolla 5 (jatkuvasti kehittyvä) hyödynnetään kaikkia alemmilla tasoilla tehtyjä parannuskeinoja. Painopiste on siirretty toimintakulttuurin muutoksiin, joilla ylläpidetään aikaisempien tasojen saavutuksia. Arvioinnin kehyksen muodostavat johdon tietoturvallisuuden merkityksen tiedostaminen, johdon sitoutuminen jatkuvaan kehittämiseen, tietoturvallisuuden liittäminen prosesseihin, sen näkyminen osana toimintakulttuuria ja sitä kautta muodostuminen kilpailutekijäksi. SSE-CMM -arkkitehtuurissa turvallisuusprosessin perustoimenpiteet erotetaan niiden hallinnasta ja soveltamisesta organisaatiossa. Mallissa on kaksi ulottuvuutta, toimialue ja kyky. Tietoturvallisuus ei ole erillään arvioitava asia, vaan se on kytkettävä kiinteästi organisaation toimintaan. Paperilla tietoturvallisin prosessi ei toimi jos prosessin inhimillinen puoli, ihminen, ei toimi oikein. Tietoturvallisuus on mukana jokaisessa prosessissa, jossa käsitellään tietoa. Oleellista on tunnistaa prosessin kriittiset vaiheet. 2.5 CoBIT CoBIT-malli (Control Objectives for Information and Related Technology) on tietohallinnon, tietotekniikan ja tietojärjestelmien valvontamalli, jonka ovat kehittäneet Information Systems Audit and Control Foundation (ISACF) ja IT Governance Institute. Mallissa tarkastellaan kohdetta kaikista valvonnan näkökulmista mukaan lukien tietoturvallisuus, mutta toisaalta se ei käsittele kaikkia tietoturvallisuuteen liittyviä osa-alueita, kuten asiakirjaturvallisuutta tai tietosuojaa. Mallin keskeisiä osia ovat kohdealueen määritellyt valvontatavoitteet, arviointiohjeet ja kypsyystasomalli. Se on suunnattu johdolle, tietohallintohenkilöstölle, tietotekniikkapalvelujen hankkijoille ja arvioijille. CoBIT:n taustalta löytyvät esimerkiksi BS 7799, ITIL, COSO ja Common Criteria. 2.6 Common Criteria Common Criteria for Information Technology Security Evaluation (ISO 15408) on tietojärjestelmien ja tietoteknisten tuotteiden tietoturvallisuuden vahvuuden arviointiin ja luokitteluun kehitetty arviointikriteeristö. Järjestelmille ja tuotteille voidaan laatia tietoturvaprofiili, joka kuvaa järjestelmän tietoturvallisuuden toiminnalliset vaatimukset. Kriteeristöä voidaan myös käyttää apuna omia järjestelmiä arvioitaessa. 22

3. Arviointia koskevat... 3. Arviointia koskevat lainsäädännön velvoitteet Seuraavien säädösten lisäksi tulee arvioinnissa ottaa huomioon kutakin organisaatiota koskeva erityislainsäädäntö. Sähköisen viestinnän tietosuojalaki (516/2004) Lailla kumottiin yksityisyyden suojasta televiestinnässä ja teletoiminnan tietoturvasta 22.4.1999 annettu laki (565/1999). Lain tarkoituksena on turvata sähköisen viestinnän luottamuksellisuuden ja yksityisyyden suojan toteutuminen sekä edistää sähköisen viestinnän tietoturvallisuutta ja sähköisen viestinnän palvelujen kehittymistä. Lailla pyritään selkeyttämään luottamuksellisten tunnistamistietojen käsittelysääntöjä ja ne ulotetaan yhteisötilaajaan. Lain tavoitteena on myös selkeyttää tietoturvallisuuden toteuttamismahdollisuuksia ja antaa pelisäännöt evästeiden käytölle sekä paikkatietojen käsittelylle. Laki sisältää suoramarkkinointisäännöksiä ja säännökset käyttäjän ja poliisin tiedonsaantioikeuksista. Lakia sovelletaan pääsääntöisesti yleisissä viestintäverkoissa tarjottaviin verkkopalveluihin, viestintäpalveluihin, lisäarvopalveluihin (pääasiassa paikkatietoihin perustuvat palvelut) ja palveluihin, joissa käsitellään palvelun käyttöä kuvaavia tietoja. Lisäksi lakia sovelletaan suoramarkkinointiin yleisissä viestintäverkoissa sekä tilaajaluettelopalveluihin ja numerotiedotuspalveluihin. Laki yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004) Laki yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004, myöhemmin työelämän tietosuojalaki) tuli voimaan 1.10.2004. Sillä korvattiin laki yksityisyyden suojasta työelämässä (477/2001). 23

3. Arviointia koskevat... Aikaisemman lain säännökset ovat asiasisällöltään entiset, mutta rakenne on muuttunut huumausainetestausta, kameravalvontaa ja sähköpostin suojaa koskevien säännösten johdosta. Henkilötietolaissa ja sähköisen viestinnän tietosuojalaissa on yleisiä tietosuojaan liittyviä säännöksiä, joita sovelletaan sellaisenaan myös työelämässä tämän erityislain ohella. Työelämän tietosuojalain tarkoituksena on vastata yksityiselämän suojaa koskeviin kysymyksiin nimenomaan työelämän alueella. Laki koskee vain työntekijän ja työnantajan välistä suhdetta ja on pidettävä työntekijöiden nähtävänä työpaikoilla. Sen noudattamista tehostavat 24 :n rangaistussäännökset ja lain noudattamista valvovat työsuojeluviranomaiset yhdessä tietosuojavaltuutetun kanssa. Lakia sovelletaan kaikkiin työsuhteisiin sekä virkasuhteisiin ja niihin verrattaviin palvelussuhteisiin. Lakia sovelletaan myös soveltuvin osin työnhakijoihin ja virkaa hakeviin. Virkamiehiä koskevat myös tietyt erityissäännökset, joita on mm. viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa, nimikirjalaissa, valtion virkamieslaissa, kirkkolaissa jne. Laki turvallisuusselvityksistä (177/2002) Lain tavoitteena on tarjota organisaatiolle entistä paremmat mahdollisuudet suojautua luvatonta tiedustelua, vakoilua ja tietoturvarikoksia vastaan. Sen on tarkoitus suojata myös sellaiselta rikollisuudelta, joka vahingoittaa julkista taloutta tai aiheuttaa yksityisille organisaatioille merkittäviä taloudellisia haittoja. Turvallisuusselvityksiä pyydetään työnhakijoista yleensä rekrytointivaiheessa. Selvityksiä tehdään joko valtion viranomaisten, kuntien ja kuntayhtymien tai yksityisten tahojen hakemuksesta. Lailla korvataan entiset luotettavuuslausunnot. Turvallisuusselvityksiä on kolme eri muotoa: perusmuotoinen, suppea ja laaja selvitys. Perusmuotoinen turvallisuusselvitys vastaa lähinnä entistä luotettavuuslausunnon antamista. Suppea turvallisuusselvitys vastaa lausuntoa, joka aiemmin on annettu henkilön oikeudesta työtehtävässään päästä tiettyyn paikkaan tai tilaan. Laaja turvallisuusselvitys liittyy turvallisuusluokituksiin, ja uuden lain mukaan se voidaan tehdä vain valtion viranomaisessa työskentelevistä. Perusmuotoisen sekä laajan turvallisuusselvityksen tekemisestä päättää suojelupoliisi. Suppean turvallisuusselvityksen tekemisestä päättää ja sen tekee paikallispoliisi. Puolustushallinnon alaan liittyvissä tapauksissa turvallisuusselvitykset hoitaa edelleen aina pääesikunta. 24

3. Arviointia koskevat... Laki kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista (588/2004) Laki säädettiin osana ESA:n (European Space Agency) tietoturvallisuussopimuksen ja Suomen ja Saksan välisen tietoturvallisuussopimuksen voimaansaattamista. Laki katsottiin tarpeelliseksi muun ohella sen vuoksi, että kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanemiseksi on tarve poiketa asiakirjajulkisuuteen ja turvallisuuteen perustuvista kansallisista järjestelyistä, jotka perustuvat pääosin viranomaisten toiminnan julkisudesta annettuun lakiin (621/1999, jäljempänä julkisuuslaki). Lakia kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista sovelletaan erityissuojattaviin tietoaineistoihin. Näillä tarkoitetaan salassa pidettäviä asiakirjoja ja materiaaleja, jotka on toimitettu Suomen viranomaiselle ja johon aineiston lähettäjä on kansainvälisen, Suomea sitovan sopimuksen tai muun velvoitteen mukaisesti tehnyt turvallisuusluokkaa koskevan merkinnän. Talousarvioasetus (254/2004) Asetus valtion talousarviosta edellyttää johdon huolehtivan siitä, että virastossa toteutetaan sen talouden ja toiminnan laajuuteen ja sisältöön sekä niihin liittyviin riskeihin nähden asianmukaiset sisäisen valvonnan menettelyt. Nämä menettelyt varmistavat talouden ja toiminnan laillisuuden ja tuloksellisuuden, varojen ja omaisuuden turvaamisen sekä johtamisen ja ulkoisen ohjauksen edellyttämät oikeat ja riittävät tiedot viraston taloudesta ja toiminnasta. Asetus edellyttää lisäksi, että sisäisen valvonnan menettelyissä otetaan huomioon sitä koskevat yleiset standardit ja suositukset. Asetukseen perustuvassa Valtiokonttorin ohjeessa näiksi standardeiksi on mainittu COSO ja INTOSAI. Näissä standardeissa on keskeistä se, että valvontatoimet ovat riskeihin suhteutettuja. Tieto-omaisuuden turvaaminen ja tietojen oikeellisuuden valvontamenettelyiden ohjaaminen sekä tietosuojan turvaaminen, tietojen luottamuksellisuuden säilyttäminen ja kiistämättömyyden varmistaminen edellyttävät tietoturvallisuuden tason arviointia. Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999) Viranomaisen on hyvän tiedonhallintatavan luomiseksi ja toteuttamiseksi huolehdittava asiakirjojen ja tietojärjestelmien sekä niihin sisältyvien tietojen asianmukaisesta saatavuudesta, käytettävyydestä ja suojaamisesta sekä eheydestä ja muusta tietojen laatuun vaikuttavista tekijöistä. 25

3. Arviointia koskevat... Viranomaisen on suunniteltava ja toteutettava asiakirja- ja tietohallintonsa samoin kuin ylläpitämänsä tietojärjestelmät ja tietojenkäsittelyt niin, että asiakirjojen ja tietojärjestelmien sekä niihin sisältyvien tietojen suoja, eheys ja laatu turvataan asianmukaisin menettelytavoin ja tietoturvajärjestelyin ottaen huomioon tietojen merkitys ja käyttötarkoitus sekä asiakirjoihin ja tietojärjestelmiin kohdistuvat uhkatekijät ja tietoturvatoimenpiteistä aiheutuvat kustannukset. Lain osauudistus tuli voimaan 1.10.2005. Osauudistus täsmentää myös hyvän tiedonhallintatarpeen ja eräitä tietoturvallisuuteen liittyviä vaatimuksia. Asetus viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja hyvästä tiedonhallintatavasta (1030/1999) Hyvän tiedonhallintatavan toteuttamiseksi viranomaisen on selvitettävä ja arvioitava tietojen saatavuuteen, käytettävyyteen, laatuun ja suojaan sekä tietojärjestelmien turvallisuuteen vaikuttavat uhat sekä niiden vähentämiseksi ja poistamiseksi käytettävissä olevat keinot ja niiden kustannukset sekä muut vaikutukset. Viranomaisen on hyvän tiedonhallintatavan toteuttamiseksi arkistolaissa (831/1994) tarkoitettua arkistonmuodostussuunnitelmaa hyväksi käyttäen arvioitava riittävän usein asiakirjansa ja tietojärjestelmänsä sekä niihin talletettujen tietojen merkitys samoin kuin tietoaineistojen käsittelyprosessit. Lain (621/1999) 36 :n nojalla säädetään tietoturvallisuudesta ja hyvästä tiedonhallintatavasta valtionhallinnossa uudella Valtioneuvoston asetuksella, jota uusitaan tämän ohjeen laadintahetkellä. Henkilötietolaki (523/1999) Rekisterinpitäjän on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet henkilötietojen suojaamiseksi asiattomalta pääsyltä tietoihin sekä vahingossa tai laittomasti tapahtuvalta tietojen hävittämiseltä, muuttamiselta, luovuttamiselta, siirtämiseltä tai muulta laittomalta käsittelyltä. Toimenpiteiden toteuttamisessa on otettava huomioon käytettävissä olevat tekniset mahdollisuudet, toimenpiteiden aiheuttamat kustannukset, käsiteltävien tietojen laatu, määrä ja ikä sekä käsittelyn merkitys yksityisyyden suojan kannalta. Arkistolaki (831/1994) Arkistotoimen tehtävänä on varmistaa asiakirjojen käytettävyys ja säilyminen, huolehtia asiakirjoihin liittyvästä tietopalvelusta, määritellä asiakirjojen säilytysarvo ja hävittää tarpeeton aineisto. Arkistotoimen vaatimukset on otettava huomioon arkistonmuodostajan tieto- ja asiakirjahallinnossa. 26

3. Arviointia koskevat... Pysyvään säilytykseen määrätyt asiakirjat on laadittava ja tiedot tallennettava pitkäaikaista säilytystä kestäviä materiaaleja ja säilyvyyden turvaavia menetelmiä käyttäen siten kuin arkistolaitos erikseen määrää. Asiakirjoja on säilytettävä siten, että ne ovat turvassa tuhoutumiselta, vahingoittumiselta ja asiattomalta käytöltä. Valmiuslaki (1080/1991) Valtioneuvoston, valtion hallintoviranomaisten, valtion liikelaitosten ja muiden valtion viranomaisten sekä kuntien on valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muin toimenpitein varmistettava tehtäviensä mahdollisimman häiriötön hoitaminen myös poikkeusoloissa. 27

5. Tietoturvapalvelun toteuttaminen... 28

4. Tietoturva-arvioinnin periaatteita 4. Tietoturva-arvioinnin periaatteita Tietoturvallisuuden arvioinnilla tarkoitetaan niitä järjestelmällisiä toimenpiteitä, joilla pyritään tunnistamaan tietoturvallisuuden uhkia ja haavoittuvuuksia. Arvioinnin kohde voi vaihdella yksittäisestä tietojärjestelmästä tai prosessista koko organisaation tietoturvallisuuden toteutukseen kulloisenkin tarpeen mukaan. Tässä luvussa arviointia käsitellään pääsääntöisesti laajan arviointikohteen mukaisesti. Suppeammille kohteille ohjetta noudatetaan soveltuvin osin. Tietoturvallisuuden arviointi kunkin tietoturvallisuuden osa-alueen sisällä voidaan jäsentää nelijakoiseksi, jolloin siinä tulee huomioida: tekninen tietoturvallisuus (järjestelmät, laitteet) tietoturvakulttuuri (prosessit, ihmiset) johtamisjärjestelmät ja menetelmät (toiminta) tietoturvapoikkeamat (häiriö, vaaratilanne, katkos). Tietoturvatoiminnan arviointi voi sisältää esimerkiksi: Kohde Rutiinitarkastus Sisäinen arviointi Ulkoinen arviointi Tekninen tietoturvallisuus Tietoturvakulttuuri Johtamisjärjestelmä ja menettelytavat Tietoturvapoikkeamat Tietoturvalaitteiden ja -tuotteiden testaus. Verkon, tietojärjestelmien yms. teknisen tietoturvallisuuden huomioiva tekninen toteutus Toimintatapojen havainnointi ja palaute Ohjeiden ja toimintatapojen noudattaminen, vastuut ja velvollisuudet, korjatut epäkohdat Raportointimenettelyn noudattaminen Lakisääteiset tarkastukset, riskiarvioinnit Asenne ja tietoturvailmapiirikyselyt Järjestelmän auditointi, benchmarking, tilannekatsaus Poikkeamatilanteiden johdosta havaittujen tietoturvapuutteiden korjaamisen seuranta Tilauksen tai suunnitelman mukainen tekninen tietoturvallisuuden selvitys Tilauksen tai suunnitelman mukainen tietoturvakulttuurin selvitys Tilauksen tai suunnitelman mukainen turvallisuuden ja tietoturvallisuuden johtamisjärjestelmän ja menettelytapojen selvitys Poikkeamatilanteita varten olevien toipumisja viestintäsuunnitelmien sekä tietoturvaharjoitusten katselmointi 29

4. Tietoturva-arvioinnin periaatteita Jos arvioinnin kohteeksi otetaan aluksi organisaatiosta vain yksi tietoturvallisuuden osa-alue, ensimmäiseksi arviointikohteeksi sopii hyvin hallinnollinen tietoturvallisuus (ks. luku 6). Sitä on syytä arvioida, kun tietoturvallisuuden hallintajärjestelmä on olemassa ja halutaan varmistua, että organisaation prosessit toimivat sen mukaisesti. Menetelmänä voidaan käyttää prosessiauditointia, jossa käydään läpi esimerkin kautta prosessin toimivuus. Hallinnollisen, henkilöstö- ja tietoaineistoturvallisuuden arvioinnit tuottavat johdolle tietoa hallintajärjestelmän toimivuudesta sekä kuinka hallintajärjestelmä tukee organisaation toimintaa. Käyttö-, tietoliikenne-, laitteisto- ja ohjelmistoturvallisuuden arvioinnit tuottavat tietoa organisaation teknisille asiantuntijoille mahdollisista puutteista toimintatavoissa, asennuksissa tai dokumentaatiossa. Fyysisen turvallisuuden arviointi tuottaa tietoa organisaation turvallisuushenkilöstölle rakenteellisen ja pelastusturvallisuuden tilasta. 4.1 Tietoturva-arvioinnin vaiheet Arvioinnilla on selkeät päävaiheet: arviointityöryhmän asettaminen arvioinnin suunnittelu ja arviointimenetelmän valinta toteutus mm. lomakkeiden ja haastattelujen avulla (ks. luku Arvioinnin suorittaminen) saadun materiaalin kokoaminen ja analysointi (ks. luku Arvioinnissa syntyvien tulosten analysointi) tulosten raportointi sisältäen perustelut ja toimenpide-ehdotukset (ks. luku Arviointituloksien raportointi). Välttämättömänä jatkona arviointiprosessiin kuuluu toimenpide-ehdotusten vastuutus ja aikataulutettu toteuttaminen. Arvioinnilla on myös koulutuksellinen merkitys ja se auttaa kohteena olevaa organisaatiota arvioimaan ja kehittämään omaa tietoturvallisuuden hallintajärjestelmäänsä. Täyden hyödyn saaminen arvioinnista edellyttää havaittujen puutteiden korjaamista ja arvioinnin toistamista suunnitelmallisesti määrävälein. Täten varmistutaan, että tietoturvallisuus kehittyy organisaatiossa halutulla tavalla. Esimerkiksi sertifioitu tietoturvallisuuden hallintajärjestelmä arvioidaan kokonaisuudessaan vähintään kolmen vuoden välein. Välivuosina suoritetaan rajattuja arviointeja etukäteissuunnitelman mukaisesti. Tarkastustoiminnassa tulee valvoa, että arvioinnissa havaitut puutteet korjataan. 30

4. Tietoturva-arvioinnin periaatteita 4.2 Arviointityöryhmä Arviointi kannattaa tehdä ryhmätyönä, johon osallistuu organisaation toiminnan tuntevia henkilöitä. Arviointityössä voidaan käyttää omien arvioijien lisäksi virastojen yhteistä arviointipoolia tai ulkopuolisia asiantuntijoita. Arvioinnin onnistumisen edellytyksenä on sitä varten nimetty vastuullinen vetäjä, jonka tehtävinä ovat mm. kohteesta tarvittavan tiedon hankkiminen työryhmän kokoaminen haastateltavien kohderyhmien ja henkilöiden valinta työryhmän perehdyttäminen analyysimenetelmään työryhmäkokousten vetäminen tulosten raportointi ja tiedottaminen. Arviointiryhmän vetäjälle asetettavia vaatimuksia on liitteessä neljä. Myös organisaation omien tietoturvavastaavien koulutukseen on syytä panostaa. Arviointityöryhmän suositeltava koko on vetäjän lisäksi 3-6 henkeä. Ryhmään valitaan henkilöitä, joilla on hyvä käsitys kohteen toiminnasta, valmius keskustella asioista rakentavassa hengessä ja joille on varattu riittävästi aikaa osallistua arviointiprojektiin. Samaa työryhmää voidaan käyttää myös arvioinnin tulosten analysointiin. Ryhmän kokoonpano riippuu arvioitavasta alueesta, esimerkiksi tehdäänkö arviointi koko organisaation tietoturvallisuudesta vai jostakin tietoturvallisuuden osa-alueesta. Tärkeää kuitenkin on, että ryhmässä ovat kattavasti mukana kaikki tarvittavat tahot ja riittävä kohdealueen osaaminen on varmistettu. Arviointityöryhmän kokoonnuttua ensimmäisen kerran tarkastellaan sen henkilöiden osaamisen vahvuusalueet huomioiden arvioitava kohde ja annettu arvioinnin rajaus ja tarkistetaan kokoonpano tarvittaessa. 4.3 Arvioinnin suunnittelu ja arviointimenetelmän valinta Huolellinen suunnittelu edesauttaa arvioinnin sujuvuutta sekä helpottaa ja nopeuttaa sen toteutusta. Arviointi kannattaa pyrkiä pitämään mahdollisimman yksinkertaisena. Mikäli kyseessä on ulkopuolinen arviointi, suunnittelevat arvioinnin vetäjä ja kohdeorganisaatio arvioinnin yhdessä. Lisäksi on sovittava menettelyt, joilla kohdeorganisaation tietoturvallisuus ei arvioinnin johdosta vaarannu. Käytännössä tämä tarkoittaa aina salassapitosopimusten tekoa. Arviointityöryhmässä käsitellään arvioinnin laajuus ja rajaus eri kohteissa, laaditaan toteutussuunnitelma ja kokousaikataulu, valitaan haastateltavat henkilöt sekä suunnitellaan jatkotoimenpiteiden organisointi. 31

4. Tietoturva-arvioinnin periaatteita Arviointiin on olemassa erilaisia menetelmiä, joita voidaan käyttää rinnakkain. Menetelmää valittaessa huomioon otettavia seikkoja ovat: tiedon keruu (kysymykset) menetelmän ominaisuudet ja sopivuus siihen ympäristöön, jossa sitä on tarkoitus käyttää tulosten esitystapa ja kattavuus tulosten selkeys ja yksiselitteisyys käytön helppous menetelmän omat tietoturvaominaisuudet arvioijaryhmän oma osaaminen raportointimahdollisuudet. Suunnitteluvaiheessa ryhmä arvioi tämän ohjeen liitteenä olevien kysymyslomakkeiden sopivuuden ja riittävyyden kyseisen kohteen arviointiin. Eri osa-alueilla esiintyvät samaa aihetta koskevat kysymykset kontrolloivat vastausten oikeellisuutta. Pelkät kyllä/ei vastaukset ilman tarkentavia kommentteja eivät anna kattavaa kuvaa tilanteesta. Arvioinnin ammattilainen osaa keskustelun avulla tarkastella asiaa laajemmin ja kerätä analyysiään varten riittävän määrän tietoa lisäkommentteina kullekin lomakkeelle. Kysymyslomakkeiden tueksi suositetaan käyttämään VAHTI-ohjeiden tarkastuslistoja sen mukaan kuin ryhmä katsoo tarpeelliseksi. Seuraavassa on esimerkkejä arviointimenetelmistä. 4.3.1 Tarkistuslistat Tarkistuslistojen avulla voidaan kohde kerrallaan miettiä, liittyykö tämä oman organisaation toimintaan. Tarkistuslista on hyvä väline karkeaan arviointikohteiden tunnistamiseen ja ongelmakohtien paikallistamiseen. Tarkistuslistoja voidaan käyttää muistilistoina, kun mietitään eri asioiden vaikutusta omassa organisaatiossa. Tarkistuslistat eivät ole koskaan täydellisiä, joten niitä käytettäessä on syytä miettiä, kattavatko ne organisaation toimintaan liittyvät keskeiset asiat. Useissa VAHTI-ohjeissa on julkaistu tarkistuslistoja, joita voidaan käyttää apuna omien arviointilomakkeiden laadinnassa tai valmiiden lomakkeiden täydentämisessä: VM:n kirje VM 1/01/99, Suositus toimitilaturvallisuuden huomioonottamisesta valtionhallinnossa, VAHTI 2/1999, Valtion tietohallintotoimintojen ulkoistamisen tietoturvallisuussuositus, VAHTI 2/2000, Valtion tietoaineistojen käsittelyn tietoturvaohje, VAHTI 3/2000, Valtionhallinnon tietojärjestelmäkehityksen tietoturvallisuussuositus, VAHTI 4/2001, Sähköisten palveluiden ja asioinnin tietoturvallisuuden yleisohje, VAHTI 6/2001, Valtion tietotekniikkahankintojen tietoturvallisuuden tarkistuslista, VAHTI 1/2002, Tietoteknisten laitetilojen turvallisuussuositus, 32

4. Tietoturva-arvioinnin periaatteita VAHTI 3/2002, Valtionhallinnon etätyön tietoturvallisuusohje, VAHTI 7/2003, Tietoriskien arviointi, VAHTI 2/2004, Tietoturvallisuus ja tulosohjaus, VAHTI 3/2005, Tietoturvapoikkeamatilanteiden hallinta, VAHTI 7 /2006, Muutos ja tietoturvallisuus hallittu prosessi, VAHTI 6 /2006, Tietoturvatavoitteiden asettaminen ja mittaaminen. 4.3.2. Arviointikriteerit ja SSE-CMM kypsyysmalli Tietoturvallisuuteen liittyvien prosessien toimintaa voidaan tarkastella vertaamalla prosessin tilannetta SSE-CMM vaatimiin toimenpiteisiin. Arvioitavan prosessin kypsyyden arvioinnissa lähtöoletuksena on 0, jolloin toimintaa ei ole olemassa. Jos ainoa vaatimus on vain organisaation asettamien peruskäytäntöjen olemassaolo, niin alin kypsyystaso on 1. Ylemmät tasot edellyttävät, että pohjataso on kunnossa. Tunnus Prosessialue Kypsyystasovaatimus PA 01 Tietoturvakontrollit ovat asianmukaiset ja niitä käytetään. 1 PA 02 Tietoturvapoikkeamien vaikutukset on arvioitu järjestelmille ja toiminnalle PA 03 Riskien arviointi on suoritettu 1 PA 04 Tietoturvauhat on arvioitu vaikutuksineen 1 PA 05 Tietoturvauhkien vaikutus kohteessa on arvioitu ja tunnistettu 1 PA 06 PA 07 PA 08 Työn kulut ja toiminta osoittavat, että tietoturvallisuudesta huolehditaan (luottamustaso) Tietoturvallisuutta johdetaan systemaattisesti ja kaikki tunnistavat sen tärkeyden Tietoturvallisuutta vaarantaviin sekä sisäisiin että ulkoisiin poikkeamiin reagoidaan ohjeiden mukaan PA 09 Tietoturvallisuus otetaan huomioon toiminnassa 1 PA 10 Tietoturvatoimien päämäärät on tiedostettu organisaatiossa 1 PA 11 Tietoturvallisuus toteutetaan vaatimusten mukaisesti 1 1 1 1 1 SSE-CMM turvallisuusprosessialueiden peruskäytännöt. 33

4. Tietoturva-arvioinnin periaatteita 4.4 Arvioinnin näkökulmat Laaja arviointi alkaa tutustumalla organisaation riskienhallintapolitiikkaan ja riskienhallintasuunnitelmaan. Tämän jälkeen voidaan tietoturvallisuudessa ilmenevistä puutteista johtuvia seurauksia ja niiden todennäköisyyttä luokitella. Tässä luokittelussa voidaan käyttää apuna taulukkoja tai muita vastaavia apuvälineitä. Tietoturvallisuuden analyysia voidaan jatkaa merkittävimpien puutteiden seurausten ja tapahtumistaajuuden kvantitatiivisella arvioinnilla. Arviointi perustuu tällöin esimerkiksi laitteiden vioittumistietoihin sekä henkilökunnan toimintatapoihin, ohjeiden noudattamiseen ja prosessien mukaiseen toimintaan. 4.4.1 Laadullinen arviointi Arviointi tehdään sanallisesti ja tulos kuvataan taulukossa. Taulukon rakenne noudattaa valtionhallinnon tietoturvallisuuden kahdeksan osa-alueen jakoa. Tulokset ovat osa tietoturvallisuuden tilannekuvaa. Laadullinen arvio muodostuu sekä organisaation prosessien että kuhunkin lomakkeella kysyttävän asiakohtaan annetun vastuksen ja siihen liittyvien kommenttien perusteella. Pelkät kyllä / ei vastaukset eivät siis riitä laadullisessa arvioinnissa. Lisäksi tarvitaan arvioijan tekemiin haastatteluihin ja havaintoihin perustuva näyttö siitä, että toiminta on kuvatun prosessin mukaista ja dokumentoitu. Laadullisessa arvioinnissa tulee huomioida myös edellisten arviointien perusteella tapahtunut kehitys. Laadullisessa tulosten tarkastelussa voidaan arvioida kohteen kypsyysastetta asteikolla 0-5 seuraavasti. 0 annetaan, jos mitään havaintoa prosessien toiminnasta ei ole olemassa 1 annetaan Ad hoc prosesseista, toiminta ei ole organisoitua 2 annetaan toimivasta prosessista, joka voidaan toistaa 3 annetaan dokumentoidusta toiminnasta, joka on tiedotettu 4 annetaan toiminnasta, jota voidaan arvioida 5 annetaan optimoidusta hyvästä toiminnasta, joka on osin automaation asteella. 4.4.2 Määrällinen arviointi Tietoturvallisuutta mitataan kvantitatiivisissa kohteissa numeerisilla arvoilla. Saadut mittaustulokset voivat olla todennäköisyyksiä, suhdelukuja, kappalemääriä tai prosenttilukuja. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota tietoturvapoikkeamien määrään sekä mihin toimiin niiden estämiseksi on ryhdytty. Jos samantyyppiset poikkeamat toistuvat, voidaan 34

4. Tietoturva-arvioinnin periaatteita olettaa, että organisaatio ei ole oppinut aiemmista poikkeamista eikä sille ole muodostunut tietoturvakulttuuria. Oheiset taulukot kuvaavat esimerkein mitattavia tietoturvallisuuden arviointiin liittyviä kohteita vaikuttavuuden, taloudellisuuden, asiakkuuden, prosessien ja osaamisen näkökulmasta. Tavoitetaso on päätettävä organisaatiokohtaisesti. Seuraavissa taulukoissa on mittausta käsitelty ITIL ajattelun mukaisesti. ITIL malli perustuu organisaation palvelusopimuksiin ja on liiketoimintalähtöinen. 4.4.3 Vaikuttavuus Mitattava kohde Mittauksen tulos Tavoitetaso (esim.) Tietokonevirus, haittaohjelma Varmuuskopion palautus Torjuntaohjelman havaitsemien virusten (haittaohjelmien) lukumäärä. Poistoon käytetty aika. Varmistusten palautusten lukumäärä 0 virusta Verkkoon tunkeutuminen Tunkeutumisten lukumäärä 0 tapausta Tietoturvarikkomus 4.4.4 Taloudellisuus Sattuneet rikkomukset ja niiden estämiseksi tehdyt toimenpiteet 0 palautusta tai kaikki palautukset onnistuvat 0 rikkomusta Mitattava kohde Mittauksen tulos Tavoitetaso (esim.) Keskeytykset ja katkot palvelussa Tietoturvatuotteet Omaisuuden väärinkäyttö Tietoturvallisuuden ylläpito ja kehitys Keskeytyksien lukumäärät, pituudet ja niiden kriittisyys toiminnalle. Tietoturvallisuutta edistävän materiaalin hankintakustannukset Matkaviestimien tai kannettavien tietokoneiden tai muun tietoteknisen materiaalin tai tieto-omaisuuden joutuminen oikeudettomien haltuun. Toiminnasta aiheutuneet kustannukset, esimerkiksi koulutukseen käytetty raha tai aika; kuinka paljon teknistä henkilökuntaa on koulutettu. 99.8 % toimintavarmuus vuodessa suunnitelman mukainen toteutuma, +/- 10% 0 tapausta suunnitelman mukainen toiminta, +/- 10% 35

4. Tietoturva-arvioinnin periaatteita 4.4.5 Palvelusopimuksiin perustuva asiakkuus Mitattava kohde Mittauksen tulos Tavoitetaso (esim.) Tietojärjestelmien tietoturvallisuus Asiakirjaturvallisuus Tietojärjestelmiä auditoidaan säännöllisesti suunnitelman mukaisesti. Auditointi tuottaa havaintomuistion. Tietojen käsittelyn eheys ja asiakirjojen luottamuksellisuus on varmistettu. Tietoturvaraportti Tietoturvaraportit on laadittu 100 % Tietoturvallisuuden auditointi ja arviointi 4.4.6 Prosessit Auditointiraporttiin merkitään havainnot sekä auditoitu kohde. Tietoturvallisuuden tekniset ja hallinnolliset auditoinnit (arvioinnit) ovat osa organisaation sopimuksia. ei tietoturvallisuutta vaarantavia tuloksia ei tietovuotoja, ei asiatonta eikä oikeudetonta käyttöä ei poikkeamia Mitattava kohde Mittauksen tulos Tavoitetaso (esim.) Riskianalyysi (Kartoitus voi kohdistua järjestelmään, osastoon tai yhteen prosessiin) Valmiussuunnittelu Käyttöoikeudet Kulkukortit ja tunnisteet Tietoturvallisuuden ylläpito ja kehitys Turvallisuusselvitys Tietoturvasopimus Varmuuskopioiden palautuksen harjoittelu Muutosten hallinta Suoritettu tietoturvariskien kartoituksia. Suunnitelmat on laadittu ja toiminnan jatkuvuudesta poikkeusoloissa on varmistuttu. Tarpeettomien ja vanhentuneiden käyttöoikeuksien lukumäärä. Tarkastuksien säännöllisyys. Tarpeettomien ja vanhentuneiden tunnisteiden lukumäärä. Tarkastuksien säännöllisyys. Tietoturvallisuuden taso on arvioitu. Suojausten osalta voidaan käyttää esimerkiksi asteikkoa heikko taso, keskinkertainen taso tai hyvä taso. Sisäinen tarkastus varmistaa, että lausunnot on pyydetty niiden tehtävien osalta, jotka organisaatio on määritellyt. Tietoturvasopimusten olemassaolo Varmuuskopioiden palautusta harjoitellaan säännöllisesti ja palautus sekä sisällön tarkastus on ohjeistettu. Päätöksen teko ja dokumentaation aste Organisaation vuosisuunnitelman mukaisesti (PTS kausi) 100 % ei tarpeettomia tai vanhentuneita käyttöoikeuksia, tarkastukset x kertaa ajassa y ei tarpeettomia tai vanhentuneita kulkuoikeuksia, tarkastukset x kertaa ajassa y hallintajärjestelmän mukaiset asiakirjat 100 % kaikkien toimittajien kanssa on tehty sopimus kaksi kertaa vuodessa päätöksen teossa noudatettu työjärjestystä ja dokumentaatio ajantasainen 36